PÄÄTÖS 1 (11) LUNASTUSLUPAPÄÄTÖS HAKIJA Helen Sähköverkko Oy HAKEMUS Helen sähköverkko Oy on pyytänyt 30.11.2016 päivätyllä (saapunut 8.12.2016) hakemuksellaan lupaa lunastaa pysyvä käyttöoikeuden supistus Helsingin kaupungin alueella 2 x 110 kv:n voimajohtoa varten johtovälillä- Viikinmäki - Herttoniemi. Kyseessä on kokonaisuudessaan olemassaoleva voimajohto, joka kulkee osin kalliotunnelissa, osin maakaapelina ja osin ilmajohtona. Johtoväli on aiemmin vuonna 1979 rakennettu kokonaan ilmajohtona, mutta se on myöhemmin osin siirretty kalliotunneliin ja osin muutettu maakaapeliksi. Hakemuksen mukaan, vaikka lunastuksen perusteena oleva voimajohto on osittain ollut olemassa yli 35 vuotta, niin voimajohtoa varten ei ole aiemmin lunastettu käyttöoikeuden supistuksia. Sillä sikäli kun voimajohto on sijainnut Helsingin kaupungin maalla, niin koska aiemmin voimansiirtotoiminta on hoidettu kaupungin liikelaitoksen toimesta, niin lunastusta tai erillisiä käytöoikeussopimuksia (maanvuokra tms.) ei ole pidetty tarpeellisena. Sikäli kun voimajohto on sijainnut muualla kuin Helsingin kaupungin maalla on johdon sijoittaminen perustunut erillisiin maanvuokrasopimuksiin. Hakemustaan hakija perustelee sillä, että häiriöttömän sähkönsiirron ja kunnossapitomahdollisuuksien turvaamiseksi johtovälillä, jota ei ole tarkoitus purkaa tai muuttaa, on tärkeää, että hakijalla on lunastamalla hankitut pysyvät käyttöoikeudet johdon pitämiseen. Lunastuksella on hakijan mukaan siten yleinen tarve, eikä lunastuksen tarkoitusta voida saavuttaa yhtä sopivasti muulla tavalla.
PÄÄTÖS 2 (11) LAUSUNNOT JA SELVITYKSET Voimajohto on koko olemassaolonsa vaikuttanut rajoittavasti ympäristönsä maankäyttöön esimerkiksi kaavoituksen kautta, jossa on otettu huomioon johdon aiheuttamat rajoitukset. Hakijan mukaan lunastamalla hankittavat käyttöoikeuden rajoitukset eivät muuta alueen vakiintunutta maankäyttöä ja lunastuksen jälkeen tarvittavat käyttöoikeuden rajoitukset näkyvät avoimesti julkisesta kiinteistörekisteristä. Edellä mainituilla perusteilla hakija pyytää lunastusluvan myöntämistä käyttöoikeudenrajoitusten perustamiseksi. Samalla hakija pyytää, että lunastuksen kohde voidaan lunastuslain 10 :n mukaan jättää vähemmän tärkeiltä osilta lunastustoimituksessa määrättäväksi. Lopuksi hakija on pyytänyt, että vuosia sitten puretun 2 x 110 kv:n voimajohdon tarpeita varten lunastetut käyttöoikeuden supistukset (lunastettu toimituksessa nro 17076) poistetaan. Maanmittauslaitoksessa on selvitetty, että poistettavaksi haettu erityisen oikeuden supistus on rekisteröity kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikkönä Y2001-30293 ja sen rekisteriin merkitty haltija on Valtion koskivoimalaitos. Asianosaisten kuuleminen Osa maanomistajista on tehnyt hakijan kanssa kirjallisen sopimuksen lunastukseen suostumisesta, eikä heitä tarvitse lunastuslain 8.1 :n nojalla enää kuulla. Niiden maanomistajien ja haltijoiden kanssa, jotka eivät ole em. sopimusta tehneet, on Maanmittauslaitos antanut mahdollisuuden lausua mielipiteensä hakemuksesta. Kukaan asianosainen ei antanut lausuntoa asiassa. Viranomaislausunnot Maanmittauslaitos on pyytänyt lunastuslain 8.2 :n mukaisesti lausunnon Helsingin kaupungilta (viranomaisena), vaikka Helsingin kaupunki onkin maanomistajana antanut kirjalisen suostumuksen lunastamiseen. Koska kyse on lyhyehköstä, kaupunkialueella menevästä olemassaolevasta ja osittain maan-alla menevästä johdosta, katsoo Maanmittauslaitos, että lunastuksella ei ole seudullista tai merkittävää ympäristönsuojelullista merkitystä, jonka takia ei ole syytä pyytää muita viranomaislausuntoja (Lunastuslaki 8.2 ). Helsingin kaupunki on antanut asiassa lausunnon, jossa se vastustaa lunastusluvan myöntämistä. Lausunnossaan Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta toteaa, että hyväksytyssä uudessa yleiskaavassa esitetään Herttoniemen pohjoisosiin lisääntyvää täydennys- ja uudisrakentamista. Tiivistyvän maankäytön takia olisi edullista, että ilmajohto muutettaisiin maakaapeliksi. Myös Viikissä voi uuden yleiskaavan takia olla tarvetta muuttaa ilmajohto maakaapeliksi. Edellä mainituista syistä kaupungin mielestä lunastuslupaa ei tule antaa ennen kuin hakija on selvittänyt yhteistyössä kaupungin
PÄÄTÖS 3 (11) kanssa uuden yleiskaavan perusteella maakaapeloinnin hyödyt ja kustannukset linjan länsipäässä Viikissä ja itäpäässä Herttoniemessä. Hakijan vastine Hakija on antanut vastineensa Helsingin kaupungin lausuntoon. Vastineessaan hakija toteaa, että Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta on aiemmin ottanut kannan, että olemassaolevat johtoalueet tulisi lunastaa mm. kiinteistöjärjestelmän luotettavuuden vuoksi. Lunastusprojektiin ryhdyttäessä esiselvityksen pohjalta käytyjen keskustelujen perusteella Kiinteistövirasto näki lunastushankkeen tärkeäksi. Lisäksi Helsingin kaupunki on maanomistajana antanut allekirjoitetun suostumuksen ilmajohto-osuuden ja kaapeliosuuden lunastukselle, joten annettu lausunto on ristiriidassa aiemmin tehtyjen sopimusten kanssa. Edelleen hakija toteaa, että lunastustoimitukset tehdään ensisijaisesti nykyisten johtojen kunnossapitotyön ja johtoalueiden turvallisuuden varmistamiseksi, ovat eri prosessia verrattuna uuden yleiskaavan toteuttamiseen ja sen vaatimiin tarpeisiin. Yleiskaava on hyvin suuripiirteinen eikä sellaisenaan estä yhdyskuntateknisten rakenteiden sijoittamista, päinvastoin, kaavamerkinnät mahdollistavat tämän. Kaupungin uudet tarpeet avojohtojen maakaapelointiin liittyen voidaan ottaa huomioon yleiskaavan toteuttamissuunnitelmassa ja tarkemmassa kaavoituksessa tapauskohtaisesti. Tämän takia hakija ei tässä yhteydessä yleispiirteisen yleiskaavaan perustuen ryhdy selvittämään maakaapeloinnin hyötyjä ja kustannuksia. KÄSITTELYRATKAISU Perustelut Lunastuslain 5.2 mukaan Maanmittauslaitos on toimivaltainen ratkaisemaan lunastusluvan, kun lunastus tapahtuu voimansiirtolinjan, maakaasuverkoston tai muun näihin verrattavan yrityksen rakentamista varten ja lunastuslupaa ei vastusteta tai kyseessä on yksityisen tai yleisen edun kannalta vähemmän tärkeä lunastus. Jos Maanmittauslaitos ei ole lunastuslain 5.2 mukaan toimivaltainen käsittelemään lunastuslupaa, on sen siirrettävä asia valtioneuvostolle, joka toimivaltainen käsittelemään kaikki lunastuslupa-asiat. Maanmittauslaitos toteaa suoritetun kuulemisen perusteella, että hanketta vastustetaan ja näin ollen Maanmittauslaitos on toimivaltainen vain, jos hanke on yksityisen ja yleisen edun kannalta vähemmän tärkeä. Lunastuslain esitöissä (HE 33/1996) yleisen ja yksityisen edun kannalta vähemmän tärkeinä hankkeina mainitaan esimerkiksi olemassa olevien linjojen korjaus- ja perusparannushankkeet ja niiden vaatimat vähäiset lisälunastukset. Tässä tapauksessa mitään ei ole tarkoitus maastossa rakentaa tai muuttaa, vaan kyse on lähinnä sopimuksiin perustuvien käyttöoikeuksien muuttamisesta pysyviksi lunastukseen perustuviksi käyttöoikeuden rajoituk-
PÄÄTÖS 4 (11) siksi, eli tosiasiallinen oikeuksiin puuttuminen on vähäisempää kuin hallituksen esityksessä mainitut perusparannus- ja korjaushankkeet. Käytännössä maanomistajien osalta muutos nykytilanteeseen on vähäinen tai olematon. Näin ollen on katsottaa, että kyseessä on sellainen yksityisen ja yleisen edun kannalta vähemmän tärkeä lunastus, johon luvan voi Maanmittauslaitos antaa. Päätös Maanmittauslaitos ottaa toimivaltaisena viranomaisena haetun lunastusluvan ratkaistavakseen. Sovelletut lainkohdat Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (603/1977) 5.2, 6 ja 9.4 ASIAN RATKAISU Perustelut Lunastusperusteiden täyttyminen Tämän lunastusasian ratkaisuun sovelletaan lunastuslain 4.1 mukaista yleistä lunastusperustetta. Lunastuslain 4.1 mukaan lunastaa saadaan kun yleinen tarve sitä vaatii (yleisen tarpeen vaatimus). Lunastusta ei kuitenkaan saa panna toimeen (eli lunastuslupaa ei saa myöntää), jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla (vaihtoehtoedellytys) taikka jos lunastuksesta yksityiselle edulle tuleva haitta on suurempi kuin siitä saatava hyöty (intressivertailuedellytys). Jotta lunastuslupa voidaan myöntää, on kaikkien kolmen em. edellytyksen täytyttävä. Tässä tapauksessa kyseessä on olemassa olevan käyttöoikeussopimuksiin perustuvan linjan alueen lunastus yksin sen takia, että lunastaja haluaa kiinteistörekisteriin merkityn pysyvän käyttöoikeuden alueisiin aiempien sopimusten sijaan samalla yhtenäistäen käyttöoikeudenrajoitukset. Mitään uutta linjaa tai vanhan linjan korjausta ei ole tarkoitus tehdä. Hallinto-oikeudet ovat oikeuskäytännössään katsoneet, että lunastusmenettely on sallittu ja oikeasuhtainen keino toimia olemassaolevan sähkölinjan tapauksessa, jossa linjaa ei muuteta tai korjata, vaan lunastuksen tarkoitus on yksinomaan käyttöoikeuksien yhtenäistäminen eri maanomistajien alueilla, käyttöoikeuksien saattaminen julkiseksi merkitsemällä ne kiinteistörekisteriin ja siten samalla saamalla käyttöoikeuksille pysyvyyttä kiinteistöjen omistusvaihdostilanteissa. Nämä perustelut käyttöoikeuksien yhtenäistämisestä ja pysyvyydestä on katsottu oikeuskäytännössä täyttävän lunastuslain mukaisen yleisen tarpeen vaatimuksen ja asian luonteesta johtuen myöskin vaihtoehtoedellytyk-
PÄÄTÖS 5 (11) sen vaatimuksen, koska em. käyttöoikeuksien yhtenäistämis- ja pysyvyysvaatimukset voidaan käytännössä ylipäätänstä toteuttaa vain lunastamalla. Koska lunastuksen taustalla ei ole mitään linjan rakennus- tai parannushanketta, niin lunastuksen tosiasiallinen vaikutus maanomistajien oikeuteen verrattuna aiempaa tilanteeseen on vähäinen ja yksityiselle edulle näin tuleva haitta on vähäisempi kuin yleiselle edulle tuleva hyöty joka on siis käyttöoikeuksien pysyvyys, yhtenäisyys ja julkisuus. Näinpä voidaan katsoa että myös intressivertailu edellytys täyttyy. Helsingin kaupungin lausunnossaan esittämät seikat voisivat olla merkityksellisiä, jos tarkoitus olisi rakentaa uutta tai peruskorjata vanhaa linjaa, mutta nyt kun kyse on vain laillisesti paikallaan olevan sopimuksiin perustuvan voimajohtolinjan käyttöoikeuksien yhtenäistämisestä ja pysvöittämisestä, eikä lunastus muuta mitenkään hakijalla jo nykyisten sopimustenkin perusteella olevaa oikeutta pitää voimajohtoa alueella, niin lausunnossa esitettävät kaavoitukselliset seikat ovat merkityksettömiä, koska tässä yhteydessä ei edes teoriassa voida puuttua mitenkään em. hakijan nykyiseen oikeuteen pitää voimajohtoa. Näin ollen lunastuslain 4.1 mukaiset lunastusluvan myöntämisedellytykset täyttyvät ja lupa voidaan myöntää haetun mukaisesti. Lunastuksen kohteen vahvistaminen lunastustoimituksessa Lunastusluvassa on mainittava lunastuksen kohde eli se mitä omaisuutta lunastus koskee. Hakija on hakemuksessaan pyytänyt että lunastuksen kohde jätetään lunastuslain 10 mukaisesti vähemmän tärkeiltä osin lunastustoimituksessa vahvistettavaksi. Näin voidaan lain mukaan menetellä, jos kyse on lunastuslain 9.4 mukaisesta väylälunastuksesta ja lunastukseen kohteen yleispiirteistä osoittamista voidaan pitää lunastuslupavaiheessa riittävänä. Maanmittauslaitos katsoo, että kun kyseessä on tällainen nauhamainen väylälunastus, ei lunastettavan käyttöoikeusalueen yksityiskohtaista osoittamista ole pidettävä tarpeellisena. Lunastettavan käyttöoikeusrajoitusalueen osoittamista yleispiirteisesti on pidettävä riittävänä, ja siten alueen rajaus voidaan jättää vähemmän tärkeiltä osin lunastustoimituksessa ratkaistavaksi. Päätös Maanmittauslaitos hyväksyy Helen sähköverkko Oy lunastuslupahakemuksen ja myöntää sille luvan lunastaa pysyvä käyttöoikeus hakemuksessa mainittuihin alueisiin hakemuksen mukaisesti. Pysyvän käyttöoikeuden lunastus näkyy alueelle määrättävinä alueen maanomistajien ja erityisten oikeuksien haltijoiden oikeuksia rajoittavina käyttöoikeuden rajoituksina. Käyttöoikeuden rajoitukset on mainittu tämän asiakirjan kohdassa Myönnetyt oikeudet.
PÄÄTÖS 6 (11) MYÖNNETYT OIKEUDET Lunastuksen kohde jätetään lunastuslain 10 mukaisesti vähemmän tärkeiltä osin lunastustoimituksessa ratkaistavaksi. Tässä päätöksessä mainittujen oikeuksien lunastamisen toimeenpano ja korvausten määrääminen tehdään lunastuslain mukaisessa lunastustoimituksessa. Lunastustoimitus laitetaan vireille viran puolesta mahdollisimman pian tämän luvan myöntämisen jälkeen ja toimitus voidaan aloittaa vaikka lunastuslupa ei olisikaan lainvoimainen. Lunastustoimitusta ei saa kuitenkaan lopettaa ennen kuin lunastuslupa on lainvoimainen. Sovelletut lainkohdat Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (603/1977) 4.1. Maanmittauslaitos myöntää hakemuksen mukaisesti Helen Sähköverkko Oy:lle seuraavat käyttöoikeuden rajoitukset hakemuksen kiinteistöluettelossa mainituille rekisteriyksikölle. Hakijalle myönnetään oikeus lunastamalla rajoittaa pysyvästi oikeutta käyttää tai vallita kiinteää omaisuutta taikka erityistä oikeutta lunastettavalla alueella seuraavasti: Ilmajohto-osuus Voimajohdon ilmajohto-osuutta varten tulee lunastettavaksi seuraavanlainen kiinteistöjen käyttöoikeuden rajoitus: 1. Johtoalueiden rakenteiden väliin ja kolmea (3) metriä lähemmäksi niiden ulkopuolelle ei saa pystyttää minkäänlaisia rakenteita tai laitteita 2. Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa kolmea (3) metriä lähemmäksi pylväsrakenteista. Etäisyys luetaan ojan tai kaivauksen luhistumattomasta reunasta. 3. Johtoaukealla, jonka leveys on 30 metriä, ei saa ilman erityistä lupaa kasvattaa puita eikä pitää rakennuksia tai kahta (2) metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita, tavallisia aitoja lukuun ottamatta. 4. Johtoaukean molemmin puolin erotetaan 10 metriä leveä reunavyöhyke. Reunavyöhykkeillä kasvavat puut saavat johtoaukean reunassa olla enintään 10 metriä korkeita ja muulla osalla reunavyöhykettä niin paljon sanottua mittaa korkeampia kuin puiden etäisyys on johtoaukean reunasta. 5. Johtoaukealla ja sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa aiheutua vaaraa johdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Näiden rajoitusten kautta varataan johdon omistajalle seuraavat johdon rakentamisen, käytön, tarkastamisen, kunnossapidon, korjaamisen ja uusimisen vuoksi tarpeelliset oikeudet kiinteistön käyttöön.
PÄÄTÖS 7 (11) 1. Oikeus pystyttää ja pitää johtoaukealla voimajohto pylväineen, johtimineen sekä voiman- ja tiedonsiirtoon liittyvine rakenteineen ja laitteineen. 2. Oikeus suorittaa tarpeellisia mittauksia johtoaukealla sekä suorittaa maadoituksia, joista aiheutuvat työnaikaiset vahingot korvataan erikseen maanomistajille. 3. Oikeus pitää johtoaukea vapaana puista, vesoista ja muista esineistä, jotka saattavat vaikuttaa häiritsevästi johdon käyttöön ja kunnossapitoon. 4. Oikeus poistaa johtoaukealta rakennukset ja muut rakenteet, joiden paikoillaan pitämisestä ei ole erikseen sovittu. 5. Oikeus merkitä ne reunavyöhykkeellä sekä erityisestä syystä myös johtoalueen ulkopuolella kasvavat puut, jotka korkeutensa takia saattavat olla vaarallisia johdon säilymiselle, ja kaataa tällaiset puut, jollei maanomistaja itse huolehdi niiden kaatamisesta. Johtoalueen ulkopuolella tapahtuvasta puiden kaatamisesta aiheutuva vahinko korvataan erikseen maanomistajalle. 6. Oikeus johdon omistajan lukuun työskentelevillä henkilöillä jalan tai ajoneuvolla liikkua johtoaukeaa pitkin pylväältä toiselle, sekä sitä varten tehdä sinne väliaikaisia ajoteitä ja rumpuja, tehdä ja kunnossapitää johtoaukealla olevissa aidoissa tarpeellisia veräjiä sekä käyttää hyväkseen johtoaukealle johtavia kiinteistölle kuuluvia teitä ja polkuja sekä tarvittaessa muitakin alueita kulkemiseen jalan tai moottorikäyttöisellä taikka muilla työkoneilla ja ajoneuvoilla. Maakaapeliosuus Voimajohdon maakaapeliosuutta varten tulee lunastettavaksi seuraavanlainen kiinteistöjen käyttöoikeuden rajoitus: 1. Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa 3,25 metriä lähemmäksi kaapelialueen keskilinjaa ilman erityistä lupaa. Etäisyys luetaan ojan tai kaivauksen luhistumattomasta reunasta. 2. Kaapelialueella kokonaisuudessaan, jonka leveys on 6,5 metriä, ei saa ilman erityistä lupaa kasvattaa puita eikä pitää rakennuksia tai muitakaan rakenteita tai laitteita. Rakennuksia ei saa rakentaa 3,25 metriä lähemmäs kaapelialueen keskiviivaa. 3. Kaapelialueella ja sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa aiheutua vaaraa kaapelin käytölle ja kunnossa pysymiselle. Näiden rajoitusten kautta varataan johdon omistajalle seuraavat kaapelin rakentamisen, käytön, tarkastamisen, kunnossapidon, korjaamisen ja uusimisen vuoksi tarpeelliset oikeudet kiinteistön käyttöön. 1. Oikeus rakentaa ja pitää kaapelialueella sähkönsiirtokaapeli tarpeellisine laitteineen sekä voiman- ja tiedonsiirtoon liittyvine laitteineen.
PÄÄTÖS 8 (11) 2. Oikeus suorittaa tarpeellisia mittauksia sekä suorittaa maadoituksia, joista aiheutuvat työnaikaiset vahingot korvataan erikseen maanomistajille. 3. Oikeus pitää kaapelialue vapaana puista, vesoista ja muista esineistä, jotka saattavat vaikuttaa häiritsevästi kaapelin käyttöön ja kunnossapitoon. 4. Oikeus poistaa kaapelialueelta rakennukset ja muut rakenteet, joiden paikoillaan pitämisestä, tai sinne pystyttämisestä ei ole erikseen sovittu. 5. Oikeus sopivalla tavalla merkitä kaapelialueen rajat ja kaapelin sijainti niin, että ne ovat helposti havaittavissa. 6. Oikeus kaapelin omistajan lukuun työskentelevillä henkilöillä jalan tai ajoneuvolla liikkua kaapelialuetta pitkin, sekä sitä varten tehdä sinne väliaikaisia ajoteitä ja rumpuja, tehdä ja kunnossapitää kaapelialueella olevissa aidoissa tarpeellisia veräjiä sekä käyttää hyväkseen kaapelialueelle johtavia kiinteistölle kuuluvia teitä ja polkuja sekä tarvittaessa muitakin alueita kulkemiseen jalan tai moottorikäyttöisellä taikka muilla työkoneilla ja ajoneuvoilla. Kalliotunneliosuus Voimajohdon tunneliosuutta varten tulee lunastettavaksi seuraavanlainen kiinteistöjen käyttöoikeuden rajoitus: 1. Alueella, joka ulottuu 10 m päähän tunnelin ulkoreunoista, ei saa ilman erityistä lupaa harjoittaa kaivuuta tai louhintaa tai muuta sellaista toimintaa, josta aiheutuu vaaraa tunnelille. Näiden rajoitusten kautta varataan johdon omistajalle seuraavat kuilun rakentamisen, käytön, tarkastamisen, kunnossapidon, korjaamisen ja uusimisen vuoksi tarpeelliset oikeudet kiinteistön käyttöön. 1. Oikeus pitää tunnelissa voimansiirtokaapeli tarpeellisine laitteineen sekä voiman- ja tiedonsiirtoon liittyvine laitteineen. 2. Oikeus suorittaa kuilualueella tarpeellisia mittauksia sekä suorittaa maadoituksia, joista aiheutuvat työnaikaiset vahingot korvataan erikseen maanomistajille. 3. Oikeus poistaa tunnelialueelta rakenteet, joiden paikoillaan pitämisestä, tai sinne pystyttämisestä ei ole erikseen sovittu. OIKEUKSIEN LAKKAUTTAMINEN Perustelut Hakija on hakemuksessaan pyytänyt tässä samassa yhteydessä lakkauttamaan lunastustoimituksessa TN:o 17076 lunastetut erityiset oikeudet koskien voimansiirtolinjaa osaa voimansiirtolinjaa Tammisto - Viikinmäki 2 x
PÄÄTÖS 9 (11) 110 kv tarpeettomina. Linja on nimittäin osittain purettu jo vuosia sitten ja tarkoitus on lakkauttaa erityiset oikeudet tuolta puretun linjan alueelta. Lunastuslain 72 b :n mukaan tarpeeton lunastettu erityinen oikeus eli lunastettu käyttöoikeus voidaan lakkauttaa, jos oikeus käy haltijalle tarpeettomaksi. Jos oikeuden lakkauttamista hakee oikeuden haltija, tällä ole oikeutta saada korvausta lakkauttamisesta maanomistajalle tulevasta hyödystä. Maanmittauslaitos toteaa, että oikeus on hakemuksen mukaisesti käynyt tarpeettomaksi ja se voidaan lakkauttaa. Koska lakkauttaminen tapahtuu oikeuden haltijan eli Helen Sähköverkko Oy:n hakemuksesta, ei asiassa tule maksettavaksi korvauksia lakkauttamisesta. Päätös Maanmittauslaitos lakkauttaa hakemuksen mukaisesti lunastetut erityiset oikeudet puretun linjan alueelta väliltä Tammisto - Viikinmäki 2 x 110 kv. Sovelletut lainkohdat Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (603/1977) 72 b. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusosoitus on liitteenä. Hämeenlinnassa 27. päivänä marraskuuta 2017 Allekirjoitettu sähköisesti Janne-Ville Kinnunen Rekisteri-insinööri (DI)
PÄÄTÖS 10 (11) VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen saa hakea muutosta kirjallisella valituksella Helsingin hallinto-oikeudelta. Päätöksen tiedot Valitusosoitus koskee Maanmittauslaitoksen 27.11.2017 antamaa lunastuslupapäätöstä asiatunnus MML/5503/0304/2016. Määräaika ja muutoksenhakuasiakirjojen toimittaminen Muutoksenhakuasiakirjat tulee jättää hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä päivästä, kun valittaja sai tiedon päätöksestä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, juhannusaatto tai arkilauantai pitää valitus toimittaa hallinto-oikeuteen viimeistään kyseistä päivää seuraavana arkipäivänä. Muutoksenhakuasiakirjat voi toimittaa henkilökohtaisesti tai asiamiestä käyttäen taikka lähettää postitse, lähetin välityksellä taika telekopiona tai sähköpostina hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakuasiakirjojen lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Muutoksenhakukirjelmän sisältö ja liitteet Muutoksenhakukirjelmässä on mainittava 1) päätös, jota muutoksenhakemus koskee; 2) miltä päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi; 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan; Muutoksenhakukirjelmässä on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja kotikunta sekä hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä taikka avustajansa nimi ja kotikunta sekä postiosoite, johon asiaa koskevat kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää. Jos postiosoite muuttuu, uusi osoite on ilmoitettava hallinto-oikeudelle. Muutoksenhakukirjelmä on valittajan tai, jollei hän itse ole sitä laatinut, sen laatijan allekirjoitettava. Kirjelmän laatijan nimi ja kotipaikka on merkittävä muutoksenhakukirjelmään. Muutoksenhakukirjelmään on liitettävä 1) päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2) todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. 4)asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja sen mukaan kuin hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään.
PÄÄTÖS 11 (11) Hallinto-oikeuden osoite on: Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie 5 00520 Helsinki puhelin 029 56 42000 (vaihde) telekopio 029 56 42079 sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi aukioloaika: ma-pe klo 8:00-16:15 Rekisteri-insinööri (DI) Janne-Ville Kinnunen