allekirjoittaneelle sähköpostitse tai puhelimella. Vaikka paikkakunta vaihtui jatkan toki seuran jäsenenä, joten nähdään seuran kalastusreissuilla!



Samankaltaiset tiedostot
Heippa. Jari Vanhakylä

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

TAITAVA PERHOKALASTAJA

Ala-Jokanga Miksi lohi ottaa? Suurharjusta sopuliperholla. Suits all styles... 4/2009 9,90E POHJOLAN PERHOKALASTAJA 4/2009

Beat 1 Rostad ja Sanden

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki Pintabomberin sidonta - Asko Jaakola sarvijaakko@msn.com

Syysreissu Kuhmon Lentuankoskelle

Perhokalastuksen SM-loppukilpailu Iijoki, keskiosa ja Kipinänkylän koskialue. Aki Tikkanen, Pohjanmaan Kilpaperhokalastajat Ry.

KESKI-SUOMEN PERHOKALASTAJAT RY TAMMUKKA TAMMUKKA. Keski-Suomen Perhokalastajat ry:n jäsenlehti 1/2008

Varapuheenjohtaja. Keski-Suomen Perhokalastajat ry PL JYVÄSKYLÄ.

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Kaunis pieni saalistaimen

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Salon Voimailijat (SalVo) järjestivät Nuorten klassisen voimanoston SM-kilpailut Ollikkalan koululla Salolla.

Muuramejoki (nuoriso)

Työssäoppimassa Tanskassa

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Työharjoittelu Saksassa - Kleve Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu HURJAA SAUNOMISTA TELTTA- JA SAVUSAUNASSA

Valitut kalat - esittely. Etukansi. Heikki Makkonen. Valitut kalat

Teksti ja kuvat: Miki Äikäs. käyttöön.

2. Olli Ikäheimo Veljmiehet A Risto Kyttä Veljmiehet M

Juoksukoulun viides osakilpailu käytiin Liedossa, jossa matkana oli 600m. Vankan Linnea Maikola T9 sai kultaa ajalla 2.08,65.

TAMMUKKA Keski-Suomen Perhokalastajat ry:n jäsenlehti 2/2015

TAMMUKKA 1/2009. Keski-Suomen Perhokalastajat ry:n jäsenlehti

Sisarusparit tennisseura LVS:n tuki ja turva

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA /10

TAMMUKKA 3/2008. Keski-Suomen Perhokalastajat ry:n jäsenlehti

Puulan kalastustiedustelu 2015

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

SAUNASEURA /5 TOIMINTAKERTOMUS Perustettu TAPAHTUMAT 2018 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - Su KUNNIA

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Onginta kilpailulajina

Janne-Pekka Nurmen ja Kari Nurmen matkakertomus Salomon 4Trailsiin 2012.

Jousella kalastus. SJML koulutusmateriaali versio Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

TAMMUKKA. Keski-Suomen Perhokalastajat ry:n jäsenlehti 1/2014

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Matkaraportti. Malta Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Pietarin matka. - Sinella Saario -

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

Ilmailuinsinöörien kerho perjantai, 12. kesäkuuta Jäsenkirje 1/2009

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

TAMMUKKA Keski-Suomen Perhokalastajat ry:n jäsenlehti 1/2016

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

C00-joukkueen välierä- ja finaaliottelujen otteluohjelma ja seurannat: C00 joukkueelle tappio ensimmäisessä finaaliottelussa.

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Peltolan uutiset 3/2011

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

9M UPM Kymmene Oyj

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Kisauutisia vuodelta Syyshallit Kupittaalla

SM-perho 2019 Kuusamo

TAMMUKKA. Keski-Suomen Perhokalastajat ry:n jäsenlehti 1/2013

Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2. Opettajan haastattelu 3. Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5. Tervetuloa ykköset!

LAAVU portfolio Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen. Saamelaisalueen koulutuskeskus

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Pepén tie uuteen päiväkotiin

PIETARI Anu Kopra Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Hienopuusepäntyö

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT

Teksti ja sidos: Miki Äikäs Kuvat perhoista: Miki Äikäs Muut kuvat: Harri HIlden. Kalastuskäytössä olleita Strömsö -perhoja. Kuva: Miki Äikäs.

OMAN VUORON ODOTTAMINEN. Materiaali 2018 Viitottu Rakkaus Kuvat MyCuteGraphics.com Diapohjat SlidesCarnival.

Women MX Camp Joutsa

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

TAMMUKKA 3/2010. Keski-Suomen Perhokalastajat ry:n jäsenlehti

SPL-KOUVOLA RY. Saksanpaimenkoiraliiton alaosasto

varusteita Tekstikysymysraportti Ristiintaulukointi kysymyksillä Ikä: Vastauspäivä Kysymys Vastaus Aikajakso:

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Poikkaisutaulukko. T=tripla, D=tupla ja S=singeli

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY

nykyisyydestä ja kenties tulevastakin.

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Lintu ja uistin Nokia

Luupinki Näsin uistajat ry:n seuralehti.

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa

苏 州 (Suzhou)

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Mikä maistuu kalalle?

RUHA WOLLEY ry seurana.

Transkriptio:

Y HT E Y S T I E DO T / JUL KAI S I JA Keski-Suomen Perhokalastajat ry PL 570 40101 JYVÄSKYLÄ www.kspk.fi Tili: Keski-Suomen Osuuspankki 529002-2187791 Jäsenmaksu 22. Liittymismaksu 15 (alle 18-vuotiailta 5 ) TOIMIHENKILÖT JA HALLITUS 2011 Puheenjohtaja / Nettivastaava Varapuheenjohtaja Masi Hasi 050-3819106 Tapani Korhonen masi.hast@kspk.fi tapani.korhonen@kspk.fi Rahastonhoitaja Reissuvastaava Jukka Wichmann 0400-919432 Jari Liljeroos jukka.wichmann@kspk.fi jari.liljeroos@kspk.fi Päätoimittaja Kilpailuvastaava Jouni Kivinen 040-7030098 Pietari Sipponen jouni.kivinen@kspk.fi pietari.sipponen@kspk.fi Lampivastaava Hallituksen jäsenet Juho Strandman 045-3507663 Kari Salmi 040-5917206 juho.strandman@kspk.fi kari.salmi@kspk.fi Jaakko Saari 040-5829529 jaakko.saari@kspk.fi Kannen kuva: Jouni Kivinen Keihärin kesän viimeiset valonsäteet ennen syksyä (2)

P ÄÄKI RJO I T US Kesä on ohi ja syksy on saapunut. Taimenet valmistautuvat kutuun ja suurin osa virtavesistä on rauhoitettu. Ennen talven tuloa ehtii kuitenkin vaikkapa seuran lammelle kirjolohia kalastamaan, lisäksi hauenkalastus voi olla antoisaa syksyllä vesien viilentyessä. Tietysti ainahan sitä pääsee vaikka ulkomaille asti kalalle jos siihen on mahdollisuus, joten ei se kalastuskausi välttämättä syksyyn pääty. Perhojen sidonta tulevan kauden reissuja varten kannattaa aloittaa ajoissa, että kesällä jää aikaa kalastukselle. Perhonsidonta on mukava osa harrastusta ja se laajentaa harrastuksen ympärivuotiseksi vaikkei kalastaisikaan kuin kesäisin. Talvea piristää myös kummasti kesän kalareissujen muistelu ja kuvien katselu. Itse sain hienoja muistoja tänä kesänä Pohjois-Norjasta harjuksen ja lohenkalastuksen parissa. Harjusten lisäksi onnistuin reissulla saamaan ensimmäisen loheni. Pohjoisen reissun lisäksi tuli tietysti kalastettua myös Keski-Suomen koskilla. Kirjoittelen tätä juttua Kuopiosta käsin, jonne muutimme perheen kanssa syyskuussa. Valitettavasti tämä paikkakunnan vaihto tarkoittaa sitä, että en voi jatkaa puheenjohtajana ja hallituksessa enää ensi vuonna. Hallitukseen on tulossa muitakin paikkoja vapaaksi ensi vuodelle. Nyt tarvitaan siis uutta voimaa seuratoiminnan pyörittämiseen, vetoankin kaikkiin seuran jäseniin, että harkitsisitte näihin talkoisiin ryhtymistä, jotta seuratoiminta pysyy aktiivisena. Ilmoittakaa halukkuutenne mahdollisimman pian allekirjoittaneelle sähköpostitse tai puhelimella. Vaikka paikkakunta vaihtui jatkan toki seuran jäsenenä, joten nähdään seuran kalastusreissuilla! Puheenjohtaja, Masi Hast (3)

ILMOITUSTAULU SYYSKOKOUS Kerhon sääntömääräinen syyskokous pidetään 13.11. Sepänkeskuksen Protonissa 17:00 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. JÄSE NMAKSUT Oletko maksanut vuoden 2011 jäsenmaksun? Muutamalta jäseneltä on jäänyt jäsenmaksu maksamatta. Mikäli nämä jäsenet haluavat pysyä KSPK:ssa, maksakaa maksut välittömästi. Ottakaa tarvittaessa yhteyttä rahastonhoitajaan tai hallitukseen. KIRJASTOHANKINNAT Seuran kirjastoa on täydennetty seuraavilla: - Wide Open - The Fish & The Fly 2 Nymphs DVD Wide Open - The Fish & The Fly 1 Dry Flies DVD The Brown Trout and the Mayfly DVD European Nymphing - Techniques & Fly Tying DVD (4)

PÄÄTOIMITTAJALTA Kesä meni menojaan ja talvi tekee tuloaan, välivaiheensa syksyn säestämänä. Kuuma kesä teki monin paikoin selvästikin hallaa taimenille; tuntui kuin muutamista koskikohteista olisivat kalat kadonneet kokonaan. Ja näin saattoi käydäkin, ainakin isommat kalat lähtevät järvelle hakemaan syvistä vesistä viileämpiä oloja. Niin mukavaa kuin se onkin uimisen kannalta nämä 25 C ja päälle lämpötilat vesissämme, eivät ne ole meidän luonnolle kovin yleisiä tiloja. Ennemminkin voitaisiin puhua väliaikaisesta häiriötilasta kun vedenlämmöt hätyyttelevät 30 C rajaa. Sitten kun tätä häiriötä kestää viikko toisensa perään, alkavat heikoimmat yksilöt karsiutua populaatiosta. Toivottavasti tämän ja viime vuoden kesä olivat vain tilastollisia poikkeamia. Toivokaamme siis ensi suveksi kylmiä kelejä... Jos jotakin huonoa niin toisaalta aina myöskin jotain hyvää. Monia 'vaihtoehtosia' perhokalastuslajeja taas tämä kuuma kesä on suosinut, kuten kuhaa ja ahventa. Kuhaa istutetaan nykyisellään todella paljon sekä sen luontainen lisääntyminen on paikka paikoin alkanut tuottamaan tulosta. Kuha on todella mielenkiintoinen kala kalastettavaksi perholla, niin järveltä kuin joestakin. Samoin isot säyneet ovat kansoittaneet koskiamme. Ihan mukavia pyydettäviä nekin. Rohkaisenkin kaikkia avaamaan silmänsä ja kokeilemaan jotakin ihan uutta perhokalastusmuotoa kotivesillämme! Jos kirjolohen lampikalastus ei kiinnosta, kokeile vaikkapa tuulettomana syysiltana siian pyyntiä lähijärveltä tai pieni tinseli siiman päässä selkäpakoilta ajoahventa. Allekirjoittanut odottaa jääkantta kuin kuuta nousevaa, tuleva talvi voi olla aivan huippuluokkainen pilkkikausi... JOUNI KIVINEN (5)

SYKSYN OHJELMA 2011 SU 16.10. klo 17 Kuolan kultaiset taimenet & ottipelit, Pietari Sipponen - Pietari "Pietu" Sipponen kertoo Kuolan reissustaan ja sidottaa pari isoille taimenille toimivaa pintaperhoa. SU 30.10. klo 17 Italian MM-kisat, Jyrki Hiltunen - KSPK:n aktiivinen kisakalastaja Jyrki Hiltunen tulee kertomaan kerhoiltaan Italian MM-reissusta. SU 13.11. klo 17 Syyskokous ja perhojensidontaa. - Seuran lakisääteinen syyskokous jonka jälkeen sidomme pieniä karvasiipisiä lohiperhoja. Sidontavälineet mukaan. SU 27.11. klo 17 Lohijaoston ilta. Ohjelma ilmoitetaan myöhemmin - Seuraa seuran nettisivuja ohjelman osalta. LA 3.12. Seuran sisäiset perhopilkkikilpailut lammella - Seuran sisäiset, kaikille jäsenille avoimet leikkimieliset(kö?) pilkkikilpailut tiedossa! Katso Tammukan sivu 4. Tarjolla hyvän seuran lisäksi makkaraa ja kahvia nuotion ääressä. Tarkemmat tiedot kisasta tullaan ilmoittamaan seuran kotisivuilla. SU 11.12. klo 17 Ohjelma ilmoitetaan myöhemmin - Seuraa seuran nettisivuja ohjelman osalta. MUISTA SEURATA MAHDOLLISIA MUUTOKSIA OHJELMASSA KERHON KOTISIVUILTA! http://www.kspk.fi (6)

M i nu n p e r h o ni... GR E E N B UT T koukku: #10 Mustad 3582BR kaksihaarainen alasilmukallinen koukku hela: fluorivihreä silkki, käsitellään pikaliimalla, jotta kestää pyrstö: fluorivihreä Fluoro Fibre, saa olla pitkähkö, leikataan kärkeen ohenevaksi kierre: soikea hopea runko: musta villa, ohut dubbaus kurkku: musta kana tai pehmeä kukko siipi: ohut nippu mustaa bucktailia, päälle muutama suikale Opal/Black väristä Mirage Flashabouta Perho, jolla onnistuin saamaan ensimmäisen perholoheni PohjoisNorjasta ansaitsee paikkansa tässä tammukan perhosarjassa. Perho on varmasti ainakin kaikille kokeneille lohenkalastajille tuttu mutta esittelen joka tapauksessa reseptin kyseisestä perhosta, jonka tuo 9kiloinen lohi kelpuutti, erilaisia muunnoksiahan tästä perhosta on paljon. (kuvassa perho sidottu #4 kaksihaaraiseen, perhosta kannattaa sitoa rasiaan ainakin kokoja #4-12). Masi Hast (7)

Nuorten perhokalastuksen SM-kisat Muuramenjoella ja Kuusikkolammella 11.-12.6.2011 Kuva: Tapani Korhonen Minulle jo neljännet, vaan eivät vielä viimeiset junnu-kisat kisattiin tänä vuonna kotivesilläni Muuramenjoella ja Kuusikkolammella. Viime vuoden kisoissa Keuruulla olin toinen ja SM-karsinnatkin olivat menneet hyvin, joten kisan tulostavoitteet olivat korkealla. Lauantaiaamun arvonnassa kisaan osallistuneet 18 kilpailijaa jaettiin neljään ryhmään, joista kaksi aloitti kalastuksen ensimmäisenä päivänä lammelta ja kaksi joelta. Kilpailu käytiin ns. taistelupari-menetelmänä, jossa eri ryhmän kilpailijat kalastavat poolin vuorotellen ja valvovat toista vuorotellen. Itselläni arpa heitti C-ryhmään eli aloittaisin kalastuksen joella.taistelupariksi tuli yksi kisan ennakkosuosikeista Vihtori Kivistö. Muuramella kalastettiin neljä tunnin mittaista jaksoa. Itse pääsin aloittamaan kalastuksen Muuramenjoen kolmospoolista, johon kuuluu puusillan yläpuoleinen mutka ja sillan alapuolinen lyhyt koskipätkä. Päätin aloittaa kalastuksen poolin yläosan lähes varmalta kalapaikalta, jotta kisa lähtisi hyvin käyntiin. Jo kolmannella heitolla perhoja vietiin ja siitä kirjolohi ylös oranssilla liitsillä. Kirjoja nousi mutkan alueelta tasaisesti pääasiassa liitseillä lopulta yhteensä kuusi kappaletta, joilla selvä jaksovoitto, sillä seuraavaksi tullut oli saanut kolme kalaa. Kivistö kalasti poolin jälkeeni ja saaliina kolme kirjolohta, hänellekin jaksovoitto. Toisella jaksolla vuorossa oli vitospooli eli palolaitoksen suvanto. Aloitin larvastamaan virran reunaa ja aika nopeasti hare's ear nymfiin otti kille ja se haaviin...blänkit vältetty. Tämän jälkeen vaihdoin tekniikkaa ja aloitin uittamaan liitsejä upposiimalla poolin ylä-ja alalaidasta käsin, mutta tuloksetta. Jakson loppupuolella larvastin vielä liitseillä yhden kirjon 'kannonedusmontusta'. Näillä kahdella kirjolla jaksovoitto. Viki sai tästä poolista yhden kirjon ja otti jaksovoiton. (8)

Tauon ja maittavan salaattilounaan jälkeen vuorossa kolmas jakso ja kakkospooli eli rauhoituskosken alapuolinen koskipätkä. Vuorot vaihtuivat niin, että toinen ryhmä kalastaa ensin. Tämä pooli oli ollut vaikea, koska edellisten neljän kalastajan toimesta oli saatu ylös vain yksi kirjolohi. Seurasin tarkasti Vikin suoritusta tällä poolilla ja hän keskittyi kalastamaan poolin alaosaa, josta pudottikin yhden kalan. Panin merkille, että hän jätti kalastamatta poolin alaosalla olevan hyvän näköisen kivenhuopeen. Vikille tältä jaksolta blänkit. Itse aloitin larvastamaan poolin yläosalla liitseillä, jotta poolin alaosa saisi rauhoittua kauemmin. Etenin koskea alaspäin suhteellisen tarkkaan kalastaen, mutta muutamaa puukontaktia ja pientä taimenta luukuunottamatta tuloksetta. Poolin alaosalle päästyäni aloin lirkkimään sitä tarkemmin, koska Vikillä oli ollut kalatapahtumansa siellä. Edellä mainitusta kiven huopeesta sitten tärähti oranssiin liitsiin virkeä kirri, joka tuli haaviin asti, JES, blänkit vältetty. Poolin alaosalla vielä tovin tuloksetta lirkittyäni larvastin vielä koko koskipätkän nymfeillä ja larvoilla läpi ilman tapahtumia. Jakson loppupuolella sain vielä toisen kirjolohen samasta kivenhuopeesta mustalla liitsillä ja näillä kaloilla jakson kakkossija. Neljännelle jaksolle lähdettäessä oma tilanteeni oli hyvä, sillä olin ainoa, joka oli saanut kaikilta kolmelta edelliseltä jaksolta kalaa. Tiesin, että yksikin kala tältä jaksolta parantaa asemiani seuraavaan päivään. Poolina oli joen nelospooli eli palolaitoksen monttu ja se oli antanut kalaa hyvin päivän mittaan. Viki kalasti poolin ensin ja sai siitä yhden kirjon, jolla otti jällen jaksovoiton. Itse aloitin kalastamisen poolin alaosan matalasta koskesta. Kopaisin alueen nopeasti ja kahlasin siitä yli, jotta pääsisin tarjoamaan perhoja montun asukeille eri kulmasta kuin muut. (9)

Larvastin nymfeillä ja larvoilla puolet ajasta sieltä tuloksetta. Tärppiä ei kuulunut, mutta en aikonut luovuttaa vaan kahlasin joen yli takaisin, otin liitsisetin ja aloin larvastamaan sillä. Ei mennyt kauan, kun oranssiin liitsiin nappasi kirjo ja se rauhallisin ottein mittaukseen. Tämän jälkeen yks kirjo kävi kopaisemassa perhoja, mutta ei tarttunut. Jakson loppuvaiheessa kokeilin vielä upposiima liitsisettiä, koska muut setit olivat sotkussa. Sain vielä viime minuuteilla alavirtatekniikalla uitettulla kultatinselillä yhden kirjolohen. Näillä kahdella kalalla jakson kolmossija. Joelta saatiin ensimmäisenä päivänä hyvin kaloja yhteensä 38 kappaletta. Jokiosuus meni osaltani erittäin hyvin, sillä olin ainoa, joka oli saanut kaloja joka jaksolta ja olin selvässä johdossa. Kuusikkolammella oli ollut vaikeampaa, sieltä oli saatu yhteensä vain 14 kirjolohta. Sunnuntaiaamuna lampiosuudelle lähdettäessä oli itselläni hieman jännät paikat, sillä tiesin että 2-3 kalaa päivän aikana riittää Suomen mestaruuteen. Mieleen muistui viime vuoden sama tilanne, jolloin johdin nuortenkisaa ennen kolmea viimeistä jaksoa, mutta blänkkäsin ne kolme jaksoa ja tipuin toiselle sijalle. Toissaviikolla ennen Kuusikkolammen kisarauhoitusta olin käynyt monena iltana lammella harjoittelemassa kisaa varten ja saanutkin ihan hyvin kaloja. Mutta edellispäivänä lammelta kuuluneiden kalajuttujen perusteella olosuhteet olivat muuttuneet siitä, olihan koko edellisviikko ollut hellettä ja vesi lämmennyt. (10)

Toinen kisapäiväkin valkeni helteisessä säässä. Kuusikkolammella kisattiin kolme puolentoista tunnin jaksoa ja yhden jakson aikana kalastetttiin kaksi poolia, joten kaikki lammen poolit kierrettiin. Päivän ensimmäisellä eli kisan viidennellä jaksolla pääsin aloittamaan lammen kapeammasta päädystä. Sille viritin kaksi intersiima settiä ja yhden kellusiima setin pienempineen perhoineen. Aloitin kalastamaan melko pinnantuntumasta aika nopealla uitolla, mikä oli toiminut treeni reissuilla, mutta ei tärpännyt. Koitin myös pienempiä perhoja, mutta ei vedon vetoa siltä poolilta. Viki kalasti poolin jälkeeni ja veti siitä yhden lohen oranssilla liitsillä. Päivän ensimmäisen jakson peli ei ollut vielä ohi, sillä toisella poolilla, joka oli laavun edustalla oli vielä 45 minuuttia armonaikaa saada kala. Upotin perhoja nyt myös syvemmälle, mutta ei. Tältä jaksolta ei piston pistoa. Kivistökin blänkkäsi tämän poolin, mutta hänellä oli jo kala jaksolta. Tauolla kuulin, että minulla olisi vielä mahdollisuudet voittoon, jos saisin kalat seuraavilta kahdelta jaksolta. No, uusilla kujeilla ja seteillä uuteen jaksoon. Laitoin nyt slow-ja fastinter setteihin liitsejä ja nymfejä. Kellusiima jatkoksi päätin kokeilla pintureita, joilla olen saanut hyvin kaloja Kuusikkolammelta ja tuikkejakin oli näkynyt aamu päivästä lammella. Nyt vuorossa oli pooli lammen pyöreämmästä päädystä. Jakson alettua alkoi sopivasti tuulemaan ja pinturi touhun sai unohtaa. Liitsejä sain seuraamaan yhden kalan, mutta ei napannut. Jälleen blänkit. Viki onki jälkeeni yhden kirjon tältä poolilta ja paransi asemiaan kisassa. Jakson toisella 45 minuuttisella kodan edustalla ei taaskaan tärpin tärppiä. Siinä vaiheesa alkoi tuntua jo epätoivoiselta, että ryssinkö ensimmäisen päivän hyvät asetelmat kokonaan. Sää oli tällä välin vaihtunut helteisestä sateiseksi ja viikon hellejakso purkautui kunnon ukkoskuuroiksi. Toisen ryhmän kuudennen jakson jälkimmäisen osuuden alkua jouduttiinkin lykkäämään hieman lähellä riehuneen ukkosmyräkän takia. Kivistökään ei enää enempää kaloja tältä jaksolta saanut, mutta otti jaksovoiton yhdellä kalallaan. (11)

Viimeisten jaksojen välisellä tauolla kuulin, että omat voittomahdollisuudet olivat menneet, mutta himmeämpiin mitaleihin olisi vielä saumoja. Viki oli tässä vaiheessa käytännössä jo varmistanut mestaruutensa. Tauolla kyselin kilpakumppaneilta, että miten olivat kaloja saaneet. Yhtä tapaa ei oikein tuntunut olevan vaan kaloja oli saatu monista vesikerroksista eri tekniikoilla. Paras vinkki, minkä sain oli, että laita sellaiset perhot, joihin luotat. Oma fiilis oli ehkä hieman vapautuneempi kuin aamulla, kun ei enää ollut mestaruus paineita niskassa. Seitsemännellä jaksolla toinen ryhmä aloitti kalastuksen. Vikiä valvoessani tein uudet perukkeet ja setit rauhassa. Kivistö nappasi nymfillä kalan ja sinetöi sillä mestaruutensa. Oman vuoroni tullen en saanut edelleenkään kalastusta kulkemaan blänkäten sen poolin, muillakin onkijoilla piteli hiljaista viimeisellä jaksolla. Viimeisellä 45 minuutisella Viki aloitti kalastuksen ja nappasi pinturilla vielä kirjolohen mestarin ottein. Valvoessani Vikiä yritin koota itseäni ja saada vielä taisteluhenkeä, kun mahdollisuudet olivat vielä hyviin sijoituksiin. Kalastuksen aloitettuani melko nopeasti nappasi vihdoin fastinter-siimalla uitettuun ruskeaan liitsiin pieni kirjolohi, jonka vedin nopeasti haaviin, huh...oli lähellä, ettei lammelta tullut ihan munia pataan. Jakson loppupuoli menikin sitten heitellessä ja jakson loppua odotellessa, ei ollut enää muita tapahtumia. Onnekseni kukaan ei ollut enää saanut ryhmästäni kalaa viimeisellä jaksolla, joten voitin sen. Tässä vaiheessa tiesin, että olen joko toinen tai kolmas, koska vain minulla ja Janne Repolla oli kalaa viideltä jaksolta. (12)

Joelta oli kuulunut päivän mittaan uutisia, että siellä kalantulo oli ollut heikkoa. Joelta saatiinkin toisena päivänä vain yhdeksän kilpailukalaa ja lammelta 16. Lopputuloksissa Kuopion Vihtori Viki Kivistö voitti kilpailun selvästi saaden yhdeksän kalaa kuudelta jaksolta seitsemästä. Itse olin lopulta toinen, ottaen toisen peräkkäisen hopeamitalin junnukisoista. Pronssille kalasti hienosti perhokisojen ensikertalainen Janne Repo. Oma kisani oli hyvin kaksijakoinen hyvin menneen joen ja heikosti mennen lammen välillä. Joella kalojen saantia helpotti paikallistuntemus ja kokemus kirjolohen jokikalastuksesta. Itselläni joella parhaiten toimi perus oranssi liitsi larvastettuna myös mustalla liitsillä ja perus jänökorva nymfillä tuli kaloja. Lammella taisi olla vapaan vähän liian kova puristus, kun en saanut oikein tuntumaa kalastukseen. Hyvä puoli omassa suorituksessa oli kalojen väsytyksen varmuus, sillä en karkuuttanut yhtään kalaa koko kisassa. Kilpailut sujuivat järjestäjien osalta oikein hyvin, joten kiitos heille hyvistä kisoista. Ville Strandman Kisan kakkonen Ville Strandman väsyttää kirjolohta Muuramenjoella. Kuva: Tapani Korhonen (13)

VIIKKO TAIMENKALASSA KUOLAN NIEMIMAALLA Menneenä kesänä yksi pitkäaikaisista unelmistani täyttyi, kun pääsin viettämään viikon Kuolan Niemimaalla taimenia kalastaen. Viikko antoi paljon muistelun aihetta kovasta lähemmäs kymmenen tunnin tela-ajoneuvokyydistä aina mahtaviin pintaperhokaloihin. Mitään helppoa kalastus ei ollut, sillä olosuhteet olivat haastavat. Vedet olivat alhaalla ja viikon puolivälissä vedenlämpö nousi 20 asteeseen. Viikon puolivälissä helteet vaihtuivat kylmään keliin ja todella kovaan tuuleen vedenlämmön samalla laskiessa. Emme päässeet kokemaan hyönteisten massakuoriutumisia, päivänkorentoaika oli lämpimän alkukesän myötä oppaamme mukaan pääosin ohi, eivätkä kunnon pupalätinät olleet vielä alkaneet. Kuivana kiitos! Hyönteiskuoriutumisten puutteesta huolimatta pintaperhokalastus oli silti hienoa, eikä uppoperhorasiaa tarvinnut juurikaan esiin kaivella. Itse sain käytännössä kaikki paremmat kalani pintaperhoilla, toimiva setti oli Pinkki Murkku yläperhona ja Caddis alaperhona. Leirissämme hymyiltiin pinkille murkulle aluksi opastamme myöten, mutta kun perhoon alkoi napsua isoja taimenia, niin johan alkoivat muillakin sidontapenkit sauhuta ja "hubba bubbaa" kuoriutui penkeistä :) Itselläni oli ensimmäisenä päivänä ongelmia kalojen tartutusten kanssa, sain kyllä isoja kaloja ottamaan, mutta vedin kerta toisensa jälkeen perhot suusta pois. Pikkuhiljaa homma alkoi luonnistumaan ja koin pari huippupäivää putkeen. Loppuviikosta kelien kylmetessä ja tuulen tuivertaessa kalantulo vaikeutui taas hieman, tosin siinä vaiheessa ei onnistumisten jälkeen yrityskään ollut enää ihan yhtä kova. (14)

Kuva: Keskikoko kohdallaan Kalamäärissä mitattuna kuuden hengen porukkamme saalis ei ollut mikään erityisen suuri, mutta koko oli kohdallaan. Yli 60cm taimenia saimme yhteensä 21kpl, joista yli kolmekiloisia oli 12kpl. Itselleni osui lukuisten 2-3kg taimenten lisäksi neljä yli 3kg pinturikalaa, joista suurin venytti vaa'an 4,5 kiloon. Suurin osa kaloista oli todella lihavia, mutta myös hoikempiakin kaloja nousi. Itselläni sattui siinä mielessä hyvä tuuri, että kaikki saamani isommat kalat olivat vähintäänkin pulskassa kunnossa. Kolmea ruokakalaksi otettua poikkeusta lukuunottamatta kaikki saamamme taimenet vapautettiin. Tuon 4,5kg kalan väsytys oli todella jännittävä, sillä kala otti ohueen pintaperhokoukkuun sidottuun Caddikseen, jonka koukun olin edellispäivän väsytysten jälkeen vääntänyt takaisin muotoon. Ensimmäisen syöksyn jälkeen hirvitti, sillä pohjasiimoja oli kelalla enää muutama metri jäljellä. Onni oli kuitenkin puolellani, ja lopulta kala solahti haaviin äänekkäiden onnenkarjahdusten säestämänä. Oli kyllä melkoista luksusta, kun tundralla ei pitänyt keskittyä mihinkään muuhun kuin kalastukseen. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, oppaamme oli myös todella mukava ja avulias. Kiitokset myös muulle reissuporukalle (Joona, Janne, Mikko, Aku ja Harri) unohtumattomasta reissusta! Pietari Sipponen (15)

KESKI-SUOMEN PERHOKALASTAJAT RY PL 570 40101 Jyväskylä Sähköposti: hallitus@kspk.fi http://www.kspk.fi