SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2010 N:o 1284 1291 SISÄLLYS N:o Sivu 1284 Laki valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle... 4325 1285 Valtioneuvoston asetus pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen 3 :n muuttamisesta... 4327 1286 Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuriministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta... 4328 1287 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opetus- ja kulttuuriministeriön työjärjestyksen 13 :n muuttamisesta... 4329 1288 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetushallituksen suoritteiden maksullisuudesta... 4330 1289 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston eräistä maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta... 4332 1290 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja puutarhatalouden kansallisissa tuissa saaristoksi luettavista kuntien osa-alueista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen liitteen 1 muuttamisesta... 4334 1291 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin valtion varoista vuonna 2011 suoritettavasta määrärahasta... 4338 N:o 1284 Laki valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa säädetään perusteista ja menettelystä, joita noudatetaan myönnettäessä valtionavustusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle. 2 Avustettava toiminta Valtionavustus voidaan myöntää valtion talousarvioon otetun määrärahan puitteissa yleisavustuksena toimintaan, jonka tarkoituksena on yksilön ja väestön terveyden, toimintakyvyn ja omatoimisen terveydenhoidon sekä terveyttä edistävän liikunnan edistäminen, kehittäminen ja tutkimus. 3 Valtionapuviranomainen Valtionapuviranomainen tässä laissa tarkoitetussa valtionavustuksessa on sosiaali- ja terveysministeriö. 4 Valtionavustuspäätös Sosiaali- ja terveysministeriö päättää valtionavustuksesta sekä asettaa painopisteet ja tavoitteet avustettavalle toiminnalle. Tervey- HE 136/2010 StVM 23/2010 EV 157/2010 176 2010
4326 N:o 1284 den ja hyvinvoinnin laitos huolehtii valtionavustuspäätöksen valmistelusta, valtionavustuksen maksatuksesta ja avustuksen käytön valvonnasta. 5 Valtionavustuslain soveltaminen Tässä laissa tarkoitettuun valtionavustukseen sovelletaan muutoin valtionavustuslakia (688/2001). 6 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Peruspalveluministeri Paula Risikko
4327 N:o 1285 Valtioneuvoston asetus pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen 3 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, muutetaan pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (512/1999) 3, sellaisena kuin se on asetuksessa 1783/2009, seuraavasti: 3 Laskennallinen korvaus pakolaisten vastaanotosta Kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta pakolaisten kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin siten, että yli 7-vuotiaan henkilön osalta maksetaan 2 300 euroa vuodessa ja enintään 7-vuotiaan henkilön osalta maksetaan 6 845 euroa vuodessa. Korvaus maksetaan kolmelta vuodelta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010 Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras
4328 N:o 1286 Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuriministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön esittelystä muutetaan opetus- ja kulttuuriministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (310/2010) 2 seuraavasti: 2 Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan virastot, laitokset, yhtiöt ja muut toimielimet Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvat: yliopistot ja niiden harjoittelukoulut ammattikorkeakoulut opetushallitus ja sen toimialaan kuuluvat valtion oppilaitokset ylioppilastutkintolautakunta opintotuen muutoksenhakulautakunta Suomen Akatemia kotimaisten kielten tutkimuskeskus arkistolaitos Varastokirjasto taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat näkövammaisten kirjasto Museovirasto Valtion taidemuseo Suomenlinnan hoitokunta Kansallinen audiovisuaalinen arkisto Valtion elokuvatarkastamo valtion elokuvalautakunta Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy Veikkaus Oy Certia Oy Hevosopisto Oy Suomen Ilmailuopisto Oy Suomenlinnan Liikenne O.Y. - Sveaborgs Trafik A.B. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010 Opetusministeri Henna Virkkunen Kansliapäällikkö Harri Skog
4329 N:o 1287 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opetus- ja kulttuuriministeriön työjärjestyksen 13 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön työjärjestyksen (329/2010) 13 seuraavasti: 13 Osaston alaiset valtio-omisteiset yhtiöt Hallinto-osaston omistajaohjaukseen kuuluvat seuraavat yhtiöt: 1) CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy; 2) Veikkaus Oy; 3) Certia Oy; 4) Hevosopisto Oy; 5) Suomen Ilmailuopisto Oy; 6) Suomenlinnan Liikenne O.Y. Sveaborgs Trafik A.B. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010 Opetusministeri Henna Virkkunen Kansliapäällikkö Harri Skog
4330 N:o 1288 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetushallituksen suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994 sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 495/2005: 1 Maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita, joista Opetushallitus perii kiinteän maksun, ovat: 1) lupa sellaisen perusopetusta, lukiota ja ammatillista koulutusta koskevan kokeilun järjestämiseen, jossa poiketaan Opetushallituksen antamista määräyksistä 662 euroa; 2) kelpoisuustodistuksen antaminen muussa Pohjoismaassa suoritetun opettajankoulutuksen perusteella perusopetuksen ja lukion aineenopettajan kelpoisuutta varten 238 euroa; 3) kelpoisuustodistuksen antaminen muussa Pohjoismaassa suoritetun opettajankoulutuksen perusteella erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuutta varten 238 euroa; 4) kelpoisuustodistuksen antaminen muussa Pohjoismaassa suoritetun opettajankoulutuksen perusteella ammatillisen koulutuksen yhteisten opintojen opettajan kelpoisuutta varten 238 euroa; 5) Opetushallituksen päätös opettajan riittävistä opinnoista vieraskielistä opetusta, ulkomailla järjestettävää opetusta ja steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta sekä montessoripedagogiikkaan perustuvaa esiopetusta varten 238 euroa; 6) Opetushallituksen päätös steinerpedagogiikkaan perustuvaa perusopetusta ja lukiokoulutusta järjestävän koulun tai oppilaitoksen rehtorin riittävistä opinnoista 238 euroa; 7) Opetushallituksen yleisiä kielitutkintosuorituksia arvioimaan oikeutetuista henkilöistä arvioijarekisteriin merkitseminen 44 euroa; 8) ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain (531/1986) 8 :n 2 momentissa tarkoitettu päätös 238 euroa ja päätös, jossa todetaan aiemmassa päätöksessä edellytettyjen täydentävien korkeakouluopintojen suorittaminen 40 euroa; 9) ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1093/2007) 13 :ssä tarkoitettu tunnustamispäätös 238 euroa ja päätös, jossa todetaan aiemmassa päätöksessä edellytettyjen korvaavien toimenpiteiden suorittaminen 40 euroa; 10) ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritetun merenkulkua koskevan koulutuksen vastaavuudesta päättäminen 238 euroa; 11) opetushallinnon tutkintoon osallistuminen, tutkintomaksu jokaiselta tutkintokerralta 77 euroa; 12) 11 kohdassa mainitun tutkinnon tai sen osan suorittamisesta annettava todistus 24 euroa; 13) osallistuminen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 1 :n 1 momentin 1 3 kohdassa tarkoitettuun kielitutkintoon, joka suoritetaan: a) tutkintolautakunnalle, tutkintokohtainen osallistumismaksu 110 euroa; b) tutkintosuorituksen vastaanottajalle, tutkintokohtainen osallistumismaksu 55 euroa; 14) julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 14 :ssä tarkoitettu todistus vastaavasta kielitaidosta 110 euroa; 15) kansalaisuuslain (359/2003) 17 :ssä tarkoitettu kielitutkintotodistuksen antajan suorittama arviointi, joka koskee muulla koulusivistyksellä tai muulla tavalla osoitetun kielitaidon tasoa 110 euroa; 16) osallistuminen auktorisoiduista kääntäjistä annetun lain (1231/2007) 7 :ssä tarkoitettuun auktorisoidun kääntäjän tutkintoon 280 euroa;
N:o 1288 4331 17) todistus auktorisoinnista, joka annetaan a) auktorisoiduista kääntäjistä annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, todistusmaksu 55 euroa; b) auktorisoiduista kääntäjistä annetun lain 3 :n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, todistusmaksu 80 euroa; c) auktorisoiduista kääntäjistä annetun lain 2 :n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, todistusmaksu 150 euroa; 18) auktorisoiduista kääntäjistä annetun lain 21 :n 2 momentissa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen käsittelymaksu 70 euroa, joka kuitenkin palautetaan, jos vaatimus hyväksytään; sekä 19) kopio kadonneesta tai tuhoutuneesta kohdissa 1 18 tarkoitetusta luvasta, todistuksesta tai päätöksestä taikka vahvistus suoritetusta tutkinnosta 15 euroa. Maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita ovat myös 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa annetut kielteiset päätökset. 2 Suoritteita, jotka Opetushallitus hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat: 1) koulutus- ja konsultointipalvelut; 2) oppimateriaalin tuottaminen ja siihen liittyvä kustannustoiminta; 3) Opetushallituksen rekistereihin ja tietokantoihin perustuva tietopalvelu ja tietokantojen suorakäyttö; 4) tilauksesta tehdyt selvitykset ja tutkimukset sekä tiedonkeruu- ja jakelupalvelut; 5) julkaisut ja kustannuspalvelut; 6) ilmoitukset Opetushallituksen julkaisuissa; 7) sähköiset tietotuotteet ja AV-tuotteet; 8) Opetushallituksen toimitilojen ja laitteiden käyttö; 9) valokopio- ja muut jäljennökset lukuun ottamatta 1 :n 1 momentin 19 kohdassa tarkoitettuja suoritteita ja 3 :ssä tarkoitettuja kopioita ja tulosteita; 10) asiakirjojen ja muun aineiston lähettäminen ja postitus; sekä 11) muut tilatut palvelusuoritteet. Edellä 1 momentin kohdissa 3, 5 ja 7 tarkoitetut suoritteet ovat kuitenkin maksuttomia silloin, kun ne liittyvät koulutusta koskevan tiedotuksen ja neuvonnan järjestämiseen ja tukemiseen. Edellä 1 momentin kohdassa 9 tarkoitetuista suoritteista voidaan hinta määrätä myös omakustannusarvon perusteella. Maksullista on myös 1 momentissa mainittujen suoritteiden käyttöoikeuksien ja muiden oikeuksien väliaikainen luovuttaminen. 3 Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä saman lain 34 :n 3 momentissa tarkoitettujen kopioiden ja tulosteiden antamisesta perittävistä maksuista päättää Opetushallitus ottaen huomioon, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :ssä säädetään. 4 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2013. Suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, perittävä maksu määräytyy ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010 Opetusministeri Henna Virkkunen Hallitussihteeri Piritta Väinölä
4332 N:o 1289 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston eräistä maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2010 Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan Viestintäviraston eräistä maksuista 10 päivänä joulukuuta 2009 annetun liikenneja viestintäministeriön asetuksen (1058/2009) 3 ja 6, 7 1momentin 1, 2 ja 5 kohta sekä 8 seuraavasti: 3 Omakustannusarvon mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet Viestintävirasto perii omakustannusarvon mukaisen maksun: 1) luokiteltua tietoa käsittelevien tietojärjestelmien tietoturva-akkreditoinnista, 2) salaustuotteiden evaluaatiosta ja 3) turvaluokitellun aineiston käsittelyssä käytettyjen tuotteiden tietoturvasertifioinnista 6 Turvaluokiteltujen tuotteiden hyväksyntämaksut Yhteisöltä, joka on tilannut Viestintävirastolta 3 :n kohdassa 1 3 mainitun suoritteen, peritään toimenpiteeseen käytettyyn aikaan perustuva maksu. Maksuna peritään 103 euroa käytettyä työtuntia kohden. Lisäksi tilauksen tekevä yhteisö on velvollinen maksamaan ulkomailla tapahtuvasta arvioinnista aiheutuvat matkakulut. Yhteisöllä on oikeus saada Viestintävirastolta arvio kustannuksista ennen tilauksen tekoa. Vastavuoroiseen toimintaan liittyen Viestintävirasto ei kuitenkaan peri maksuja kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa tarkoitetuilta määrätyiltä turvallisuusviranomaisilta. 7 Viestintäverkon numerointimaksut Viestintämarkkinalain 49 :n mukaan teleyritys ja muu numeron tai tunnuksen vastaanottava yritys tai henkilö on velvollinen suorittamaan Viestintävirastolle kiinteän maksun, jonka suuruus on vuosittain seuraava:
N:o 1289 4333 1) tilaajanumeromaksu: yleisen kiinteän puhelinverkon numero 0,16 euroa/liittymä yleisen matkaviestinverkon numero 0,16 euroa/liittymä 2) operaattoritunnusmaksu: kolminumeroinen kaukoliikenteen operaattoritunnus 10 000 euroa nelinumeroinen kaukoliikenteen operaattoritunnus 2 000 euroa viisinumeroinen kaukoliikenteen operaattoritunnus 400 euroa kolminumeroinen kansainvälisen teleliikenteen operaattoritunnus 35 000 euroa nelinumeroinen kansainvälisen teleliikenteen operaattoritunnus 7 000 euroa viisinumeroinen kansainvälisen teleliikenteen operaattoritunnus 1 400 euroa viisinumeroinen yleinen operaattoritunnus 1 800 euroa 5) dataverkkotunnusmaksu (DNIC): 5 000 euroa 8 Verkkotunnusmaksut ja verkkotunnusrekisterin todistusmaksut Verkkotunnuslaissa (228/2003) tarkoitetun verkkotunnuksen myöntämisestä ja uudistamisesta yhdeksi vuodeksi peritään 12 euron suuruinen verkkotunnusmaksu, kolmeksi vuodeksi 33 euron suuruinen verkkotunnusmaksu ja viideksi vuodeksi 50 euron suuruinen verkkotunnusmaksu. Verkkotunnuslaissa (228/2003) tarkoitetun verkkotunnuksen siirrosta yhdeksi vuodeksi peritään 12 euron suuruinen verkkotunnusmaksu, kolmeksi vuodeksi 33 euron suuruinen verkkotunnusmaksu ja viideksi vuodeksi 50 euron suuruinen verkkotunnusmaksu. Verkkotunnuslain 17 :n 1 momentin 7 kohdan mukaisesti annettavasta sähköisestä todistuksesta peritään 5 euron suuruinen todistusmaksu ja muusta kuin sähköisestä todistuksesta 10 euron suuruinen todistusmaksu. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011 ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Sen 8 2 momentti on voimassa 31 päivään maaliskuuta 2011. Suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2010 Viestintäministeri Suvi Lindén Neuvotteleva virkamies Rainer Salonen 2 /176
4334 N:o 1290 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja puutarhatalouden kansallisissa tuissa saaristoksi luettavista kuntien osa-alueista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen liitteen 1 muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisissa tuissa saaristoksi luettavista kuntien osa-alueista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (27/2002) liite 1, sellaisena kuin se on asetuksessa 1284/2009, seuraavasti: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo
N:o 1290 4335 Liite 1 Alueiden A ja B saaristoalueet Ulkosaaristo Alla mainituista kunnista seuraavat alueet: Hammarland Inkoo Kaarina Kemiönsaari Kustavi Lemland Loviisa Länsi-Turunmaa Masku Naantali Porvoo Raasepori Salo Sauvo Taivassalo Turku Uusikaupunki Appelö ja Torsholm Lövö, Orslandet, Storramsjö ja Älgsjölandet Jauhosaari Kagsjäla, Kasnäs ja Lövö sekä entinen Hiittisten kunta Lypyrtti ja Vartsala Askö, Björkö, Gloskär, Gåsö, Kuggholmen, Stackskär ja Stora Stegskär Byön, Killingö, Käldö, Sondarö ja Våtskär Attu, Björkholm, Heisala, Jermo, Kuggö, Mielisholm, Sorpo ja Tammo sekä entisten Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kuntien alueet Matalluoto Aasla, Ampuminmaa, Auva, Häviluoto, Iso-Kuusinen, Iso-Maisaari, Kaarnitta, Kaita, Koivusaari, Korvenmaa, Kramppi,Kruunumaa, Kuivanen, Lapilan saari, Liettinen, Pakinainen,Pyytti, Pähkinäistenmaa, Ruotsalainen, Sakoluoto, Samsaari,Taipalus, Tammiluoto, Tammisluoto,Vähä-Kaita ja Vähä-Maisaari sekä entinen Velkuan kunta Pikku-Pellinki, Suur-Pellinki ja Sundö Björkholm, Brändö, Danskog, Elgö, Halstö, Koö, Långö, Prästön, Skärlandet ja Ängholm Angelansaari, Luotsisaari, Pettu, Ulkoluoto ja Vartsalansaari sekä Kemiönsaari-nimisestä saaresta Salon kuntaan kuuluva osa Österö Aasamaa, Kahiluoto ja Keräsaari Kulho Niittyluoto, Vasikkamaa ja Ytterin saaret Sisäsaaristo Alla mainituista kunnista seuraavat alueet: Hartola Hämeenlinna Jämijärvi Jämsä Kangasala Kouvola Kuhmoinen Lappeenranta Orivesi Padasjoki Pälkäne Sysmä Kotisalo, Nautsalo sekä Urrionsaari Salpasalon saari Palo-, Maja- ja Lehtisaari sekä Uimaluoto Taivas-, Kukkaro-, Kaijan- ja Karhusalon saaret sekä Mustasaari Ihonsaari ja Vänninsalo Kinansaari ja Salonsaari Musta- ja Haukkasalon saaret Mietin- ja Kilpiänsaari Rekisaari Hinttolan saari Haussalon saari Salonsaari
4336 N:o 1290 Manner-Ahvenanmaa Hammarlandin ja Lemlandin kunnista ne osat kuntaa, jotka eivät kuulu ulkosaaristoalueeseen. Alueiden C1 ja C2 saaristoalueet Alue C1 Alla mainituista kunnista seuraavat alueet: Enonkoski Hankasalmi Heinävesi Joroinen Jyväskylä Kerimäki Kesälahti Kuopio Leppävirta Liperi Maalahti Mikkeli Mustasaari Mänttä-Vilppula Punkaharju Puumala Rantasalmi Ristiina Ruovesi Savonlinna Sulkava Suomenniemi Suonenjoki Taipalsaari Varkaus Vöyri Ihamaniemi Paanalan ja Tuomarin saaret Hentulan- ja Viitasaari sekä Luutsalon saari Kostonsaari Jänissaari, Kilvensalo ja Rutaniemi Kokkosaari, Välisaari, Hevos- ja Vehkasalon saaret Suitsansaari ja Suursaari Kortelan saari, Papin-, Pelto-, Säyneen-, Viita- ja Vaajasalon saaret Hietasaari, Tervassalon saari, Timonsalo ja Vilponsaari Karjalan-, Karhun-, Kuus-, Lapin-, Matin-, Pesolan-, Rauan- ja Suursaari entisen Bergön kunnan alue Paajalansaari ja Papinsaari Björköby ja Raippaluoto Teerisaari Pöllänsaari Heinäsensaari, Kurjensalo, Konninsalo, Lieviskä, Liimattala, Lintusalo, Niinisaari, Partalansaari, Rokansaari ja Viitasaari Hevossalo, Kuokansaari ja Pikontaipaleen tila Harapansalo, Kaijatsaari ja Kaita Jaakonsaari Ahvion-, Kesamon-, Kokon-, Kongon-, Laukan-, Liiston-, Muhan-, Pesolan-, Pietolan-, Rito- ja Tuohisaari, Kiviapaja sekä Mikkolanniemi Vekaransalmen takainen alue Salosaari Ärjänsaari Kyläniemi, Iso- ja Pieni Jänkäsalo Ruotimo mantereen ulkopuoliset alueet lukuun ottamatta entisen Oravaisten kunnan aluetta. Alue C2 Alla mainituista kunnista seuraavat alueet: Hirvensalmi Joutsa Juankoski Kangasniemi Kannonkoski Keuruu Kiuruvesi Mielevän-, Puukon- ja Pääskynsaari, Saari-Kuitusen ja Säkkisalon saaret Jout-, Konna-, Lampo- ja Pantilansaari Kallinsalo Iso Mökärän ja Rämiäisen saaret Selkäsaari Hulpio-, Korpisen- ja Palosaari Lapin- ja Tuusansaari
N:o 1290 4337 Kivijärvi Kontiolahti Lapinlahti Luhanka Nilsiä Pertunmaa Pielavesi Polvijärvi Rautalampi Saarijärvi Tervo Vesanto Vieremä Virrat Äänekoski Vietsaari Teerisaari Musta- ja Viitasaari Onkisalo Hietasalon, Keinolan, Kerssin ja Pieni-Vinkin saaret sekä Vinkinsaari Pujon saari Kaitamo ja Peltosaari Ruopansaari Hämeen- ja Joutsenniemi sekä Vilosensaari Elosaari ja Iisalonsaari Pulkkilansaari Pängätsalo Vitikkasaari Haapo-, Oikon- ja Sinisaari Kytän- ja Hautsalon saaret
4338 N:o 1291 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin valtion varoista vuonna 2011 suoritettavasta määrärahasta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 a :n 4 momentin ja 3 b :n 3 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 1270/2009: 1 Määräraha työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978), jäljempänä rahoituslaki, 3 a :n 2 momentissa tarkoitetun korvauksen määrä työterveyshuollon erikoislääkärin tutkintoa kohden on 64 700 euroa. 2 Määrärahan kohdentaminen yliopistoille Työterveyslaitos voi maksaa rahoituslain 3 a :n 1 momentin nojalla saamastaan määrärahasta mainitun pykälän 4 momentin mukaista korvausta Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoille niiden antamasta työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta siten, että työterveyshuollon kliinisen opettajan tai yliopisto-opettajan tehtävän palkkaus- ja muihin kustannuksiin maksetaan kullekin yliopistolle enintään 81 000 euroa. Lisäksi mainituille yliopistoille maksetaan muihin erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin yhteensä enintään 190 000 euroa. Työterveyslaitos maksaa korvauksen saatuaan yliopistoilta kirjallisen selvityksen työterveyshuollon kliinisen opettajan tai yliopisto-opettajan tehtävästä aiheutuvista palkkaus- ja muista kustannuksista sekä muista erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. Työterveyslaitos voi lisäksi maksaa 1 momentissa tarkoitetusta määrärahasta korvausta momentissa mainituille yliopistoille yliopistojen yhteisestä virtuaaliyliopistosta aiheutuviin kustannuksiin yhteensä 295 000 euroa käytettäväksi työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen sekä sen kehittämiseen ja valtakunnalliseen koordinointiin. Työterveyslaitos maksaa korvauksen yliopistoille saatuaan koordinoivalta yliopistolta kirjallisen selvityksen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kehittämiseen liittyvästä virtuaaliyliopistohankkeesta ja sen toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista. Jos 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa selvityksissä annetut tiedot muuttuvat, yliopiston on välittömästi ilmoitettava asiasta Työterveyslaitokselle.
N:o 1291 4339 3 Määrärahan kohdentaminen Työterveyslaitokselle Työterveyslaitos voi käyttää rahoituslain 3 a :n 1 momentin nojalla saamastaan määrärahasta mainitun pykälän 4 momentin mukaisesti 1 340 000 euroa niihin Työterveyslaitoksen itse antaman työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin, jotka aiheutuvat: 1) kolmen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta antavan erikoislääkärin toimen palkkauskustannuksista ja muista kustannuksista; 2) yhdentoista työterveyshuollon erikoislääkärin erikoistumistoimen palkkauskustannuksista ja muista kustannuksista; 3) työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen seurantaan ja kehittämiseen liittyvien järjestelmien toteuttamisesta ja ylläpidosta sekä työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen yhteensovittamisesta ja hallinnoinnista. Työterveyslaitos ei saa käyttää 1 momentissa tarkoitettua määrärahaa niihin kustannuksiin, joihin se saa rahoituslain 3 :n 1 momentin mukaista valtionosuutta. 4 Määrärahan kohdentaminen yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ja työnantajan ylläpitämille terveysasemille Työterveyslaitos voi hakemuksesta maksaa rahoituslain 3 a :n 1 momentin nojalla saamastaan määrärahasta mainitun pykälän 4 momentin mukaista korvausta yksityisille terveyspalveluiden tuottajille ja työnantajan ylläpitämille terveysasemille enintään 1 500 euroa yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaista koulutuskuukautta ja kutakin koulutuksessa ollutta lääkäriä kohden. Koulutuskuukausien yhteenlaskettu lukumäärä saa olla enintään 1 375. Edellä 1 momentissa tarkoitetusta korvauksesta on jaettava kutakin koulutuksessa ollutta lääkäriä ja koulutuskuukautta kohti: 1) työterveyshuoltoon erikoistuvan lääkärin ohjaukseen 600 euroa; 2) yliopiston hyväksymään muuhun työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen järjestämiseen ja 1 kohdassa tarkoitetusta ohjauksesta maksettaviin pakollisiin palkkasivukustannuksiin yhteensä enintään 900 euroa. 5 Yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ja työnantajan ylläpitämille terveysasemille suoritettavien korvausten hakeminen Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta antavien yksityisten terveyspalvelujen tuottajien ja työnantajan ylläpitämien terveysasemien on haettava Työterveyslaitokselta 4 :ssä tarkoitettua korvausta kirjallisesti jälkikäteen viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kulloisenkin puolivuotisjakson päättymisestä. Hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että yliopisto ja koulutuspaikka ovat tehneet koulutettavien lääkäreiden toimimisesta koulutuspaikassa kirjallisen koulutuspaikkasopimuksen. Hakemukseen on liitettävä jäljennös 2 momentissa tarkoitetusta koulutuspaikkasopimuksesta. 6 Koulutuspaikkasopimuksen sisältö Edellä 5 :n 2 momentissa tarkoitetussa koulutuspaikkasopimuksessa on: 1) mainittava koulutettavien lääkäreiden määrä; 2) nimettävä yksi tai useampi yliopiston hyväksymä kouluttaja siten, että kouluttaja on työterveyshuollon erikoislääkäri, tai kuntoutuslaitoksen osalta tarvittaessa työterveyshuollon koulutusohjelman vastuuhenkilön hyväksymä muun soveltuvan alan erikoislääkäri ja että yhden kouluttajan ohjattavana on enintään kolme lääkäriä kerrallaan kalenterikuukautta kohti; 3) oltava kouluttajan sitoumus antaa henkilökohtaista ohjausta koulutettavalle lääkärille kaksi tuntia viikossa yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisesti.
4340 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1291 7 Tietojen muuttuminen Jos 5 :ssä tarkoitetussa hakemuksessa annetut tiedot muuttuvat, yksityisen terveyspalvelujen tuottajan ja työnantajan ylläpitämän terveysaseman on ilmoitettava asiasta välittömästi Työterveyslaitokselle. 8 Määrärahan käyttöön liittyvät selvitykset Yliopistojen on annettava Työterveyslaitokselle vuotta 2011 koskeva rahoituslain 3 b :n 3 momentissa tarkoitettu selvitys kirjallisesti maaliskuun 2012 loppuun mennessä. Yksityisten terveyspalvelujen tuottajien ja työnantajan ylläpitämien terveysasemien on annettava Työterveyslaitokselle rahoituslain 3 b :n 3 momentissa tarkoitettu selvitys korvaushakemuksen yhteydessä. Työterveyslaitoksen on annettava sosiaalija terveysministeriölle vuotta 2011 koskevat rahoituslain 3 b :n 3 momentissa tarkoitetut selvitykset ja yhteenveto kirjallisina joulukuun 2012 loppuun mennessä. 9 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2011. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko Hallitussihteeri Liisa Katajamäki JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 1284 1291, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2010 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904