Pöytäkirja 1 (7) Käyttöönottotyöryhmän kokous 15.5.2018 Aika 15.5.2018 klo 9.00 15.00 Paikka Duetto Business Park, Läkkisepäntie 23, 00620 Helsinki nh. Kuolajärvi Läsnä Minna Arffman (pj.) Kerttu Korpelainen (siht.) Fredrik Södö (asialistan kohdissa 1-4) Johanna Piispa Vantaan Energia Sähköverkot Oy Juha Leinonen Pöyry Management Consulting Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Greetta Arha Elenia Oy Jari Arve SPS Energiapalvelut Oy Janne Piispanen Helen Oy Poissa Jimmy Forsman Pöyry Management Consulting Oy Asialista 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.05 ja kertoi lyhyesti datahub-projektin ajankohtaiset kuulumiset, jotka kuultiin myös 4.5 pidetyssä ajankohtaiswebinaarissa. Luonnos hallituksen esitykseksi sähkömarkkinalain muuttamisesta eli datahub-sähkömarkkinalakimuutokset ovat lausuntakierroksella toimialalla 16.5 asti. Sihteeri kertoi lyhyesti datahub-ajankohtaiswebinaarin palautteet, sillä webinaarissa esiteltiin käyttöönottosuunnitelmaan liitettävä ja käyttöönottotyöryhmässä valmisteltu suunnitelma nykyisen PRODAT-liikenteen alasajosta. Palautetta ja kysymyksiä webinaarin osalta saatiin vähäisesti ja webinaari sai arvioksi kokonaisuudesta 4 (asteikolla 0-5). Työryhmäläiset kertoivat, että kokousta varten annettu kotitehtävä käyttöönottosuunnitelman riskienhallintasuunnitelman päivittämisestä tuli sen verran lähellä kokousta, etteivät he ehtineet yhtiöidensä taustaryhmien kanssa enää käsitellä asiaa. Todettiin, että suunnitelman päivittämistä käsitellään kokouksessa perustuen työryhmäläisten omaan näkemykseen. Kokouksessa käydyn keskustelun perusteella valmistellaan päivitetty versio kotitehtävästä ja annetaan se jäsenten kautta käsiteltäväksi taustaryhmiin. Syyskuun kokouksessa tullaan palaamaan uudelleen aiheeseen. 2 Tietokonversiotyöryhmän ajankohtaiskatsaus Fredrik Södöä oli pyydetty kokoukseen työryhmäläisten toiveesta kertomaan tietokonversio-projektin ajankohtaiskatsaus. Tietokonversiopalvelun eli Titan toteutusprojekti on maalissa. Tittaan on nyt toteutettu datahub-järjestelmän tuottamien tietokonversioraporttien tuonti ja tarkastus luovutettuja tietoja vasten sekä Titan pääkäyttäjän seurantaraportit. Tietojen tuontia Titasta datahubiin pitää vielä testata kunhan datahub-järjestelmätoimittaja ja teknologia varmistuvat, valmiudet tietojen tuontiin ovat kuitenkin jo olemassa. Tittaan on tehty myös uusi tietoturva-auditointi.
Pöytäkirja 2 (7) Södö näytti työryhmäläisille laaturaporttia, mihin laatuluokkiin Tittaan toimitetut tiedot nyt jakautuvat ja miten tätä voidaan seurata. Järjestelmä tukee myös valtuutustietojen tuomista, mutta tarkempi määrittely miten kolmannet osapuolet tuovat tiedot Tittaan on vielä työn alla. Seuraavassa tietokonversiokyselyssä tullaan kartoittamaan markkinaosapuolilta kolmansien osapuolten yhteystietoja. Maaliskuussa loppuneen tietokonversiopilotin jälkeen pilotointia on päätetty jatkaa eli Titta on nykyisten pilottiyritysten käytettävissä ja lisäksi mukaan otetaan uusia. 21 yhtiötä on ilmoittautunut mukaan Titan uuteen pilotointiin. Södön esitysmateriaali löytyy pöytäkirjan liitteenä. Ryhmäläiset kysyivät, voidaanko jo tässä vaiheessa tehdä johtopäätöksiä tiedon kokonaislaadusta? Södö vastasi, että pilottiryhmässä tietojen laatu on vaihdellut hyvin paljon ja vain kriittisyysluokan 1. laatua on seurattu, joten on liian aikaista vetää johtopäätöksiä tietojen kokonaislaadusta. Työryhmäläisiä kiinnosti myös onko toimijoiden järjestelmävaihtoprojektien huomattu vaikuttavan datan laatuun. Södö kertoi, että tähän mennessä esiin tulleet haasteet liittyivät enemmänkin siihen, ettei poimintatyökalu vastaa datahubin tietomallia, järjestelmän vaihtojen vaikutukset datan oikeellisuuteen eivät ole niinkään nousseet esiin. Sanomaliikenteen on huomattu myös välillä huonontavan jo korjatun datan laatua. Ongelmana on, jos laatu huononee jatkuvasti ja vaikka sitä parannetaan, ei silti laadullisesti päästä paremmalle tasolle. Ryhmässä käytiin lyhyt keskustelu voitaisiinko nykyisiä sanomia muokata ennen datahubin käyttöönottoa, jotta tämän tyyppisiltä ongelmilta vältyttäisiin. Esimerkiksi voitaisiinko osoitteita pilkkoa sanomiin datahubin mukaisiksi? Puheenjohtaja kertoi, ettei tähän asti työryhmissä olla nähty kustannustehokkaaksi toteuttaa muutoksia enää nykyiseen sanomaliikenteeseen, mutta asia voidaan käsitellä uudelleen tarvittaessa jos toimialan tahtotila asian suhteen on muuttunut. Södö kertoi, että Postin rekisterissä, jota tullaan hyödyntämään Tittaan ulkoisena rekisteripalveluna, ei osoitetta myöskään ole pilkottu. Osoitteita tarkastettaessa Postin kautta ja verrattaessa datastandardiin ei pilkkomisesta siis tämän kannalta ole hyötyä. Pilottiryhmän kanssa käydään keskustelua, kunhan rajapinta Postin rekisteriin saadaan testattua ja on enemmän tietoa miten toteutus tapahtuu. Lopuksi Södö kertoi, miten tietokonversiotyö etenee jatkossa. Tietokonversiosuunnitelman päivitys on käynnissä ja dokumenttia viedään tarkemmalle tasolle. Tavoitteena on että dokumentti vastaa lainsäädännön kautta sitä kohtaa asetettavat vaateet. Puheenjohtaja kertoi, että myös käyttöönottosuunnitelmasta mainitaan laissa velvoittavana ohjeena ja tämä tulee huomioida kun viedään suunnitelmaa versiota 2.0 kohti. Sovittiin, että käyttöönottosuunnitelmaa viedään sisällöllisesti ja tekstiasultaan enemmän velvoittavaan muotoon versiossa 2. Ryhmässä heräsi myös huomio kun dokumentteja annetaan toimialalle jatkossa kommentoitavaksi, tulee painottaa että kommentoitaessa tulee pitää mielessä se, että laista tulee velvoite noudattaa ohjetta -> onko toimijoilla valmius noudattaa/toteuttaa ohjeistusta. Riskienhallinnan kannalta on myös tärkeää määrittää riittävällä tasolla mitä voidaan vaatia toimijoilta, että vaatimukset ovat realistisia. Södö kertoi, että tietokonversion tarkastuksista on tulossa oma dokumenttinsa, joka on vielä työn alla. Arve muistutti, että datahubin tietokonversiossa ja erityisesti datahubin aikana on hyvä tarkistaa kunkin yrityksen oikea verkkolaskuosoite nyt käynnistyksessä olevan uuden (Tieken) verkkolaskuosoitepalvelun kautta.
Pöytäkirja 3 (7) 3 Sanomaliikenteen alasajosuunnitelman katselmointi ja jatkotyöstö Sihteeri kertoi, ettei kokoukseen mennessä ole saatu toimialalta vielä yhtään kommenttia viime datahub-webinaarissa esiteltyyn PRODAT-sanomaliikenteen alasajosuunnitelmaan datahubin käyttöönottovaiheessa. Kommentointiaikaa on kuitenkin vielä 25.5 asti ja mikäli kommentteja saadaan, niin ne voidaan käsitellä työryhmässä joko sähköpostin tai tarvittaessa Skype-kokouksen välityksellä kommentin luonteesta riippuen. Käytiin lyhyesti keskustellen läpi työryhmästä noussut kommentti/ehdotus sanomaliikenteen rauhoituspäivästä ennen ydinjäädytysjakson alkua. Viimeisenä päivänä ennen ydinjäädytystä saa suunnitelman mukaisesti lähettää sanomia 23.59 asti, jolloin APERAKkuittaukset eivät välttämättä ehdi tulla perille. Energiateollisuus ry:n sähkömarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmäläiset kommentoivat myös ehdotusta ja sieltä saatiin kommenttina, ettei rauhoituspäivälle nähty välttämättä tarvetta. Kun ennen ydinjäädytysjaksoa viimeisen päivän sanomat lähtevät eteenpäin viimeistään klo 23:59 eivät APERAK-kuittaukset sanomiin välttämättä tosiaan ehdi perille, mutta enemmän katsottiin tärkeäksi painottaa asian osalta sitä, että vältetään viimehetken sanomien lähetystä. Sanoman lähettäjä vastaa sanoman perille menosta siihen saakka kunnes on saanut sanomaansa kuittauksen, joten lähettäjän edun mukaista on lähettää sanomat ajoissa ja välttää näin selvittelytyö. Huomiona ET:n kehitysryhmästä nousi myös esiin se, että sanomaliikenteen voisi sulkea aikaisemminkin kuin klo 23:59, esimerkiksi klo 21:00 voisi jo ajastaa lähtemään viimeiset sanomat. Tässäkin tilanteessa on mahdollista, että viimeiset sanomat lähetettäisiin 20:59, jolloin ei vältytä APERAK-kuittausten selvittelytyöltä. Keskustelussa esiin nousi huomiona, mikäli sanomaliikenteessä on käytössä eräajot, ne tulisi huomioida viimeisenä jäähdytysjaksoa edeltävänä päivänä. Suunnitelman osalta ajankohtaiswebinaarissa ei tullut muita kysymyksiä kuin webinaarissakin esitetty kysymys: Miksi MSCONS-sanomien lähetys lopetetaan myyjille? Webinaarissakin vastatun mukaisesti verkkoyhtiöt tarvitsevat datahubin käyttöönotossa aikaa siirtymiseen datahubin mukaiseen tiedonsiirtomuotoon, eli myös MSCONS-sanomien lähetys tullaan lopettamaan hyvissä ajoin, jotta verkkoyhtiöt ehtivät tehdä siirtymistä varten tarvittavat muutokset. 4 Käyttöönottosuunnitelman luvun 6.7. tarkentaminen taseselvityksen ja tasevirheiden korjauksen osalta Energiateollisuus ry:n Tuntimittaus- ja taseselvitystyöryhmän kokouksessa (16.3) käytiin keskustelu taseselvityksestä ja korjausvastuista datahubin käyttöönotossa. Södö osallistui Fingridin puolelta kokoukseen. Heinimäki kommentoi, että työryhmän ja Fingridin näkemykset ovat linjassa keskenään, mutta työryhmässä nähdään että puskurien osalta mittaustietojen puskuri olisi datahubissa eikä toimijoilla. Södön vastasi, että asiaa voidaan vielä miettiä ja palata asiaan kunhan datahub-järjestelmätoimittaja varmistuu. Keskustelussa nousi esiin huomio, että varjolaskennassa mittaustiedot & rakennetiedot ovat toimitettava tiettynä ajanhetkenä, asia tulee myös huomioida jo testausvaiheessa. Keskusteltiin myös resurssikustannusnäkökulmasta saisiko ydinjäädytysjaksolle ajoittua vain yksi viikonloppu. Työryhmässä näkemys oli, että asiakasnäkökulma on kuitenkin se tärkein, mikäli ydinjäädytysjaksolle ajoittuisi kaksi viikonloppua.
Pöytäkirja 4 (7) Työryhmässä keskusteltiin alustavasti myös siitä tulisiko yhtiöiden puskurien tyhjennys ajoittua ennen muutoshetkeä vai heti muutoshetken alkuun. Tämän osalta on tärkeä huomioida, että kuvaus dokumentaatioon tehdään yhdenmukaisesti. Validointien näkökulmasta purkamisen katsottiin ajoittuvan ennen käyttöönottoa. Käyttöönottosuunnitelman kuva 7 Käyttöönoton päävaiheet sekä sen kuvausteksti tulee päivittää tarkemmaksi seuraavaan käyttöönottosuunnitelman versioon. Ydinjäädytysjaksolla ei vaihdeta enää mitään tietoa EDIEL-määrittelyyn perustuvilla PRODAT-sanomilla. On myös muistettava tarkentaa prosessien alasajon, prosessien ylösajon, puskarien purkamisen sekä point of no return-pisteen ajoittumisen osalta oikea järjestys. Tarkka järjestys on kuitenkin kiinni myös datahub-järjestelmän toteutuksesta. Puheenjohtaja lupasi että kokouksen keskustelun perusteella voidaan syyskuun kokoukseen valmistella taustamateriaalia ja työryhmäläiset voivat työstää taustaryhmineen perusteltuja näkemyksiä asian suhteen kotitehtävänä. 5 Riskienhallintasuunnitelman päivittäminen Käytiin työryhmässä keskustelu onko käyttöönottosuunnitelman riskienhallintasuunnitelma / listaus ajan tasalla ja miltä osin suunnitelmaa on tarve päivittää. Suunnitelman osalta on hyvä pitää mielessä, että se on tehty toimialan näkökulmasta eikä siihen tuoda esim. datahub-järjestelmän riskejä. Riskilista kärjessä oleva riski 35 Järjestelmätoimittajien resurssien riittämättömyys nähtiin edelleen suurimmaksi riskiksi. Riskilistalla erikseen oleva riski 2 Markkinaosapuolten järjestelmätoimittajat eivät pysy aikataulussa, päätettiin yhdistää osaksi riskiä 35. Keskeiseksi riskienhallintakeinoksi riskin osalta nähtiin tarve datahubin realistisesta käyttöönottoaikataulusta, jotta järjestelmätoimittajat uskaltavat antaa osapuolille tarjouksia järjestelmämuutoksista. Riskilistan riskejä 28 (Datahubiin lähdejärjestelmistä siirrettävä tieto on virheellistä tai puutteellista "garbage in, garbage out"), 27 (Käyttöönoton viranomaisvalvonta tai valvonnan työkalut ovat tehottomia takaamaan suunnitelman mukaisen etenemisen) ja 16 (Ydinjäädytysjakson venyminen suunnitellusta aikataulusta aiheuttaa haittaa markkinaosapuolille ja/tai asiakkaille) toteutumisen todennäköisyyttä nähtiin tarve laskea riskien top-listalla. Titta-palvelun onnistuneen toteutuksen nähtiin laskeneen toteutumisen todennäköisyyttä riskin 28 osalta. Riskin 27 osalta tässä vaiheessa nähtiin, että koska lakiin on tulossa sähkömarkkinaosapuolille vaade laatia yhtiökohtaiset käyttöönottosuunnitelmansa ja Fingridille seuranta- ja raportointirooli Energiavirastolle suunnitelmien osalta niin myös tämän riskin toteutumisen todennäköisyys on laskenut. Riskin 16 kannalta nähtiin oleelliseksi riskinhallintakeinoksi asettaa/määritellä go-/ no go tarkistuspisteet, jonka myötä myös riskin toteutumisen todennäköisyyden katsottiin laskevan. Riskin 24 Datahubiin käyttöönottoon liittyvät lakimuutokset viivästyvät todettiin jo toteutuneen, viivästyksiä voi toki tulla myös asetusmuutosten yhteydessä ja riskiä katsottiin tarpeelliseksi nostaa ylöspäin riskilistalla. Useat samanaikaiset sähkömarkkinamuutokset nähtiin tarpeelliseksi lisätä riskilistalle omaksi riskikseen, sillä useat muutokset vievät samoja muutenkin niukkoja resursseja yhtiöissä ja hankkeet ovat sidonnaisia toisiinsa. Uusi riski 46 nähtiin niin merkittävänä, että se tulee nostaa top-riskilistalle. Hankkeiden välinen tiivis koordinointi ja avoin kommunikointi ovat avainasemassa riskiä hallittaessa. Riskin 34 Markkinaosapuolten resurssien riittämättömyys (osaaminen ja määrä) nostamista top riskeihin tulee myös arvioida, sillä henkilöstön osaavien resurssien vaihtuvuus/poistuminen on otettava huomioon.
Pöytäkirja 5 (7) Pöyry päivittää käydyn keskustelun mukaisesti riskilistaa sekä valmistelee uuden kotitehtävän työryhmäläisille, jotta he ehtivät keskustella asiasta myös taustaryhmissään. Riskienhallintasuunnitelma päivitetään käyttöönottosuunnitelman seuraavaan versioon. Työryhmästä tuli lopuksi ehdotus, että Fingrid voisi kirjoittaa asiasta blogin EDIELfi-portaaliin. 6 Valmiussuunnitelman työstäminen (luku 12.2) Valmistautumissuunnitelma sekä varautuminen mahdollisiin katastrofitilanteisiin on olennainen osa käyttöönottosuunnittelua ja näin ollen keskustelu asian osalta käynnistettiin työryhmässä. Mikäli katastrofitilanne toteutuu, on myöhäistä tällöin vasta alkaa perustaa työryhmää ja miettiä miten edetään. Käyttöönottosuunnitelmaan tuleekin jo hyvissä ajoin miettiä mahdollisia skenaarioita ja toimintamalleja mikäli katastrofitilanteeseen joudutaan, jotta siitä on myös nopeampi jatkaa eteenpäin suunnitellusti. Käytiin ryhmäkeskusteluna läpi kokouksen taustamateriaalina työryhmälle lähetettyjä kysymyksiä, siitä mitkä ovat toimialan reunaehtoja missäkin tilanteessa. Keskustelussa keskityttiin niihin tilanteisiin, jossa jouduttaisiin palaamaan vanhaan sanomaliikennemalliin datahubin käyttöönoton yhteydessä. Termistö eri suunnitelmien osalta tulee kirkastaa. Käyttöönottosuunnitelmassa keskitytään toimialan näkökulmasta käyttöönoton vakaviin häiriötilanteisiin (=katastrofitilanteet), jotka toteutuessaan jäädytysjaksolla tai heti sen jälkeen voisivat johtaa paluuseen nykyiseen Ediel-sanomaliikenteeseen. Käyttöönottosuunnitelmassa palautumissuunnitelmalla (roll-back suunnitelma) tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joiden avulla paluu nykyiseen Ediel-sanomaliikenteeseen voidaan toteuttaa. Valmiussuunnittelun tarkoituksena on varmistaa kriittisten toimintojen jatkuminen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Eri skenaarioita käytiin läpi kuvan avulla, joka tullaan lisäämään käyttöönottosuunnitelmaan sen jalostuessa tarkemmalle tasolle. Keskustelussa nousi esiin kysymys, mikä instanssi päättää siirtymisestä palautumissuunnitelmaan katastrofitilanteessa. Puheenjohtaja vastasi, että tämä tulee tarkentumaan myöhemmin. Ensimmäiseksi tehtävänä on tunnistaa mahdolliset katastrofitilanteet ja toimialan näkökulma, mikä on raja markkinoiden toimivuus mielessä pitäen jolloin on vielä mahdollista palata vanhaan. Lain mukaan toteutuksesta vastaa Fingrid, mutta käytännössä voidaan esimerkiksi perustaa datahub organisaation edustajista, viranomaisista ja toimialanedustajista ryhmä, jota konsultoidaan palautumissuunnitelmaan siirtymisestä. Todettiin että nyt keskustelussa tärkeää on pystyä miettimään katastrofeja skenaariotasolla, vaikka ei uskottaisikaan tilanteen toteutuvan. Keskustelussa painottui kenraaliharjoitusten tärkeys, jotta palautumissuunnitelmaan ei olisi tarve siirtyä. Käydän keskustelun mukaan, nykyisen sanomaliikenteen aikarajat tulee huomioida palautumissuunnitelmassa. Mikäli jouduttaisiin palaamaan vanhaan tiedonvaihtomalliin, on myös huomioitava GSRN-tunnuksen käyttöönotto eli käytännössä jos paluu toteutuisi, olisi generoitava ydinjäädytysjaksolla GSRN-tunnuksesta vanhan mallinen tunnus ja tämä vaihtoehto nähtiin erittäin haastavana. Go/no go -pisteitä tulee varmasti olemaan useassa kohdassa käyttöönottoa, tässä vaiheessa ne eivät kuitenkaan ole vielä tiedossa eli skenaariotilanteita mietittäessä keskityttiin siihen, mitkä olisivat markkinoiden toimivuuden näkökulmasta olennaisia reunaehtoja -> Mitkä ovat niitä aikarajoja eri tilanteissa, jolloin paluu vanhaan malliin on mahdollista. Työryhmän näkemyksenä oli, että siinä vaiheessa kun käyttöönoton venymisen vaikutus
Pöytäkirja 6 (7) näkyisi loppuasiakkaille kulkisi ehdoton raja. Keskustelussa esiin nousi myös se, että jo tässä vaiheessa on hyvä miettiä mitä eri tilanteet tarkoittaisivat markkinoiden toimivuuden näkökulmasta, tarkastuspisteiden määrän ja kriteereiden puuttumisesta huolimatta, Mietittiin myös voidaanko käyttöönottoa jatkaa, vaikka osalla verkkoyhtiöistä ja/tai sähkönmyyjistä ei olisi käyttöönottovalmiutta. Oletus on, että viranomaisen ja Fingridin tekemän valvonnan myötä tilanne ei toteudu. Jos näin kuitenkin tapahtuisi, tarkoittaisi se käytännössä sitä, ettei ko. markkinatoimija pystyisi toimimaan sähkömarkkinoilla. Esimerkiksi siinä tilanteessa jos myyjäyhtiö ei ole valmis, voitaisiin ilmoittaa asiakkaille verkonhaltijan toimesta, että asiakkaalla on esim. 3 viikkoa aikaa hankkia uusi sähkönmyyjä. Mietittiin myös miten toimittaisiin datahubin ja verkonhaltijan välillä, joka ei ole mukana datahubissa. Voiko olla että datahubissa olisi x määrä käyttöpaikkoja jos ne puuttuvat toimijalta, tässä vaiheessa käyttöönotto ei ole mahdollinen. Tämän tyyppiset asiat on tarkennettava ja niiden tulee olla suuntaviivana sille ryhmälle, joka tulisi päätöksiä tekemään katastrofitilanteessa. Tässä vaiheessa asiaa ei koettu voivan miettiä tämän tarkemmalla tasolla. Käytännössä kaikilta sähkömarkkinaosapuolilta tullaan vaatimaan sertifiointi, eli tilanteita joissa huomattaisiin vasta jäädytysjaksolla että yhden toimijan käyttöönottovalmius puuttuu, pidettiin epätodennäköisenä. Viranomaissanktiot nähtiin myös olennaisena varautumiskeinona, ettei tilanteeseen jouduttaisi. Pohdittiin mitkä ovat sellaisia datahubin-toiminnallisuuksia, joiden puuttuminen estäisi Datahubin käyttöönoton. Taseselvitys nousi esiin ensimmäisenä jos otetaan varttitaseen käyttöönoton mahdollinen samanaikaisuus huomioon. Tilatieto kytkyistä ja katkoista nähtiin myös tärkeäksi, katastrofitilanteessa se voisi kuitenkin olla toteutettavissa manuaalisesti eli tämän toiminnallisuuden osalta voidaan ehkä joustaa viikkotasolla jos sitä ei saataisi heti toimimaan. Uudet käyttöpaikat ja niiden mittaroinnit nähtiin myös kriittisinä tietoina saada datahubista. Valtuutuksien, sopimus- ja käyttöpaikkatietojen puuttumista ei nähty niin kriittisenä eli näidenkin osalta korjausta pystyttäisiin odottamaan, kunhan se ei venyisi kohtuuttomaksi. Käyttöönoton kannalta ei-välttämättömänä toiminnallisuutena nähtiin myös loppuasiakkaiden pääsy datahubiin Suomi.fi-palvelun kautta. Jos ydinjäädytysjakso venyisi yli kuukauden vaihteen, nähtiin että mikäli MSCONSit kulkisivat, ei tilanne olisi katastrofi. Mietittiin myös voitaisiinko APERAKit poikkeustilanteessa ottaa pois päältä, jotta PRODATit saataisiin sisään. Myös operaattoreiden rooli katastrofitilanteissa on huomioitava, sillä myös heidän on pystyttävä toimimaan jos käyttöönotto venyisi. Järjestelmätoimittajien kanssa on käytävä keskustelu, miten toimitaan jos MSCONSien jo kertaalleen päätetty sanomaliikenne tulisi käynnistää uudestaan ja lähettää tietoja myös takautuvasti. Täytyy myös miettiä etukäteen, mihin asti resurssit ovat käytössä jos käyttöönotto pitkittyy. Toimijoiden suuntaan katsottiin tärkeäksi viestiä, että tiimissä kaikilla tulisi olla valmius ja tarvittava tieto tuuraus tilanteet huomioiden. Point-of-no-Return -pisteen nähtiin ajoittuvan käyttöönottovaiheessa puskurien purkamiseen, sillä tämän jälkeen ei toimijoiden näkökulmasta paluu enää käytännössä ole mahdollista, muuten vaadittaisiin toimijoilta tuplapuskurit ja kustannuksetkin tuplaantuvat. Paluuta olisi hyvä myös harjoitella ja valmistautua etukäteen katastrofitilanteeseen. Tärkeää on myös arvioida, missä vaiheessa takaisin paluusta aiheutuva haitta on suurempi kuin jatkaminen datahubin mukaisella toimintamallilla. Todettiin, että käyttöönottosuunnitelmaan asia tulee miettiä case by case tasolla esim. mitä tarkoittaa jos venyminen on 3 päivää tai esim. viikko. Tässä vaiheessa ei nähty mahdolliseksi kahta viikkoa
Pöytäkirja 7 (7) pidempää viivästystä (paitsi jos MSCONS-sanomat voitaisiin ottaa uudelleen käyttöön), koska tällöin viivästys alkaisi heijastua laskutukseen ja loppuasiakkaille. Prosessien aikarajojen kautta määräytyvät aikarajat, myöskään puskurien koko ei saa tulla vastaan, mikä tulisi huomioida jo rakentamisvaiheessa. Myyjänvaihdot ovat kriittisiä aikarajojen tarkastuksissa, taseselvityksen näkökulmasta taas viivästyessä voidaan jatkaa toimimista kuten jäädytysjaksolla. Myös kriisiviestintä tulee miettiä etukäteen. Tilanteen osalta jossa palautumissuunnitelma toteutuu, ryhmän näkemys oli, että uusi käyttöönotto siirtyy tällöin vähintään x viikkojen tai jopa kuukausien päähän muun muassa resurssien varaamisenkin näkökulmasta. Aika ennen uuteen käyttöönottoon siirtymistä tulee olla sen mittainen, että puskurit ehditään purkaa ja ajaa EDIEL-sanomaliikenne ylös sekä alkaa valmistautua uuteen sanomaliikenteen alasajoon. Todettiin, että tarvitaan siis vähintään 16+11 päivää väliaikaa ennen uutta käyttöönottoa. Keskustelussa esiin nousi myös se, tulisiko väliajalla tehdä datan yhtenäisyyden tarkistuksia. Syksyllä keskustelua jatketaan ja päästään viemään sitä tarkemmalle tasolle kun datahub-järjestelmän hankinnan lopputulos on selvillä ja saadaan tarkempaa tietoa myös testauksen ja sertifioinnin osalta. Puheenjohtaja kertoi, että Fingrid & Pöyry valmistelee työryhmälle kotitehtävän riskienhallinta- ja valmiussuunnitelman osalta vielä parin viikon sisällä niin työryhmäläiset voivat keskustella asiasta taustaryhmissään aikatauluistaan riippuen ennen kesää tai heti alku syksystä. Aiheisiin palataan käyttöönottotyöryhmän kokouksessa syksyllä. Puheenjohtaja kertoi vielä lopuksi, että loppuvuodelle on suunnitteilla datahub road show. Ryhmäläisiltä tuli huomio, että aikataulun osalta on tärkeää ottaa huomioon lainsäädäntöön valmistautumisen näkökulma eli se tulisi ajoittua ennen lain voimaantuloa. 7 Käyttöönottotyöryhmän syksyn ohjelma sekä muut avoimet asiat Sovittiin että työryhmän materiaalipankkina toimivaan ProjectPlaceen viedään luonnos käyttöönottosuunnitelman seuraavasta tulevasta versiosta 1.2, jolloin versiota voidaan jo alkaa työstämään ja se on työryhmän kommentoitavana. Syyskuun kokoukseen työryhmäläiset toivoivat datahub-toimittajan esittelyä. 8 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.40. Seuraava käyttöönottotyöryhmän kokous on kesälomien jälkeen 4.9.2018. Jakelu Datahub käyttöönottotyöryhmä Fredrik Södö