1/11 Riihimäen kaupunki PÖYTÄKIRJA Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialue Nuorisopalvelut 9.4.2018 Nuorisovaltuusto NUORISOVALTUUSTON KOKOUS Aika Maanantai 9.4.2018 kello 18.15-20.09 Paikka Nuorisokeskus Monari, Uudenmaankatu 1 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.15. 2. LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Nimenhuudossa oli paikalla 16 nuorisovaltuutettua. Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Osallistujalista liitteenä. LIITE 1. 3. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Tarvittaessa pöytäkirjantarkastajat toimivat myös ääntenlaskijoina. Mikäli pöytäkirjantarkastaja on itse ehdolla vaaleissa, valitaan ääntenlaskijaksi joku muu. Vakiintunen tavan mukaan ääntenlaskijoiksi valitaan nimilistalta aina kaksi seuraavaa jäsentä. Jos valittava ei ole paikalla, siirrytään listalla seuraavaan nimeen. Esitys: Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Helmi Pajari ja Riikka Pasanen. Päätös: Esityksen mukainen. 4. TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Tässä kohdassa voidaan esittää lisäyksiä käsiteltäviin asioihin. Ne voidaan lisätä omiksi kohdikseen tai käsitellä kohdassa Muut esille tulevat asiat (META). Esitys: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Hyväksyttiin lisäämällä EMO ry:n kyselyyn vastaaminen. 5. LAUTAKUNTAEDUSTAJIEN PUHEENVUOROT Sivistys- ja hyvinvointilautakunta o Ei kokousta Kaupunkikehityslautakunta o Ei edustajia nuorisovaltuuston kokouksessa Ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontajaos o Ei edustusta jaoston kokouksessa Sosiaali- ja terveyslautakunta) o Ei nuoria koskevia asioita 6. NUORISOVALTUUSTON TALOUS ABC-päivien osallistumismaksu 950. Nuorisosihteeri lähettää tiliraportin puheenjohtajalle.
2/11 7. TERVEISET ABC AKTIIVIPÄIVÄT YLIVIESKA 16.-18.3.2018 Osallistujat kertoivat koulutuksista ja kokemuksista. Kaikki kokivat koulutuksen tarpeelliseksi ja suosittelevat sitä muillekin. 8. OPPILASKUNTATAPAAMINEN 21.3.2018 TERVEISET Kaikki kutsutut eivät tulleet paikalle. Nuva-tietoisuuden levittäminen tärkeää. Kaikki koulut eivät ole tasa-arvoisia käytännön asioissa; jossain koulussa opettajalla liian suuri rooli. Muistio osallistujille tulossa. Uusi kokous keväämmällä. 9. YLÄKOULUJEN OPPILASKUNTIEN KUULUMISET PYSYVÄKSI KOHDAKSI ESITYSLISTALLE Oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston tapaamisessa 21.3. nousi esille toive oppilaskuntien terveisten lisäämisestä pysyväksi kohdaksi nuorisovaltuuston kokousten esityslistalle. Esitys: Lisätään oppilaskuntien kuulumiset pysyväksi kohdaksi esityslistalle. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Polarin oppilaskunta tarjoaa oppilaille vappuna simaa ja munkin. Työn alla myös ohjelmaa vapuksi. 10. LAUSUNTO RIIHIMÄEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN OHJELMAN LUONNOKSESTA Lausunto on jo lähetetty eteenpäin. Annetaan lausunto tiedoksi nuorisovaltuustolle. Lausunto liitteenä. LIITE 2. Puheenjohtaja muistutti aktiivisuudesta ja aikatauluista lausuntoja tehtäessä. 11. RIIHIMÄEN OSALLISUUSOHJELMAN ESITTELY JA LAUSUNTOPYYNTÖ HYVINVOINTIPOLITIIKASTA Erityissuunnittelija Teija Nevalainen esitteli Riihimäen osallisuusohjelman ja hyvinvointipolitiikan materiaalin. Nuorisosihteeri lähettää materiaalin sähköpostilla kaikille. Osallisuusohjelmaa voi kommentoida huhtikuun loppuun saakka sähköpostilla liikunta@riihimaki.fi. Erillistä lausuntoa nuorisovaltuustolta ei pyydetä. Nuorisovaltuustolta pyydetään lausuntoa hyvinvointipolitiikasta. Lausunto pitää olla valmis 27.4. Lausuntopyyntö hyvinvointipolitiikasta on liitteenä. LIITE 3. Hyvinvointipolitiikan lausuntoluonnos on liitteenä. LIITE 4. Lausuntotyöryhmään ilmoittautuivat Olivia Mäenpää, Aino Kotirinta, Helmi Pajari ja Sofia Pihlgren. Koollekutsujana toimii Olivia Mäenpää. Myös harrastepassi-applikaatiosta voi lähettää ideoita ja kommentteja sähköpostilla liikunta@riihimaki.fi. 12. KUULUMISET ERI SIDOSRYHMIEN KOKOUKSISTA Hyvinkään nuorisovaltuuston kokous: o Kokouksen innoittamana myös n kokouksissa voivat halukkaat kokeilla sihteerinä toimimista nuorisosihteerin opastamana. Manun edustajina Olivia, Aapo ja Sofia osallistuvat Hämeenlinnassa 19.4.2018 BSSSC-verkostotapaamiseen.
3/11 13. KEHITYSTYÖRYHMÄN KUULUMISET Kehitystyöryhmä kehittää nimensä mukaisesti nuorisovaltuuston toimintaa. 14. HYRIAN TILANNE Siirretään seuraavaan kokoukseen. 15. MUUT ESILLE TULEVAT ASIAT NUVA ry:n jäsenyys o Kaksi ABC-päiville osallistunutta/ilmoittautunutta eivät olleet liittyneet NUVA ry:n jäseniksi. Tämä maksoi nuorisovaltuustolle 100. Liittymisestä on muitakin etuja, joten jäseneksi kannattaa liittyä. Ohjeet on lähetetty sähköpostilla 12.10.2017. Mikäli ohjetta ei ole tullut, ottakaa yhteyttä nuorisosihteeriin. Liikuntapalvelujen tuottaminen Riihimäellä o Kutsu workshop iltoihin liitteenä. LIITE 5. EMO ry:n kyselyyn vastaaminen 16. SEURAAVAN KOKOUKSEN PÄIVÄMÄÄRÄ Seuraava kokous pidetään maanantaina 14.5.2018 klo 18.15. 17. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 20.09. Pöytäkirjan vakuudeksi Riihimäellä 9.4.2018 Olivia Mäenpää Puheenjohtaja Heikki Leväniemi Sihteeri Helmi Pajari Pöytäkirjantarkastaja Riikka Pasanen Pöytäkirjantarkastaja
4/11 LIITE 1 Nuorisovaltuuston kokous 9.4.2018 klo 18.15-20.09 1. Eronen Julius 2. Herttua Venla 3. Kankaantähti Jenny 4. Kotirinta Aino 5. Kuronen Helena 6. Lappi Essi 7. Mattila Suvi 8. Mäenpää Olivia (Kokouksen puheenjohtaja) 9. Ovaskainen Iida 10. Pajari Helmi 11. Pasanen Riikka 12. Pihlgren Sofia 13. Rantanen Aada 14. Rantanen Aapo 15. Svärd Leander 16. Vettenterä Melian Nuorisopalveluiden työntekijä(t) Leväniemi Heikki (Sihteeri)
5/11 LIITE 2 Dno 251/2018 Nuorisovaltuuston lausunto Riihimäen rakennetun ympäristön ohjelman luonnoksesta n mielestä on todella positiivista, että asukkaat on otettu mukaan rakennetun ympäristön suunnitelman luomisessa. Tavoitteet ovat hyvin kohdennettuja. Kaupunkikuva ja maisema ovat iso osa kaupungin imagoa, joten nuorisovaltuusto toivookin, että siihen panostetaan myös jatkossa, kuten luonnoksessa mainitaan. Viihtyvyyteen myös eri asuinalueilla on tärkeä pyrkiä panostamaan, jotta asukkaat viihtyisivät Riihimäellä myös jatkossa. Kaiken kaikkiaan nuorisovaltuusto on tyytyväinen rakennetun ympäristön ohjelman luonnokseen ja toivoo sen edistävän kaupungin imagoa ja viihtyvyyttä positiivisella tavalla myös nuorten osalta. Riihimäellä 9.4.2018 Olivia Mäenpää Puheenjohtaja
6/11 LIITE 3 Lausuntopyyntö Riihimäen hyvinvointipolitiikasta Terveydenhuoltolain (1326/2010) 11 ja 12 velvoittavat kuntia ottamaan huomioon terveys- ja hyvinvointinäkökohdat kunnan kaikissa toiminnoissa. Riihimäki-strategian 2030 (KV 29.5.2017 64 ja KV 12.6.2017 89) toteutumista varten muodostettiin politiikkaohjelmista ja kehittämiskokonaisuuksien kärkihankkeista erilliset projektit. Hyvinvointipolitiikan laadintaan muodostettiin työryhmä kaupunkiorganisaation eri toimialueiden asiantuntijoista sekä lautakuntien nimeämistä edustajista. Työryhmä ryhtyi helmikuussa 2018 valmistelemaan Riihimäen ensimmäistä hyvinvointipolitiikkaa, jonka tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvointipolitiikka toimii ylätasona kaupunginvaltuuston 11.12.2017 kokouksessaan hyväksymälle hyvinvointikertomukselle / -suunnitelmalle ja politiikan tavoitteiden onnistumista arvioidaan vuosittain hyvinvointikertomuksessa. Hyvinvointipolitiikan valmistelussa hyödynnettiin osallisuus -teemaa ja järjestettiin kaksi kaikille avointa workshop -työpajaa (21.3. ja 22.3.) Riihimäen taidemuseolla. Tilaisuuksiin lähetettiin erikseen kutsut päättäjille, järjestöille sekä henkilöstölle ja kuntalaiset toivotettiin tervetulleiksi kotisivujen, aamupostin sekä viikkosanomien avulla. Workshopeista saadun palautteen perusteella muokattiin työryhmän hyvinvointipolitiikan luonnosta. Työryhmä on päättänyt pyytää hyvinvointipolitiikan luonnoksesta (visiosta sekä painopisteistä) lausunnot lautakunnilta, jaostolta sekä neuvostoilta. Luonnos sisältää visioehdotuksen sekä painopistealueet ja lopulliseen politiikkaohjelmaan tuotetaan vielä teoriaosuus sekä jatkotoimenpide-ehdotukset. Politiikkaohjelmaa muokataan lausuntojen perusteella ja kaupunginhallitus käsittelee hyvinvointipolitiikan kokouksessaan 28.5. ja kaupunginvaltuusto päättää siitä kokouksessaan 13.8.2018. Luonnos on LIITTEENÄ. Ehdotus/esittelijä: Päätös: Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta Lisätietoja antaa Sivistysjohtaja Esa Santakallio, puh. 019 758 4450
7/11 Hyvinvointipolitiikka LIITE 4 Visio: Hyvä elämä Riihimäellä! Hyvinvointipolitiikan pääasiallinen tehtävä on ohjata kaupungin toimintaa kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä. Hyvinvointipolitiikka sisältää vision sekä painopisteet, joista johdetaan tavoitteet ja toimenpiteet sekä seurantamittarit seuraavan hyvinvointikertomuksen päivityksen yhteydessä alkuvuonna 2019. Hyvinvointipolitiikan toteutumista seurataan näin ollen vuosittain laadittavassa hyvinvointikertomuksessa. Painopisteet ovat satunnaisessa järjestyksessä ja workshop -työpajojen lopputuloksena ehdotetaan, että painopisteitä valitaan muutama vuosittain hyvinvointikertomukseen. Painopisteet on luotu työryhmän ehdotuksen pohjalta (teoriatietoa apuna käyttäen) ja niitä on muokattu työpajoista saatujen esitysten perusteella. Painopisteiden kuvaukset puolestaan on luotu työpajoista saatujen tuotosten pohjalta ja ne ovat muovautuneet vielä työryhmän jäsenten kommenttien avulla. Tavoitteiden/mittareiden/painopisteiden lukumäärä kunkin painopisteen alla kuvaa nykyisen hyvinvointisuunnitelman tilaa. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet tulee uudistaa hyvinvointipolitiikan hyväksymisen jälkeen. PAINOPISTEET 1. Aktiivinen arki Aktiivisuutta on monenlaista ja jokainen kokee aktiivisuutensa yksilöllisesti. Tavoitteena on tasapainoinen elämä, jossa voi tunnistaa omia voimavarojaan ja toteuttaa itseään mielekkäästi sekä kokea elämänsä merkitykselliseksi. Arjen aktiivisuus määräytyy yksilötasolla itselleen mielekkäiden asioiden toteuttamisesta sekä omista voimavaroistaan huolehtimisesta. Kaupunki, yritykset, yhdistykset ja muut toimijat luovat turvallisen alustan ja mahdollisuudet toteuttaa aktiivista arkea. Ei asetettuja tavoitteita / mittareita. 2. Merkityksellinen elämä Jokaisella kuntalaisella on mahdollisuus toteuttaa itseään omien voimavarojensa puitteissa ja kokea itsensä merkitykselliseksi. Toimintojen ja palvelujen saavutettavuus sekä matala osallistumiskynnys mahdollistaa mielekkään vapaa-ajan toteuttamisen. Riihimäki tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet vapaa-ajan harrastamiseen yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden kanssa. Kuntalaisen on helppo löytää tietoa erilaisista tapahtumista ja harrastusmahdollisuuksista. Yksi aiheeseen liittyvä tavoite, jossa kolme painopisteeseen liittyvää toimenpidettä
8/11 3. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys edellyttää yhteistyökykyä ja yhteistä tahtotilaa yhdessä tekemiseen. Kaupungissa on tiloja ja tapahtumia, jotka mahdollistavat kohtaamisia sekä eri toimijoiden yhteistyötä. Kuntalaisten sosiaalista aktiivisuutta tuetaan erilaisin menetelmin ja resursseja kohdennetaan etenkin syrjäytymisuhan alla oleviin. Kuntalaisten ideoita ja ajatuksia hyödynnetään yhteisöllisyyden kehittämisessä. Erilaisten ihmisten kohtaamisissa syntyy uudenlaista luovaa kulttuuria ja yhteisöllistä toimintaa. Erilaisissa elämäntilanteissa ja - vaiheissa yhteisöllisyys lisää kokemusta huolenpidosta ja turvaverkot kannattelevat. Vapaamuotoinen verkostoituminen nähdään voimavarana. Yksi tavoite, johon yksi painopisteeseen liittyvä toimenpide 4. Työllisyys ja yrittäjyys Elinkeinopolitiikka parantaa asukastyytyväisyyttä luomalla Riihimäelle työpaikkoja ja tuomalla kaupunkiin yrityksiä, jotka tarjoavat asukkaille uusia palveluita. Kaupunki pyrkii mahdollistamaan osaltaan mm. markkinointi- ja myyntitoiminnallaan mahdollisuuden uusien työpaikkojen syntymiseen, myös paikkakunnalla jo olevia yrityksiä aktivoidaan kasvamaan ja työllistymään. Kaupungin sijaintia metropolialueella hyödynnetään tehokkaasti, hyvä työvoiman saatavuus keskellä Suomen suurinta työssäkäyntialuetta Kasvukäytävällä on tulevaisuudessa keskeinen tekijä uusien yritysten hankinnassa. Nuoria pyritään kannustamaan yrittäjyyteen yhteistyössä yrittäjäverkostojen kanssa. Yrittäjien ja päättäjien vuoropuhelu on sujuvaa. Nuorten ja työttömien aktivointiin kehitetään erilaisia toimintamalleja ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen panostetaan. Vapaaehtoistoimintaa pyritään hyödyntämään ja sitä kautta luodaan uusia työllisyyden muotoja. Kaksi tavoitetta, joista poimittavissa yksi painopisteeseen liittyvä toimenpide 5. Osallisuus ja vaikuttaminen Osallisuus ja osallisuuden kokemus on merkittävä osa yksilön hyvinvointia. Osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksia kehitetään yhdessä eri toimijoiden ja kuntalaisten kanssa. Kuntalaisten osallisuutta edistetään aktiivisesti päätöksenteossa sekä palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa. Lisäksi viestintää tulee tehostaa ja selkeyttää. On varmistettava, että kuntalaisella on käytettävissään erilaisia vaikuttamismahdollisuuksia monipuolisesti ja ne ovat saavutettavissa, jotta kaikenikäisillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa helposti, heille soveltuvilla tavoilla. Kuntalaisilla on mahdollisuus ja halu vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin asioihin. Kaksi tavoitetta, joissa yhteensä kolme painopisteeseen liittyvää toimenpidettä
9/11 6. Yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuus on lähtökohta, joka luo mahdollisuuden itsensä toteuttamiselle. Yhdenvertaisuutta voidaan edistää tunnistamalla erilaiset kohderyhmät ja tarpeet, jotta voidaan edistää tasa-arvon toteutumista eri yhteyksissä eli kohdentaa tukea sinne, jossa sille on eniten tarvetta. Yhdenvertaisuus tulee ottaa huomioon monesta eri näkökulmasta, mm. fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset aspektit. Kaksi tavoitetta ja kaksi painopisteeseen liittyvää toimenpidettä 7. Viihtyisä, turvallinen, terveellinen ja esteetön elinympäristö Hyvä elinympäristö luo pohjan asukkaiden hyvinvoinnille, arjelle ja perustarpeiden tyydyttämiselle. Se tarjoaa mahdollisuuden asumiseen, palveluiden käyttämiseen, työssäkäyntiin, ulkoiluun, harrastuksiin, mutta myös lepoon ja yksityisyyteen. Infrastruktuurin suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja kehittäminen muodostavat yhden hyvinvoinnin kivijaloista. Laadukas elinympäristö on vetovoimainen niin asukkaille, yrittäjille kuin työnantajillekin. Yleiskaavoituksen merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta on tärkeä tunnistaa. Yleiskaavalla luodaan edellytyksiä kuntalaisten hyvinvoinnille, palveluille ja kunnan elinvoimalle laajemminkin. Jokaisella on vastuu oman elinympäristönsä viihtyisyydestä ja turvallisuudesta mm. siisteyden ja liikenneturvallisuuden osalta. Rakennetun elinympäristön kunnossapito ja toisaalta lähiluonnon säilyttäminen ovat keskiössä turvallisen, terveellisen ja esteettömän elinympäristön syntymiselle. Lähipuistot ja viheralueet toimivat hyvinä liikuntapaikkoina, virkistävinä psyykkisinä hyvinvointia edistävinä ympäristöinä ja melun vaimentajina. Kävely- ja pyöräilyverkosto on edullisin ja eniten käytetty liikuntapaikka. kaksi tavoitetta, joissa yhteensä viisi painopisteeseen liittyvää toimenpidettä. 8. Kumppanuus Kumppanuus tarkoittaa muun muassa yhteistä päämäärää ja jaettuja riskejä sekä turvaa ja hyvinvointia tuovaa läheisen kumppanuutta. Kumppanuudessa perustuu yhdessä tekemisen ajatukselle ja yhdenvertaisuudelle. Kumppanuudessa toimijoille sallitaan uusia rooleja, joissa täydennetään toisten kykyjä ja löydetään vahvuuksia. Kumppanuus edellyttää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteistyörakenteiden muodostamista. Kumppanuudessa tunnistetaan ja hyödynnetään 3. sekä 4. sektorin toiminta. Ei selkeitä tavoitteita tai toimenpiteitä. Painopistettä sivutaan osassa toimenpiteistä.
10/11 9. Elinikäinen oppiminen Tavoitteena on oppimisen polku, joka etenee loogisena jatkumona varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle saakka, yksilölliset edellytykset ja tarpeet huomioiden. Elinikäisen oppimisen ajatukseen kuuluu myös omaehtoisen oppimisen mahdollisuudet kaikissa elämänvaiheissa - lapsuudessa, nuoruudessa, aikuisuudessa ja vanhuusvuosina. Oppimista tapahtuu myös ei-institutionaalisesti kun tarjolla on oppimiseen innostavia tiloja ja tilanteita. Uudenlainen oppimisen ja opettamisen toimintakulttuuri mahdollistaa yrittäjien, elinkeinoelämän, opiskelijoiden, oppijoiden ja eri-ikäisten kuntalaisten osaamisen ja osaamistarpeiden kohtaamisen. Hyvinvointikertomuksessa olevat, painopistettä tukevat tavoitteet / toimenpiteet / mittarit: Yksi tavoite, jossa kaksi painopisteettä sivuavaa toimenpidettä 10. Vakaa kuntatalous Vakaa kuntatalous on perusta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin syntymiselle ja edellytys peruspalveluiden takaamiselle. Riihimäellä kuntatalouden tavoitteina on pitää kunnan tase tasapainoisena tai ylijäämäisenä. Kertynyt alijäämä on katettava niin järkevästi kuin se kohtuuden rajoissa on mahdollista. Hyvinvoivat kuntalaiset vahvistavat osaltaan myös kuntataloutta. Esimerkiksi työkykyinen ja terve väestö lisää mm. verotuloja. Hyvinvointi ja vakaa kuntatalous vahvistavat toisiaan. Hyvinvointikertomuksessa olevat, painopistettä tukevat tavoitteet / toimenpiteet / mittarit: Kaksi tavoitetta, joissa yksi painopisteeseen liittyvä toimenpide
11/11 LIITE 5 LIIKUNTAPALVELUJEN TUOTTAMINEN RIIHIMÄELLÄ Kutsu workshop -iltoihin keskiviikkona 25.4. klo 18-20.30 tai torstaina 26.4. klo 18-20.30 Riihimäen taidemuseolle (Temppelikatu 8, 11100 Riihimäki) Tausta: Kaupunginvaltuusto on marraskuussa 2017 vuoden 2018 talousarvion päätöksen yhteydessä edellyttänyt, että liikuntapalvelujen yhteistyöstä ja palvelujen tuottamisesta jatkossa tehdään selvitys ja ehdotus huhtikuun loppuun mennessä. Ulkopuolisen asiantuntijan, SmartSport kehittämisosuuskunnan, käyttö selvitystyössä tuo objektiivisen näkemyksen selvitettävään asiaan ja tuottaa uusia näkökulmia sekä mahdollisuuksia lopputulokseen. Liikuntapalvelujen muuttuneet henkilöstöjärjestelyt tukevat myös ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä. SmartSport kehittämisosuuskunta koostuu suomalaisen liikunta-alan erityisasiantuntijoista. Heidän työntekijöitään on käytetty Riihimäen liikuntapalveluissa menestyksekkäästi mm. tutkittaessa liikuntapaikkamaksujen vaikutuksia kuntalaisille ja seuroille. Tässä työssä SmartSport hyödyntää omaa osaamistaan, muiden kuntien palvelujen tuottamismalleja sekä osallistaa Riihimäen eri toimijoita selvityksen työstövaiheessa. Workshop -illat 25. ja 26.4.2018 klo 18 20.30.: Tavoitteena on kuulla Riihimäen eri toimijoiden näkemyksiä alustaviin vaihtoehtoisiin liikunnan palveluntuottamismalleihin, ideoida uusia mahdollisia malleja sekä saada muita evästyksiä työn loppuun saattamiseksi. Illan ohjelmassa kuullaan aluksi kaupungin saatesanat, jonka jälkeen käydään lyhyesti läpi eri mallit ja sen jälkeen ryhmissä arvioidaan mallien vahvuuksia ja riskejä sekä muita näkökulmia. Lopuksi vedetään illan antia yhteen. Kumpikin ilta on ohjelmaltaan samanlainen, joten voit valita kumpaan iltaan osallistut. Tilaisuuksiin on ennakkoilmoittautuminen perjantaihin 20.4.2018 klo 15.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen teija.nevalainen(at)riihimaki.fi Lämpimästi tervetuloa, Riihimäen kaupunki ja SmartSport kehittämisosuuskunta Tiedustelut: Jukka Pekkala, 040 5621989 tai jukka.pekkala(at)smartsport.fi