1 LUPAPÄÄTÖS Nro 95/10/1 Dnro PSAVI/173/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2010 ASIA LUVAN HAKIJAT Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupa, Suomussalmi Heikkinen Ossi Kyröntie 88B 89600 Suomussalmi Mulari Lauri Hauta-ahontie 5 89600 Suomussalmi
2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 4 Jätteet ja varastointi... 4 Muut ympäristönsuojelunäkökohdat... 4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 5 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 5 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 5 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 5 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 5 Lausunnot... 6 Muistutukset ja mielipiteet... 8 Hakijan kuuleminen ja vastine... 8 Lupatarkastus... 8 MERKINTÄ... 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 Ympäristöluparatkaisu... 9 Lupamääräykset... 9 Eläinsuojat... 9 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 9 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 9 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 10 Jätteet ja varastointi... 11 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 12 Muut määräykset... 12 RATKAISUN PERUSTELUT... 12 Luvan myöntämisen edellytykset... 12 Lupamääräysten perustelut... 13 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 16 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen... 16 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 17 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 17 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 17 Ratkaisu... 17 Perustelut... 17 Oikeusohje... 17 MUUTOKSENHAKU... 18
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Ossi Heikkinen ja Lauri Mulari ovat 24.3.2010 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakeneet ympäristölupaa eläinsuojien toimintaan ja uuden eläinsuojan rakentamiseen Suomussalmella. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta tulee sijoittumaan kahden eri tilan alueelle. Uusi eläinsuoja tulee sijoittumaan noin yhdeksän kilometriä Ämmänsaaren taajamasta lounaaseen Kyröntien varrelle Suomussalmen kunnan Pesiönkylän Korpivaaran tilalle RN:o 777:407:6:10. Eläinsuoja, johon sijoitetaan osa hiehoista ja nuorkarja, sijaitsee suunnitellusta rakennuspaikasta noin 800 m etelään Hauta-ahon tilalla RN:o 777:407:69:3 Suomussalmen kunnan Pesiönkylällä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a -kohdan perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 11 a -kohdan mukaan aluehallintovirasto ratkaisee lannantuotannoltaan yli 75 lypsylehmän eläinsuojaa vastaavan toiminnan. Lupaa haetun toiminnan toimintakokonaisuuteen kuuluu kasvattaa nuorkarja Hauta-ahon tilalla sijaitsevassa eläinsuojassa ja siirtää eläimet täysikasvuisina Korpivaaran tilalle rakennettavaan navettaan, joten toiminta muodostaa toimintakokonaisuuden. Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin mukaan eri toimintojen lupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, jos yhdenkin toiminnan lupa-asia kuuluu sen toimivaltaan, minkä vuoksi eri tilojen eläinsuojien lupa-asia ratkaistaan yhdessä. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Toiminnalla ei ole aiempia ympäristölupia. Kainuun maakuntakaavassa 2020 alue on osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön. Tilat ovat liittyneet ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007 2013. Yleiskuvaus toiminnasta Korpivaara ja Hauta-aho nimisten tilojen maidontuotantoa laajennetaan ja Korpivaaran tilalle rakennetaan tilojen yhteinen lypsykarjapihatto. Rakennettavaan navettaan sijoitetaan 100 lypsylehmää ja 16 hiehoa. Korpivaaran nykyinen navetta jää pois käytöstä. Tilojen muut hiehot ja nuorkarja sijoitetaan Hauta-ahon tilalla sijaitsevaan nykyiseen navettaan, joka kunnostetaan käyttöön sopivaksi. Nykyisin tiloilla on yhteensä 48 lypsylehmää, 24 hiehoa, 7 vasikkaa ja yksi hevonen. Laajennuksen jälkeen tiloilla on eläinpaikkoja yhteensä 100 lypsylehmälle, 50 hieholle ja 25 vasikalle sekä yhdelle hevoselle.
Tilojen vuosittainen tuotanto tulee olemaan noin 1 milj. l maitoa ja 6 000 kg lihaa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lanta käsitellään eläinsuojissa lietelantamenetelmällä. Uuden navetan lietekuilut toimivat valutuksella ja niiden tilavuus tulee olemaan 200 m 3. Navetan pohjoispuolelle rakennetaan tilavuudeltaan 2 500 m 3 :n lietelantasäiliö, johon liete johdetaan navetasta pumppukaivon kautta. Liete johdetaan lietesäiliöön altapäin. Hauta-ahon tilalla käyttöön jäävän navetan eteläpuolella on 600 m 3 :n lietesäiliö ja liete johdetaan säiliöön valuttamalla. Lietekuilujen tilavuus on 40 m 3. Hauta-ahon tilalla on 350 m 3 etäsäiliö peltojen läheisyydessä noin 13 km tilakeskuksesta länteen. Tarkoitus on lisäksi rakentaa peltojen läheisyyteen toinen 600 m 3 :n etälietesäiliö noin 10 km kaakkoon tilakeskuksista. Lietesäiliöt ovat betonisia. Tiloilla tulee olemaan lietelannan varastointitilaa eläinsuojien lietekuilut huomioiden yhteensä 4290 m 3. Eläinsuojan pesuvesiä, mukaan lukien maitohuonevedet, syntyy noin 400 m 3 vuodessa ja ne johdetaan lietelantasäiliöön. Navetan wc-vedet johdetaan lietesäiliöön. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä olevaa peltoa yhteensä 78 ha, josta omaa on 47 ha ja vuokrapeltoa 31 ha. Lisäksi hakijoilla on sopimus levittää lantaa 14 hehtaarin peltoalalle ja sopimus, että hakijoilta otetaan vastaan 150 m 3 lietelantaa vuodessa. Hakemuksen mukaan lanta levitetään pelloille viikosta 18 lähtien maan routaantumiseen asti. Jätteet ja varastointi Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyy seuraavia jätteitä: kuolleet eläimet (1 t/v), muovia (1,5 t/v), metalliromua (0,5 t/v), jäteakkuja (3 kpl/v), loisteputkia (15 kpl/v) sekä pilaantunutta rehua. Kuolleet eläimet haudataan tilan maille, muovit toimitetaan muovinkeräykseen, jäteöljy Ekokem Oy:lle, metalliromut TTA-romulle ja pilaantunut rehu ravinteiksi peltoon. Tiloilla on yhteensä kolme polttoainesäiliötä: Korpivaaran tilalla 2 700 l säiliö ja Hauta-ahon tilalla 1 900 l ja 2 100 l säiliöt. Hauta-ahon tilalla olevat säiliöt on sijoitettu katokselliseen suoja-altaaseen. Lisäksi tiloilla on muita öljytuotteita noin yhteensä 400 l, jotka säilytetään betonipohjaisessa konehallissa. AIV-liuoksia säilytetään konehallissa. Kasvinsuojeluaineet, jos niitä jää käyttämättä, säilytetään kaapeissa konehallissa. Pesuaineet säilytetään eläinsuojassa. Muut ympäristönsuojelunäkökohdat Säilörehua valmistetaan esikuivattuna pyöröpaaleihin 2 000 tonnia vuodessa. Eläimiä ei laidunneta, eikä ole tarkoitus rakentaa jaloittelualuetta eläimille. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, eläinkuljetus- ja rehuauto tarvittaessa. Lietettä ajetaan kesäaikaan pelloille ja ympäri vuoden etäsäiliöön. 4
Hauta-ahon tilan käyttövesi saadaan omasta kaivosta ja Korpivaaran tilalla käyttövesi uuteen eläinsuojaan tulee joko tilan omasta kaivosta tai kunnan vesijohtoverkosta. Paras käyttökelpoinen tek niikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö Hakija ei ole esittänyt hakemuksessa arviota parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä. Tilat, jotka hakevat yhdessä ympäristölupaa, sijaitsevat Pesiönkylässä Suomussalmen kunnassa. Uusi eläinsuoja on suunniteltu rakennettavaksi Korpivaaran tilan tilakeskuksesta noin 150 m pohjoiseen Kyröntien pohjoispuolelle. Tila Hauta-aho, jonne nykyiseen navettaan tullaan sijoittamaan tilojen nuorkarja, sijaitsee Korpivaaran tilalta noin 700 m etäisyydellä etelä-lounaassa. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat tulevasta, uudesta eläinsuojasta noin 250 m etäisyydellä kaakossa ja noin 200 m etäisyydellä koillisessa. Seuraavaksi lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat tulevasta eläinsuojasta 600 m etäisyydellä luoteessa ja Korpelan kyläyhdistyksen talo noin 500 m päässä lännessä. Hauta-ahon tilakeskusta lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 600 m päässä kaakossa. Eläinsuojien sijaintipaikat on Kainuun maakuntakaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueiksi. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Tilakeskukset eivät sijaitse suojelualueilla tai luokitelluilla pohjavesialueilla, eikä näiden alueiden läheisyydessä. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Haverissärkät-Nuolisärkät sijaitsee tilakeskuksista noin kolmen kilometrin etäisyydellä koillisessa. Tilakeskus sijoittuu Oulujoen vesistöalueen Hyrynjärven alueen valumaalueelle (59.43) ja lannanlevityspellot sijaitsevat osittain Löytöjoen valumaalueella (59.47). Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Hakemuksen mukaan liikennevirrat kasvavat toiminnan laajentuessa. Käynti rakennettavaan eläinsuojaan tapahtuu Ämmänsaari-Puolangan tieltä. 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Suomusalmen kunnan ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 4.8. 6.9.2010. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Suomussalmen kunnanvirastolla ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.
Kuulutuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta. 6 Lausunnot 1.Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Kainuun ELY-keskus) Kainuun ELY-keskus huomauttaa lausunnossa, että hakemus oli osittain puutteellinen ja aluehallintoviraston pitäisi pyytää hakijoita täydentämään hakemusta mm. laiduntamisen sekä lannan ja jätevesien käsittelyn osalta. Kainuun maakuntakaavassa 2020 tilojen Korpivaara ja Hauta-aho ei ole ko. toimintaan vaikuttavia kaavavarauksia. Tuotantorakennukset eivät sijaitse pohjavesialueella tai suojelualueilla. Toiminta-alue vuokrapeltoineen sijaitsee Löytöjoen (59.47) ja Hyrynjärven alueen (59.43) vesistöalueilla. Alueen keskeisin vesistö on Emäjoki, mutta muut vesistöt ovat lampia, vaaroilta virtaavia puroja sekä pieniä jokia. Vallitseva kuormitus on maa- ja metsätalouden hajakuormitusta. Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 alueen pieniä vesistöjä ei ole luokiteltu. Emäjoki on arvioitu voimakkaasti muutetuksi ja se on luokiteltu hyvään tilaan suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Yleisen käyttökelpoisuuden perusteella alueen vesistöt on luokiteltu hyväksi lukuun ottamatta Löytöjokea, jonka tila on ollut tyydyttävä. Lupahakemuksessa esitetylle toiminta-alueelle ei ole edellä mainitussa vesienhoitosuunnitelmassa tai sen osana olevassa toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 esitetty varsinaisia maatalouden lisätoimenpiteitä. Useat toiminnalle osoitetut peltolohkot sijaitsevat vaarojen rinteillä ja erityisesti näillä pelloilla on lannan levitykseltä edellytettävä äärimmäistä huolellisuutta, jotta ravinnevalumia ei aiheudu. Toiminnalle voidaan vesien tilan näkökulmasta myöntää lupa edellyttäen, että noudatetaan tavanomaisia toiminnalta edellytettäviä vesiensuojelumääräyksiä ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 2. Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Suomussalmen kunnan ympäristösihteeri) Eläinsuoja ei sijoitu kaavoitetulle alueelle eikä sen toiminta-alueella ole luonnonsuojelu- tai muita suojeltuja kohteita. Eläinsuoja, lannanvarastointisäiliöt tai levityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Hakemus on osin puutteellinen eikä siinä ole esitetty laiduntamisen ja jaloittelun osalta mitään. Ympäristölupahakemuksessa liitteenä esitetyt kartat ovat myös puutteellisia, mutta antavat riittävän kuvan toimintojen sijoittumisesta. Ympäristön pilaantumisen estämiseksi lausunnossa esitetään seuraavat asiat lisättäväksi lupamääräyksiin soveltuvin osin: Eläinsuojien rakenteiden ja käytön tulee estää lannan tai niistä johtuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Eläinsuojien katoilta kertyvät sade- ja sulamisvedet tulee johtaa lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Jos tilalle rakennetaan pihaton yhteyteen jaloittelutarha, tulee sen olla tiivispohjainen silloin, kun jaloittelutilaa on alle 20 m²/eläin. Laajassa tarhassa, kun tilaa on yli 20 m²/eläin 300 m²:n ylittävä osa voi olla maapohjaista
aluetta. Tiiviin pohjan tulee olla maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeitten (MMM - RMO C4) mukainen. Mikäli lietelannan varastointitiloja ei kateta, tulee säiliötilavuuksissa huomioida sade- ja sulamisvesivara. Jaloittelutarhat tulee varustaa jätevesien keräysjärjestelmällä. Eläinsuojissa syntyvät muut pesuvedet tulee imeyttää kuivikkeeseen tai johtaa lietesäiliöön. Lannan varastotilojen tulee olla vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM - RMO C4), jottei aiheudu vuotoja pinta- tai pohjavesiin. Pihattonavetan sosiaalitilojen ja wc:n vedet on johdettava asianmukaiseen jätevesien käsittelyjärjestelmään. Wc-vesiä ei saa levittää pellolle ravinteeksi ilman asianmukaista käsittelyä. Vesistön, valtaojien sekä talousvesien hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden varsille tulee jättää riittävän leveä suojavyöhyke käsittelemättä lannalla ravinteiden vesistöön pääsyn ehkäisemiseksi. Suojavyöhykkeen leveys vesistön varrella tulee olla vähintään 5 metriä. Mikäli pellon kaltevuus ylittää 2 %, on myös seuraavalla viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys kielletty. Sikäli kun pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %, on karjanlannan pintalevitys kielletty kokonaan. Valtaojien varsilla suojavyöhyke tulee olla vähintään 1 metri. Lannan kuljetus- ja levittämisajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta ja välttää kuljetusta ja levitystä yleisinä juhlapyhinä. Lannan levittämistä on pyrittävä välttämään kovalla tuulella ja olosuhteissa, joissa lannan hajun leviäminen on voimakkainta. Lannan lastauksesta ja kuljetuksesta aiheutuvat hajuhaitat on pidettävä mahdollisimman vähäisinä. Kuljetukset on hoidettava siten, ettei niistä aiheudu valumia yleisille tai muille teille. Lantaa ei saa levittää routaiseen tai lumipeitteiseen maahan. Lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä kasvien ravinnetarve. Lanta on mullattava tai pelto kynnettävä välittömästi levittämisen jälkeen, mikäli lantaa ei levitetä kasvustoon. Laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojan toiminta, lannan käsittely ja levitys sekä rehunteko ja kiinteistöllä tapahtuva liikenne tulee sopeuttaa niin, ettei aiheuteta tarpeetonta haju-, melu- ym. ympäristöhaittaa. Sikäli, kun toiminnanharjoittaja toimittaa lantaa omien peltolohkojen ulkopuolelle, on vastaanottaville tiloille tiedotettava, että lanta tulee levittää tässä päätöksessä mainittujen ehtojen mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee vuosittain tarkkailla lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjata niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei lannan kuormaus, kuljetus, tyhjennys, tai siirto aiheuta riskiä lannan vuotamisesta ympäristöön, eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta haittaa tai rasitusta. 7
Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Lupatarkastus MERKINTÄ Jätehuolto on hoidettava Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko- Kympin edellyttämällä tavalla. Kuolleet eläimet voidaan haudata eläinlääkärin antaman ohjeistuksen mukaisesti tilalle. Alueelle ei ulotu kuolleiden eläinten keräilyn piiri, mutta heti, kun keräilyalue laajenee tilan toiminta - alueelle toiminnanharjoittaja velvoitetaan siirtymään ko. toimintaan. Eläinten rehu ja niiden raaka-aineet, sekä rehujätteet, kemikaalit. polttonesteet ja öljyt on varastoitava niin, ettei niistä aiheudu maaperän tai pintaja pohjaveden pilaantumista eikä muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Eläinsuojan ja lannanvarastointisäiliöiden ympäristö tulee pitää siistinä. Tilalla säilytettävien polttoneste- ja öljysäiliöiden sekä tankkauspaikan alustan tulee olla tiiviitä. Uudet polttoainesäiliöt tulee varustaa suoja-altailla, ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ei tarvita, mikäli säiliö on vuodonilmaisulla varustettu 2-vaippainen säiliö. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät etäisyydet vesistöihin ja ojiin. Toiminnanharjoittajaa säätelee edellä mainittujen lupamääräysten lisäksi valtioneuvoston antama asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta sekä kunnallinen ohjeistus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Aluehallintovirasto on 10.9.2010 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen Kainuun ELY-keskuksen lausunnosta. Hakija antoi vastineensa 14.9.2010. Vastineessa hakijat toteavat seuraavaa: Eläimiä ei laidunneta, eikä rakenneta jaloittelutarhaa. Lietelanta varastoidaan betonisissa lietesäiliöissä, joiden tilavuus on 4200 m 3. Sosiaalitilojen ja vessan vesien osalta vedet johdetaan erilliseen, asianmukaiseen jätevesien käsittelyjärjestelmään. Muut eläinsuojissa syntyvät pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Pellot eivät rajoitu missään niin lähelle vesistöjä, että erillisiä suojavyöhykkeitä tarvittaisiin. Lannan levittämisessä noudatetaan ympäristötuen ja nitraattidirektiivin ehtoja. Aluehallintovirasto on 22.9.2010 suorittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 8
9 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Eläinsuojat Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Suomussalmen kunnan Pesiönkylän Korpivaaran ja Hauta-ahon tiloilla sijaitseville eläinsuojille ja niiden toiminnalle. 1. Korpivaaran (RN:o 6:10) ja Hauta-ahon (RN:o 69:3) tilojen asemapiirokissa esitettyihin eläinsuojiin saa sijoittaa enintään 100 lypsylehmää, 50 hiehoa ja 25 vasikkaa (yhteensä 795 eläinyksikköä). 2. Uusi lieteallas on sijoitettava asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 3. Eläinsuojissa muodostuva lietelanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Lietelannan, lietesäiliöihin kertyvien sadevesien ja navetan pesuvesien 12 kuukauden varastotilaa on oltava käytettävissä vähintään 4060 m 3. Tarvittaessa eläinsuojien yhteydessä olevat lietesäiliöt tulee kattaa. Hauta-ahon tilalla (RN:o 69:3) tulee olla tiivispohjainen varastointitila hevosen kuivikelannan varastointia varten. Varastointitilaa tulee olla vähintään 12 m 3. Eläinsuojien rakenteiden ja käytön on estettävä lannan ja eläinsuojista johtuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Eläinsuojien ja lantalan katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjata mahdolliset niistä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. 4. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 %. Käymälävesiä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 5. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ELY-keskukselle lannan luovutussopimus.
Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 94 hehtaaria peltoa. Lannan peltolevityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. 6. Lietelannan ja lannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla, ja niin, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teiden varrella asuville asukkaille ja muille teiden käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitetty lanta on mullattava mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. 7. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitellulla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Jaloittelualue ja laiduntaminen 8. Mikäli eläinsuojien yhteyteen perustetaan jaloittelualue, on se varustettava reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla. Suunnitelma jaloittelutarhasta ja sen jätevesien käsittelystä tulee toimittaa Kainuun ELY-keskukseen vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. 10
Laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laiduneläinten väliaikaiset juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Jätteet ja varastointi 9. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 10. Polttoainesäiliöiden on oltava tarkastettuja ja hyväksyttyjä. Polttoainesäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan on oltava tiiviitä. Polttonestesäiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliöt ovat vuodonilmaisulla varustettuja kaksoisvaippaisia säiliöitä. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikat on tehtävä määräyksen mukaiseksi 30.9.2011 mennessä. 11. Jätehuolto on hoidettava Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet, kuten loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjunta-aineet, on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli, lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa jätteitä. Jätteitä ei saa polttaa. Pilaantunut rehu on varastoitava tiivispohjaisella alustalla. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. 12. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Poikkeustapauksissa ne voidaan hävittää muulla kunnaneläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Syrjäisillä alueilla, johon Suomussalmen kuntakin kuuluu, voidaan kuolleet eläimet kunnaneläinlääkärin luvalla haudata maahan. Eläimiä ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävästä rinteestä, eikä alueelle, jota tullaan kyntämään tai kaivamaan pian hautaamisen jälkeen. Kuolleiden eläinten varastointia on vältettävä. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä varastotilassa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä. 11
12 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset 13. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot syntyneistä lantamääristä tiedot lannan levitysaloista ja vastaanottosopimuksista tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista 14. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. 15. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kainuun ELY-keskukselle. 16. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 17. Uuden eläinsuojan valmistumisesta on ilmoitettava Kainuun ELYkeskukselle viimeistään kuukausi ennen sen käyttöönottoa. Tuotannon lisääntymisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukaiset eläinsuojat toiminta sekä luvanhakijan asiantuntemus täyttävät laissa asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikat huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaa-
Lupamääräysten perustelut rantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojatoiminta hakemuksessa esitetyillä paikoilla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 mukaan alueen vesistöt, silta osin kun ne on luokiteltu veden laadun suhteen, ovat hyvässä tilassa muutokseensa nähden tai on luokiteltu veden laadun suhteen luokkaan tyydyttävä tai hyvä. Vaikka maatalous ei ole vesistöjen tilaan yksittään vaikuttava kuormitustekijä ja vaikka osa alueen vesistöistä onkin tavoiteltavassa hyvässä tilassa, on maatalouden vesistökuormitukseen, mm. eläinsuojan toimintaan ja peltojen viljelytekniikkaan, tarpeen kiinnittää erityistä huomiota. Lupapäätöksessä on annettu lannanlevitystä koskevat lupamääräykset ja selvitetty, että toiminnanharjoittajalla tulee olemaan käytettävissä riittävä peltoala lannanlevitykseen. Lupamääräyksessä 16 on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Aluehallintovirasto katsoo, että vesienhoitosuunnitelma on otettu riittävällä tavalla huomioon lupapäätöksessä. Luvan määräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan eläinsuojien ja lannanvarastointisäiliöiden sijoittaminen hakemuksessa esitettyihin paikkoihin. Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nautaeläinten eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksen pohjapiirustuksessa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (Lupamääräykset 1 ja 2) Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Päätöksen 4 :n mukaan lietelannan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja virtsa sekä muut säiliöihin johdettavat vedet. Tilalla tarvitaan säiliötilavuutta lietelannan ja pesuvesien varastointia varten yhteensä 3650 m³. Sade- ja sulamisvesien varalle varastotilavuutta tarvitaan 410 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu lietesäiliöissä pinta-ala x 0,3 m. Hevosen kuivikelannan varastointitilaa tulee olla Hauta-ahon tilalla vähintään 12 m 3. Koska hevosen lanta on yleensä kuivaa, kuivikemateriaalista ja työtavoista riippuen kuivikkeen pitoisuus on 50 80 %, voidaan varastointi suorittaa myös tiiviillä kompostointilaatalla. Kompostointilaatan yhdelle reunalle tulee rakentaa vähintään 1 m korkuinen reuna alustan tyhjentämisen helpottamiseksi. Vaihtoehtoisesti voidaan rakentaa myös tiivispohjainen lantala, jossa kolmelle reunalle rakennetaan vähintään 50 cm korkeat reunat. Mahdolliset lantavedet (sade- ja sulamisvesistä laatalla tai lantalassa aiheutuvat vedet) tulee imeyttää kuivikkeisiin. 13
Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä, jottei tule vuotoja pinta- tai pohjavesiin. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää. Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. (Lupamääräys 3) Eläinsuojien yhteydessä olevien sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Jätevedenkäsittelyn teholle asetetut vaatimukset on esitetty Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla.(lupamääräys 4) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, ettei peltoja ylilannoiteta eikä ylilannoituksesta tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä aiheuteta ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltopinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon sekä ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antamaan ohjeeseen. Lannanlevitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa, 2,7 lihanautaa tai 11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa kohden. Hakijoilla on lannanlevitykseen käytettävissä 78 ha peltoa. Lisäksi hakijoilla on lannanlevityssopimus 14 ha osalta ja toinen sopimus, että lannan vastaanottajatila sitoutuu ottamaan hakijoilta vastaan 150 m 3 lietelantaa vuodessa. 150 m 3 lietelantaa on laskennallisesti 6,25 lypsylehmän vuotuinen lantamäärä, johon tarvitaan lannanlevityspeltoalaa 5 ha. Näin ollen hakijoilla on lannanlevityspeltoalaa 97 ha. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (Lupamääräys 5) Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa lannan levityksestä tai levittämällä lanta kasvustoon vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee ravinteiden ja lannan huuhtoutuminen vesistöön estää. Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisalueita ja niiden suojavyöhykkeitä. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä peltoa pohjavesialueella, on ympäristöluvassa katsottu tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. (Lupamääräykset 6 ja 7) Jaloittelualue tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Jaloittelualueen asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi suunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaisen tarkastettavaksi. (Lupamääräys 8) 14
Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. (Lupamääräykset 9 ja 10) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Toimittamalla ongelmajätteet asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön. (Lupamääräys 11) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. Syrjäisillä alueilla eläinperäisen jätteen hautaaminen on kunnaneläinlääkärin luvalla mahdollista. Eläinten hautaamisessa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön asetusta Nro 1374/2004 eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläinten hävittämisestä. (Lupamääräys 12) Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Valtioneuvoston asetus (931/2000) edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysia. (Lupamääräys 13) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (Lupamääräys 14) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle mm. onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (Lupamääräys 15) 15
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista kotieläintalouteen on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa, SY564". (Lupamääräys 16) Käyttöönottoilmoituksen avulla varmistetaan toiminnan lupamääräysten mukainen toteuttaminen ja näin helpotetaan valvontaa. Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (Lupamääräys 17) 16 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kainuun ELY-keskuksen lausunnossa esille tuodut vesiensuojeluun ja parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan liittyvät seikat on otettu huomioon lupamääräyksissä 3, 5 7 ja 16. Suomussalmen ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esille tuodut eläinsuojan ja jaloittelualueen rakenteisiin liittyvät seikat on otettu huomioon lupamääräyksissä 3 ja 8, lannan varastointiin liittyvät asiat lupamääräyksissä 3 ja 4, lannan levittämiseen liittyvät kohdat lupamääräyksissä 5 7, eläinsuojan toimintaan liittyvät asiat lupamääräyksissä 3,7 ja 14 sekä jätehuoltoon ja varastointiin liittyvät seikat lupamääräyksissä 9 12. Hakija on esittänyt ympäristölupatarkastuksessa hakemuksen täydennyksenä tiedot puuttuvista lannanlevityspeltoaloista lannanluovutussopimuksina. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Ellei luvanmukaista toimintaa ole aloitettu viiden (5) vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman, tämä lupa raukeaa. Luvan saajan on viimeistään vuoden 2020 lokakuun loppuun mennessä jätettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä hakemukseen vaadittavien muiden selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta ja mahdollisuuksista eläinsuojan toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta ja käytössä olevista ympäris-
tönsuojeluratkaisuista. Hakemuksessa on lisäksi esitettävä eläinsuojan toimintaa koskeva kirjanpito vuodelta 2019. 17 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 8, 41 43, 45, 52, 55, 56 ja 100 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6 ja 15 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa-asian käsittelymaksu on 1 740 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Alle 150 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on 1 740 euroa. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan alle 150 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 740 euroa. Valtionneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)
18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Juha Anttila Seija Schroderus-Härkönen Päätöksen tekemiseen on osallistunut puheenjohtajana ympäristöneuvos Juha Anttila. Asian on esitellyt ylitarkastaja Seija Schroderus-Härkönen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 861 4873 tai 020 636 1020. SSH/es Liite Valitusosoitus
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 15.11.2010, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.