ASIANTUNTIJA-ARVIO Projekti Asiantuntija-arvio omana työnä hoidettavista oppilaskuljetuksista Asiakas Hämeenkyrön kunta Arvion laatija Pekka Vähätörmä Päivämäärä 23.03.2018 1. Työn taustaa Hämeenkyrön kunnalle on osoitettu oppilaskuljetuksia koskeva valtuustoaloite 13.11.2017. Aloitteessa esitetään, että Hämeenkyrön kunnan tulisi ryhtyä hoitamaan oppilaskuljetuksia omana työnään kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. 2. Kustannusten kehityshistoria Valtakunnantaso Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan koulukuljetusten hinta on lähes kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kustannusnousun syiksi Kuntaliitto näkee kilpailun puutteen ja koulujen sijainnin. Lisäksi tietojen keräämisen yhteydessä kunnat ovat ilmoittaneet kustannusnousun syiksi yleisen kustannustason nousun sekä linja-autoliikenteen vähentymisen. Kaikki esitetyt syyt ovat vaikuttaneet myös Hämeenkyrön oppilaskuljetuksien kustannusten nousuun. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että yleinen kuntien ostamien henkilökuljetusten kustannustason nousu on kiihtynyt vuodesta 2007 eteenpäin, koska tuolloin poistui käytöstä taksien reittitaksa, jolla asetettiin muun muassa oppilaskuljetusten suurimmat sallitut km-hinnat. Päivämäärä 23/03/2018 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE P 020 755 6800 F 020 755 6801 www.ramboll.fi Maakuntataso Oheisen taulukon mukaan Pirkanmaalla oppilaskuljetusten kustannukset ovat nousseet vuodesta 2007 vuoteen 2016 keskimäärin 1,4-kertaisiksi. Hämeenkyrössä kustannusten kasvu on ollut voimakkainta koko maakunnassa. Oppilaskuljetuksen kustannukset asukasta kohden olivat Hämeenkyrössä vuonna 2016 toiseksi korkeimmat maakunnassa. Yli 100 /asukas kustannuksia on Hämeenkyrön lisäksi Ikaalisissa, Juupajoella, Punkalaitumella, Sastamalassa ja Vesilahdella. 1/5 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo
Taulukko 1. Oppilaskuljetusten kustannusten kehittyminen Pirkanmaalla Kunta 2 007 2 016 muutos /asukas 2016 Akaa 393 940 694 611 1,8 41 Hämeenkyrö 546 427 1 291 787 2,4 121 Ikaalinen 424 146 790 081 1,9 110 Juupajoki 140 856 270 779 1,9 136 Kangasala 889 547 1 095 840 1,2 36 Kihniö 110 339 152 660 1,4 75 Lempäälä 490 003 912 800 1,9 41 Mänttä-Vilppula 413 806 688 661 1,7 65 Nokia 723 431 774 580 1,1 23 Orivesi 354 319 681 952 1,9 72 Parkano 543 155 476 116 0,9 70 Pirkkala 250 585 285 745 1,1 15 Punkalaidun 450 969 351 451 0,8 115 Pälkäne 307 401 519 683 1,7 78 Ruovesi 331 313 413 544 1,2 89 Tampere 2 375 254 2 728 680 1,1 12 Urjala 331 224 450 186 1,4 91 Valkeakoski 387 530 590 664 1,5 28 Sastamala 1 570 095 2 804 456 1,8 111 Vesilahti 264 454 483 581 1,8 108 Virrat 483 565 554 671 1,1 79 Ylöjärvi 1 153 775 1 646 379 1,4 50 Pirkanmaa 12 936 134 18 658 907 1,4 37 Vuoden 2007 kustannukset on esitetty vuoden 2016 kuntajaon mukaisina yhdistäen myöhemmin liitettyjen kuntien kustannukset. Hämeenkyrö Hämeenkyrössä viimeisten viiden vuoden aikana voimakkainta kustannusten kasvu on ollut Kirkonkylän koululla. Kasvun taustalla ovat Lavajärven ja Kaipion koulujen lakkautukset, jotka näkyvät vuosien 2014 ja 2016 kustannusnousuina. Näiden lisäksi vuosien 2016 ja 2017 välillä Kirkonkylän koululla on tapahtunut erityisen suuri kustannusloikka (kustannukset ovat noin 2,5-kertaistuneet tällä aikavälillä) tämän syy on analysoitava osana seuraavan kilpailuttamisen valmistelua. Vuoden 2016 kilpailutuksessa erityisesti pienellä taksikalustolla hoidettavien kuljetusten km-hinnat nousivat aiemmasta tasosta, mikä näkyy paljon pikkutaksien kuljetuksia kuljetettavien oppilaiden hajanaisen sijoittumisen johdosta tarvitsevien Kyröskosken, Kirkonkylän ja Yhteiskoulun kustannuksissa. Erityisesti Yhteiskoulun kuljetuskustannuksia on nostanut myös ELY-keskuksen ostaman linja-autoliikenteen vähentyminen ja sen korvaaminen ostopalveluna tuotettavalla linja-autoliikenteellä. 2/5
Taulukko 2. Oppilaskuljetusten kustannusten kehittyminen Hämeenkyrön peruskouluissa. Koulukuljetukset, nettomenot tp2013 tp2014 tp2015 tp2016 tp2017 kasvu Kustannuskasvun syitä Heinijärven koulu 36 453 57 503 68 677 80 498 87 936 2,4 Jumesniemen lakkautus Jumesniemen koulu (1.8.2014 saakka) 5 529 - - - - Kaipion koulu (1.8.2016 saakka) 20 703 31 995 40 544 26 602 - Kirkonkylän koulu 89 331 145 505 139 778 177 502 437 390 4,9 Kyröskosken koulu 80 106 67 658 67 140 76 018 106 113 1,3 Lavajärven koulu (1.8.2014 saakka) 40 214 - - - - Mahnalan koulu 125 852 130 442 126 307 140 610 160 292 1,3 Pinsiön koulu 61 558 72 054 62 349 69815 79373 1,3 Lavajärven ja Kaipion lakkautukset. Linja-autoliikenteen vähentyminen. Viimeisimmän kilpailutuksen hinnannousu. Yhteiskoulu 316 463 337 100 354 092 548 810 508 273 1,6 Linja-autoliikenteen vähentyminen. Viimeisimmän kilpailutuksen hinnannousu. Koulujen yhteinen 4 386 2 036 1 496 35 717 8 067 1,8 Esiopetus 48 276 75 405 90 140 136 215 159 252 3,3 Toiminnan laajentuminen Yhteensä 828 871 919 698 950 523 1 291 787 1 546 696 1,9 3. Kuljetukset omana työnä Aloitteen keskeisenä ajatuksena on ollut kustannussäästöjen hakeminen toteuttamalla oppilaskuljetuksia kunnan omana työnä. Kuntaliiton tietojen mukaan nykyisin yhdessäkään Suomen kunnassa ei hoideta oppilaskuljetuksia kunnan omana työnä. Omaa kuljetuskalustoa käytetään jonkin verran lähinnä pientavaran ja aterioiden kuljetuksessa, mutta näistäkin toiminnoista moni kunta on luopunut viimevuosina kuljettajien eläköitymisen yhteydessä. Oppilaskuljetuksien järjestämistä kunnan omana työnä on tutkittu yksityiskohtaisesti Kangasalan kunnan teettämässä selvityksessä vuonna 2013. Selvityksen mukaan oman palvelun kustannuksista suurin osa aiheutuu kuljettajan palkkakustannuksesta, aivan kuten kaupallisissakin henkilökuljetuksissa. Olennainen ero oman tuotannon ja ostopalvelun välillä on siinä, että oman henkilökunnan kustannuksista pitää vastata myös silloin kun kuljetuksia ei tarvita; koulujen loma-aikoina sekä keskipäivällä aamu- ja iltapäiväkuljetusten välisenä aikana. Ammattitaitoisten kuljettajien rekrytoiminen vain koulupäiviksi ei puolestaan ole realistinen vaihtoehto. Lisäksi tarvitaan luotettavat järjestelyt kuljettajien varahenkilöiksi esimerkiksi sairaustapauksien varalta, minkä kustannusvaikutus korostuu kalusto- ja henkilömäärän ollessa pieni. Omana palveluna tuotetun palvelun kokonaiskustannukset arvioitiin Kangasalan selvityksessä jopa kolminkertaisiksi ostopalveluna hankittavaan palveluun verrattuna, johtuen juuri tästä kaluston ja kuljettajien vajaakäytöstä aiheutuvasta toiminnan tehottomuudesta. Näiden faktatietojen pohjalta ei ole oletettavissa, että Hämeenkyrössä voitaisiin saavuttaa kustannussäästöjä oman palvelun järjestämisestä, vaikka taksikuljetusten hintataso on Hämeenkyrön nykyisissä kuljetussopimuksissa keskimääräistä korkeampi. Ostopalvelua voidaan hankkia tarpeen mukaisina kokonaisuuksina maksamatta omana tuotantona hoidettavan palvelun kustannusrakenteen mukaisesti myös 3/5
joutoajasta. Erityisesti taksipalveluiden osalta pientenkin kuljetuspalveluiden ostaminen on joustavaa, koska taksit voivat työllistää itsensä muiden asiakkaiden kuljetuksien hoidolla oppilaskuljetusten välisenä aikana sekä iltaisin ja viikonloppuisin. Näin kalusto saadaan tehokkaaseen käyttöön, vaikka kunnalla ei ole sille tarvetta kuin muutamia tunteja/koulupäivä. Nykytilanteessa kilpailun puute on kuitenkin nostanut Hämeenkyrön taksipalveluiden hintatasoa. Tähän tullee muutos seuraavan kilpailuttamiskierroksen yhteydessä uuden lainsäädännön ansiosta. Linja-autokalustolla hoidettavien kuljetusten kustannusrakenne poikkeaa taksikalustosta eniten siinä, että kuljettajalle on maksettava minimissään viiden tunnin palkka, vaikka työvuoron pituus olisi tätä lyhyempi. Tästä johtuen yksittäisen linja-autovuoron hinta on korkea, jos liikennöitsijä ei voi työllistää kuljettajaa muihin ajoihin. Kustannusoptimoinnin kannalta olisikin tärkeää, että linjaautoilta voitaisiin ostaa yksittäisiä vuoroja suurempia kokonaisuuksia. 4. Keinoja kustannussäästöjen saavuttamiseksi Hankinnan huolellisella valmistelulla lisää kilpailua Nykyiset kuljetussopimukset ovat voimassa 1.8.2016 31.7.2019, joten uuden kilpailuttamisen valmistelu on hyvä aloittaa jo syksyllä 2018. Näin valmistelussa voidaan kunnolla etsiä myös uusia ratkaisuja ja kuulla (mahdollisten uusien) palveluntuottajien ideoita jo valmisteluvaiheessa, eikä vain kiireellä toteuttaa vanhan konseptin mukaista kilpailutusta hankintalain edellyttämiä minimiaikoja noudattaen. Osana uuden hankinnan valmistelua tulee tarkastella kriittisesti myös nykyisiä alkamis- ja päättymisaikoja, tutkien voitaisiinko niihin tehtävillä muutoksilla tehostaa kuljetuksia ja ennen kaikkea saada muodostettua nykyistä houkuttelevampia hankintakokonaisuuksia. Lain muuttuminen lisää tarjontaa Uusi laki liikenteen palveluista astuu voimaan 1.7.2018. Oppilaskuljetusten näkökulmasta tällöin tapahtuu todella merkittävä muutos, koska taksilupien tarveharkinta poistuu. Jatkossa yhdellä luvalla voi liikennöidä niin montaa taksia kuin haluaa. Lisäksi taksiluvan (sen korvaavan henkilöliikenneluvan) saavat jatkossa myös kaikki nykyisen tavara- tai joukkoliikenneluvan haltijat ilmoittamalla Trafiin tarjoavansa myös taksipalveluita. Taksien määrän lisääntymistä helpottaa myös nykyisen päivystysvelvoitteen poistuminen. Tämä luo uuden markkinan osa-aikaisille/sivutoimisille taksipalveluiden tarjoajille. Sääntelyn ja velvoitteiden keventymisen vastapainoksi kuluttajahinnoille säädetty enimmäistaksa (ns. mittaritaksa) poistuu, mutta tällä ei ole suoraa vaikutusta kuntien ostamiin kuljetuksiin, joiden taksan sääntely poistui jo 2007 reittitaksasta luopumisen yhteydessä. Uudet käytännöt Sen lisäksi, että kuljetukset suunnitellaan uudella hankintakierroksella aiempaa enemmän puhtaalta pöydältä vanhat ratkaisut positiivisella tavalla kyseenalaistaen, kannattaa selvittää myös uusien tekniikoiden hyödyntämismahdollisuuksia. Viimevuosina markkinoille on tullut kuljetusten suunnittelua ja seurantaa helpot- 4/5
5/5 tavia järjestelmiä. Näiden avulla voidaan ylläpitää kuljetusoppilaiden tietoja, optimoida kuljetusreittejä, jakaa tietoa kuljetuksien muutoksista suoraan oppilaiden vanhemmille ja tuottaa toteumatietoon perustuvaa tietoa suoraan laskutuksen. Sujuva kommunikointi vanhempien, kunnan ja kuljetusyritysten välillä mahdollistaa esimerkiksi hukka-ajon vähentämisen nopeissa muutostilanteissa. Myös kuljetusten avaaminen kulkumuodoksi maksaville asiakkaille onnistuu helpommin, jos kuljetukset ja niiden matkustajamäärä ovat reaaliaikaisesti seurattavissa.