s. 1 / 9 Alue 410309 Kipparinkatu Asemakaavan muutos Asianumero 383/10.02.03/2017 Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uusien asuinrakennusten sijoittuminen Espoonlahden metroaseman ja aluekeskuksen välittömään läheisyyteen, palvelutalon sijoittuminen entiseen toimisto- ja liikerakennukseen, sekä nykyisen rakentamattoman yleisten rakennusten korttelin kerrosalan lisääminen kaupungin tuleviin tarpeisiin. Kerrosalan lisäys nykyiseen on noin 18 500 k-m2. Kuva: suunnittelualueen sijainti opaskarttapohjalla. Espoo kaupunki 2017. Kuva: alustava suunnittelualueen rajaus ortokartalla Espoo kaupunki 2015.
s. 2 / 9 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden aluekeskuksessa tulevan metroaseman ja kauppakeskus Lippulaivan välitömässä läheisyydessä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Espoonlahdenreitti- kevyenliikenteen yhteyteen, etelässä Kipparinkatuun, idässä Merenkulkijankujaan ja lännessä Espoonlahdenranta-katuun. Alue on keskeisessä osassa tiivistyvän aluekeskuksen ydinvyöhykettä, joka sijoittuu 300 metrin säteelle metroaseman sisäänkäynneistä. Yleisten alueiden ja kulkuyhteyksien toimivuuden varmistamiseksi alueen suunnittelussa huomioidaan myös lainvoimaiset asemakaavan muutokset Espoonlahden keskus (Lippulaiva), alue 410307 sekä Espoonlahden keskus (Mårtensbro), alue 410702. riittävyyteen. Lisäksi maakuntakaavassa on esitetty joukkoliikenteen vaihtopaikka (Espoonlahden keskus ja Kivenlahden metrokeskus) sekä liityntäpysäköintipaikka (Kivenlahden metrokeskus). Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen ja tukee osaltaan joukkoliikenteeseen pohjautuvan kaupunkirakenteen tiivistämisen tavoitteita. Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Alueen nykytilanne Alueella sijaitsee vuonna 1986 valmistunut liike- ja toimistorakennus, jota ollaan poikkeusluvalla muuttamassa vanhusten palvelutaloksi. Rakennus ja sen pihapiiri on maisemallisesti osa Espoonlahdenreitin varren virkistysaluetta. Tontilla on myös kaksitasoinen pysäköintilaitos. Espoonlahdenreitti rajaa asemakaava-aluetta pohjoisessa. Raitin ympäristö on nykyisin vehreää. Asemakaava-alueeseen kuuluu lisäksi toistaiseksi rakentamaton julkisten palveluiden kortteli (Y 34333). Asemakaavan muutosalueen itäpuolella on lisäksi vuonna 1980 valmistunut Espoonlahden kirkko. Maanomistus Kortteli 34332 on yksityisessä omistuksessa. Kaavaalueeseen sisältyy myös kaupungin omistuksessa oleva julkisten rakennusten kortteli (Y), yleinen pysäköintialue (LP) sekä osa Laivatorin torialueesta. Ympäröivät katu- ja virkistysalueet omistaa Espoon kaupunki. Asemakaavaan tehtävät muutokset kohdistuvat pääasiassa nykyiselle korttelialueelle mutta kiinteistön rajauksen muutosta tutkitaan kaavoituksen yhteydessä. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 1/2014 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu kehitettäväksi keskustatoimintojen alueeksi (C-K). Keskustatoimintojen alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Yleiskaava sai lainvoiman vuonna 2010. Nyt laadittu asemakaava on yleiskaavan mukainen. Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) asemakaavan muutosalue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavaa on täydennetty 2. vaihemaakuntakaavassa Länsimetron jatkeen vyöhykkeellä tiivistettäväksi alueeksi, jossa aluetta on suunniteltava kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (1/2014) Espoon kaupunki.
s. 3 / 9 Asemakaava Alueella on voimassa korttelit 34332 ja 34333, katuja torialueita sisältävä Espoonlahden keskus- asemakaava (410300), joka tuli lainvoimaiseksi 23.10.1979. Kortteli 34333 on siinä osoitettu yhdistettyjen liike- ja asuinrakennusten korttelialueeksi (ALK), joka sallii kolmikerroksisen rakennuksen ja 4 000 k-m 2 kerrosalaa. Kortteli 34332 on varattu yleisille rakennuksille osoitetuksi korttelialueeksi (Y), jonne on mahdollista toteuttaa kaksikerroksinen, laajuudeltaan 3 200 k-m 2 kerrosalaa sisältävä rakennus. Lisäksi alue käsittää Laivatorin puisto- ja torialuetta sekä yleisen pysäköinnin alueen (LP). Aloite ja perittävät maksut Asemakaavan muutosta on 16.1.2017 hakenut korttelin 34332 maanomistaja. Hakija maksaa kaavanmuutoksen laatimiskustannukset (MRL 59 ). Sopimukset Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen (MRL 91b ) tai muun toteuttamissopimuksen laatimista. Maankäyttösopimusneuvottelut hoitaa tonttiyksikkö. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (8/2017) Espoo kaupunki. MITÄ JA MITEN SUUNNITELLAAN? Tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa vuonna 1986 valmistuneen toimisto- ja liikerakennuksen muuttaminen vanhusten palvelutaloksi ja mahdollistaa kolmen asuinkerrostalon toteuttaminen. Asemakaavan muutos tukee Espoonlahden keskuksen kehittämistä ja uusien asukkaiden sijoittumista hyvän saavutettavuuden ja kulkuyhteyksien äärelle metroaseman ja palveluiden välittömässä läheisyydessä. Alueen asukaspysäköinti ratkaistaan keskitettynä laitoksena ja yleisen pysäköinnin alue Merikarhunkujalla säilyy. Alueen suunnittelussa tutkitaan myös Espoonlahden keskusta-alueen kevyenliikenteen yhteyksien ja julkisen tilan kehittämistä sekä huomioidaa alueen ominaispiirteet ja oleva rakennettu ympäristö. Kaavaan liittyvät muut suunnitelmat Asemakaavoituksen lähtökohtina ovat alueelle tehdyt kunnallistekniset-, katu- ja lähiympäristösuunnitelmat Merikarhunkujan ja Kipparinkadun osalta (Ramboll, 2015-17). Lisäksi suunnitelman lähtötietoina ovat vuosina 2016 ja 2017 vahvistetut merkittävät asemakaavan muutokset (Espoonlahden keskus, Mårtensbro, 410702) ja niiden yhteydessä laaditut keskeiset kaupunkirakenteelliset ja toiminnalliset periaatteet. Korkeiden, yli 12-kerroksisten rakennusmassojen sijoittumista tutkitaan osana laajempana koko Espoonlahden keskustan kattavaa kokonaisuutta. sekä Espoon korkean rakentamisen periaatteet. Suunnitelman kuvaus Asemakaavan muutoksessa vuonna 1986 valmistuneen toimisto- ja liikerakennus muutetaan vanhusten palvelutaloksi (muutostyöt on aloitettu vuoden 2017 alussa saadun poikkeamispäätöksen mukaisesti). Lisäksi tontille esitetään kolmea uutta asuinkerrostaloa, joiden kerrosluvut vaihtelevat 5-14 kerroksen välillä. Nykyinen kaksitasoinen pysäköintikansi poistuu ja kaikki pysäköinti toteutetaan rakennusten ja pihakannen alle.
s. 4 / 9 Vanha liikerakennus säilyy mutta sen käyttötarkoitus muuttuu vanhusten palveluasumiseksi. Rakennuksen kerrosalaa kasvatetaan nykyisestä 4 000 k-m 2 :stä nopin 4 500 k-m 2 :iin. Asuinrakennukset täydentävät kokonaisuutta. Kipparinkadun puolelle esitetään palvelutalon ja Espoonlahden kirkon mittakaavaan ja kaupunkikuvaan sovitettua 6-kerroksista kadun suuntaan pitkittäistä rakennusmassaa. Korttelin sisäosiin esitetään kahta rakennusmassaa, jotka porrastuvat matalampaan 5-kerroksiseen ja korkeampaan 12- kerroksiseen osaan. Korttelin rajausta ja sen liittymistä viereisiin yleisiin alueisiin ja Espoonlahdenreitin ympäristöön tutkitaan asemakaavan yhteydessä. Asemakaavan muutos jakautuu kolmeen korttelialuekokonaisuuteen: sosiaali- ja terveyspalveluiden (YSA), asuinkerrostalojen (AK) ja yleisten rakennusten korttelialueiksi (Y), joka mahdollistaa kirjasto- ja kulttuuritilojen tai päiväkodin rakentamisen tulevaisuuden varauksena. Asemakaavan muutoksen kokonaiskerrosala on noin 25 500 k-m 2, josta uuden kerrosalan osuus on noin 18 500 k-m 2. Kerrosala jakautuu siten, että asumisen osuus on noin 15 500 k-m 2, palvelutalon noin 4 500 k-m 2 ja Y-tontin noin 5 500 k-m 2. Suunnittelualueeseen liittyy myös Merikarhunkujalla oleva 24 paikkainen yleinen pysäköintialue, joka säilyy asemakaavan muutoksessa. Yleisen pysäköinnin lisäämistä sekä Laivatorin ja Espoonlahdenreitin julkisen tilan ja yhteyksien kehittämistä ja toimivuutta tutkitaan osana laajempaa Espoonlahden keskuksen kokonaisuutta. Suunnitelmassa on esitetty kaksi vaihtoehtoa, joissa perusratkaisu on sama mutta korkeampien asuinrakennusten kerrosluvut vaihtelevat siten että vaihtoehto 1:ssä (ve1) korkein rakennus on tontin sisäosassa ja vaihtoehto 2:ssa (ve2) Espoonlahdenranta-kadun puolella. Alueen laskennalliseksi asukasmääräksi muodostuu noin. 400 uutta asukasta. Työpaikkoja tulee n. 70. Kuvamateriaalia suunnitelmasta on tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman lopussa. Suunnittelun toteuttaminen Asemakaavanmuutoksen rinnalle laaditaan viitesuunnitelma, jota tarkennetaan vaiheittain suunnittelun edetessä. Asemakaavakartta ja määräykset laaditaan kaavaehdotusvaiheessa. Vaikutusten arviointi Viitesuunnitelman pohjalta kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon, maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskun tatalouteen. Tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa asemakaavaehdotuksen yhteydessä. Vaikutusalueena ovat kortteli 34332 ja sen lähiympäristö. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia alueen kaavoituksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä kullekin aihepiirille tarkoituksenmukaisin menetelmin. Asemakaavoituksen yhteydessä tehdään melu-, ilmanlaatuselvitykset sekä varjostus- ja tuulisuustarkastelut ja tutkitaan liikenteen toimivuus ja tilantarpeet. Tarvittaessa kaavoituksen edetessä tehdään muita tarvittavia selvityksiä
s. 5 / 9 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, maanomistajat, hallintaoikeuden omistajat, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. (MRL 63 ) Asemakaavatyö on käynnistynyt tämän osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksenperiaatteet ja tavat. Mielipiteet (MRA 30 ) Osalliset voivat osallistua kaavatyön valmisteluun kertomalla mielipiteensä suunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 2.10. 31.10.2017. Kirjallisia mielipiteitä voi jättää 31.10.2017 klo 15.45 mennessä osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi, alue- ja asianumero (Kipparinkatu, 410309, 383/2017) on mainittava. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestetään Mainingin koululla (Mainkinkitie 23) tiistaina 3.10.2017 kello 17.30-19. Suunnittelijat ovat paikalla kello 17.00 alkaen. Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen. Tavoitteena on, että se käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa alkuvuodesta 2018. Kaavaehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutus tulee toimittaa kirjallisena nähtävilläolokuulutuksessa mainitulla tavalla ja aikataululla. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksen sekä siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Käsittelyn jälkeen lähetetään kaupungin kannanotto kunkin muistutuksen ensimmäiselle osoitteensa ilmoittaneelle allekirjoittajalle. Jos kaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) Lautakunnan puoltama kaavaehdotus lähetetään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaavan hyväksymisestä päättää valtuusto. Hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallintooikeuteen. Tiedottaminen Nähtävilläoloista ja mahdollisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi kaava-alueen ja lähinaapuruston maanomistajille sekä asukasyhdistykselle lähetetään kirje. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kirjeitse niille muistuttajille, jotka ovat sitä pyytäneet kaavan nähtävilläoloaikana. Kaava-aineiston virallinen nähtävilläolopaikka on Espoon teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu (käyntiosoite: Virastopiha 2 C, 1. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheissa aineistoa on esillä myös Espoonlahden yhteispalvelupisteessä kauppakeskus Pikkulaivassa (Ulappakatu 2) ja kaupungin verkkosivuilla: www.espoo.fi/kaavoitus Lisätietoja Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Patrik Otranen p. 043 825 0799 Marie Nyman (maisemasuunnittelu), p. 046 8772502 Kaisa Lahti (liikennesuunnittelu), p. 046 8773000 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi Lyhenteet: MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus Päiväys ja allekirjoitus Espoossa, 11.9.2017 Torsti Hokkanen Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja
s. 6 / 9 KUVIA SUUNNITELMASTA Asemakaavan valmisteluaineistoon kuuluvat seuraavat kuvalähteinä toimineet suunnitelmat: Havainne- ja kaaviokuvia suunnittelukokonaisuudesta ja tavoitellut muutokset. Arkkitehdit Keppo+Frondelius+Salmenperä Oy, 4.9.2017 Havainnekuva/asemapiirros suunnittelukokonaisuudesta. (Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä, 2017) Merkintöjen selitykset: Uudet rakennukset: Rakennus 1 (RAK 1) Rakennus 2 (RAK 2) Rakennus 3 (RAK 3) Kerrosluku Espoonlahdenrannan puolella 12-14 kerrosta ja pihan puolella 4 kerrosta. Kerrosluku Merikarhunkujan puolella 10-12 kerrosta ja pihan puolella 5 kerrosta. Kerrosluku 6 kerrosta siten, että ylin kerros on kapeampi suhteessa peruskerroksiin. Korttelin asuinrakennusten autopaikat ovat kellarissa ja pihakannen alla. Ajo pysäköintiin Kipparinkadulta rakennus 3:n kohdalta. Pihalle on osoitettu 7 vieraspaikkaa palvelutalolle sekä saattoliikenteen kääntöpaikka. Merikarhunkujan puolella säilyy nykyinen yleisen pysäköinnin alue. Leikki- ja oleskelupihat on esitetty rakennusten 1 ja 2 väliselle alueelle. Lisäksi rakennusten matalampien osien katoille on esitetty kattopihat. Pihaalueet liittyvät Espoonlahdenreitin ja Laivatorin yleisiin alueisiin. Näkymä lännestä Espoonlahdenrannan suunnasta itään (Lippulaivan suuntaan), ve1 (Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä, 2017)
s. 7 / 9 Näkymä lännestä Espoonlahdenrannan suunnasta itään (Lippulaivan suuntaan), ve1 (Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä, 2017) Näkymä lännestä Espoonlahdenrannan suunnasta itään (Lippulaivan suuntaan), ve2 (Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä, 2017)
s. 8 / 9 Näkymä Espoonlahdenreitiltä lounaaseen Ankkurin kiintiestön (palvelutalo) suuntaan, ve1 (vas), ve2 (oik) (Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä, 2017) Näkymä Kipparinkadulta, Espoonlahden kirkon edustalta luoteeseen lounaaseen, ve1 (yllä), ve2 (alla) (Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä, 2017)
s. 9 / 9 Massoittelu Espoonlahdenreitin suuntaan, ve1 (yllä), ve2 (alla) (Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä, 2017) Massoittelu Kipparinkadun suuntaan, ve1 (yllä), ve2 (alla) (Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä, 2017)