Pienpolton toksikologiset vaikutukset

Samankaltaiset tiedostot
University of. päästöjen terveysvaikutuksiin. Ympäristö- ja biotieteiden laitos Prof. Maija-Riitta Hirvonen, Head of the department

Ympäristöterveys bioenergian tuotannossa

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt

Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi

Puun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen

POLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila

PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT

Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa

UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta

diesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

Puun pienpoltto, päästöjen vähentäjä vai lisääjä?

Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä

Pienhiukkasten ulko-sisä-siirtymän mittaaminen. Anni-Mari Pulkkinen, Ympäristöterveyden yksikkö

Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä. Pienpolttoseminaari, Kuopio,

Mustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen

Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Päästökertoimista päästöinventaarioihin - Mihin ja miten puun pienpolton päästökertoimia käytetään?

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho

Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Raimo O. Salonen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveyden osasto Kuopio

HSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun

Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit

Hiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.

Toksikologian perusteita ja toksisuuden arviointi

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off Päivi Aarnio, HSY

Puun pienpolton itsestään säätyvä tekniikka - How to make the fireplace combustion more clean Link to technical description in SlideShare:

Puunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pienhiukkasten ja mustan hiilen lähteet sekä koostumus pääkaupunkiseudulla

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Puun pienpolton itsestään säätyvä tekniikka txt

Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi. FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017

Lataa Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla - Kaarlo Jaakkola. Lataa

Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen

KANSALLINEN ILMANSUOJELUOHJELMA Ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsingissä Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Synteettisten nanohiukkasten aiheuttamat fysiologiset vasteet hengitysteissä

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

3D-TULOSTAMINEN: PÄÄSTÖT JA

Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi

Biopolttoaineiden päästöjen ja palamisen tutkimus Kuopion yliopistossa

Haittakustannushankkeen (IHKU) tulokset päätöksenteon tueksi

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

TOXTEST-HANKE POIMINTOJA III-VAIHEEN TULOKSISTA, TULOKSIEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Puun pienpolton terveyshaitat

TÄYDENNYKSEN LIITE 34-2

Haittakustannusmalli - taustaa. Väinö Nurmi Finnish Meteorological Institute

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin

Nanomateriaalien vaikutus tulevaisuuden jätteenkäsittelyyn ja materiaalikierrätykseen. Niina Nieminen Teknologiakeskus KETEK Oy

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA

POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki

Päästötön moottoripalaminen

KÄYTTÖOHJE PM1 TRACKER. Tekee näkymättömästä näkyvän: mittaa ja paranna sisäilmanlaatuasi. Puhdasilmaratkaisut

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana

Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa

Kaupunki-ilman mittaus- ja mallinnustarpeet, tekniikat ja tulosten hyödyntäminen pääkaupunkiseudulla. Jarkko Niemi Ilmansuojeluasiantuntija, FT

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS

Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

Uusi sisäilman laadun tutkimusmenetelmä

Low Temperature Combustion - Päästötön moottoripalaminen

Tulisijat TC295. Standardoinnin tilanne

Uusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

SIMO ja KIUAS hankkeet: Päästöt ja niiden mittaaminen

Epävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa

Liikenteen päästöjen, melun ja helleaaltojen terveysvaikutukset

Ilmansaasteiden terveyshaitat. ja kustannukset. Timo Lanki THL Kuopio. Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

TEHOSTESAVUJEN HAITALLISTEN KEUHKO- JA VERISUONIVAIKUTUSTEN TORJUNTA

Mitä jäi seminaarista mieleen? Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa -seminaarin koottua antia

Työpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Transkriptio:

Pienpolton toksikologiset vaikutukset Ilmanlaatu, ilmasto ja terveys seminaari 23.5.2018 Pasi Jalava

Ilmansaasteiden haitallisuus Vuosittain arviolta 2-3 miljoonaa ihmistä kuolee ennenaikaisesti ilmansaasteiden vaikutuksesta maailmanlaajuisesti Nykyinen lainsäädäntö perustuu edelleen pääosin hiukkasten massapitoisuuteen ilmassa Hiukkasten aiheuttamat terveyshaitat ovat kuitenkin riippuvaisia monista tekijöistä Hiukkasten koko ja pinta-ala Päästölähde Kemiallinen koostumus Ilmakehän prosessit, vuodenaika ja ilmasto-olosuhteet Ilmanlaatu, ilmasto ja terveys seminaari Pasi Jalava 23.5.2018 2

Ilmansaasteiden haitat ja niiden mekanismit Ilmansaasteisiin liittyy useita eri sairauksia Sydänsairauksien paheneminen Hengityssairauksien oireiden paheneminen Astma Keuhkoahtaumatauti Uudet sydän ja hengityssairaudet Keuhkosyöpä ja muut syövät Keskushermoston kautta tapahtuvat vaikutukset Mekanismeja sairauksien taustalla: - Tulehdus - Solutoksisuus - Genotoksisuus, perimävauriot - Hapettava stressi Ilmanlaatu, ilmasto ja terveys seminaari Pasi Jalava 23.5.2018 3

Haitallisten hiukkasten lähteet Teollisuudessa, liikenteessä ja energiantuotannossa tapahtuva poltto on perinteisesti ollut merkittävin haitallisten ilmansaasteiden lähde Kun näiden lähteiden päästöjä on onnistuttu vähentämään, on kotitalouksissa tapahtuva pinpoltto noussut yhä merkittävämmäksi, monilla alueilla jopa merkittävimmäksi hiukkasten lähteeksi Biomassan pienpoltto on yksi hiukkasmaisten ilmansaasteiden päälähteistä Kehitysmaissa ruuanlaitto avotulella sisätiloissa aiheuttaa suurimman altistumisen Kehittyneissäkin maissa pienpoltto dominoi paikoitellen ilmansaasteiden lähteitä Ilmanlaatu, ilmasto ja terveys seminaari Pasi Jalava 23.5.2018 4

Biomassan polton päästöt Päästöjen muodostumiseen vaikuttaa useat tekijät: Polttoaine (halot, pelletit, hake, polttoaineen kosteus ym.) Polttolaite ja polttotekniikka Panos vs. jatkuva palaminen Ilmanjako Käyttäjä Polttoaineen määrä ja laatu Asetukset Laitteiden puhdistaminen Päästökomponentteja: Hiukkaset Noki Epäorgaaniset tuhkakomponentit KCl, K 2 SO 4, Zn, muut metallit OC, PAH-yhdisteet Ilmanlaatu, ilmasto ja terveys seminaari Pasi Jalava 23.5.2018 5

Miten ilmansaasteiden haitallisuutta tutkitaan? Epidemiologiset, eli väestötason tutkimukset Ilmansaasteilla on havaittu useita erilaisia haittavaikutuksia Biomassan pienpoltosta vähemmän tutkimusta, mutta näyttöä on monista terveyshaitoista Hankaluutena on erotella päästölähteet toisistaan monimutkaisessa ulkoilman seoksessa Toksikologia Toksikologisissa tutkimuksissa terveyshaittojen mekanismeja selvitetään solu- ja eläinkokeilla Voidaan keskittyä yhden päästölähteen vaikutuksiin Ilmanlaatu, ilmasto ja terveys seminaari Pasi Jalava 23.5.2018 6

Toksikologiset tutkimukset Soluja altistetaan kerätyille hiukkasille tai suora-altistuksena Yleensä käytetään useita eri annoksia, jotta saadaan selville hiukkasten aiheuttama annosvaste Solumalleina käytetään yleensä hengitysteiden soluja (epiteeli tai puolustussoluja) Solumallit mittaavat yleensä lyhytkestoisia vaikutuksia Eläinkokeissa voidaan käyttää myös kerättyjä hiukkasia tai inhalaatioaltistusta Yleensä käytetään hiiriä tai rottia, myös pidempiaikaiset kokeet ovat mahdollisia Eläintutkimuksia tarvitaan, kun selvitetään vaikutuksia koko elimistössä. Siksi annos ja aikavastekokeet ovat tärkeitä Altistusten jälkeen mitataan useita erilaisia parametreja, jotta saadaan selville aiheutunut haittapotentiaali

Mitattavia parametreja Solutoksisuus Mittaa altisteen kykyä aiheuttaa soluvaurioita, kudostuhoa ja haittoja solukalvon tai soluelinten toimintaa Genotoksisuus Mittaa palautuvia ja palautumattomia muutoksia DNA:han Jopa sukupolven yli kestäviä vaikutuksia Tulehdus Mittaa tulehdusvälittäjäaineiden tuotantoa, eli immunologisten puolustusmekanismien toimintaa Liialliset tai liian vähäiset reaktiot ovat molemmat haitallisia Hapettava stressi Mittaa elimistön hapetusreaktioita ja on useiden muiden mekanismien taustalla Ilmanlaatu, ilmasto ja terveys seminaari Pasi Jalava 23.5.2018 8

Biomassan polton toksikologiset vaikutukset Pienpolton hiukkasten aiheuttamat haittavaikutukset riippuvat päästöhiukkasten koostumuksesta Orgaaniset yhdisteet Nokiagglomeraatit Tuhkahiukkaset (metallit) Usein on havaittu, että näiden muuttuva suhde vaikuttaa eri toksisuuden mekanismeihin Ilmanlaatu, ilmasto ja terveys seminaari Pasi Jalava 23.5.2018 9

Käyttötavan vaikutus panospoltossa 5 "Good" combustion "Poor" combustion 25 MIP-2 Mass emission (GC) dm/dlogdp (g/kg) 4 3 2 1 DLPI Distributions Good n=6, Poor n=3 ± standard deviation PM2.5/PM10 0.97 (G), 0.98 (P) PM1/PM10 0.93 (G), 0.97 (P) PM0.26/PM10 0.78 (G), 0.27 (P) 20 15 10 5 Mass emission (PC) dm/dlogdp (g/kg) ng/ml 4 3 2 1 0 0 0.01 0.1 1 10 Particle size (µm) Liikaa polttoainetta, rajoitettu ilma Normaali määrä, normaali ilma PM 1-0.2 PM 0.2 Enemmän ja suurempia hiukkasia, sekä suuremmat toksikologiset vasteet huonolla poltolla Ilmanlaatu, ilmasto ja terveys seminaari Pasi Jalava 23.5.2018 10

Polttoaineen vaikutus toksisuuteen Muiden tekijöiden ohella, käytettävällä puulajilla on vaikutusta päästöhiukkasten toksisuuteen Suomessa käytetään paljon koivua, mutta esim. Keski-Euroopassa pyökkiä ja kuusta Esimerkissä pyökin polton hiukkasilla on suurin vaikutus solutoksisuuteen ja kuusen polton hiukkasilla pienin Energiakasvien polton päästöt poikkeavat puunpolton päästöistä Erilainen palaminen ja erilainen kemia Kasurinen et al. Ilmanlaatu, ilmasto ja terveys seminaari Pasi Jalava 23.5.2018 11

Polttotekniikan vaikutus Panospolton päästöt voivat olla suuria riippuen käytettävistä laitteista Päästöjen määrää ja laatua voidaan muuttaa parantamalla polttotekniikkaa Enemmän orgaanisia ja hiiliyhdisteitä Jatkuvassa palamisprosessissa yleensä pienemmät päästöt Yleensä enemmän tuhkakomponentteja Seuraavissa esimerkeissä polttotekniikaltaan erilaisten laitteiden vertailua Ilmanlaatu, ilmasto ja terveys seminaari Pasi Jalava 23.5.2018 12

Polttotekniikka ja päästöjen toksisuus - Tutkimme 7 erilaisen polttolaitteen päästöjen kemiallisia ja toksikologisia ominaisuuksia - Mitä täydellisempää palaminen oli, sitä enemmän päästöissä oli tuhkakomponentteja, kun taas epätäydellisemmässä palamisessa syntyi nokea ja orgaanisia yhdisteitä - Myös hiukkasten massapitoisuus oli suurempi, mitä epätäydellisempää palaminen oli (Jalava et al. 2012, Happo et al. 2012, Uski et al. 2012)

Tuloksia solukokeista (Jalava et al. 2012; Atmospheric Environment 50:24-35) Makrofageilla tehdyssä tutkimuksessa vanhaa teknologiaa edustavat laitteet aiheuttivat huomattavasti haitallisemman päästön kun tarkasteltiin DNA vaurioita Genotoxicity Apoptosis OTM 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 New Stoves Old New Old Log wood boilers Wood chip boiler New Tiled stove 150 µg/ml 300 µg/ml Pellet boiler % of the cells 40 35 30 25 20 15 10 5 0 New Stoves Old New Old Log wood boilers Wood chip boiler New Tiled stove Pellet boiler Dose 150 g/ml

Tuloksia solukokeista Myös solutoksisuus ja tulehdusvälittäjäainetuotanto oli suurempaa huonomman palamisen hiukkasilla Viability (MTT-test) Inflammation (MIP-2) Viability % 100 90 80 70 60 50 40 30 New Old New Old New Dose 150 g/ml MIP-2 pg/ml 1200 1000 800 600 400 New Old New Old New Dose 150 g/ml 20 10 200 0 Stoves Log wood boilers Wood chip boiler Tiled stove Pellet boiler 0 Stoves Log wood boilers Wood chip boiler Tiled stove Pellet boiler

Tuloksia eläinkokeesta (Uski et al. 2013; Inhalation Toxicology 24:952-965) Kuitenkin samoilla hiukkasilla modernin tekniikan päästöt aiheuttivat suurimman tulehdusvaikutuksen hiiren keuhkoissa - Syynä tähän voi olla estynyt immuunipuolustus huonomman palamisen hiukkasilla tai lyhyt altistuksen kestoaika (akuutti vaste), vaikutukset muissa elimissä? IL-6 pg/ml 600 500 400 300 200 100 0 g g g g g G G f G f f G Control Log OT Log NT Stove OT Stove NT Tiled Woodchip Pellet 4 h 18 h G G a bc * F E D C B A * e d a b c *

Hiukkasten koostumuksen vaikutus PAH yhdisteet, muut orgaaniset ja nokihiukkaset aiheuttivat suurimmat vaikutukset solumallissa Etenkin vaikutukset DNA:han ja solutoksisuuteen olivat suuret Tulehduksessa pienemmät vaikutukset Metallit olivat yhteydessä hiiren keuhkovasteeseen Samaa massaa kohden vaikutukset olivat suurempia modernin tekniikan päästöillä Syynä tähän voi olla PAHien estämä immuunipuolustus, aikapiste tai se, että huonomman palamisen päästöt vaikuttavat muissa elimissä Vanhemman teknologian laitteista syntyi suuremmat päästöt ja niissä oli enemmän toksiseksi tiedettyjä yhdisteitä Saattaa olla, että pitkän aikavälin vaikutukset dominoivat pienpolton päästöjen toksisuutta Ilmanlaatu, ilmasto ja terveys seminaari Pasi Jalava 23.5.2018 17

Uudet toksikologiset tutkimusmenetelmät Kerätyillä hiukkasilla tehtävissä tutkimuksissa on puutteita Kaasumaiset päästöt eivät ole mukana Hiukkaset muuttuvat keräys- ja käsittelyprosessissa Ilmakehämuutunnan vaikutusta päästöihin on vaikeaa tutkia Vastauksena tähän on kehitetty uusia solualtistusmenetelmiä Solut altistetaan suoraan ilman ja nesteen rajapinnassa laimennetulle päästölle Voidaan tutkia ilmakehämuutunnan vaikutusta Samanaikaisesti voidaan käyttää eläinten inhalaatioaltistusta Uudet menetelmät voivat osittain muuttaa aikaisempia johtopäätöksiä pienpolton hiukkasten toksikologisista ominaisuuksista Ilmanlaatu, ilmasto ja terveys seminaari Pasi Jalava 23.5.2018 18

UEF:ssa kehitetty altistuslaitteisto Laimennettu polttonäyte johdetaan suoraan soluille Laite käyttää termoforeesia hiukkasten saamiseksi solujen pinnalle Laite toimii erityisen hyvin poltto- ja nanohiukkasille Kaasujen vaikutus saadaan tutkittua samalla altistuksella 37 C Aerosol source 57 C Liquid culture medium Cells Ilmanlaatu, ilmasto ja terveys seminaari Pasi Jalava Exposure Aerosol Membrane 23.5.2018 19

Puun polton toksikologiset ominaisuudet uudella menetelmällä Päästöjen genotoksisuus oli suurinta sytytysvaiheessa kylmällä tulisijalla Genotoksisuus väheni lämpimällä tulisijalla huomattavasti Samaa vaikutusta ei nähty kevyellä metallisella tulisijalla. Lämpötilaolosuhteet pysyivät tasaisempina 20 15 10 5 0 37 C incubator Clean air Comet Masonry heater Light Stove Ilmanlaatu, ilmasto ja terveys seminaari Pasi Jalava 23.5.2018 20 MMS 37 C incubator Clean air Masonry heater Light Stove MMS

Kaasujen ja hiukkasten vaikutus toksisuuteen Riippuen mitattavasta paremetrista, päästöjen kaasumaisilla ja hiukkasmaisilla yhdisteillä oli erilaisia vaikutuksia Genotoksisuus oli hieman suurempaa kokonaispäästöllä Tässä esimerkissä kaasumaiset yhdisteet aiheuttivat suuremman tulehdusvaikutuksen soluissa pg/ml OTM 1500 1000 500 0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 37 C incubator Incubator control Thermophoresis control Thermophoresis control IL-8 Genotoxicity PM + Gas PM + Gas Ilmanlaatu, ilmasto ja terveys seminaari Pasi Jalava 23.5.2018 21 Gas Gas

Erilaisten päästöjen vaikutukset uudella menetelmällä Uudella menetelmällä on nähty merkittäviä eroja erilaisten polttotilanteiden ja päästölähteiden välillä Malli vastaa aikaisempaa paremmin todellista altistumista DAPI Vitality 100 80 60 40 20 0 Incubator Air Spruce Spruce filtered Spruce aged Spruce aged filtered Pellet Ignition Pellet Steady state Pine Pine filtered Diesel H 2 O 2 Cell metabolic activity 120 100 80 60 40 20 0 Spruce Spruce filtered Spruce aged Spruce aged filtered Pellet Ignition Pellet Steady state Pine Pine filtered Diesel H 2 O 2 Ilmanlaatu, ilmasto ja terveys seminaari Pasi Jalava 23.5.2018 22

Yhteenveto Huonossa poltossa vapautuu suuria määriä PAH- ja muita orgaanisia yhdisteitä Nämä yhdisteet aiheuttavat DNA-vaurioita ja muita pitkän aikavälin vaikutuksia Täydellisemmässä palamisessa syntyy metalleja sisältäviä tuhkakomponentteja Nämä yhdisteet näyttävät aiheuttavan tulehdusta ja solutoksisuutta etenkin eläinmalleissa Hyvänkään palamisen päästöt eivät ole täysin haitattomia Kuitenkin pieni päästö näistä laitteista tekee päästöstä vähemmän haitallisen Ilmanlaatu, ilmasto ja terveys seminaari Pasi Jalava 23.5.2018 23

Yhteenveto Biomassan polton päästöjen haitallisuutta on tutkittu jo paljon, mutta tiedossa on edelleen aukkoja Erilaisia polttolaitteita on paljon ja lähes kaikkien päästöt ja niiden haitallisuus poikkeavat toisistaan Biomassan poltossa syntyvät päästöt saattavat aiheuttaa vaikutuksia pidemmällä aikavälillä ja pienpolton päästöjä ei voi pitää haitattomampina kuin muita päästöjä Uusilla tutkimusmenetelmillä saadaan parempaa tietoa päästöjen haitallisuudesta, simuloiden oikeaa altistumistilannetta Ilmanlaatu, ilmasto ja terveys seminaari Pasi Jalava 23.5.2018 24

Kiitos! uef.fi/intola