MATKARAPORTTI Swinburne University of Technology, Melbourne, Australia (28.1. 22.6.2010) Anssi Sinkkonen Peter Eklund
SISÄLLYSLUETTELO 1 ENNEN MATKAA... 2 1.1 Lennot... 2 1.2 Vakuutukset ja viisumi... 2 2 DOWN UNDER... 2 2.1 Asuminen ja perusasiat... 3 2.1.1 Pankkitili ja puhelinliittymät... 5 2.2 Opiskelu... 5 2.2.1 Opintojaksot... 6 2.3 Matkustaminen ja vapaa-aika... 9 3 ARVIO REISSUSTA... 10 3.1 Peterin mietteitä... 11 3.2 Anssin mietteitä... 11
2 1 ENNEN MATKAA Ehkä eniten harmaita hiuksia ennen matkaa aiheutti erinäisten papereiden ja lomakkeiden lähettäminen Australiaan. Onneksi kuitenkin kv-palveluista sai aina tarvittaessa apua ongelmatapauksissa. Hakuprosessin päävaiheet olivat; opiskelupaikan hyväksyminen Swinburnen osalta, alustavien kurssien valinta, kurssitarjouksen vastaanottaminen ja lopullisten kurssivalintojen vahvistaminen. 1.1 Lennot Varasimme lennot melko myöhään, noin paria kuukautta ennen lähtöä. Maksoimme lipuista noin 1100 kappaleelta, joka oli mielestämme melko edullinen. Liput kannattaa kuitenkin pyrkiä ostamaan mahdollisimman ajoissa, koska hinnat nousevat sitä korkeammaksi mitä myöhemmin liput ostaa. 1.2 Vakuutukset ja viisumi Australiaan on pakko ottaa sekä viisumi että ulkomaisen opiskelijan sairasvakuutus (OSHC). Molemmat on helppo hankkia Internetistä. Viisumin hinta oli melko kallis, noin 400 ja sairasvakuutuksen noin 100. Opiskelijaviisumin saa kätevästi seuraavasta linkistä: http://www.immi.gov.au 2 DOWN UNDER Pari ensimmäistä viikkoa Melbournessa meni kuin siivillä uuteen kaupunkiin tutustuessa. Ehkä suurin shokki meille oli valtaisa lämpötilaero talviseen Suomeen verrattuna. Lähes 60 asteen eroon totuttelu ei ollutkaan mikään helppo nakki, sillä lämpöä ei päässyt karkuun edes yöllä. Eli siis peittokauppaan ei vuoden parilla ensimmäisellä kuukautena ole mitään asiaa. Saapuessamme Melbourneen, helmikuun alussa, lämpötila oli +37. Tämä ei ole mitenkään epänormaalia, sillä aikaisempana vuonna lämpötila oli yli +40 astetta samaan aikaan. Asunnossamme ei ollut ilmastointia, minkä takia sisällä oli erittäin kuuma. Saimme nauttia hellepäivistä aina huhtikuun loppuun asti. Suosittelemme käyttämään aurinkorasvaa, sillä poltimme pari kertaa nahkamme erittäin pahasti. Huhtikuun jälkeen etenkin yöt viilenivät huomattavasti, jolloin lämpötila saattoi laskea lähelle nollaa. Tätä on vaikea uskoa aikaisempaan helteeseen tottuneena. Tällöin myös sisällä oli välillä kylmä, koska lämmityslaitteet olivat melko heikkoja. Kokonaisuudessaan kannattaa varata enemmän kuuman sään
3 vaatteita unohtamatta kuitenkaan, että kaksi viimeistä kuukautta ovat huomattavasti viileämpiä (päivällä maks. +15). 2.1 Asuminen ja perusasiat Perusasiat on syytä hoitaa kuntoon mahdollisimman pitkälle ennen matkalle lähtöä. Varsinkin asunnon hankkiminen etukäteen on hyvä idea, sillä lukukauden alun jälkeen sopivia asuntoja on todella vaikea löytää ainakaan yliopiston lähettyviltä. Eräät vaihto-oppilaat jättivät asunnon hankkimisen kaupunkiin saapumisen jälkeen ja päätyivät lopulta asumaan ensimmäiset viikot hostelleissa kunnes löysivät majoituksen toisiaan epämääräisemmistä paikoista. Lisäksi käsite lähellä yliopistoa saattaa oikeasti tarkoittaa kahden tunnin junamatkaa kahdella vaihdolla majoitukselta yliopistolle. Eli vaikka hintataso onkin selvästi halvempi syrjemmällä, on laatu myös sen mukainen. Me hankimme asunnon UniLodgelta, joka on Australian LOAS. UniLodgella on asuntokohteita ympäri Melbournea, mutta me valitsimme kohteen UniLodge @ Swinburne Place, mikä on aivan yliopiston välittömässä läheisyydessä. Tämä oli erittäin hyvä asia, sillä näin vältyimme kalliin kuukausimatkalipun hankkimiselta, säästimme paljon aikaa koulumatkoissa ja pystyimme käymään kotona luentojen välissä esimerkiksi syömässä tai muuten vain lepäilemässä. Yksi huomion arvoinen seikka Melbournessa liikkumisen suhteen on se, että kaikki ulkomaalaiset opiskelijat eivät ole oikeutettuja opiskelijahintaiseen kuukausilippuun. Esimerkiksi me emme voineet kyseistä alennuslippua saada, koska emme olleet varsinaisia vaihto-opiskelijoita (Swinburnesta ei tule opiskelijoita LUT:lle) vaan niin sanottuja Study Abroad -opiskelijoita. Näin ollen, jos olisimme asuneet kaukana yliopistolta, olisivat matkustuskustannukset nousseet todella suuriksi. UniLodgen asuntoja voi hakea Internetissä täytettävän lomakkeen avulla. Näin ollen postin välityksellä ei mitään papereita tarvinnut Australiaan lähettää. Kaikki kommunikointi Uni- Lodgen kanssa hoidimme sähköpostin välityksellä, mikä toimi erittäin hyvin. Heillä on paljon kokemusta ulkomaalaisista opiskelijoista, joten kovin epämiellyttäviä yllätyksiä heidän kanssaan tuskin tulee. UniLodgella asuminen oli kokonaisuudessaan kallista. Asuimme neljän hengen solussa yhdessä tanskalaisen tytön ja paikallisen tytön kanssa. Jokainen UniLodgen asukkaista
4 maksaa suoraan UniLodgelle, eli siis kokonaista asuntoa ei vuokrata, joten itse ei juuri voi vaikuttaa kämppäkavereihinsa (hakemuksessa voi tosin mainita toiveista). Vuokra oli noin 1000 1100 AUD kuukaudessa per henkilö. Lisäksi lisäkustannuksia tuli muun muassa varausmaksuista, pakollisesta siivousmaksusta, normaalin kulutuksen vähennyksestä security depositista ja niin sanotusta Community Spirit Fee -maksusta. Viikoittaisen vuokran suuruuteen vaikuttaa myös vuokrasopimuksen kesto. Jos vuokraa asunnon koko lukukaudeksi, on vuokra halvempi kuin lyhyemmillä jaksoilla. Vaikka emme olleetkaan Australiassa koko vuokra-aikaa, tuli halvemmaksi (ja paljon helpommaksi) vuokrata asunto koko lukukaudeksi. Päädyimme maksamaan siis kuukauden ylimääräistä vuokraa matkan ajalta. Jos vuokrakustannuksen lasketaan Australiassa vietetylle ajalle, niin kuukausivuokra nousi noin 800 euroon kuukaudessa molemmilta. Onneksi kuitenkin saimme 5 %:n maksutapa-alennuksen kun maksoimme koko vuokra-ajan vuokran yhdellä kertaa ennen matkalle lähtöä. Tämä ratkaisu helpotti elämää, sillä koko reissun aikana ei tarvinnut huolehtia vuokran maksusta. Säästimme myös jonkin verran valuuttakurssien takia, sillä maksun suoritushetkellä euro oli vahva Australian dollariin nähden. Eli kannattaa tutustua valuuttakursseihin ennen matkalle lähtöä, että tietää miten kannattaa toimia. Yllättävän paljon voi valuuttakursseissa hävitä varsinkin jos siirtää suurempia summia rahaa. Vaikka UniLodge ei ollutkaan halvin vaihtoehto, olimme valintaamme erittäin tyytyväisiä. Majoituksemme sijainti oli paras mahdollinen (yliopisto, palvelut ja liikenneyhteydet aivan vieressä) ja asunto oli lähes asumisvalmis heti paikan päälle saavuttaessa. Keittiössä oli valmiina kaikki lautaset, haarukat, veitset, lusikat ja lähes kaikki muutkin keittiötarvikkeet. Lisäksi asunto oli kattavasti kalustettu ja olohuoneessa oli jopa televisio. Yhteisönä UniLodge on myös aivan mahtava paikka tavata uusia ystäviä. Talo oli täynnä muita vaihto-opiskelijoita ja tietysti paikallisia opiskelijoita. UniLodgella on niin sanottu Community Spirit -ohjelma, joka järjestää hauskoja tapahtumia ympäri vuoden. Kohokohtana voimme mainita muun muassa kuuluisan Booze Cruise -risteilyn. Yhteenvetona asuntovalinnastamme voimme sanoa, että se oli juuri oikea vaihtoehto, vaikka ehkä hieman kalliimpi muihin verrattuna. Väärissä asioissa ei kannata reissussa säästää.
5 2.1.1 Pankkitili ja puhelinliittymät Jokapäiväinen maksaminen kannattaa hoitaa paikallisen pankkitilin kautta jolle kannattaa siirtää rahaa Suomesta suuremmissa erissä. Olimme molemmat vaihtaneet Suomessa 1500 AUD ennen matkaan lähtöä, jolla pääsimme hyvin alkuun. Tämän lisäksi jouduimme siirtämään rahaa Suomesta yhden kerran. Avasimme pankkitilit Westpac pankista. Tämä hoitui erittäin helposti. Menimme vain pankkiin ja sanoimme, että haluamme avata tilit. Palvelu oli erittäin nopeaa ja ystävällistä. Lisäksi talletukselle maksettiin huomattavaa korkoa (n. 6%). Saimme pankista pankkikortit, joilla maksaminen ja käteisen nostaminen sujuivat kätevästi. Lisäksi Australiassa käy yleisemmät luottokortit, kuten MasterCard ja Visa. Diners Club -kortin kanssa sen sijaan saattaa tulla ongelmia useimmissa paikoissa. Vaikka reissusta periaatteessa selviääkin käteisellä ja paikallisella maksukortilla, on toimiva luottokortti syytä ottaa matkaan varmuuden vuoksi. Esimerkiksi lentomatkojen varauksessa ja viimehetken ostoksissa luottokortti on korvaamaton. Puhelut kannattaa luonnollisesti tehdä paikallisilla matkapuhelinliittymillä. Me hankimme Australialaiset prepaid-liittymät. Niitä oli tarjolla paljon erilaisia. Suosittelemme ottamaan joko Optuksen tai Virgin Mobilen. Toki muitakin, kuten Crazy Johnin liittymät ovat aivan yhtä toimivia. Puhelut Suomeen eivät olleet kovinkaan kalliita, noin 50 dollarilla kuukaudessa pystyi soittamaan kotiin riittävästi. Lisäksi Skype on erittäin toimiva systeemi jos vain jaksaa vaivautua iltamyöhään koululle nettiin. 2.2 Opiskelu Yliopisto-opiskelu Australiassa on aika lähellä sitä, mihin Suomessa on totuttu. Kurssit (joita Swinburnella kutsutaan uniteiksi) koostuvat luennoista, tutoriaaleista (eli siis harjoituksista) sekä lab-aktiviteeteista (ei tosin kaikilla kursseilla). Erona opiskeluun Suomessa on se, että varsinaisia kontaktitunteja ei välttämättä kovin montaa per kurssi ole. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kursseilla ei olisi tekemistä. Opiskelun rakenne on suunniteltu siten, että opiskelijoiden oletetaan tekevän itsenäistä opiskelua kohtalaisen paljon. Tätä tietysti oletetaan joillain kursseilla Suomessakin, mutta täällä hiillostaminen esimerkiksi tutoriaaleissa viedään joillain kursseilla aivan uudelle tasolle.
6 Maksimi kuormitus per lukukausi on neljä kurssia, mikä saattaa kuulostaa vähältä verrattuna Suomen standardeihin. Neljän Swinburne-kurssin työmäärä vastaa kuitenkin täyden (ja kiireisen) viikon työmäärää Suomessa. Eli siis suomeksi sanottuna Swinburnen kurssit ovat kuormittavuudeltaan suurempia kuin kurssit LUT:ssa. Itse asiassa Swinburnessa on mahdollista valita maksimissaan vain neljä opintojaksoa per lukukausi (tai ainakin international-opiskelijoiden tapauksessa). Jotta LUT:n ja valtion määrittelemät raja-arvot täyttyvät, on lukukaudeksi valittava vähintään kolme opintojaksoa. Mitään yhteistä kuvausta Swinburnen kursseista ei voi antaa, sillä opintojaksot ovat luonnollisesti hyvin erilaisia aivan kuten kotona Lappeenrannassakin. Kurssien valinnassa kannattaa heti aluksi miettiä mitä kursseilta haluaa. Joko valitsee helpohkot kurssit, joilla ei ole tenttejä ja, jotka ovat ensimmäisen tai toisen vuosikurssin kursseja, tai valitsee kurssit, joilta voi oppia jotain uutta ja jotka voi vaikkapa hyväksi lukea omaan tutkintoon Lappeenrannassa. Kurssien, joilla ei ole tenttiä, etuna on se, että jos haluaa matkustella lukukauden jälkeen, matkajärjestelyt on helpompi tehdä, koska ei tarvitse odottaa tenttipäivien julkaisua. Kurssikuvauksiin kannattaa joka tapauksessa tutustua etukäteen ennen lopullisien kurssien valintaa. 2.2.1 Opintojaksot Valitsimme molemmat kolme opintojaksoa lukukaudelle, mikä osoittautui aivan riittäväksi työmääräksi. Peterillä koulua oli yhteensä kolmena päivänä viikossa (yhteensä 9 tuntia) ja Anssilla koulua oli kahtena päivänä viikossa (yhteensä 10 kontaktituntia lukujärjestyksessä). Seuraavassa on pieni kommentti jokaisesta valitusta kurssista. Sulkeissa oleva koodi on vuoden 2010 kurssikoodi kyseiselle opintojaksolle. 2.2.1.1 Accounting for Managers (HBC110N) by Anssi Toinen merkintätapa kurssille oli Accounting for Sucess (HBC110). Tämä ilmeisesti johtui siitä, että sama kurssi kuului joidenkin opiskelijoiden tutkintoon eri nimellä tms., joten ei kannata hämääntyä jos vastaan tulee erilaisia merkintöjä. Kurssilla oli yksi tunnin mittainen luento ja yksi kahden tunnin mittainen tutoriaali viikossa. Kurssin suorittamiseksi vaadittiin yhden henkilökohtaisen harjoitustyön, yhden Class Presentation -harjoituksen, kahden Blackboard nettitentin ja yhden lopputentin suoritta-
7 mista. Läpipääsyyn vaadittiin kokonaisuudessaan 50 % pisteistä. Lisäksi lopputentistä tuli saada vähintään 50 % pisteistä. Kurssilla käsitellyt asiat olivat lähinnä perus johdon laskentatoimen juttuja, sillä opintojakso on tarkoitettu ensimmäisen vuoden Accounting Degree -opiskelijoille. Näin ollen, jos katetuotot, breakeven pointit, balance sheetit, cashflow statementit ja income statementit ovat ennestään tuttuja, niin asioiden ymmärtämisen kanssa tuskin tulee ongelmia. Vaikka aihe olikin jo ennestään tuttua, oli kurssi erittäin hyvää kertausta sekä erinomaista alan englannin sanaston harjoitusta. Lisäksi kurssin vetäjä oli mielestäni erittäin hyvä luennoitsija, joten ainakaan opetuksen tasosta ei ollut tämän kurssin osalta valittamista. 2.2.1.2 Australian Politics (HAP100) by Anssi Valitsin Australian Politics -kurssin, koska alun perin ohjelmaamme kuulunut Australia, Global Context (muistaakseni ainakin suurin piirtein näin) kurssi peruttiin ja poltics kurssia ehdotettiin Swinburnen puolesta korvaamaan ko. opintojakso. Jos rehellisiä ollaan, niin muuten tuskin olisin kurssia valinnut. Eipä kurssin aihe oikein sopinut omaan alaan, mutta erittäin hyvää kielitaidon harjoitusta kurssilta sai. Yksi todella hyvä puoli kurssissa oli, että kurssiin ei kulunut ollenkaan tenttiä. Läpäisyyn vaadittiin aktiivista tutoriaaleihin osallistumista sekä kahden esseen kirjoittamista. Ensimmäinen esseen oli painoarvoltaan 40 % ja vaadittu pituus oli 1500 sanaa. Loput 60 % painoarvosta oli toisella esseellä, jonka tuli olla pituudeltaan 2500 sanaa pitkä. Tutoriaalit olivat selvästi kurssin tärkein osa-alue. Niissä keskusteltiin kyseiselle viikolla valitusta aiheesta. Tarkoituksena oli ilmeisesti saada kaikki mukaan keskusteluun, mutta kuten arvata saattaa, monesti sessiot menivät opettajan yksinpuheluksi. Yllättävää kyllä, jotkut aiheet olivat ihan oikeasti mielenkiintoisia ja vaikka itse ei australialainen ollutkaan, niin kyllä moniin kysymyksiin osasi kohtalaisen järkeviäkin vastauksia antaa. Yleisesti kurssista voisi sanoa sen verran, että käsitellyt asiat olivat hyvin yleissivistäviä, joten oman alan tietoja en tämän kurssin avulla saanut parannettua, mutta kielen oppimisen kannalta Australian Politics oli ehdottomasti paras valitsemistani kursseista.
8 2.2.1.3 Urban Water Recources (HES3112) by Anssi Urban Water Recources -kurssi oli ainoa puhtaasti insinööritieteiden opintojakso. Aihe ei kuitenkaan aivan täysin sopinut omaan alaani (energiatekniikka/kauppatieteet), vaan oli lähimpänä ympäristötekniikan aihepiirejä. Kurssilla käsiteltiin sademäärien laskentaa, tulvavesien hallintaa ja erilaisia vesien hallintajärjestelmien rakentamiseen liittyviä asioita. Kurssilla laskettiin muun muassa kuinka suuria virtauksia joltakin alueelta saattaa syntyä ja mikä on oikea kanavarakentamisen taso, jotta rakennelman käyttöaikana ei rakennelmaa vaarantamia tulvia syntyisi. Kurssin viikon työjärjestykseen kuului yksi kappale kahden tunnin luentoja, yksi tunnin mittainen tutoriaali viikon harjoitustehtävien ratkaisua helpottamaan ja yksi tunnin mittainen lab activity viikon harjoitustehtävien tekemiseen. Labroissa sai hyvää opastusta harjoitusten tekemisestä, joten mikään tehtävistä ei ole ylitsepääsemätön. Luennoitsija oli alun perin Intiasta kotoisin eikä hänen englannin artikuloinnistaan aina ottanut kovin selvästi tolkkua. Onneksi luentokalvot olivat sen verran hyvin koostetut, ettei ainakaan minulle jäänyt epäselviä kohtia. Kurssin läpäisyyn vaadittiin kahden harjoitustyön ja loppukokeen suorittamista. Ensimmäinen harjoitustyö (painotus 10 %) käsitteli sademäärien laskentaa tietyltä alueelta ja toinen harjoitustyö (painotus 20 %) käsitteli kanavan mitoitusta. Kumpikaan tehtävistä ei ollut ylitsepääsemätön kunhan vain viitsi tutustua huolella luentomateriaaleihin ja harjoitustehtäviin. Lopputentti (painotus 70 %) oli mielestäni hieman liian laaja käytettävissä olevaan aikaan nähden, mutta jotenkin tuntuu, ettei kaikkia tehtäviä odotettukaan tehtäväksi. Tentin läpäisi, vaikka aivan kaikkia tehtäviä ei ehtinytkään tehdä. 2.2.1.4 International Finance (HBE335/HBE335N) by Peter Kurssi käsitteli Foreing Exchance markkinoita. Se koostui luennoista, tutorialeista, välikokeista, harjoitustyöstä ja lopputentistä. Luentoja ja tutorialeja oli kerran viikossa. Ne olivat pienryhmätunteja, joissa tehtiin etukäteen annettuja tehtäviä. Kokonaisuudessaan kurssi oli erittäin mielenkiintoinen ja hyödyllinen. Kurssin aikana käytiin paljon ajankohtaisia asioita läpi. Kurssi oli kuitenkin melko raskas, koska sen aikana oli muun muassa kaksi välikoetta. Lisäksi sama kurssi on pyörinyt muutama vuosi sitten myös Lappeenrannassa.
9 2.2.1.5 Banking and Financial Markets (HBE228/HBE228N) by Peter Kurssi käsitteli pankkitoimintaa sekä pääoma- ja velkamarkkinoita. Kurssi koostui luennoista, tutorialeista ja harjoitustyöstä. Harjoitustyössä valittiin jokin australialainen yritys, (esim. Qantas) josta tehtiin tilinpäätösanalyysi. Lisäksi kurssin puolessa välissä oli välikoe, joka oli monivalintakoe sekä lopuksi lopputentti. Kokonaisuudessaan kurssi oli melko paljon aikaa vievä, mutta ei niin raskas kuin International Finance. 2.2.1.6 Financial Planning and Investments (HBC242N) by Peter Kurssi muistutti Lappeenrannan teknillisen yliopiston Rahoituksen perusteet ja Finanssiinvestoinnit kursseja. Kurssi koostui luennoista, tutorialeista, harjoitustyöstä (tilinpäätösanalyysi jostakin australialaisesta yrityksestä), väli- ja loppukokeesta. Kurssilla käsiteltiin erilaisia investointivaihtoehtoja kuten osakkeet, velkakirjat, eläkevakuutukset sekä kiinteä omaisuus. Näitä käsiteltiin kuitenkin melko pintapuolisesti, kuten edut ja haitat osakesijoittamisessa. Kokonaisuudessaan kurssi oli kevyt eikä sen aikana oppinut kovinkaan paljon uusia asioita. 2.3 Matkustaminen ja vapaa-aika Melbournessa riittää tekemistä joka päivälle. Melbourne on Australian toiseksi suurin kaupunki ja Victorian osavaltion pääkaupunki. Kaupungilla on paljon nähtävää; ostoskeskuksia, kahviloita, ravintoloita, puistoja, Eteläisen pallonpuoliskon suurin kasino sekä paljon erilaisia rakennuksia. Ydinkeskusta ei ole erityisen suuri, joten sen pystyy kiertämään helposti päivässä. Keskustan halki virtaa Yarra joki, jonka varrella on paljon erilaisia ravintoloita ja kuppiloita. Erityisesti Southbankin alue on näkemisen arvoinen. Julkinen liikenne toimii Melbournessa hyvin. Siellä kulkee muun muassa ilmainen raitiovaunu, jolla voi kätevästi kiertää ydinkeskustan. Yksi suurimmista tapahtumista oli Melbournen Formula 1 Grand Prix. Ostimme liput neljäksi päiväksi, jotka maksoivat alle 100 AUD. Liput olivat ns. General Admission, joka tarkoitti sitä, että rata-alueella sai liikkua vapaasti. Erityisiä istumapaikkoja ei ollut, mutta se ei ollut huono asia, koska radan reunalta pystyi mainiosti seuraamaan kilpailua. Hyviä korvatulppia kannattaa varata, sillä autoista lähtevä meteli on hyvin raaka!
10 Australian etäisyydet ovat valtavat. Australian pinta-alaa voi verrata siihen, että esimerkiksi Yhdysvallat mahtuu Australian sisälle. Jos haluaa matkustaa ympäri maata, on ainoa järkevä vaihtoehto lentokone. Toki autollakin voi ajella, jos varaa tarpeeksi aikaa. Meillä oli melko paljon koulujuttuja, joten katsoimme parhaaksi matkustaa lentokoneella. Lukukauden puolessa välissä oli viikonmittainen loma, jonka aikana matkustimme lentokoneella Sydneyhin. Vietimme siellä muutaman päivän, jonka aikana kävimme myös Blue Mountains- kansallispuistossa. Tämä on ehdottomasti käymisen arvoinen kohde, jos haluaa patikoida luonnossa ja ottaa mahtavia kuvia. Muita mielenkiintoisia paikkoja ovat muun muassa Gold Coast ja keskellä Australiaa sijaitseva Ayers Rock. Kuva 1 Pikkukenguru eli wallabi 3 ARVIO REISSUSTA Seuraavassa on pienet yhteenvedot matkasta ja siitä mitä mieltä me loppujen lopuksi olemme opiskelijavaihdosta Australiassa ja maasta ylipäätänsä.
11 3.1 Peterin mietteitä Vietin Australiassa viisi kuukautta ja voin sanoa, että se oli parasta aikaani elämässä tähän mennessä. Jos miettii opiskelijavaihtoon lähtöä ja siihen on mahdollisuus, kannattaa ehdottomasti mennä. Tapasin paljon uusia ystäviä kaikkialta maailmasta. Lisäksi englannin kielen taito kehittyi merkittävästi, ja mikä tärkeintä tutustuin moneen eri kulttuuriin ympäri maailmaa. Yleisesti Australiassa on opiskelijoita erittäin paljon Intiasta ja Kiinasta (Swinburnen yliopistossa noin puolet opiskelijoita). Tämä tarkoitti sitä, että suurin osa tapaamistamme kavereista oli jostakin muualta kuin Australiasta. Yleisesti 5 kuukautta meni todella nopeasti, eli jokaisesta päivästä kannattaa ottaa kaikki ilo irti. Lisäksi jos haluaa matkustella paljon, niin kannattaa lähteä matkaan hyvissä ajoin ennen koulun alkua tai vaihtoehtoisesti jäädä maahan joksikin aikaa lukukauden jälkeen. Lukukauden aikana pidempien matkojen teko saattaa olla hankalaa, riippuen kouluasioiden kuormituksesta. 3.2 Anssin mietteitä Kevät Australiassa oli minulle kauan kaivattu maiseman vaihto. Vaikka opinnot Australiassa eivät aivan täysin osuneetkaan oman alan opintoihin, olivat kaikki kurssit mielenkiintoisia ja jokaiselta kurssilta sai erittäin hyvää englannin kieliharjoittelua. Ja loppujen lopuksi olen sitä mieltä, että juuri kielen ja kulttuurin opiskelu on vaihto-opiskelun tärkeimmät osat. Oikeastaan ainoa asia, mikä jäi harmittamaan, oli se, että tenttipäivät julkaistiin sen verran myöhään, että kunnon lomareissua emme oikein ehtineet suunnittelemaan. Kokonaisuudessaan kuukaudet Australiassa olivat erittäin antoisa kokemus ja voinkin suositella Australiaa kaikille vaihtoon pyrkijöille. Erityisen hyvän kohteen Australiasta teki mielestäni se, että vallitseva kieli oli englanti ja yhteiskunta oli hyvin länsimaalainen, joten kovin suurta kulttuurishokkia ei minulle missään vaiheessa päässyt syntymään.