Sikala sijaitsee Perniön kunnan Tuohitun kylässä kiinteistöllä Hannu RN:o 1:21 yllämainitussa osoitteessa.

1(12) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 32 YLO LOS-2005-Y-21-131 Annettu julkipanon jälkeen 24.5.2006 ASIA Päätös Harri ja Benita Aavaharjun ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 60 emakon emakkorenkaan satelliittisikalan ja 1100 lihasian sikalan muuttamista ja laajentamista 270 emakon ja 1 164 lihasian yhdistelmäsikalaksi. LUVAN HAKIJA Harri ja Benita Aavaharju Naarjärventie 55, 25160 TUOHITTU Toimialatunnus: 01012 Liike- ja yhteisötunnus: 1334925-2 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sikala sijaitsee Perniön kunnan Tuohitun kylässä kiinteistöllä Hannu RN:o 1:21 yllämainitussa osoitteessa. Sikalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 17.1.2005 ja sitä on muutettu 19.7.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Perniön kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt 8.11.1995 ympäristöluvan nykyiselle sikalalle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty kaksi lannan vastaanottosopimusta, jotka koskevat 108 hehtaarin peltoalaa. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3509 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Tfn +358 2 525 35 00 Fax +358 2 525 35 09 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3759 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Tfn (02) 525 35 00 Fax (02) 525 37 59 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los

2/12 Sikala sijaitsee seutukaavassa maa- ja metsätalousalueeksi määritetyllä alueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikala sijaitsee Aaljoen vesistöalueella (24.052). Aaljoki laskee Asteljoen kautta Perniönjokeen. Olemassa olevat sikalat lantavarastoineen ja suunnitellun sikalan sijoituspaikka sekä osa lannan levitykseen käytettävistä pelloista sijaitsevat Pyymäen Tuohitun (02 501 51) I luokan tärkeällä pohjavesialueella, jolla sijaitsee kaksi pohjavedenottamoa: Salon kaupungin omistama Pyymäen vedenottamo sekä Tuohitun vesiosuuskunnan omistama Tuohitun vedenottamo. Pyymäen ottamolle on Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä (21.9.1981) määrätty suojaalue. Tuohitun pohjavedenottamolle ei ole määrätty suoja-aluetta, mutta vedenottamosta saatavan pohjaveden muodostumisalueelle on laadittu vuonna 1997 suojelusuunnitelma, joka esittää pohjaveden laatuun kohdistuviksi uhkatekijöiksi mm. maa- ja metsätaloudessa käytettävien lannoitteiden ja torjunta-aineiden lisäksi haja-asutuksen jätevedet, polttoainesäiliöt ja liikenteen. Suunniteltu sikala sijaitsee pellon reunassa metsäisen mäenrinteen alla. Hakemuksen mukaan rakennukset on tarkoitus sijoittaa ko. pellolle niin paljon länteen päin kuin se pohjatutkimusten mukaan on mahdollista. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat noin 190-310 metrin päässä. Tuohitun vesiosuuskunnan vedenottamo sijaitsee noin 400 metrin päässä olemassa olevan sikalan kaakkoispuolella. Pohjavesialueella sijaitsevat pellot on salaojitettu siten, että pinta- ja kuivatusvedet laskevat Kumionpäänojaan eli vedenottamolta poispäin. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan emakkorenkaan satelliittisikalan ja lihasikalan muuttamiseen ja laajentamiseen. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 2 500 välitykseen myytävää porsasta ja 280 000 kiloa sianlihaa. Uuteen sikalaan on suunniteltu keskuspoistoilmastointi, jossa poistopuhaltimet sijoitetaan katolle. Korvausilma johdetaan lattian alla olevia kanavia pitkin suoraan eläinten eteen, jolloin ilma on viileää ja vaihdettavan ilman määrä on pienempi. Kaikki sikalarakennukset tulevat toimimaan lietelantajärjestelmällä. Olemassa olevan lihasikalan toiminta jatkuu ennallaan ja vanhaan emakkosikalaan tulee mahdollisesti karanteeniosasto. Olemassa olevien sikalarakennusten yhteydessä on kaksi lietesäiliötä, joiden yhteenlaskettu tilavuus lietekuiluineen on noin 3550 m 3. Toinen lietesäiliöstä on katettu kiinteällä katteella ja toinen kelluvalla kevytkatteella (styrox-rouhe). Uuteen sikalaan tulee noin 500 m 3 lietekuiluja. Lisäksi tulee 200 m 3 :n pumppukaivo, josta liete johdetaan putkea pitkin olemassa olevaan lietesäiliöön. Eläinsuojien pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan noin 1500 m 3 :n etälietesäiliö. Lietesäiliöt ovat betonirakenteisia ja ne täytetään alta päin. Sikaloiden WC-vedet johdetaan erillisiin säiliöihin. Sikalasta tuleva lanta (noin 4 220 m 3 lietelantaa vuodessa) levitetään omille (115 ha) ja sopimuspelloille (108 ha). Lietelannasta noin 80 % levitetään keväällä ja 20 % syksyllä. Pelloista noin 43 hehtaaria sijaitsee Pyymäen Tuohitun pohjavesialueella. Noin 4 hehtaaria em. pelloista sijaitsee muodostumisalueella eikä niille levitetä lantaa. Tilalla on kolme yhteensä noin 16 000 litran polttoainesäiliötä. Säiliöt sijaitsevat betonilaatoilla. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita noin 1 000 litraa konehallissa. Sikaloiden lämmitys tapahtuu hakkeella.

3/12 Sikalassa käytettävä vesi otetaan omasta kaivosta. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Toiminnanharjoittajalla on käytössä kolme lietevaunua, joten mahdollisessa lietevaunun kaatumistilanteessa liete saadaan nopeasti imettyä pumpulla toiseen lietevaunuun. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta vesitiiviissä lantavarastoissa. Olemassa oleva lietesäiliön ympärillä on salaojitus ja tarkistuskaivo, josta voidaan tarvittaessa ottaa vesinäytteitä. Uusi lietesäiliö sijoitetaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Hajuhaittoja aiheuttavat sikalan ilmanvaihto sekä lannan varastointi ja levitys. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. täyttämällä lietesäiliöt alta päin ja kattamalla lietesäiliöt. Liete levitetään ympäristösäädöksiä noudattaen letkulevittimellä. Lisäksi sikalan ruokinnassa noudatetaan tarkkaa ruokinnanoptimointia, jolla estetään ylimääräisen typen pääsy ympäristöön. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastamalla niiden kunto riittävän usein. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Teuras- ja välitysauto käyvät joka toinen viikko ja rehuauto käy kerran kuukaudessa. Tilalla kuolleet eläimet (arvion mukaan noin 6 tonnia vuodessa) varastoidaan tilalla kylmäsäilytystilassa ja toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. Jäteöljyt, akut ja loisteputket viedään ongelmajätteiden keräykseen. Metalliromut viedään kierrätykseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Perniön kunnan virallisella ilmoitustaululla 2.11. 2.12.2005 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 28.10. 28.11.2005. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Perniönseudun Lehdessä 10.11.2005. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Perniön kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Sikalan sijaintipaikalla suoritettiin 19.4.2006 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot 4/12 Perniön kunnanhallitus (6.2.2006) puoltaa luvan myöntämistä kunnaneläinlääkärin ja kunnan ympäristölautakunnan lausuntoihin viitaten. Perniön kunnan ympäristölautakunta (11.1.2006) lausuntonaan puoltaa ympäristölupahakemusta edellyttäen, että - sikalatoiminnassa tulee noudattaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Koska aikaisempi hajuja ehkäisevä tekniikka ei ole toiminut maastollisten ominaisuuksien ja tuulen suuntien vuoksi parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi sikaloiden ilmanvaihtoon kiinnittää erityistä huomiota; - naapureille tulevien hajuhaittojen vuoksi tulisi kaikki lietesäiliöt kattaa, jolloin hajuhaitat vähenisivät huomattavasti; - lannan varastoinnissa, levityksessä ja suojavyöhykkeitä määritettäessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja että - Tuohitun vesiosuuskunnan vedenottamolle laadittua pohjavesien suojelusuunnitelmaa ja siinä annettuja toimenpidesuosituksia tulisi noudattaa. Lisäksi ympäristölautakunnan lausunnossa todetaan, että hakijan suuntaus siirtää lietelantaa pois pohjavesialueelta on parannus aikaisempaan toimintaan ja että kyseessä on vanhan toiminnan laajentaminen ja muuttaminen eikä sitä voida käsitellä täysin uutena toimintana. Perniön kunnaneläinlääkäri (30.11.2005) toteaa lausuntonaan, ettei ole estettä ko. sikalan ympäristöluvalle, kun noudatetaan seuraavia ehtoja: - kuolleiden eläinten hävitys tapahtuu käyttämällä jätehuollon palvelua, joka noutaa sille ilmoitetut ruhot 3 vrk kuluessa ja toimittaa tavaran tarkoitukseen hyväksyttyyn jätteenpolttolaitokseen. Sikalalla on toimiva yhteistyö Findex Proteinin kanssa. - Tilalla on kirjanpito kuolleista eläimistä, niiden todennäköisestä kuolinsyystä ja ruhojen noudosta. Ruhot, jotka odottavat päätymistä jatkokäsittelyyn, täytyy suojata haittaeläimiltä ja säilyttää siten, ettei ympäristö saastu. Kylmäsäilytys on ainoa toimiva vaihtoehto. Uuden sikalan piirustuksissa on tiloiltaan riittävä raatohuone. Perniön kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta, vs. terveystarkastaja (22.12.2005) esittää lausuntonaan mm., että - alueelle on laadittu Tuohitun pohjavedenottamon suojelusuunnitelma, jossa määritellään ehdot lannanlevityksestä viljelyalueille. Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa suojelusuunnitelman ehtoja ja että - lähistöllä on muitakin tiloja, joilla harjoitetaan eläintenpitoa. Tämä ko. sikalan suunnitelma ei tule haitallisessa määrin muuttamaan alueen tilannetta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty viisi muistutusta tai mielipidettä. Tuohitun vesiosuuskunta esittää 15.11.2005 päivätyssä mielipiteessään, että suunniteltu tuotantoyksikkö on varsin suuri. Yksikön toiminnalla saattaa olla onnettomuustilanteessa ja pitkällä ajanjaksolla vaikutusta pohjaveden laatuun. Lannan levityksessä tulee noudattaa pohjavesialueelle annettuja määräyksiä. Lanta tulisi pääasiallisesti varastoida ja levittää pohjavesialueen ulkopuolisille pelloille. 24.11.2005 päivätyssä muistutuksessa vaaditaan hakemuksen hylkäämistä. Perusteluina esitetään mm., että - ajoittain nykyisestäkin sikalatoiminnasta on voimakasta haju-, melu- ja pieneliöhaittaa;

5/12 - hakemuksen mukaiset uudet ja olemassa olevat sikalarakennukset sijoittuvat liian lähelle muistuttajan asuinrakennusta. Lisäksi uudet rakennukset eivät maisemallisesti sovi suunniteltuun paikkaan; - hakemuksessa mainituista useista lietesäiliöistä vain yksi on katettu; - hakemuksessa ei ole arvioitu toimintaan liittyviä vaikutuksia ja riskejä ja että - liikenne tulee olemaan vilkasta ja siitä muodostuu riskejä. 28.11.2005 päivätyissä samansisältöisissä muistutuksissa (2 kpl) esitetään mm., että - uudet ja vanhat sikalarakennukset sijaitsevat 1-luokan pohjavesialueella. Hakemuksessa ei ole riittävästi huomioitu pohjaveden pilaantumisen vaaraa; - lupahakemus koskee sikalan muuttamista ja laajentamista. Kuitenkin on tarkoitus rakentaa kaksi uutta sikalarakennusta ja etälietesäiliö. Hakemus on näiltä osin harhaanjohtava ja virheellinen; - etälietesäiliön sijaintipaikan naapureille ei ole ilmoitettu asianosaisina hankkeesta; - liikenteestä aiheutuvien melu-, pöly- ja hajuhaittojen vähentämiseksi on kuljetukset rajattava niin, että ne eivät tapahdu viikonloppuisin eikä juhlapyhinä eikä yöaikaan. Hakijan on pidettävä tie nykyisenkaltaisessa kunnossa ja että - lietelannan levitys ei saa tapahtua viikonloppuisin eikä juhlapyhinä eikä yöaikaan melu- ja hajuhaittojen vähentämiseksi. 20.12.2005 päivätyssä muistutuksessa todetaan mm., että - uudet ja vanhat sikalarakennukset sijaitsevat 1-luokan pohjavesialueella, joten sikalat aiheuttavat pohjaveden pilaantumisen vaaran; - muistutuksen tehneen kiinteistöosakeyhtiön maisema muuttuu huonommaksi ja rauhattomammaksi; - eläinsuojien desinfiointiaineita, pesu- ja WC-vesiä ei saa sekoittaa lietteeseen eikä levittää pohjavesialueelle; - etälietesäiliön tilavuus on niin suuri, että sen sisältöä ei voida levittää sen lähipeltoon, jolloin aiheutuu turhaa liikennettä kylällä. Lisäksi aiheutuu pohjaveden pilaantumisen vaara; - lannan levityspinta-alaa ei ole esitetty riittävästi; - esitetty lannan varastointitilavuus ei riitä 12 kuukauden varastointiin; - kiinteistön virkistys- ja muu käyttö vaikeutuu sekä kiinteistön arvo alenee; - hakija ja lietteen levityssopimuksen tehneet tilat käyttävät suorakylvöä. Lietteen multaus ei tapahdu tällöin määräyksiä noudattaen; - hakemuksessa ei mainita sikaloiden lämmityksen järjestämisestä; - selvitykset vanhoista sikaloista puuttuvat ja että - hakemus on vakavasti puutteellinen eikä muistuttajat pysty tutustumaan hakijan myöhemmin toimittamiin asiapapereihin. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Vastine on jätetty 4.5.2006. Vastineessa todetaan mm., että - teoreettisesti sikalasta ja sen toiminnasta aiheutuu riskejä, kuten esimerkiksi lietevaunun kaatuminen. Jos riski toteutuu, on tilannearviointi tehtävä nopeasti ja toimittava sen mukaan; - kylällä ei tule tapahtumaan turhaa liikennettä etälietesäiliön koon eikä lietelannan turhan siirtelyn takia; - koulukiinteistön alapuolella olevalle noin 40 hehtaarin peltoalalle on jo koko ympäristötukisopimuskauden levitetty se lantamäärä, mitä säädösten mukaan on mahdollista eikä se siitä tule lisääntymään; - uuteen sikalaan on tarkoitus rakentaa uusi tieyhteys, jolloin lähimmän häiriintyvän kohteen kokema liikennehaitta ei kasva; - sikaloiden lämmitys tapahtuu hakkeen avulla ja että

- hakemus koskee olevia ja tulevia rakennuksia siinä suhteessa, että niissä tulevat ne eläimet asumaan, joiden pitoon lupa myönnetään. 6/12 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Harri ja Benita Aavaharjulle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 60 emakon emakkorenkaan satelliittisikalan ja 1 100 lihasian sikalan muuttamiseen ja laajentamiseen 270 emakon ja 1 164 lihasian yhdistelmäsikalaksi Perniön kunnan Tuohitun kylässä kiinteistöllä Hannu RN:o 1:21. Ympäristölupa ei koske rakennettavaa etälietesäiliötä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET Lannan varastointi ja käsittely 1. Sikalan toiminnassa syntyvä lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 4 220 m 3. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm. 2. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Rakennusten ja lietesäiliöiden salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lietesäiliöissä tulee olla säiliön alta päin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Lietesäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella ja pidettävä katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Pumppukaivo on katettava kiinteällä katteella. Etälietesäiliön rakentamista varten tulee hankkia sijaintikunnasta asianmukainen rakentamisen lupa. Lietesäiliön valmistumisesta tulee ilmoittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. 4. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Lietelannan siirtokuljetuksia lietesäiliöstä toiseen ja siihen liittyvää lietelannan sekoitusta lietesäiliössä saa suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin pois lukien arkipyhät. 5. Lanta, pesu- ja jätevedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 196 ha.

7/12 6. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja koulujen yms. juhlatilaisuuksien aikana. 7. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 8. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 9. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille, ellei peltoalueen savikerroksen paksuus ole vähintään kolme metriä eikä missään tapauksessa sellaiselle peltoalueelle, jonka etäisyys pohjavedenottamosta on alle 300 metriä tai jolta lähtevä oja kulkee lähempänä kuin 300 metrin päässä pohjavedenottamosta. Lisäksi tulee noudattaa Tuohitun pohjavedenottamon suojelusuunnitelmassa maataloudelle esitettyjä toimenpidesuosituksia. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys on kielletty sekä pohjavesialueella sijaitseville että tulvaherkille pelloille. 10. Eläinten pito, sikalarakennusten ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnasta aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta. Hajun leviämisen rajoittamismenetelminä on käytettävä sikalan ja lietesäiliön rakenteellisia menetelmiä, kuten lietesäiliön kattaminen, jäähdytysputkien asentaminen lietekuiluihin, sikalan poistoilman johtaminen haitattomampaan suuntaan ja korkeammalle. Mikäli edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta hajuhaittoja ilmenee, on sikalan poistoilmaa ja lietesäiliössä muodostuvia hajukaasuja puhdistettava esimerkiksi suodattamalla hajuttomammiksi. Jätteet 11. Sikalassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 12. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 13. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 14. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen.

15. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 8/12 16. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 18. Polttonesteiden ja voiteluaineiden varastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Pohjavesialueella sijaitsevat polttonesteiden ja voiteluaineiden varastosäiliöt tulee varustaa tilavuuttaan vastaavilla suoja-altailla. 19. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 20. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 22. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat huomioon ottaen laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Ylimääräisten vesien pääsy lannan varastointitiloihin aiheuttaa lantavarastojen täyttymisen ennenaikaisesti. Kattamattomissa lantavarastoissa tulee varautua vuosittaisen keskimääräisen sadevesimäärän varastointiin. Lupamääräykset 2 4 ja 7 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1 10 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. 9/12 Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Lupamääräyksen 11 mukaisesti tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutu-

10/12 vaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000, muut. 6/2001) eläinjätteen käsittelystä 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Koska maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen valvonta kuuluu terveysviranomaiselle, on tarkoituksenmukaista, että terveysviranomainen hyväksyy väliaikaiset varastointitilat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Lupamääräysten 12 16 mukaisesti jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 17 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräys 18 on annettu polttonesteistä ja voiteluaineista pohjavedelle aiheutuvan riskin minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 19 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 20 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 21 ja 22 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ellei luvan mukaista toimintaa ole aloitettu viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, niin lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2016 mennessä. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto raporteista ja soveltuvin osin ympäristönsuojeluasetuksen 9 12 :ssä tarkoitettu selvitys toiminnasta ja sen vaikutuksista. Tämä ympäristölupapäätös korvaa Perniön kunnan ympäristölautakunnan 8.11.1995 myöntämän ympäristöluvan.

11/12 Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, muut. 6/2001) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 200 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Harri ja Benita Aavaharju Naarjärventie 55, 25160 TUOHITTU Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Perniön kunnanhallitus Perniön kunnan lautakunta Perniön kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Perniön kunnan ilmoitustaulu Perniönseudun Lehti

MUUTOKSENHAKU 12/12 Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus