1 (8) Viestintämarkkinat ja -palvelut Yleispalvelun valvonta-yksikkö OHJE 2: OHJEISTUS MAAKUNTALIITOILLE TARVEKARTOITUKSEN TEKEMISEKSI JA ALUSTAVIKSI HANKESUUNNITELMIKSI ALUKSI Ohje 2/2009 perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen 4.12.2008. on sisällyttänyt ohjeeseen tekijöitä, jotka katsotaan tarpeellisiksi hankesuunnitelmia tehtäessä ja arvioitaessa. tulee täsmentämään tätä ohjeistusta, mikäli valtion laajakaistatukea koskeva tuleva lainsäädäntö niin edellyttää. 1. YLEISTÄ on rajannut maakuntakohtaisille kartoille alueet, joille kaupallisen tarjonnan arvioidaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti leviävän 2015 mennessä. Tämän alueen ulkopuoliset alueet kuuluvat tukikelpoiselle alueelle, jolle maakuntaliitot yhteistyössä kuntien kanssa kartoittavat tarvetta laajakaistarunkoverkkohankkeille. Kun huippunopeita laalajakaistayhteyksiä tarvitsevat hankealueet alkavat hahmottua, maakuntaliitot selvittävät yhteistyössä teleyritysten kanssa mahdolliset n rajaaman alueen ulkopuolella olevat 2015 vaatimustason täyttävät olemassa olevat valokuituverkon liityntäpisteet. Hankkeista laaditaan alustavat hankesuunnitelmat, joista koostaa valtakunnallisen yhteenvedon. Alustavien hankesuunnitelmien perusteella arvioidaan myös laajakaistarunkoverkkohankkeen kokonaiskustannukset, minkä jälkeen valtioneuvosto tekee päätöksen tuen jakamisesta maakunnille. Tarjontakartoitussuunnitelma ja ohjeistus OHJE1/2009 Tarjontakartoitus: väestö Tarvekartoitus ohje ja alustavan hankesuunnittelun ohjeistus OHJE 2/2009 Tarjontakartoitus: verkot Tarvekartoitus ja alustavien hankesuunnitelmien laatiminen Alustava ohjeistus kilpailutuksen toteuttamiseksi Ohjeet kilpailutukseen, malli tarjouspyynnöstä ja hankekuvauksesta sekä dokumenttipohjat OHJE 3/2009 Alustavien hankesuunnitelmien tarkastaminen ja mahdollisuudet täydentää suunnitelmia Tarjonta- ja tarvekartoitusten pohjalta maakuntien laatimien alustavien hankesuunnitelmien arvioiminen, yhteenvedon koostaminen, laajakaistarunkoverkkohankkeen kokonaiskustannusten arviointi Valtioneuvoston päätös tuen jakamisesta maakunnille Yksityiskohtaiset hankesuunnitelmat ja kilpailutus Ohjeistus valtiontuen hakemiseen liittyen OHJE 4/2009 1/09 2/09 3/09 4/09 5/09 6/09 7/09 8/09 9/09 10/09 11/09 12/09 Kuvio 1. Laajakaistarunkoverkkohankkeen eteneminen 2009. 00181
2 (8) 2. TARVEKARTOITUS Taajama HANKESUUNNI- TELMAN KATTAMAT MAANTIETEEL- LISET ALUEET Tukeen oikeutettu runkoverkkoinvestointi Kuvio 2. Periaatekuva kaupallisesta laajentumisalueesta ja alustavien hankesuunnitelmien sijoittumisesta kartalle. on rajannut maakunnittain kartoille alueet, joille laajakaistarunkoverkkoyhteyksiä rakennetaan ja joilla huippunopeita laajakaistayhteyksiä arvioidaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti olevan kaupallisin perustein saatavilla vuoteen 2015 mennessä. n rajaaman alueen ulkopuolelle jää laajakaistatukikelpoinen alue, jolle maakuntaliitot yhdessä kuntien kanssa tekevät alustavia hankesuunnitelmia. Osa näistä hankkeista päätyy kilpailutettaviksi ja toteutettaviksi hankkeiksi rahoituksen varmistuttua. Ennen alustavien hankesuunnitelmien tekoa on syytä mahdollisimman perusteellisesti kartoittaa huippunopeiden laajakaistaliittymien tarvetta suunnitellulla hankealueella. Tarvekartoituksen tarkoituksena on selvittää, missä kaupallisen laajentumisalueen ulkopuolella on sellaisia alueita, joissa nyt tai tulevaisuudessa olisi kysyntää julkisin varoin tuetuille runkoverkkohankkeille. Tarvekartoitukset voivat kohdistua esimerkiksi seuraaviin tekijöihin: - muuttoliike - väestön ikäjakauma - julkisen sektorin toimipaikkojen ja koulujen sijoittuminen - yritysten toimipaikkojen sijoittuminen - maatilatalouden yritysten, erityisesti karjatilojen sijoittuminen - matkailuelinkeinon toimipaikkojen sijoittuminen - ympärivuotisen loma-asutuksen sijoittuminen - kaavoitussuunnitelmat ja - muiden yhdyskuntatekniikan verkkojen rakentamissuunnitelmat. Tarvekartoitukset voidaan karkeasti jaotella välttämättömiin, suositeltaviin ja valinnaisiin tarvekartoituksiin. 00181
3 (8) Välttämättömiä tarvekartoituksia Tietoliikenneyhteyksien ja muun yhdyskuntatekniikan parantuessa väestön mahdollisuudet asua ja työskennellä harvaan asutulla seudulla paranevat ja saattavat vähentää halua muuttaa kasvukeskuksiin. Näillä alueilla hankkeille saattaa olla erityistä tarvetta. Toisaalta väestön ikäjakauman yksipuolistumisesta ja erityisesti alueella asuvan väestön ikääntymisestä saattaa seurata, että jotkin asutuskeskittymät vähitellen tyhjenevät. Näillä vielä nyt asutuilla alueilla voi olla, ettei koeta tarvetta huippunopeille tietoliikenneyhteyksille nykyisin eikä myöskään lähitulevaisuudessa. Toisaalta edistyneet tietoliikenneyhteydet mahdollistavat väestön asumisen kotona ja toiminnan alueella entistä pidempään. Esimerkiksi etäterveydenhuollon ratkaisut edellyttävät nopeita tietoliikenneyhteyksiä. Monipuolinen ikäjakauma ja aktiivisessa iässä olevan väestön keskimääräistä suurempi määrä auttavat pitämään alueen asuttuna myös vanhimpien ikäluokkien kokojen kasvaessa. Myös se, että alueella on toimiva koulu sekä mahdollisesti yritystoimintaa kertoo alueen elinvoimaisuudesta. Hankesuunnittelua kannattaa kohdistaa erityisesti näille alueille. Liikenne- ja viestintäministeriön valmistellessa laajakaistaverkkohanketta maatilatalouden yritysten ja näistä erityisesti karjatilojen tarpeet nousivat voimakkaasti esiin. Maatiloilla on nykyisin käytössä monia pitkälle kehittyneitä laitteita, jotka ovat välttämättömiä maatilan toiminnan kannalta ja jotka vaativat nopeita tietoliikenneyhteyksiä toimiakseen. Toinen yritystalouden sektori, joka usein sijoittuu etäämmälle tiheästä asutuksesta, ovat matkailuelinkeinonharjoittajien toimipaikat. Matkailijat ovat tottuneet käyttämään tietoliikennepalveluja ja vaativat näiden toimivuutta myös matkailukohteeltaan. Sekä maatilatalouden yritysten että matkailuelinkeinon sijoittumista alueelle voidaan pitää lisäperusteena hankesuunnittelulle. Hankealueen väestö- ja elinkeinorakennetta koskevan kartoituksen perusteella hankealueesta saadaan muodostettu alueellinen tarveprofiili. Tällaisen profiilin avulla myös tulevan kysyntäpotentiaalin hahmottaminen on helpompaa. Suositeltavia tarvekartoituksia Muiden yhdyskuntatekniikan verkkojen kuten teiden, vesijohto- ja viemäriverkostojen rakentaminen kannattaa huomioida hankesuunnittelussa. Yhteisrakentamisen avulla saatetaan säästää hankkeen kokonaiskustannuksissa. Erityisesti viemäriverkkohankkeita haja-asutusalueilla suunnitellaan tällä hetkellä, koska Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla edellyttää parannuksia jätevesien käsittelyjärjestelmiin 2013 loppuun mennessä. Tällaisten hankkeiden kartoittaminen on hyödyllistä hankesuunnittelun yhteydessä. Yksi yhteistyötaho rakentamisessa saattavat olla sähköverkkoyhtiöt. Hankesuunnitelmien laatijoiden kannattaa olla yhteydessä paikallisiin sähköverkkoyhtiöihin, jotta käynnissä tai suunnitteilla olevat sähköverkon kaapelityöt voidaan kartoittaa. Laajakaista- ja sähköverkonkaapeloinnit voi olla mahdollista rakennuttaa yhdessä, jos yhteisestä toteutusaikataulusta voidaan sopia. Monilla alueilla sama yritys toteuttaa sekä sähkö- että laajakaistaverkon kaapelointitöitä. Useat teleyritykset ovat esittäneet, että kartoituksen yhteydessä pitäisi toteuttaa todellisen kysynnän kartoitus hankkeiden kohdealueella. Kuitenkaan alueen väestölle, yrityksille ja julkisen sektorin toimipaikoille kohdistettua yksityiskohtaista kysyntäselvitystä esimerkiksi kyselytutkimuksella ei ainakaan tässä vaiheessa hanketta voida pitää välttämättömänä, koska vuoden 2015 todellisen kysynnän arvioiminen on loppukäyttäjille vielä tällä hetkellä mahdotonta useasta syystä. Mikäli loppukäyttäjille varattaisiin mahdollisuus kiinnostuksen ilmaisemiseen ilman sitoutumista, useimmat todennäköisesti ilmoittaisivat olevansa kiinnostuneita. Myös huippunopeaa laajakaistaliittymää edellyttävät palvelut ovat suurelta osin kehitteillä eli kuluttajat eivät tiedä, onko palveluille ja siten nopeille laajakaistayhteyksille tarvetta, koska palveluista ei ole kokemuksia. Hankkeen tässä vaiheessa ei myöskään ole mahdollista määritellä riittävällä tarkkuudella loppuasiakasliittymän hintaa eikä kuukausittaista käyttökustannusta. Tieto liittymien hinnoittelusta täsmentyy vasta aikaisintaan hankkeiden kilpailutuksen yhteydessä. Vasta tällöin loppukäyttäjät kykenevät paremmin arvi- 00181
4 (8) oimaan tarvettaan nopeille laajakaistayhteyksille. Vielä tällä hetkellä loppukäyttäjät tuskin ovat valmiita sitoutumaan kyseisen liittymän hankintaan vuonna 2015, vaikka tarkka arvio hintatasosta kyettäisiinkin esittämään. n tietoon on lisäksi tullut, että seutuverkkohankkeita suunniteltaessa monet loppuasiakkaat eivät ole alustavissa kysyntäkartoituksissa ilmoittaneet halukkuuttaan liittymän hankintaan, mutta kun kuitu lopulta on tuotu lähelle taloa ja liittymää on tarjottu, useimmat ovat sellaisen hankkineet. Jo nyt kuitenkin voidaan sanoa suurella todennäköisyydellä, että mikäli nopeita laajakaistayhteyksiä edellyttäviä palveluita alkaa syntyä runsaasti ja yhteydet ovat kohtuuhintaisia, kysyntää todennäköisesti on. kuitenkin korostaa, että jo tässä vaiheessa maakuntaliittojen on hyödyllistä yhdessä kuntien kanssa järjestää suunnitelluilla hankealueilla keskustelutilaisuuksia huippunopeiden laajakaistaliittymien tarpeesta alueilla toimivien asukkaiden ja yritysten kanssa, jotta hankkeita voidaan kohdistaa erityisesti alueille, joilla on mahdollisimman paljon potentiaalisesti kiinnostuneita tilaajia. Lisäksi näiden kyläkohtaisten keskustelutilaisuuksien järjestäminen ja niistä koottu yhteenveto kysyntätilanteesta edesauttaa osaltaan hankkeiden kilpailutuksen onnistumista, koska tarjouspyynnön yhteydessä kyetään esittämään yksilöityjä käyttötarkoituksia ja tietoa kotitalouksien kiinnostuksesta sekä mahdollisesti hankkeelle on saatu paikallinen puuhamies. Valinnaisia tarvekartoituksia Yritysten toimipaikkoja sijoittuu usein haja-asutusalueelle ja erityisesti etätyön yleistyessä tietoliikenneyhteyksien tarve haja-asutusalueilla kasvaa. Tällä hetkellä ympärivuotisesti asutut tai ympärivuotiseen asumiseen kelpaavat vapaa-ajan asunnot saattavat ennakoida vakituisen asutuksen lisääntyvän alueella lähivuosina. Vapaa-ajan asunnot muuttuvat vakituisiksi asunnoiksi, joista tehdään etätyötä, mikä edellyttää nopeita tietoliikenneyhteyksiä. Kaikkien edellä mainittujen tekijöiden huomioiminen hanketarpeiden perusteluina ja osana tarvekartoitusta on järkevää. Muuttoliike kunnan sisällä, mutta myös kuntien välillä saattaa vaikuttaa merkittävästi erityisesti näiden kaupallisen alueen ulkopuolella olevien alueiden väestörakenteeseen. Alueet, joille väestöä odotetaan muuttavan lähitulevaisuudessa aikaisempaa enemmän saattavat muodostaa sopivan kohteen hankkeelle. Jos muuttoliike kuitenkin on seurausta siitä, että alueelle on kaavoitettu runsaasti uutta pysyvää asutusta, on todennäköistä, että tietoliikenneyhteydet syntyvät alueelle kaupallisin perustein eikä tuetulle rakentamiselle ole tarvetta. Tällöin tarvekartoituksen avulla voidaan kyetä rajaamaan alue tukikelpoisen alueen ulkopuolelle kaupallisin perustein toteutettavaksi. 3. ALUSTAVIEN HANKESUUNNITELMIEN TARKOITUS JA HANKESUUNNITTELUN ORGANISOINTI ALUSTAVIEN HANKESUUNNITELMIEN TARKOITUS Alustavien hankesuunnitelmien tarkoituksena on kuvata ne hankealueet, joille vuosien 2010-2015 on tarkoitus tuettavia hankkeita tässä vaiheessa esittää. Hankealueet tulee kuvata riittävän yksilöidyllä tavalla, jotta kyetään arvioimaan laajakaistarunkoverkkohankkeen kokonaiskustannukset. Alustavien hankesuunnitelmien ja niistä laaditun yhteenvedon ja valtakunnallisten kokonaiskustannusten koostamisen jälkeen valtioneuvosto tekee päätöksen tuen jakautumisesta maakuntien kesken. Hankkeisiin, joita alustavien hankesuunnitelmien vaiheessa ei ole kartoitettu ja kuvattu ei ole mahdollista saada tukea tässä yhteydessä päätettävistä tukivaroista. Kuitenkaan kaikkia alustavissa hankesuunnitelmissa esitettyjä hankkeita ei todennäköisesti tulla toteuttamaan, eivätkä kaikki näistä hankkeista todennäköisesti ainakaan kokonaisuudessaan tule saamaan laajakaistatukea. 00181
5 (8) HANKESUUNNITTELUN ORGANISOINTI MAAKUNNALLISEN OHJAUSRYHMÄN ROOLI Hankesuunnittelun toteuttamiseksi on suositeltavaa että maakuntaliitot perustavat maakunnallisen ohjausryhmän, jossa on mukana edustus maakuntaliitosta sekä ainakin osasta kuntia, joiden alueelle hankkeita suunnitellaan sekä muista tarpeellisiksi katsotuista hankkeen etenemistä edistävistä tahoista. Ohjausryhmässä ei n näkemyksen mukaan ole syytä olla mukana vakituista edustusta alueella toimivista teleyrityksistä, koska tämä voi vaarantaa tulevan kilpailutuksen tasapuolisuuden. Suunnitelmia valmisteltaessa on kuitenkin varmasti hyödyllistä keskustella alueen teleyritysten kanssa hankkeiden mahdollisista toteutustavoista sekä hankkeiden suuntaamisesta ja suhteesta olemassa oleviin verkkoihin. Ohjausryhmästä on apua maakuntaliiton koordinoidessa hankkeen etenemistä alueellaan. Ohjausryhmän perustaminen ei ole välttämätöntä, mikäli katsotaan, että laajakaistahankeen toteuttaminen on järkevämpää organisoida jollain toisella tavalla. MAAKUNTALIITON ROOLI Maakuntaliittojen vastuulla on laatia alustavat hankesuunnitelmat sekä koordinoida ja ohjata hankesuunnittelua maakunnan yksittäisten kuntien alueella. Käytännön hankesuunnittelu tehdään yhteistyössä kuntien kanssa. Maakuntaliitot kokoavat alueensa hankesuunnitelmat yhteen ja toimittavat ne lle arvioitavaksi. Valtioneuvoston tuen jakautumista maakuntien kesken koskevan päätöksen jälkeen maakuntaliitot yhdessä kuntien kanssa laativat tarjouspyynnöt. Tarjoukset pyydetään kunta-, hanke- tai hankekokonaisuuskohtaisesti. Kilpailutukseen ja tarjouspyyntöihin liittyvistä yksityiskohdista ohjeistetaan tarkemmin n ohjeessa 3/2009 myöhemmin tänä vuonna. KUNTIEN (TAI KUNTAYHTYMIEN) ROOLI Kunnat osallistuvat yksittäisten alueellensa sijoittuvien hankkeiden suunnitteluun tai laativat ne yhdessä maakuntaliittojen kanssa. Kunnat voivat esimerkiksi kartoittaa muut yhdyskuntatekniikan rakennushankkeet (sähkö, vesi ja viemäri), jotka alueella toteutetaan tai ovat suunnitteilla. Kunnat antavat rahoitussitoumuksen omalta osaltaan hankkeille. Hankesuunnittelussa kuntien kannattaakin jo tässä vaiheessa ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon myös muut tässä mainitsemattomat tekijät, jotka vaikuttavat kuntien päätöksentekoon rahoitussitoumusta antaessaan. VIESTINTÄVIRASTON ROOLI neuvoo ja ohjeistaa maakuntaliittoja, kuntayhtymiä ja kuntia hankesuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Viraston internet-sivuille kootaan Laajakaista 2015 1 - hankkeeseen liittyvää ohjeistusta sekä ylläpidetään kysymykset-vastaukset -palstaa, jotta neuvonta ja ohjeistus ovat yhtäläisesti kaikkien osapuolten käytettävissä. ohjeistaa tarjouspyynnön, kilpailutuksen ja valtiotuen hakemiseen liittyvien dokumenttien ja muiden asioiden osalta. tarkastaa alustavat hankesuunnitelmat ja tarvittaessa pyytää täydentämään näitä, jotta hankkeen todennäköiset kustannukset voidaan riittävällä tarkkuudella arvioida. laatii yhteenvedon maakuntien toimittamista hankesuunnitelmista ja arvioi laajakaistarunkoverkkohankkeen kokonaiskustannukset ja niiden jakautumisen maakunnittain. 1 Sivut ovat osoitteessa: http:///index/saadokset/ohjeet/laajakaista2015.html 00181
6 (8) 4. ALUSTAVA HANKESUUNNITTELU JA HANKKEIDEN RAJAUS Maakuntaliitot laativat alustavat hankesuunnitelmat tarvekartoitusten pohjalta ja sijoittavat ne kartalle. Mahdollisemman aikaisessa vaiheessa hankesuunnittelua maakuntaliittojen on hyvä varmistua, että hankealueella, joka sijoittuu n kartoituksen mukaiselle laajakaistatukikelpoiselle alueelle, ei ole jo olemassa 2015-vaatimustason täyttävää verkkoa. on sopinut teleyritysten kanssa seuraavasta menettelystä verkkotietojen saamiseksi teleyrityksiltä. Nykyisten vuoden 2015-vaatimustason täyttävien verkkojen tilanne on syytä käydä läpi kaikkien alueella toimivien teleyritysten kanssa, koska olemassa olevat verkot vaikuttavat hankkeen tukikelpoiseen osuuteen. MAAKUNTALIITTO VIESTINTÄVIRASTO HAHMOTELMA HANKEALUEESTA KARTALLA 2 3 LISTA TELEYRI- TYSTEN YHTEYS- HENKILÖISTÄ MAAKUNNITTAIN 4 TIETO ALUEESTA JOLLE HANKETTA SUUNNITELLAAN ILMOITUS MILLÄ OSALLA SUUNNITELLUISTA ALUEISTA ON JO VERKKOA TELEYRITYS 1 Kuva 3. 2015 tavoitetasoon kykenevän verkon huomioon ottaminen hankesuunnittelun yhteydessä. Vaihe 1. on pyytänyt teleyrityksiä toimittamaan tiedot teleyritysten maakuntakohtaisista yhteyshenkilöistä. Yhteyshenkilöt avustavat maakuntaliittoja varmistumaan siitä, että maakuntaliitot eivät suunnittele hankkeita alueille, jossa 2015 tavoitetasoon kykenevää verkkoa on olemassa. Vaihe 2. toimittaa maakuntaliitoille tiedot teleyritysten maakuntakohtaisista yhteyshenkilöistä heti, kun tiedot on saatu koottua teleyrityksiltä. Vaihe 3. Maakuntaliitot hahmottelevat suunnittelun alkuvaiheessa hankealueet kartalle. Kun tarvekartoituksen perusteella mahdolliset hankealueet alkavat hahmottumaan, maakuntaliitot ovat yhteydessä teleyritysten yhteyshenkilöihin ja kertovat mille alueille ovat suunnittelemassa hankkeita. Keskustelut käydään teleyrityskohtaisesti. Järkevä toimintatapa on järjestää tapaamiset alueella toimivien teleyritysten edustajien kanssa heti, kun hankesuunnitelmien alueet ovat täsmentyneet riittävästi. Vaihe 4. Teleyritys ilmoittaa maakuntaliitolle joko edellä mainitussa tapaamisessa tai erikseen, miltä osin hanke sijoittuu alueelle, jolla on olemassa 2015 tavoitetasoon kykenevää verkkoa. Tältä osin maakuntaliitto ja kunnat voivat suunnata hanketta toisin, luopua hankkeen jatkosuunnittelus- 00181
7 (8) ta tai ainakin ottaa olemassa olevan verkon huomioon hankkeen tukikelpoista osuutta arvioidessaan. 2015-vaatimustason täyttävillä verkon liityntäpisteillä tarkoitetaan kaikkia niitä pisteitä, joista käyttäjille on mahdollista tarjota 100 Mbit/s liittymiä. Tukikelpoisen alueen ulkopuolelle rajattava alue on säteeltään 2 km suuruisen 2015-vaatimustason täyttävästä liityntäpisteestä piirretyn ympyrän rajaama alue. Hankkeet on syytä määritellä siten, että ne kiinnostavat verkkojen rakentajia ja niistä saadaan tarjouksia. Siksi hankkeita onkin mielekästä suunnitella vain alueille, joissa kaupallinen palveluntarjonta on mahdollista valtioneuvoston periaatepäätöksessä mainittujen tukien avulla. Hankkeet on myös syytä suunnitella kaupallisesti riittävän kiinnostaviksi kokonaisuuksiksi. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon myös yhteisrakentamismahdollisuudet. Rakennuskustannuksien lisäksi kannattavuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös verkon ylläpitokulut. Tällä perusteella suosittelee, että verkon liityntäsolmut 2 mitoitetaan minimissään muutamalle kymmenelle tilaajalle. Yritystoiminnan tai muut paikalliset tarpeet voivat vaikuttaa tähän mitoitukseen. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti käyttäjät hankkivat tilaajayhteytensä omalla kustannuksellaan. Käyttäjien kustannettavaksi tulevan tilaajayhteyden enimmäispituus on 2 kilometriä. Tilaajayhteydellä tarkoitetaan tavallisesti yhteyttä liityntäsolmulta käyttäjän kiinteistölle. Maasto vaikuttaa merkittävästi verkon rakentamiskustannuksiin. Siksi yhteyksien pituudet onkin syytä laskea edullisimman vaihtoehdon mukaan. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa etäisyyksien laskemista teiden mukaan mahdollisimman vähillä liikenneväylien tai maastoesteiden alituksilla tai ylityksillä. 5. ALUSTAVIEN HANKESUUNNITELMIEN VÄHIMMÄISSISÄLTÖ JA AIKATAULU Alustavien hankesuunnitelmien tulee kattaa ainakin seuraavat tiedot: hankkeen maantieteellisesti kattama alue verkon liityntäsolmujen suunniteltu sijainti ja niiden kokonaismäärä liityntäsolmusta kahden kilometrin etäisyydellä olevien tilaajien määrä ja kuinka suuri osa näistä sijaitsee tukikelpoisella alueella hankkeen vaatimat investoinnit valokuituverkkoon kilometreinä mikäli tieto runkoverkon liityntäpisteestä on olemassa ja tieto tämän arvioinnissa käytetyn liityntäpisteen sijainnista selvitys verkonosista, missä on mahdollisuus yhteisrakentamiseen (esim. vesi, viemäri, sähkö tai tie) arvio hankkeen kokonaiskustannuksista haluttaessa yksityiskohtaisempi selvitys potentiaalisista tilaajista hankkeen arvioitu kilpailutusaikataulu hankkeen arvioitu toteutusaikataulu tieto siitä, onko hanke tarkoitus kilpailuttaa yhdessä jonkin toisen suunnitellun hankkeen kanssa, mikäli katsotaan että yhteiskilpailutus edesauttaisi hankkeen toteutumista hankkeesta lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot Tuettavaan verkon osuuteen kuuluu myös yhteys verkon yhdistämiseksi yleiseen viestintäverkkoon. Edellä mainitulla yhteydellä tarkoitetaan yhteyttä lähimpään verkon sellaiseen solmupistee- 2 Verkon liityntäsolmulla tarkoitetaan verkon aktiivilaitetta, esimerkiksi kytkintä. 00181
8 (8) seen, josta käyttäjille kyetään tarjoamaan 100 Mbit/s-yhteyksiä. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa sellaista teleyrityksen verkon liityntäpistettä, johon tulee kuitu. Mikäli kunnilla tai maakunnilla on tiedossa näiden liityntäpisteiden sijainti, myös nämä liityntäpisteet pyydetään kuvaamaan alustavassa hankesuunnitelmassa siltä osin kun niitä on hyödynnetty suunnitelmassa. Mikäli tieto on saatavissa, hankesuunnitelmien tulee kattaa myös alustava suunnitelma liityntäsolmujen yhdistämisestä yllämainittuihin yleisen viestintäverkon liityntäpisteisiin. tulee tekemään alustavien hankesuunnitelmien esittämiseen sähköisen lomakepohjan, jolla hankesuunnitelmat tulee toimittaa on sähköisesti ja samassa yhteydessä täsmentää ohjeistusta, millä tavoin hankesuunnitelmat on kuvattava kartalle. Alustavat hankesuunnitelmat toimitetaan on sähköisessä muodossa. Alustavien hankesuunnitelmien laatimisaikataulu on seuraava: 1.4.2009 alustava hankesuunnittelu ja hankealueiden tarvekartoitus käynnistyy maakunnissa ja kunnissa 30.9.2009 alustavat hankesuunnitelmat toimitetaan lle 1.10. - 31.10.2009 mahdollisuus täydentää hankesuunnitelmia, joko oma-aloitteisesti tai n pyynnöstä 31.10.2009 lopulliset hankesuunnitelmat esitettävistä laajakaistahankkeista Lisätietoja: laajakaistahanke@ficora.fi Petri Makkonen Yleispalvelun valvonta-yksikön päällikkö Päivi Peltola-Ojala Viestintämarkkina-asiantuntija (projektipäällikkö) OHJE 1/2009: Suunnitelma laajakaistarunkoverkkohankkeen aikataulutuksesta ja tarjontakartoituksen laadinnasta (valmis). OHJE 2/2009: Ohje tarvekartoituksen ja alustavien hankesuunnitelmien laadintaan (maaliskuu 2009). OHJE 3/2009: Ohje laajakaistarunkoverkkohankkeiden kilpailutuksessa tarvittavista suunnitelmista ja dokumenteista (syyskuu 2009) OHJE 4/2009: Ohje laajakaistarunkoverkkohankkeiden valtiontuen hakemisesta (joulukuu 2009) 00181