Maatalousympäristön päiväperhosseurannan vuoden 2011 tulokset Janne Heliölä, Mikko Kuussaari & Iris Niininen Suomen ympäristökeskus Results of the butterfly monitoring scheme in Finnish agricultural landscapes for the year 2011 Butterflies have been monitored in Finland with transect counts since 1999. In 2011, a total of 83 188 butterflies from 78 species were recorded from 57 transects (Table 1, Fig. 1). In addition to these, 4 917 butterflies belonging to 45 species were recorded on 12 professionally counted "Mytvas"-transects. Numbers of observed species varied between 11 and 51 among the weekly counted transects with an average of 33,7 species per transect. The annual indices were calculated for 51 species using the TRIM software. The summer of 2011 proved to be the best of the whole monitoring period. Temperatures were above the average throughout the summer and exceptionally high in early June, while the amount of rainfall was generally moderate or high. A total of 30 butterfly species (59%) were observed more numerous than in 2010, and 40 species (78%) exceeded their ten-year average. Nine species reached their highest abundance since 1999 (e.g. Papilio machaon, Lycaena hippothoe, Plebeius semiargus, P. amandus, P. icarus, Nymphalis antiopa, Argynnis paphia, Brenthis ino, Melitaea athalia). Despite the generally good butterfly season the total numbers of butterflies were on average only 1% higher than in 2010. There was also considerable spatial variation, as majority of species declined on one third of the transects. Only two species were observed on their lowest level (Pararge aegeria, P. petropolitana). Between 1999-2011, a total of 11 species showed a decreasing trend and 15 species an increasing trend, while seven species were regarded as stable (Figure 6). Other day-active Macrolepidopteran species were recorded thoroughly on 23 amateur-counted and 12 "Mytvas" transects. A total of 13 386 individuals and 163 species were observed (Table 1). The total number of moths decreased by 4 % from 2010. Table 3 presents five common moth species with either a strong increase or decrease (the latter five species) in 2011. (Alkuperäisjulkaisun viitetiedot: Heliölä J., Kuussaari M. & Niininen I. 2012: Baptria 37(1): 24 31.) Linjalaskentoihin perustuva maatalousympäristön päiväperhosseuranta on toiminut vuodesta 1999 alkaen. Vuosien varrella havaintoja on kertynyt yhteensä 93 laskentalinjalta. Tässä vuosiraportissa esitetään yhteenveto kesän 2011 seurantatuloksista. Tämä laajempi verkkoversio sisältää myös lajikohtaiset kannanmuutoskäyrät 1999-2011 sekä kaksi Baptriasta puuttunutta tulostaulukkoa, linjakohtaiset yhteenvedot ja runsaimpien muiden suurperhoslajien havaintomäärät. Kotisivuilta voit lisäksi ladata kaikki seurannassa tarvittavat ohjeet, lomakkeet ja tallennuspohjat sekä aiemmat vuosiraportit. Vuoden merkittävin uutinen oli se, että seuranta sai ensimmäistä kertaa näkyvyyttä myös kansainvälisellä tiedefoorumilla. Arvostetussa Nature Climate Change sarjassa julkaistiin useiden Euroopan maiden lintu- ja päiväperhosseurantojen aineistoihin perustunut artikkeli (Devictor ym. 2012), jossa vertailtiin paikallisten lajiyhteisöjen koostumuksen muutosta suhteessa ilmaston lämpenemiseen. Suomen päiväperhosaineistot täydensivät ratkaisevasti työssä tarkasteltua pohjoisetelä -gradienttia. Lisäksi lähiaikoina julkaistaan ohdakeperhosen (Vanessa cardui) elinkiertoa ja vuodenaikaisvaelluksia selventävä monikansallinen yhteisartikkeli. Havainnoijat, työllänne on siis arvoa maamme rajojen ulkopuolellakin!
Seurantaverkko lähes ennallaan Seurannan toiminta jatkui vakiintuneessa muodossaan, eikä ohjeistuksiin tehty muutoksia. Lajikohtaiset kannanarviot on aiempaan tapaan tuotettu TRIM-ohjelmalla (Heliölä ym. 2010). Kesällä 2011 havaintoja kerättiin kaikkiaan 57 harrastajalinjalta (Taulukko 1, Kuva 1; verkkotaulukko A). Linjojen yhteismäärä laski kahdella, sillä uusia perhoslinjoja perustettiin kaksi (Parainen ja Mäntyharju) ja laskennat loppuivat neljällä kohteella. Lisäksi laskentoja jatkettiin 12 MYTVAS-seurantalinjalla (ks. Kuussaari ym. 2008). Laskenta-aktiivisuus säilyi viime vuosien kiitettävällä tasolla, keskiarvon ollessa 12,3 laskentaa linjaa kohden (Taulukko 1). Havainnoijien innokkuudesta voidaan mitä ilmeisimmin kiittää etenkin kesän suotuisia sääoloja. Parilla linjalla laskentojen väliin jäi turhan pitkiä taukoja, mutta vain yhdellä linjalla jäätiin seitsemän laskennan minimitavoitteesta. Kesäkuun helteet aikaistivat perhoskesää Merkittävin piirre kesän 2011 lämpöoloissa oli kesäkuun alkupuoliskon helleaalto (Ilmatieteenlaitos 2011). Se näkyi selvästi myös laskentojen aikana mitatuissa lämpötiloissa (Kuva 2). Kesäkuun jälkipuoliskolla säät hieman viilenivät, mutta heinäkuussa laskentoja tehtiin taas erittäin korkeissa lämpötiloissa. Edelliskesästä poiketen sateita saatiin nyt enemmän, joten kuivuudesta ei ollut merkittävää haittaa edes loppukesällä. Helteet myös loppuivat aiemmin, ja elokuussa laskentasäät olivat jo hieman keskimääräistä viileämpiä (Kuva 2). Perhoskesän 2011 lähtökohdat olivat hyvät, sillä takana oli erinomainen edelliskesä (Heliölä ym. 2011, Saarinen 2011) ja kylmä, runsasluminen talvi. Perhosmäärät olivatkin tavanomaista korkeampia jo keväällä, ja kesäkuun alun helteet paransivat tilannetta entisestään (Kuva 3). Lämpimän alkukesän ansiosta perhosmäärät nousivat huippuunsa aikaisin ja kääntyivät nopeasti myös laskuun. Heinäkuun lopulta eteenpäin perhosmäärät olivat tavanomaisella tasolla. Monesta lajista havaittiin nytkin kesäsukupolven yksilöitä, mutta ei yhtä suuressa määrin kuin edelliskesänä. Syksyn yllättävin havainto oli uunituore kangasperhonen (Callophrys rubi) 11.9. Ta Ruovedellä. Kesällä 2011 havaintoja kertyi ennätykselliset 83 188 yksilöä yhteensä 78 päiväperhoslajista (Taulukko 1). Myös päiväperhosten keskimääräiset laji- ja yksilömäärät olivat korkeampia kuin koskaan. Edellisvuoden ennätykset eivät siis kauaa kestäneet. Nousu ei kuitenkaan ollut tasaista: lajimäärä nousi vain 63 % linjoista, ja havaintojen yhteismäärä enää 55 % laskentalinjoista. Lähempi tarkastelu osoitti, että varsin monella linjalla vähentyneitä lajeja oli enemmän kuin runsastuneita (Kuva 4). Tässä suhteessa kesä 2011 erosi selvästi edellisestä, jolloin runsastuneita lajeja oli enemmän lähes kaikilla linjoilla. Selviä alueellisia eroja ei kuitenkaan voitu havaita, sillä sekä nousu- että laskuvoittoisia seurantalinjoja oli eri puolilla Etelä-Suomea. Aiempaan tapaan eniten päiväperhoslajeja (51) tavattiin Kb Kesälahden laskentalinjalla. Sitä lähimmäksi ylsi Ka Kotka (49). Sen jälkeen olikin tasaisempaa, sillä 47 lajia kertyi peräti viideltä linjalta. Eniten perhosyksilöitä kirjattiin Kesälahden ja Ka Kouvolan linjoilta, yli 5000 yksilöä kummaltakin. Yhteenveto kaikkien laskentalinjojen laji- ja yksilömääristä on esitetty verkkotaulukossa A.
Ennätyksiä rikkoutui, seurantamittarit kääntyivät plussalle Useimmat päiväperhoslajit runsastuivat edelleen, monet jo kolmatta vuotta peräkkäin. Yhteensä 30 lajin (59 %) kanta vahvistui edellisvuodesta ja 40 lajia (78 %) ylitti edeltäneen vuosikymmenen keskiarvonsa. Peräti yhdeksän lajin kannat nousivat uuteen huippuunsa. Yksittäisten lajien havaintomäärät ja kannanmuutosarviot on esitetty taulukossa 2. Lisäksi tämän verkkoraportin lopusta löytyy vuosittain eritellyt kannanmuutoskäyrät niille 51 päiväperhoslajille, joille se voitiin TRIM-ohjelman avulla laskea. Kokonaisuutena perhoskesä 2011 osoittautui koko seurantajakson parhaaksi (Kuva 5). Erityisen hyvin meni monilla niittyjen päiväperhosilla. Kun tarkastellaan yksittäisten lajien keskimääräistä kannankehitystä koko seurantajaksolla (1999 2011), merkitsevästi runsastuneita lajeja oli jo hieman enemmän (15) kuin vähentyneitä (11; Kuva 6). Lisäksi TRIM-ohjelma luokitteli seitsemän lajia kannankehitykseltään vakaiksi. Jo kolmas peräkkäinen hyvä kesä käänsi siis 2000-luvun yleisen kehitystrendin miinukselta hieman plussan puolelle. Lanttuperhonen (Pieris napi) säilytti paikkansa lajilistan kärjessä, vaikka sen kesäsukupolvi ei ollutkaan yhtä runsaslukuinen kuin edellisvuonna (Taulukko 2). Tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus) ja lauhahiipijä (Thymelicus lineola) ottivat hieman takapakkia, mutta nokkosperhosen (Nymphalis urticae) kannat nousivat jo lähelle vuoden 2002 ennätystasoaan. Yleisimmistä lajeista eniten huomiota herätti silti neitoperhosen (Nymphalis io) niukkuus; lajin kannat lähes puolittuivat edellisvuodesta. Etenkin sinisiivet ja hopeatäplät runsastuivat vahvasti. Uuden ennätyksensä tekivät ritariperhonen (Papilio machaon), ketokultasiipi (Lycaena hippothoe), niitty-, hopea- ja hohtosinisiipi (Plebeius semiargus, P. amandus, P. icarus), suruvaippa (Nymphalis antiopa), keisarinviitta (Argynnis paphia), angervohopeatäplä (Brenthis ino) ja ratamoverkkoperhonen (Melitaea athalia). Erityisen ilahduttavaa oli kirjoverkkoperhosen (Euphydryas maturna) menestys, lajia on tavattu runsaampana vain vuosina 2001 2002. Ainoastaan täplä- ja metsäpapurikon (Pararge aegeria, P. petropolitana) kannat vajosivat uusiin pohjalukemiinsa, taas kerran. Pahalta näyttää, kun lajit eivät jaksa toipua edes säiden suosiessa. Jyrkimmin väheni karttaperhonen (Araschnia levana), mutta ennätyksellisen edelliskesän ansiosta vuosi oli silti lajille toiseksi paras. Hyvä perhoskesä näkyi erityisesti siinä, että harvinaisia lajeja tavattiin selvästi tavanomaista enemmän. Seurannalle uusia lajeja kertyikin peräti viisi: isoapollo (Parnassius apollo, Ab Parainen), kuusamaperhonen (Limenitis camilla, Ab Salo), kalliosinisiipi (Scolitantides orion, Ab Lohja), purohopeatäplä (Boloria thore, Kb Kitee) ja idänhäränsilmä (Maniola lycaon, N Raasepori). Huhtasinisiiven (Plebeius nicias, Kb Liperi) edellisestä havainnosta oli kulunut yhdeksän vuotta. Lisäksi pikkuhäiveperhonen (Apatura ilia) tuli vastaan jo kuudella linjalla. Etelänhopeatäplä (Argynnis laodice) puolestaan näyttää vakiintuneen N Porvoon laskentalinjalle, missä lajista tehtiin myös munimishavainto (tervaleppäkorvessa suo-orvokille). Vaeltajien kannalta kesä 2011 ei ollut mitenkään erityinen. Sekä nauris- että kaaliperhonen (Pieris rapae, P. brassicae) olivat hieman edellisvuotta niukempia ja ohdakeperhonen hyvin vähälukuinen (Taulukko 2). Sinappiperhosia (Pieris daplidice) tavattiin syyskesällä laajalti, mutta ei aivan edellisvuotisia määriä. Amiraali (Vanessa atalanta) sentään esiintyi runsaana ja kannussinisiipeä (Cupido argiades) havaittiin seitsemällä linjalla, mikä on seurannan uusi ennätys.
Muut päiväaktiiviset suurperhoset Kesä 2011 ei ollut yhtä suotuisa muille suurperhosille, sillä niiden laji- ja yksilömäärät laskivat hieman edelliskesän ennätysluvuista (Taulukko 1). Lajistoltaan kattavasti havainnoituja harrastajalinjoja oli nyt yhteensä 23, eli viime vuosien hyvää tasoa. Yhteenveto 40 runsaimman lajin havaintomääristä ja kannanmuutoksista on esitetty verkkotaulukossa B. Muutamia selvimmin runsastuneita ja vähentyneitä mittari- ja yökköslajeja on koottu taulukkoon 3. Edelliskesän runsain laji mäkikenttämittari (Xanthorhoe montanata) oli nyt selvästi vähälukuisempi, joten kärkipaikalle palasi pihamittari (Scotopteryx chenopodiata, +29 %). Niittoyökkösen (Euclidia glyphica) ja kasteyökkösen (Polypogon tentacularius) kannat toipuivat jo 2000-luvun keskimääräisille tasoilleen. Gammayökkösen (Autographa gamma) niukkuus kertoo osaltaan heikosta vaellusvuodesta, kun taas vyökiiltoyökkösen (Protodeltote pygarga) ja isonokkayökkösen (Hypena proboscidalis) vähälukuisuus liittynee lähinnä edelliskesän kuivuuteen. Havainnot hyötykäyttöön päämääränä Hyönteistietokanta Seurantaa jatketaan kesällä 2012 aiemmilla periaatteilla ja toivottavasti myös samassa laajuudessa. Useimpina vuosina muutama havainnoija joutuu silti lopettamaan seurannan vaikkapa asuinpaikan tai elämäntilanteen muuttuessa. Tämän vuoksi uudet vapaaehtoiset ovat aina erittäin tervetulleita mukaan! Kukin tekee vapaaehtoistyötä omilla ehdoillaan, joten työmäärää on turha pelätä. Tutustu ensin seurannan verkkosivuilta löytyviin materiaaleihin ja ota sitten yhteyttä kirjoittajiin, niin suunnitellaan sinulle oma laskentareitti tuttuun retkeilymaastoosi. Yhteenvedot linjalaskenta-aineistoista luovutetaan vuosittain Valtakunnallisen päiväperhosseurannan (Saarinen 2011) käyttöön, mutta muuten tiedot ovat olleet vain kirjoittajien käytettävissä. Tämä on sääli, sillä aineistojen avoin käytettävyys on nykyisen tietoyhteiskunnan keskeisiä periaatteita. Matti Virtalan ylläpitämä Hyönteistietokanta on tästä malliesimerkki. Pohdinnan jälkeen päädyimmekin siihen, että helpoin tapa saattaa havaintoaineistomme laajempaan käyttöön on luovuttaa ne linja-, päivä- ja lajikohtaisesti summattuina Hyönteistietokantaan. Tämän toteutus tosin vie aikansa, sillä ensin tarvitaan monia tarkistuksia etenkin tuplahavaintojen välttämiseksi. Toivomme, että valitsemamme linja saa sekä havainnoijien että muiden perhosharrastajien hyväksynnän. Vuosiraportti kesän 2012 tuloksista tullaan julkaisemaan keväällä 2013 sekä Baptriassa että seurannan verkkosivuilla. Kiitokset Suuret kiitokset kaikille seurantaan osallistuneille perhoslaskijoille (Liite 1), sekä Sami Lindgrenille avusta havaintoaineistojen tallennuksessa.
Lähteet Devictor, V., van Swaay, C., Brereton, T., Brotons, L., Chamberlain, D., Heliölä, J., Herrando, S., Julliard, R., Kuussaari, M., Lindström, Å., Reif, J., Roy, D., Schweiger, O., Settele, J., Stefanescu, C., Van Strien, A., Van Turnhout, C., Vermouzek, Z., WallisDeVries, M., Wynhoff, I. & Jiguet, F. 2012. Differences in the climatic debts of birds and butterflies at a continental scale. Nature Climate Change 2:121 124 (doi:10.1038/nclimate1347). Heliölä, J., Kuussaari, M. & Niininen, I. 2010. Maatalousympäristön päiväperhosseuranta 1999 2008. Suomen ympäristö 2/2010. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 65 s. Heliölä, J., Kuussaari, M. & Niininen, I. 2011. Maatalousympäristön päiväperhosseuranta 2010. Baptria 1/2011 s.10 17. Ilmatieteenlaitos 2011. Ilmastokatsaus 8/2011. Kuussaari, M., Heliölä, J., Tiainen, J. & Helenius, J. (toim.) 2008. Maatalouden ympäristötuen merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle. MYTVAS-loppuraportti 2000 2006. Suomen ympäristö 4/2008. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 208 s. Saarinen, K. 2011. Valtakunnallinen päiväperhosseuranta 2010. Baptria 4/2010 s.100 110.
Kuva 1. Laskentalinjat vuonna 2011 sekä eliömaantieteellisten maakuntien rajat. Kuva 2. Keskimääräiset laskennan aikaiset lämpötilat kesällä 2011 sekä vuosina 2001 2010 keskimäärin. Kuva 3. Päiväperhosten keskitiheydet laskentalinjoilla kesän eri aikoina vuonna 2011 sekä vuosina 2001 2010 keskimäärin.
Kuva 4. Laskentalinjojen määrät vuosina 2010 ja 2011 jaoteltuna saldoluvun (linjalla edellisvuodesta runsastuneita vähentyneitä päiväperhoslajeja) mukaan. Kuva 5. Päiväperhosten keskimääräinen runsausvaihtelu 1999 2011 sekä kolmen ekologisen pääryhmän osalta että maatalousalueiden vakinaisten lajien osalta yhteensä (n=45). Vertailukohtana on vuosi 2001, joka saa indeksiarvon 1. Kuva 6. Kannankehitykseltään erilaisiin trendiluokkiin sijoittuneiden päiväperhoslajien lukumäärät. TRIMohjelma antoi trendi-arvion yhteensä 33 lajille.
Taulukko 1. Maatalousympäristön päiväperhosseurannan tunnusluvut vuodelta 2011 verrattuna vuosien 2001 2010 lukuihin. Harrastajalinjat 2011 Keskiarvo Pienin Suurin Yhteensä Laskettuja linjoja yhteensä 57 44 30 59 93 - vähintään 12 laskentakertaa 30 24 17 35 - Laskentakertoja yhteensä 701 511 342 682 6 772 - keskimäärin 12,3 11,5 10,6 12,9 - Linjojen yhteispituus, km 154 130 91 159 - Päiväperhoset Lajeja yhteensä 78 65 58 72 86 - keskimäärin 33,7 29,9 27,2 32,7 - Yksilöitä yhteensä 83 188 49 786 24 862 77 863 659 065 - keskimäärin 1 459 1 113 829 1 442 - Muut päiväaktiiviset suurperhoset Linjoja joilta havaintoja 40 29 20 39 75 - joilta ilmoitettu yli 20 lajia 23 16 10 24 - Lajeja yhteensä 163 145 113 175 322 - keskimäärin 24,9 24,8 21,4 30 - Yksilöitä yhteensä 13 386 9 057 4877 13 954 117 581 - keskimäärin 335 309 232 377 - Taulukko 2. Seurannassa havaitut päiväperhoslajit kesältä 2011 järjestettynä havaintojen yhteismäärän mukaan. Lisäksi on ilmoitettu monellako linjalla laji havaittiin (n=69, sisältäen MYTVAS-linjat) sekä TRIMindeksin muutos (%) verrattuna edelliskesään sekä vuosien 2001 2010 keskiarvoon. * Metsänokiperhosella vertailukohtina vuosi 2009 sekä parittomien vuosien keskiarvo.
Sija Laji Yksilö- Linjoja Muutos verrattuna 2011 2010 määrä (n=69) 2010 01 10 1. 1. Lanttuperhonen (Pieris napi) 11535 69-28 +65 2. 3. Tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus) 11179 68-2 -30 3. 2. Lauhahiipijä (Thymelicus lineola) 8175 68-15 +41 4. 4. Nokkosperhonen (Nymphalis urticae) 7696 69 +56 +75 5. 5. Angervohopeatäplä (Brenthis ino) 5970 65 +49 +110 6. 7. Sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni) 4216 60 +10 +9 7. 8. Kangasperhonen (Callophrys rubi) 3348 61-17 +54 8. 6. Niittyhopeatäplä (Boloria selene) 3242 57-12 +6 9. 30. Metsänokiperhonen (Erebia ligea)* 3038 53-37 -5 10. 10. Loistokultasiipi (Lycaena virgaureae) 2957 60 +21 +16 11. 12. Hopeasinisiipi (Plebeius amandus) 2830 61 +118 +161 12. 9. Neitoperhonen (Nymphalis io) 2125 67-45 -55 13. 22. Niittysinisiipi (Plebeius semiargus) 2117 60 +240 +193 14. 11. Piippopaksupää (Ochlodes sylvanus) 2087 66 +38 +13 15. 13. Ketohopeatäplä (Argynnis adippe) 1408 51 +23 +69 16. 14. Idänniittyperhonen (Coenonympha glycerion) 1396 39 +71 +52 17. 16. Hohtosinisiipi (Plebeius icarus) 1336 45 +32 +249 18. 25. Orvokkihopeatäplä (Argynnis aglaja) 992 55 +61 +53 19. 31. Ketokultasiipi (Lycaena hippothoe) 771 46 +133 +380 20. 29. Ratamoverkkoperhonen (Melitaea athalia) 748 45 +176 +232 21. 21. Liuskaperhonen (Nymphalis c-album) 733 60-28 -2 22. 24. Auroraperhonen (Anthocharis cardamines) 712 60 +5 +20 23. 26. Tummapapurikko (Pararge maera) 674 47 +30-31 24. 15. Pihlajaperhonen (Aporia crataegi) 646 30-13 +10 25. 23. Kangassinisiipi (Plebeius argus) 603 36 +67 +92 26. 27. Pursuhopeatäplä (Boloria euphrosyne) 590 44 +19 +24 27. 34. Suruvaippa (Nymphalis antiopa) 568 52 +87 +185 28. 18. Ketosinisiipi (Plebeius idas) 565 34-18 +74 29. 20. Virnaperhonen (Leptidea sinapis) 519 41-37 +11 30. 17. Karttaperhonen (Araschnia levana) 489 33-62 +86 31. 41. Pikkuapollo (Parnassius mnemosyne) 485 2 - - 32. 19. Mustatäplähiipijä (Carterocephalus silvicola) 475 45-34 +17 33. 28. Naurisperhonen (Pieris rapae) 471 30-19 +18 34. 33. Keisarinviitta (Argynnis paphia) 446 26 +99 +256 35. 36. Ruskosinisiipi (Plebeius eumedon) 351 23 +51 +89 36. 43. Amiraali (Vanessa atalanta) 327 53 +78 +176 37. 39. Juolukkasinisiipi (Plebeius optilete) 292 38 +21 +19 38. 38. Paatsamasinisiipi (Celastrina argiolus) 261 43-5 +16 39. 32. Kaaliperhonen (Pieris brassicae) 210 22-8 +9 40. 37. Suokeltaperhonen (Colias palaeno) 193 15 +30 +32 41. 44. Kirjoverkkoperhonen (Euphydryas maturna) 166 19 +38 +43 42. 40. Lehtosinisiipi (Plebeius artaxerxes) 155 26-9 +11 43. 42. Pikkukultasiipi (Lycaena phlaeas) 136 44-18 -16 44. 51. Mansikkakirjosiipi (Pyrgus malvae) 124 26 +178 +44 45. 45. Keltaniittyperhonen (Coenonympha pamphilus) 99 9 +2-36 46. 49. Ritariperhonen (Papilio machaon) 89 29 +53 +198 47. 47. Metsäpapurikko (Pararge petropolitana) 87 19-43 -67 48. 46. Sinappiperhonen (Pieris daplidice) 69 19 - - 49. 48. Keltaverkkoperhonen (Euphydryas aurinia) 53 1 - - 50. 58. Ruostenopsasiipi (Thecla betulae) 36 12 +237 +28 50. 52. Tuominopsasiipi (Satyrium pruni) 36 10 +10 +66 52. 50. Helmihopeatäplä (Issoria lathonia) 35 7 - - 53. 35. Ohdakeperhonen (Vanessa cardui) 34 20-91 -96 54. 54. Keltatäplähiipijä (Carterocephalus palaemon) 31 4 - - 55. 56. Täpläpapurikko (Pararge aegeria) 28 9-10 -76 56. 53. Virnasinisiipi (Glaucopsyche alexis) 26 5 - - 57. 54. Haapaperhonen (Limenitis populi) 25 13 +236-19 58. 57. Tamminopsasiipi (Favonius quercus) 16 4 - - 59. 60. Rinnehopeatäplä (Argynnis niobe) 14 6 - - 60. 60. Tummakirjosiipi (Pyrgus alveus) 13 2 - - 60. 67. Suohopeatäplä (Boloria aquilonaris) 13 1 - - 62. 67. Kannussinisiipi (Cupido argiades) 9 7 - - 63. 62. Isokultasiipi (Lycaena dispar) 7 4 - - 64. 58. Pikkuhäiveperhonen (Apatura ilia) 6 6 - - 64. 64. Etelänhopeatäplä (Argynnis laodice) 6 1 - - 66. 67. Häiveperhonen (Apatura iris) 2 2 - - 66. 67. Suonokiperhonen (Erebia embla) 2 1 - - 66. - Vaaleakeltaperhonen (Colias hyale) 2 1 - - 69. 62. Saraikkoniittyperhonen (Coenonympha tullia) 1 1 - - 69. 65. Jalavanopsasiipi (Satyrium w-album) 1 1 - - 69. - Rämehopeatäplä (Boloria eunomia) 1 1 - - 69. - Purohopeatäplä (Boloria thore) 1 1 - - 69. - Kuusamaperhonen (Limenitis camilla) 1 1 - - 69. - Tummahäränsilmä (Maniola jurtina) 1 1 - - 69. - Idänhäränsilmä (Maniola lycaon) 1 1 - - 69. - Isoapollo (Parnassius apollo) 1 1 - - 69. - Huhtasinisiipi (Plebeius nicias) 1 1 - - 69. - Kalliosinisiipi (Scolitantides orion) 1 1 - -
Taulukko 3. Vuonna 2011 selvästi runsastuneita ja vähentyneitä muita suurperhoslajeja. Havaintomäärän muutos (%) perustuu molempina vuosina vertailukelpoisesti laskettuihin linjoihin (n=35). Sija Laji Yksilö- Linjoja Muutos-% 2011 2010 määrä (n=35) 2010 11 NOUSIJAT 5. 8. Niittoyökkönen (Euclidia glyphica) 1069 31 +94 7. 11. Kasteyökkönen (Polypogon tentacularius) 778 27 +104 11. 16. Serpentiinimittari (Idaea serpentata) 409 27 +155 14. 23. Harmoraanumittari (Epirrhoe alternata) 256 26 +191 15. 19. Pajuvalkomittari (Cabera exanthemata) 245 23 +130 LASKIJAT 6. 1. Mäkikenttämittari (Xanthorhoe montanata) 837 32-65 10. 6. Reunustäplämittari (Lomaspilis marginata) 452 31-49 23. 15. Vyökiiltoyökkönen (Protodeltote pygarga) 71 13-53 27. 13. Gammayökkönen (Autographa gamma) 56 13-85 29. 20. Isonokkayökkönen (Hypena proboscidalis) 51 10-54
Verkkotaulukko A. (puuttuu Bapriasta). Yhteenveto laskentalinjojen tuloksista vuonna 2011. Linjat järjestetty päiväperhosten lajimäärän mukaan. Tunnusluvut vuodelta 2010 perustuvat vain tässä listattuihin linjoihin. Sija Laskentalinja Päiväperhoset 2011 Päiväperhoset 2010 Muut suurperhoset Laskenta- 2011 2010 Lajeja Yksilöitä Lajeja Yksilöitä Lajeja Yksilöitä kertoja 1. 1. PK: Kesälahti, Alakylä 51 7910 51 6030 - - 15 2. 4. EK: Kotka, Laajakoski 49 2202 48 2157 67 510 15 3. 2. EK: Kouvola, Liikkala 47 5314 49 5090 63 893 18 4. 5. PK: Liperi, Kaatamo 47 3506 47 2893 62 633 16 5. 11. U: Porvoo, Stensböle 47 3207 40 3425 20 572 17 6. 3. ES: Ruokolahti, Aisaniemi 47 2298 48 2883 43 953 15 7. 10. PS: Leppävirta, Itkola 47 1792 41 717 8 24 17 8. 9. PK: Rääkkylä, Rasivaara 46 2698 41 2214 - - 15 9. 14. PS: Mikkeli, Haukivuori 44 2940 39 2198 28 276 15 10. 13. PK: Kitee, Potoskavaara 44 2153 40 1381 43 659 16 11. 8. U: Mäntsälä, Ohkola 43 3144 42 2745 3 43 21 12. 7. ES: Lappeenranta, Korvenkylä 41 1747 43 1847 23 390 19 13. 6. EH: Nastola, Mäkelä 41 1014 47 1146 21 99 11 14. 20. V: Lohja, Mustlahti 40 2495 36 3007 - - 21 15. 19. U: Espoo-Vihti, Nuuksio 40 1377 37 820 18 259 11 16. 31. V: Kemiö, Gästerby 40 833 33 703 14 284 10 17. 18. U: Vantaa-Sipoo, Myyras 39 2423 37 2087 - - 17 18. 16. V: Parainen, Bodnäs 39 1649 38 1382 41 305 15 19. 29. EH: Urjala, Urjalankylä Puolimatka 38 1278 33 1113 46 687 9 20. 28. EH: Orivesi, Siitama 38 1164 33 1301 33 609 9 21. 26. V: Salo, Tupuri 38 805 35 923 2 6 11 22. 24. V: Laitila, Lausti 36 1972 35 1821 1 60 12 23. 33. PS: Kaavi, Retunen 36 1558 32 665 46 1294 11 24. 22. V: Kemiönsaari, Kråkvik 36 1001 36 958 - - 7 25. 25. ES: Mäntyharju, Hietaniemi 36 963 35 1601 13 49 14 26. - ES: Ruokolahti, Terävälä* 36 693 - - 20 218 7 27. - ES: Mäntyharju, Koirakivi* 35 1134 - - 9 145 13 28. 23. V: Somero, Häntälä 35 2887 35 2797 - - 15 29. 17. PK: Rääkkylä, Saviniemi 34 518 38 541 29 114 10 30. 32. ES: Mäntyharju, Pärnämäki 34 632 32 915 11 30 11 31. - ES: Ruokolahti, Vuosalmi* 33 535 - - 20 172 7 32. 30. PK: Liperi, Leppälahti 32 891 33 792 - - 13 33. 35. PP: Utajärvi, Pälli 32 1388 29 828 25 355 13 34. 21. EH: Urjala, Hakkila 31 1278 36 1517 24 192 16 35. 37. PP: Tyrnävä, Temmes 31 2080 28 1553 38 1078 16 36. 36. PH: Jyväskylä, Nyrölä 31 752 29 707 - - 8 37. 27. V: Vehmaa, Kuulila 30 452 34 537 16 149 7 38. 34. EH: Ruovesi, Tuuhoskylä 30 1426 30 1810 36 303 23 39. - ES: Imatra, Saunasuo 30 665 - - - - 5 40. 40. EH: Kärkölä, Tillola 30 406 26 660 - - 7 41. - ES: Ruokolahti, Kurjala* 29 292 - - 16 80 8 42. 43. U: Raasepori, Gullö 28 438 25 504 37 218 8 43. 38. U: Kirkkonummi, Masala 28 1127 26 1106 27 545 13 44. 44. V: Turku, Kurala 28 936 23 1047 - - 17 45. - ES: Ruokolahti, Kouvola* 26 345 - - 22 262 7 46. - ES: Ruokolahti, Savilahti* 26 276 - - 15 83 8 47. 46. EH: Pälkäne, Pohjalahti 26 765 23 703 - - 7 48. 48. U: Espoo, Söderskog 26 401 23 402 14 75 7 49. 42. V: Paimio, Askala 25 1071 25 720 - - 13 50. 49. EP: Vaasa, Teeriniemi 23 977 22 1041 - - 14 51. 45. EH: Forssa, Salmistonmäki 22 470 23 858 - - 10 52. 41. KP: Pietarsaari, Lövö 22 525 25 1089 - - 7 53. 51. V: Salo, Pappila 19 726 16 713 12 172 14 54. 52. U: Sipoo, Nikkilä 19 491 15 1029 18 554 7 55. - V: Parainen, Mielisholm* 19 189 - - 1 1 7 56. 53. EP: Vaasa, Vanha Vaasa 11 456 14 577 10 35 16 57. 54. Ks: Kuusamo, Jyrkänkoski 11 523 12 126 - - 10 Yhteensä: 78 83188 72 73679 163 13386 701 Keskiarvo: 33,7 1459 33,8 1504 24,9 335 12,3 Minimi: 11 189 12 126 1 1 5 Maksimi: 78 7910 72 6030 163 1294 23 V: Vihti, Selki 31 614 31 651 17 155 7 St: Punkalaidun, Teinilänkulma 29 414 27 476 30 311 7 EH: Urjala, Hakkila 27 449 27 683 17 78 7 U: Nurmijärvi, Nummenpää 26 648 28 513 26 378 7 U: Nurmijärvi, Ylä-Lepsämä 26 590 33 599 20 262 7 PK: Rääkkylä, Marjovaara 25 172 27 126 14 66 7 U: Nurmijärvi, Perttula 24 579 24 612 25 249 7 U: Nurmijärvi, Ala-Lepsämä 22 407 20 291 23 239 7 PK: Liperi, Siikakoski 22 304 - - 13 58 7 PK: Liperi, Kaarnalampi 22 266 - - 14 48 7 PK: Liperi, Kompero 21 298 - - 15 29 7 PK: Pyhäselkä, Niva 19 176 23 125 15 56 7
Verkkotaulukko B. (puuttuu Baptriasta). Kaikkien harrastaja- sekä Mytvas-linjojen 40 runsainta muuta suurperhoslajia kesältä 2011. Lajit järjestettynä havaintojen yhteismäärän mukaan. Lisäksi moneltako kattavasti havainnoidulta linjalta laji on havaittu (ainakin 20 lajia, n=35), sekä yhteismäärän muutos (%) havaintoteholtaan jokseenkin vertailukelpoisesti lasketuilla linjoilla. Sija Laji Yksilö- Linjoja Muutos-% 2011 2010 määrä (n=35) 2010-11 1. 2. Scotopteryx chenopodiata 2734 35 +29 2. 4. Chiasmia clathrata 1804 34 +54 3. 3. Ematurga atomaria 1535 35-19 4. 5. Odezia atrata 1226 27 +29 5. 8. Euclidia glyphica 1069 31 +94 6. 1. Xanthorhoe montanata 837 32-65 7. 11. Polypogon tentacularius 778 27 +104 8. 7. Scopula immorata 671 32 +5 9. 9. Siona lineata 489 28-11 10. 6. Lomaspilis marginata 452 31-49 11. 16. Idaea serpentata 409 27 +155 12. 10. Cabera pusaria 392 30-17 13. 12. Rheumaptera hastata 318 23-12 14. 23. Epirrhoe alternata 256 26 +191 15. 19. Cabera exanthemata 245 23 +130 16. 14. Zygaena viciae 120 14-27 17. 21. Idaea pallidata 114 17-7 18. 83. Adscita statices 108 5 +180 18. 29. Timandra griseata 108 15 +42 20. 18. Diacrisia sannio 98 16-16 21. 26. Scopula ternata 82 16 +6 22. 28. Scopula immutata 79 15 +11 23. 15. Protodeltote pygarga 71 13-53 24. 22. Rivula sericealis 65 14-36 25. 46. Archiearis parthenias 60 11 +61 26. 34. Camptogramma bilineatum 59 12-9 27. 13. Autographa gamma 56 13-85 28. 37. Callistege mi 52 19 +35 29. 20. Hypena proboscidalis 51 10-54 30. 31. Cryptocala chardinyi 42 12-39 31. 24. Jodis putata 38 9-57 32. 27. Epirrhoe tristata 37 14-45 33. 57. Aglia tau 36 11 +244 34. 63. Eilema lutarellum 34 15 +200 34. 35. Macaria brunneata 34 10-49 36. 17. Xanthorhoe spadicearia 32 12-77 37. 44. Polypogon strigilatus 30 7 +27 37. 38. Scopula floslactata 30 9-18 39. 53. Parasemia plantaginis 28 12 +44 40. 32. Angerona prunaria 27 8-64 Heimo Yksilöitä Lajeja Lajeja 2010 Geometridae 12478 102 117 Noctuidae 2290 39 35 Arctiidae 223 11 13 Muut suurperhoset ja punatäplät 278 9 11 Yhteensä 15 269 164 176 SEURAAVILLA SIVUILLA on esitetty TRIM-ohjelman tuottamat vuosittaiset kannanmuutosarviot seurannan 51 runsaslukuisimmalle päiväperhoslajille. Kaikissa kuvaajissa vertailuvuotena on 2001, joka saa arvon 1.
Liite 1. Päiväperhosten seurantalinjat laskijoineen vuonna 2011. * Samalla laskijalla viisi muutakin linjaa lähialueella. Linjan sijainti Varsinais-Suomi Kemiönsaari, Kråkvik Kemiönsaari, Skoböle Laitila, Lausti Lohja, Mustlahti Paimio, Askala Parainen, Bodnäs Parainen, Mielisholm Salo, Pappila Salo, Tupuri Turku, Kurala Vehmaa, Kuulila Uusimaa Espoo-Vihti, Nuuksio Espoo, Söderskog Kirkkonummi, Masala Mäntsälä, Ohkola Porvoo, Stensböle Raasepori, Gullö Sipoo, Nikkilä Vantaa-Sipoo, Myyras Etelä-Pohjanmaa Vaasa, Vanha Vaasa Vaasa, Teeriniemi Etelä-Karjala Kotka, Laajakoski Kouvola, Liikkala Etelä-Häme Forssa, Salmistonmäki Kärkölä, Tillola Nastola, Mäkelä Orivesi, Siitama Orivesi, Uiherla Pälkäne, Pohjalahti Ruovesi, Tuuhoskylä Somero, Häntälä Urjala, Puolimatka Urjala, Hakkila Etelä-Savo Imatra, Saunasuo Lappeenranta, Korvenkylä Mäntyharju (3 linjaa) Ruokolahti, Aisaniemi* Pohjois-Häme Jyväskylä, Nyrölä Pohjois-Savo Kaavi, Retunen Leppävirta, Itkola Mikkeli, Haukivuori Pohjois-Karjala Kesälahti, Alakylä Kitee, Potoskavaara Liperi, Kaatamo Liperi, Leppälahti Rääkkylä, Saviniemi Rääkkylä, Rasivaara Keski-Pohjanmaa Pietarsaari, Lövö Pohjois-Pohjanmaa Tyrnävä, Temmes Utajärvi, Pälli Koillismaa Kuusamo, Jyrkänkoski Linjan laskija(t) Matts Cygnel Markku Lintervo Ari-Pekka Rikkonen Juha Korhonen Reijo Myyrä Anssi Teräs Rainer Grönholm Matias Kuokkanen Toni Ruokonen Reijo Myyrä Aki Kaunisto Juha Sormunen Juha Sormunen Janne Heliölä Olli Elo Peter von Bagh Kauri Mikkola Mikko Kuussaari Päivikki Telenius Seppo Kontiokari Börje Snickars Lauri Luukkonen Ossi Öhman Miika Järvinen Jarmo Eronen Juha Sormunen Janne Heliölä Toivo Koskinen Risto Martikainen Reijo J. Sulkava Reijo Myyrä Pekka Vantanen Sauli Turja Jouni Kumpulainen Kimmo Saarinen ym. Susu & Milka Rytteri Terho Poutanen Olli Lahtinen Ilmari Juutilainen Helena Rönkä Anja & Pekka Paavilainen Mika Karttunen, Hans Colliander Tupu Vuorinen Ali Karhu Anneli Raunio Tatu Sallinen Pirkko Kaasinen Gun Pelletiér Annikki Näppä Eero Lindgren Matti Iipponen, Pekka Partanen, Jouni Ronkainen
Ovatko poikkeukselliset hellekesät perhosille uhka vai mahdollisuus? Vuosi sitten Baptrian pääkirjoituksessa pohdiskeltiin epätavallisen lämpimän kesän 2010 vaikutuksia perhoslajistoon. Päätoimittaja ennusti, että useimmat 'ylimääräisen' kesäsukupolven tuottaneet, ja erityisesti alkukesän lajit esiintyisivät seuraavana vuonna huomattavan harvalukuisina. Näin saattaisi käydä, jos suuri osa lajin yksilöistä on kehittynyt syyskesällä suoraan aikuisiksi, eivätkä niiden jälkeläiset ehdi ajoissa talvehtivaan kotelovaiheeseen. Testasimme tätä ennustusta edellä esitettyjen seurantatulosten avulla vertaamalla toisiinsa yksittäisten päiväperhoslajien kannanmuutoksia 2010 2011 sekä niiden keskimääräistä lentoaikaa (Kuva 1). Tarkastelusta rajattiin pois aikuistalvehtijat ja vaeltajat, jolloin jäljelle jäi 39 päiväperhoslajia. Nämä jaoteltiin yhden sukupolven lajeihin sekä kaksi sukupolvea joko säännöllisesti (lanttuperhonen, pikkukultasiipi, karttaperhonen), osittain (niittyhopeatäplä, hohtosinisiipi) tai satunnaisesti tuottaviin lajeihin (ritariperhonen, virnaperhonen, paatsamasinisiipi, täpläpapurikko, keltaniittyperhonen). Lueteltujen lajien lentoaika määriteltiin vain 1. sukupolven perusteella. Kuvan 1 perusteella ennustus piti ainakin osin paikkansa. Aina tai osittain toisen sukupolven tuottavien lajien kannat pääsääntöisesti laskivat vuonna 2011 (keskiarvo -2 %), vaikka valtaosa muista lajeista runsastui selvästi (+60 %). Mistään romahduksesta ei silti voida puhua, sillä kannanmuutokset pysyivät tavanomaisen rajoissa. Hohtosinisiipi runsastui hieman (+32 %), mutta sen lähilajit hopea- ja niittysinisiipi huomattavasti (+118 %, +240 %). Hieman yllättäen yllä mainittu ennustus näyttäisi pitäneen paikkansa myös yksisukupolvisilla alkukesän lajeilla, poikkeuksena vain mansikkakirjosiipi (+178 %). Havaintomäärät eivät kuitenkaan romahtaneet ruutumittarilla (+54 %), metsämittarilla (-19 %), suolaheinämittarilla (+42 %), kasteyökkösellä (+104 %) tai viirulehtimittarilla (+5 %), joilla oli myös runsas kesäsukupolvi vuonna 2010. Esitetty uhkakuva on siis todellinen, mutta kahden edelliskesän perusteella poikkeuksellisten hellekesien hyödyt näyttäisivät vielä perhosten kannalta suuremmilta kuin havaitut haitat. Lämpiminä kesinä perhoset pystyvät ennen kaikkea levittäytymään erityisen tehokkaasti uusille alueille, mikä oli selvästi havaittavissa myös vuosina 2010 2011. Kuva 1. 39 päiväperhoslajin kannanmuutos 2010-2011 verrattuna lajien keskimääräiseen lentopäivään vuonna 2010.