Energiatehokkuus, energiatodistukset ja e3portaali Teemu Vesanen EKVÜ seminaari 25.10. 2007 TTÜ, Tallinna
2
3
IPCC:n skenaatiot: 4
Kysymys myös taloudesta! 5
Arvio Suomesta: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2002 ( lainaus :) Energiankäytön tehostaminen on tärkeätä sekä taloudellisessa mielessä että ympäristön kannalta. 5 %:n säästö lämmityksessä merkitsee koko kuntien rakennuskannassa lähes 10 miljoonaa euroa vuodessa. Sähkön osalta vastaava säästö on suuruusluokaltansa ehkä 10 15 miljoonaa euroa. CO 2 -päästöjen kannalta 5 %:n tehostaminen energiankäytössä merkitsee noin 2 000 hiilidioksiditonnia. Sähkön säästön osalta päädyttäneen saman suuruusluokan hiilidioksidipäästöihin. 6
EU sitoutunut Kioto-prosessiin 7
Toimenpiteet jo kauan tiedossa: 8
Rakennuksilla keskeinen rooli! Olemassaoleva rakennuskanta suurin haaste! 9
Rakennuksen energiatehokkuus - määritelmä rakennuksen standardoituun käyttöön liittyviin tarpeisiin, kuten lämmitykseen, veden lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon tai valaistukseen tosiasiallisesti kulutettu tai tarvittavaksi arvioitu energiamäärä. Tämä määrä on ilmaistava yhtenä tai useampana lukuna, joiden laskennassa on otettu huomioon tekijät, jotka vaikuttavat energian tarpeeseen eli eristys, tekniset ja laitteisiin liittyvät ominaisuudet, ilmastollisiin näkökohtiin liittyvä suunnittelu ja sijainti, auringonvalon määrä ja ympäröivien rakenteiden vaikutus, oma energiantuotanto sekä muut tekijät, mukaan lukien sisäilmasto; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/91/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, rakennusten energiatehokkuudesta 10
Ehitise energiatõhusus Tegelikult tarbitud või ehitise standarditud kasutusega seotud erinevate vajaduste täitmisel eeldatavasti tarbitav energia hulk, see võib muu hulgas hõlmata kütet, vee soojendamist, jahutust, ventilatsiooni ja valgustust. Hulka väljendatakse ühe või mitme numbrilise näitajaga, mis on arvutatud, võttes arvesse isolatsiooni, tehnilisi ja paigaldusomadusi, konstruktsiooni ja asukohta seoses kliima aspektidega, päikesevalguse hulka ja naaberehitiste mõju, oma energiatoodangut ja muid energiavajadust mõjutavaid tegureid, sealhulgas sisekliimat; EUROOPA PARLAMENDI JA NÕUKOGU DIREKTIIV 2002/91/EÜ, 16. detsember 2002, ehitiste energiatõhususe kohta 11
YLEISTÄ RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Rakennukset käyttävät noin kolmanneksen energiasta Suomessa rakennusten lämmitykseen kuluu suurin osa tästä energiasta Meillä pohjoisissa oloissa pääpaino energian käytön tehostamisessa tulee kohdistaa lämmitysenergiaan laitesähkön kulutuksen kasvun hillitsemiseen soveltuvat eri keinot kuin lämmitysenergiansäästöön Rakennuskannan muutokset tapahtuvat hitaasti Rakennustuotteiden elinkaaret ovat, pitkiä 70-150 vuotta esim. vuonna 2020 koko Suomen rakennuskannasta arviolta puolet on rakennettu vuoden 1981 jälkeen energiatehokkuuden säädösohjausta muutettu mm. 1978, 1985, 2003 ja 2007 esim. Kioto-näkökulma (4-5 vuotta) on liian lyhyt Energiankäytön tehostaminen on helpointa toteuttaa uudistuotannossa vanhassa kannassa enemmän kustannustehokkuuteen, arkkitehtuuriin, suunnitteluratkaisuun yms. liittyviä esteitä 12
RAKENNUSSEKTORI ON KANSALLISESTI MERKITTÄVÄ ENERGIANKÄYTTÄJÄ. LOPPUKÄYTTÖ 2003 YHTEENSÄ 308 TWh Lähde: Ekorem TTY, VTT 13
LÄMMITYSENERGIAN OMINAISKULUTUKSEN KEHITYS 1970-2005 Lämpöindeksin kehitys kaukolämmitetyissä rakennuksissa kwh/m 3 a kwh/m 2 a 250 70 60 Normiohjaus -78 Normiohjaus -85 Normiohjaus -03 200 50 40 30 20 10 Rakennusten ominaiskulutus on pudonnut n. 30% 30 vuodessa 150 100 50 0 0 1970 1974 1978 1982 1986 1990 1994 1998 2002 2006 Lähde: Energiateollisuus, www.energia.fi 14
LÄMMÖNKULUTUS 1930-1990 RAKENNETUISSA ASUINKERROSTALOISSA 15
RAKENNUSTEN ENERGIAN KÄYTTÖ 1. Sisäolosuhteiden ylläpito Lämmön ja jäähdytyksen tarve Lämmön ja jäähdytyksen tuotanto Termisten sisäolosuhteiden hallinta (automaatio ja loppukäyttäjä) 2. Palveluiden energiankäyttö (valoa, voimaa, sähköä) Käyttö Olosuhteiden hallinta (ihminen) Tarve (Rakennus) Tuotanto (Laitteet ja järjestelmät) 16
ENERGIATEHOKKAAN RAKENTAMISEN TYÖKALUPAKKI Laadukas rakentaminen ja kokonaissuunnittelu Hyvä lämmöneristys Lämmön talteenotto ilmanvaihdosta Ulkovaipan ilmanpitävyys Energiatehokkaat laitteet Energian tehokas käyttö Hyvä sisäilmasto 17
RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN MUODOSTUMINEN RAKENTAMISEN ERI VAIHEISSA Rakennusten energiatehokkuus muodostuu kahdesta kokonaisuudesta (tärkeimmästä alkaen): 1. Rakentamisvaiheessa tehdyt valinnat (arkkitehtuuri, suunnittelu ), vaikutus esim. lämpöön -50-75 % Lämpöhäviöiden minimoiminen (talvikausi), aurinkoenergian hyödyntäminen (talvikausi) Ylilämpöjen (aurinko, laitteet yms.) esto (kesäkausi) Muuntojousto & tilasuunnittelu (LVISA-järjestelmien palvelualueet) 2. Käyttö, vaikutus esim. lämpöön -10-20 % Rakennuksen tulee tuottaa tilapalvelut mahdollisimman vähällä energiankulutuksella Tarpeenmukaisuusohjaukset, älykkäät säätöjärjestelmät, tavoitearvojen seurantajärjestelmät, Vikatilojen havainnointi, vuotovahdit Käyttäjän oma laitekanta 18
MIHIN TASOON LÄMMITYKSEN ENERGIATEHOKKUUDESSA VOIDAAN PÄÄSTÄ? Merkittävin energiankuluttaja on tilojen ja ilmanvaihdon lämmitys Nykytasosta (määräykset 2003) voidaan vaivatta päästä -50%:n tasoon ei vaadi teknologisesti suuria ponnistuksia Tulevaisuuden huippuenergiatehokkuutta edustaa ns. Passiivitalo - konsepti, jolla päästään -75%:n tasoon Osoitettu mittauksin (2005-2006) Espoon Leppävaaran koeasuntokohteessa (MERA-talo) Radiaattorit olivat tarpeettomia, pieni lämmöntarve katettiin ilmanvaihtoilman lämmittämisellä Asuinrakennuksissa käytetyt tehostamistoimet pätevät myös toimitilarakentamisessa 19
TEOLLISEN RAKENTAMISEN ESIMERKKI MERA kerrostalojärjestelmä, Espoo (2006) Kaukolämmön kulutus 70% pienempi kuin tavanomaisessa Keinot Räätälöidyt, teolliset ratkaisut Rakentamisprosessi Uusi ikkunateknologia Huoneistokohtainen ilmanvaihtolämmitys Urakoitsija: energiatehokkuus ei aiheuttanut merkittäviä lisäkustannuksia (< 2 %) 20
ENERGIATEHOKKUUDEN LISÄYKSEN KUSTANNUSVAIKUTUS YLEISESTI Pois jätetyn lämmitysjärjestelmän kustannussäästö KUSTANNUS [ /m²] Passiivinen Talo integroidulla talotekniikalla Kustannukset yht. energiakustannus lisäinvestointikustannus 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lähde: Passivhaus Institut Darmstadt Tilojen lämmitys kwh/(m²a) 21
Uusia keinoja rakennusten energiansäästöön: 22
Energiatehokkuusdirektiivi... 23
Energiatodistus: Rakennusluokat Pienet asuinrakennukset Suuret asuinrakennukset Toimistorakennukset Liikerakennukset Opetusrakennukset Päiväkodit Terveydenhoitorakennukset Kokoontumisrakennukset (pl. uimahallit) Uimahallit Muut rakennukset 24
TIIVISTELMÄ ENERGIAMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSISTA DIREKTIIVIN PERUSTEELLA 25
Energian loppukäytön ja energiapalvelun direktiivi: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/32/EY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2006, energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä neuvoston direktiivin 93/76/ETY kumoamisesta direktiivi edellyttää mm. konkreettisten säästötavoitteiden asettamista energiapalvelujen ja säästötoimien kehittämistä saavutettujen säästöjen säännöllistä raportointia. Erityinen vastuu energian käytön tehostamisesta julkisella sektorilla, jonka tulisi toimia säästötoiminnassa esimerkkinä muille. 26
Mitä VTT tekee? 27
YMPÄRISTÖHAASTEET (Business-mahdollisuudet) Lisääntyvä tuotanto,kulutus,päästöt Teknologialla Kehittyneet hallintateknologiat ratkaisuja ympäristöhaasteisiin Yritykse t, laitokset Julkinen hallinto Kuluttajat T&K 28
Tietoisuus ja motivaatio muutosten lähtökohta! Energian ja ympäristön säästö Teknologia Inhimilliset tekijät 20% 80% 29
e3portaali ja Kulu e3portaali vuosikulutusseuranta kunnille ym. ilmainen kuntatason tiedot kaikkien nähtävissä ja vertailtavissa, kiinteistötason tiedot salasanan takana http://e3portal.vtt.fi Kulu ja WebKulu kk-seuranta (WebKulussa tarkemminkin) kunnan omaan käyttöön http://www.vtt.fi/kulu 30
Windows Kulu Tuki useille kielille: English, German, French, Italian, Greek, Swedish, Polish, Czech, Latvian, Estonian 31
WebKulu Myös WebKULU saatavilla vironkielisenä! 32
33
1. Perustietojen keruu ja ylläpito e 3 Portaali : energy environment economy 2. Tietojen siirto, avoin rajapinta 5. Hyödyntäminen, verkottuminen 3. Jatkokäsittelyt (VTT) 4. Lisäinformaatio (yritykset ym.) Julkinen hallinto Internet Kansalaiset Yritykset Muut toimijat Datawarehouse Rakennusten energia- ja ekotehokkuus 6 0 5 0 Vertailut, analyysit, benchmarking 4 0 3 0 2 0 Lisätiedot, tarkistukset, laskennat tarkistukset, laskennat PORTAALI Tuotteet, teknologiat, tuotteet, ESCO- teknologiat ym. palvelut, ohjeet, oppaat Katselmustiedot,-ohjeet ESCO- yms. palvelut, 1 0 0 0 1 2 3 4 34
e3portaali tavoitteet: Aktivoida ja tehostaa kuntien kulutusseurantaa! Energiakatselmuksilla tehoa säästötoimintaan! Välineet säästötoiminnan vaikutusten arviointiin! Verkosto Best Practice-tiedonvaihtoon! Työkalu kuntien säästösopimusten seurantaan! ICT-ympäristö rakennusten energiamerkinnälle! Pohja käytännön lähialueyhteistyölle! ebusiness energiansäästöjen toteutukseen useita eri kieliversioita: FI, SE, EN, ET, IT viroksi myös omaa sisältöä muut käännöksiä suomesta 35
Partnerit Rahoitustuki: Uudenammaan liitto, Sisäasiainministeriö Rahoitustuki: Sisäministeerium, VTT Pääpartneri Hankesopimus TTU Viron vastuupartneri Motiva V-S Etsto Helsinki +muut kunnat Senaatti -kiinteistöt Riigi Kinnisvara Tallinna + muut kunnat Majandus ministeerium Viron LVIliitto E-Suomen julkiset rakennukset (kunnat ja valtion laitokset) Viron julkiset rakennukset (edelläkävijäkunnat ja valtion laitokset) Etelä-Suomen viranomaiset, yritykset,kansalaiset, jne. Vrion muut kunnat, viranomaiset, yritykset, kansalaiset 36
http://e3portal.vtt.fi 37
Aitäh! Kiitos mielenkiinnosta! Teemu Vesanen Tutkija VTT Energiatehokkaat järjestelmäratkaisut Betonimiehenkuja 5, Espoo, PL 1000, 02044 VTT Puh. 020 722 6928, faksi 020 722 7027 http://www.vtt.fi, teemu.vesanen@vtt.fi 38