Pöytäkirja 1 (8) Käyttöönottotyöryhmän kokous 4.9.2018 Aika 4.9.2018 klo 9.00 15.20 Paikka Duetto Business Park, Läkkisepäntie 23, 00620 Helsinki nh. Nuojua Läsnä Minna Arffman (pj.) Kerttu Korpelainen (siht.) Johanna Piispa Vantaan Energia Sähköverkot Oy Juha Leinonen Pöyry Management Consulting Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Greetta Arha Elenia Oy Jari Arve SPS Energiapalvelut Oy Janne Piispanen Helen Oy Poissa Jimmy Forsman Pöyry Management Consulting Oy Asialista 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.15 ja kävi läpi viime kokouksen 15.5 pöytäkirjan. Pöytäkirjan läpikäynnin yhteydessä puheenjohtaja kertoi myös, että datahub-projektiorganisaatiota on päivitetty ja projektin vastuualueisiin on tullut muutoksia. Tietokonversiotyötä sekä työryhmää vetää jatkossa Lauri Jännes. Fredrik Södö vastaa puolestaan markkinaosapuolten sertifioinnista ja integraatioista datahubiin. Saku Palanne on vastuussa datahubin testauksesta. Pasi Lintunen vastaa datahubia koskevien laki- ja asetusmuutosten edistämisestä, palvelusopimusten luonnostelusta ja hänen vastuullaan on myös toimijoiden käyttöönottosuunnitelmien ohjeistaminen sekä valmistelutoimien etenemisen seurannassa käytettävien mittareiden määrittely. Puheenjohtajan vastuualueisiin käyttöönottotyön lisäksi kuuluu jatkossa myös datahub-projektin sidosryhmäyhteistyö sekä viestintä. 2 Ajankohtaiset asiat datahub-projektissa Puheenjohtaja kertoi ajankohtaisia projektin kuulumisia, joita kuultiin myös ajankohtaiswebinaarissa 31.8.2018. Puheenjohtaja kävi läpi datahub-järjestelmän hankintakustannukset sekä niiden jakautumisen ja näytti projektin aikataulun vaiheineen. Toimitusprojekti on alkanut ja organisoituminen tehty. Kokonaissuunnitteluvaihe ajoittuu syys- / lokakuulle 2018 ja tarkennetun suunnittelu vaihe marraskuun 2018 ja tammikuun 2019 väliselle ajalle. Helmikuussa 2019 siirrytään kehitys- ja testausvaiheeseen. Puheenjohtaja kannusti ryhmäläisiä katsomaan ajankohtaiswebinaarin tallenteen, jossa Pasi Aho kävi vielä yksityiskohtaisemmin läpi ajankohtaisia asioita ja kertoi myös hieman enemmän esim. järjestelmätoteutuksesta sekä arkkitehtuurista. Käyttöönottotyöryhmän toiveena oli saada kesän jälkeen ensimmäiseen kokoukseen järjestelmätoimittajan edustaja esittäytymään. Puheenjohtaja kertoi, että koska toimittajan kanssa aloitettiin vasta kuluvalla viikolla projektikoulutukset, ei esittelyä vielä tähän kokoukseen saatu mukaan.
Pöytäkirja 2 (8) Lainsäädäntötyö on edelleen kesken. Puheenjohtaja kertoi myös Ylen uutisoinnista lainsäädännön arviointineuvoston lausuntoon liittyen, jossa nostettiin esiin datahubin kyberturvallisuuskysymyksiä ja ehdotettiin lohkoketjuteknologiaa yhtenä vaihtoehtona datahubin toteutukseen. Fingrid on käynyt lausuntoon liittyen keskustelua työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ja antanut ministeriölle pyydetyt lisäselvitykset. Datahub ei esimerkiksi sisällä uutisessa mainittuja arkaluontoisia henkilötietoja ja lohketjuteknologiaa ei ole vielä tarpeeksi pilotoitu, jotta sen voisi katsottavan oleva realistinen vaihtoehto datahubin osalta. Uutisen taustalla olleen lainsäädännön arviointineuvoston antaman lausunnon ei näillä näkymin nähdä vaikuttavan lainsäädännön etenemiseen. Datahub-lainsäädäntömuutokset oletetaan edelleen astuvan voimaan vuoden vaihteessa. Fingrid ja Energiateollisuus ry ovat jo käynnistäneet valmistelutyön myös datahubin vaatiminen asetusmuutosten osalta. Datahub-projekti järjestää loppuvuoden aikana alueellisia datahub-seminaaritilaisuuksia eli Datahub Road Show kiertueen, jossa tullaan kuulemaan projektin ajankohtaisia asioita. Puheenjohtaja näytti työryhmälle tilaisuuksien alustavaa agendaa, joka julkaistiin myös datahub-webinaarissa sekä EDIELfi-portaalissa. Agendalle listattujen aihekokonaisuuksien lisäksi Fredrik Södö tulee kertomaan datahubin testaus- ja sertifiointiasioista. Työryhmäläiset esittivät toiveen, että tilaisuus nauhoitettaisiin, jotta myös jälkeenpäin tilaisuus olisi katsottavissa niille, jotka eivät pääse paikalle. Puheenjohtaja kertoi, että nauhoituksen mahdollisuutta selvitetään ja se lienee mahdollista Vantaan seminaarin osalta. Puheenjohtaja kertoi myös lyhyesti uudistetusta Tietokonversiosuunnitelmasta. Lainsäädännössä tullaan viittaamaan tietokonversiosuunnitelmaan sekä käyttöönottosuunnitelmaan ja suunnitelmat tulee päivittää velvoittavaan tekstimuotoon. Työryhmässä nousi toive saada päivitetty versio tietokonversiosuunnitelmasta käyttöönottotyöryhmällekin luettavaksi. Puheenjohtaja toimitti tietokonversio- sekä prosessityöryhmällä kommentoitavana olevan päivitetyn dokumentin käyttöönottotyöryhmälle kokouksen aikana. Tietokonversion pilottiprojektin etenemisestä puhuttaessa esiin nousi toive saada markkinaosapuolille näkyviin Titta-palvelusta analytiikkaa tiedon laadusta yleisellä tasolla, jotta yhtiöissä osattaisiin myös seurata omaa tilannetta suhteessa muihin toimijoihin. Puheenjohtaja kommentoi, että kunhan datahub-lainsäädäntö astuu voimaan, myös datan laadun seuranta tulee tehostumaan suunnitelman mukaisesti. Tällä hetkellä palvelun käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen ja varsinkin yhtiökohtaiset laaturaportit nostaisivat kynnystä käyttää palvelua. Palautteena työryhmässä esiin nousi myös, että toimialaa kannattaisi näkyvämmin kannustaa Titta-palvelun käyttöön, sillä nyt kynnys käyttää palvelua on kuulemma suuri varsinkin niille yhtiöille, joilla datan laadussa on vielä paljon parannettavaa. Titta-palvelun käyttökokemukset ovat olleet hyviä ja palvelun kautta saatavat virheraportit auttavat ja tukevat myös datan laadun parantamista. Viestinä siis muille markkinatoimijoille, että palvelua kannattaa hyödyntää jo aikaisessa vaiheessa eikä datan laadun olekaan heti tarkoitus olla täydellistä vaan palvelun käyttö on apuna korjaustyössä. Tietokonversiosta toivottiin myös omaa ajankohtaiswebinaaria, jossa esim. iteraatiovaiheita avattaisiin tarkemmin, sillä työryhmässä nähtiin, ettei vaiheita ole kuvattu tarpeeksi selkeästi. Puheenjohtaja näytti myös vasta perustetun toimijoiden käyttöönottosuunnittelutyöryhmän kokoonpanon, jossa jäseninä mukana on myös käyttöönottotyöryhmäläisiä. Tämän pienemmän markkinaosapuolista koostuvan ryhmän tarkoituksena on tehdä ohjeistus markkinaosapuolien käyttöönottosuunnitelmien laatimiseksi. Pöyry toimii myös tämän ryh-
Pöytäkirja 3 (8) män osalta fasilitointi- ja dokumentointiapuna. Työryhmän tehtävä on myös markkinaosapuolten datahubiin valmistautumisen etenemisen seurannan ja siihen käytettävien mittareiden määrittäminen. Työryhmälle on aikataulutettu neljä kokousta syksyn aikana. Datahub-projekti tulee myös perustamaan oman teknisentyöryhmän järjestelmätoimittajien edustajista ja teknistä ryhmää voidaan hyödyntää myös käyttöönottotyön tukena. Fredrik Södö tulee tiedottamaan tarkemmin ryhmän perustamiseen liittyvistä asioista tämän vuoden aikana. Datahub-projekti on saanut lisävahvistuksia loppukesän aikana. Pinja Kimari keskittyy datahubiin tulevien henkilötietojen tietosuojaan liittyviin kysymyksiin ja Petri Ahonen toimii asiantuntijatehtävissä datahubin testaukseen liittyen. Tiedonvaihtopalveluissa aloittaa syyskuussa asiantuntijana Teemu Hiekka, joka tulee osallistumaan Fingridin edustajana pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin tiedonvaihdon kehitysryhmiin. Datahubin projektitiimi on näin ollen kasassa ja avoimet paikat ovat täytetty. Kokouksessa esitetty esitysmateriaali projektin ajankohtaisista asioista löytyy pöytäkirjan liitteestä 1. Heinimäki kertoi lyhyesti älyverkkotyön etenemisen kuulumisia. Älyverkkotyöryhmän mietintö tullaan julkistamaan 24.10.2018. Puhtaan energianpaketista pyritään puolestaan saavuttamaan poliittinen yhteisymmärrys vuoden loppuun mennessä. Leinonen kävi läpi lyhyesti päivän työpajan sekä syksyn työskentelyn tavoitteita ja kokouksen aikana tullaan myös käymään läpi tarkemmin käyttöönottosuunnitelman version 2.0 sisällöllisiä tavoitteita. 3 Sanomaliikenteen alasajosuunnitelma Työryhmä kävi läpi PRODAT-sanomaliikenteen alasajosuunnitelmaan saadut kommentit. Kommentteja saatiin parilta markkinatoimijalta sekä Sähkömarkkinoiden tiedonvaihtopäiviltä. Saadut kommentit sekä työryhmän vastaukset löytyvät pöytäkirjan liitteestä 2. 4 Käyttöönottosuunnitelman versio 2.0 Leinonen näytti työryhmälle sisäisesti koostettua versiota muutostarpeista, joita on jo tunnistettu vietäväksi versioon 2.0. Termistön määritelmiä on tarve tarkentaa yhdenmukaisiksi läpi datahub-dokumentaation. Lisäksi joitakin yksittäisiä termejä, kuten käyttöönoton jälkeinen aika tulisi päivittää kuvaavammaksi, esim. tehostetun valvonnan aika tai muu yhdessä mietitty kuvaavampi termi. Dokumentin linkkien toimiminen on tarkistettava ja toimimattomat linkit päivitettävä. Käytiin läpi luvuittain tunnistetut muutostarpeet. Datahub järjestelmätestausta käsittelevään lukuun tulisi laatia prosessista ylätason kuvaus ja tehdä viittaukset tulossa olevaan testaussuunnitelmaan kunhan se valmistuu. Seuraavan versiopäivityksen myötä tulee myös läpikäydä, mitkä nykyiset suositukset voidaan muuttaa velvoitteiksi ja mitkä jätetään suosituksiksi. Käyttöönottosuunnitelman nykyinen vinkkilista voisi olla luontevampi viedä osaksi toimijoiden käyttöönottosuunnitelmaohjeistusta. Keskustelua ehdotuksesta voidaan jatkaa toi-
Pöytäkirja 4 (8) mijoiden käyttöönottosuunnitelmaohjeistusta valmistelevassa pienryhmässä. Vaihtoehtona on myös viedä se omaksi liitteekseen käyttöönottosuunnitelmaan. Myös muualla käyttöönottosuunnitelmassa löytyvät vinkeiksi muotoillut ohjeet tulisi käydä läpi ja tarvittaessa muotoilla uudelleen. Käyttöönottosuunnitelman versiota 2.0 tullaan viemään velvoittavaan muotoon vastaamaan laista suunnitelmaan tulevaa viittausta. Kaikkia keväällä suunniteltuja täsmennyksiä ei seuraavaan versioon saada vielä tehtyä, sillä avoimiin aihealueisiin tullaan saamaan täsmennyksiä datahub-projektilta vasta loppuvuodesta kokonaissuunnitteluvaiheen ja tarkennetun suunnitteluvaiheen valmistuttua. Sovittiin, että kokouksessa yhdessä sovittuja muutoksia aletaan viedä suunnitelmaan ja annetaan päivitysten valmistuessa työryhmän kommentoitavaksi. Heinimäki kommentoi, että mikäli Energiateollisuus ry:n Sähkömarkkinoiden menettelytapojen työryhmältä halutaan kommentteja liittyen johonkin aihealueeseen, sen seuraava kokous on tulossa 18.9. Suunnitelman päivittäminen sovitettiin aloitettavan luvusta 6 (Käyttöönotto), sillä tämän luvun osalta suosituksia on tarve muuttaa velvoittavaan muotoon tai muotoilla uudelleen / jättää kokonaan pois. Myös dokumentin rakennetta ja otsikointia voidaan tarvittaessa vielä tässä vaiheessa päivittää, sillä version 2.0 jälkeen rakenteellisten muutosten tekeminen dokumenttiin on työläämpää. Toimialan käyttöönottosuunnitelma nimi tulee myös muuttaa muotoon, jossa ko. suunnitelmaan on laissa viitattu eli jatkossa työryhmän työstämään suunnitelmaa kutsutaan Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönottosuunnitelmaksi. Työryhmälle kommentoitavaksi annettavat päivitykset näkyvät muutosmerkintöinä, mutta koska suunnitelma tulee kokemaan niin mittavia muutoksia, ei julkaistavaan versioon ole hyödyllistä jättää muutosmerkintöjä näkyviin. Uudistetun käyttöönottosuunnitelman 2.0 julkaisun jälkeen muutosmerkinnät toki taas jätetään näkyviin seuraaviin versiopäivityksiin, niin lukijoiden on helpompi löytää päivitykset. Keskustelussa esiin nousi myös tietokonversiokyselyssä aiemmin toimialalle esitetty kysymys mittaustietojen toimituksesta PRODAT Z11 sanomin kkm9 osalta. Kysymyksen esittämisen aikaan toimijoilla ei ollut tiedossa datahubin tarkennettua aikataulua, jolloin toimijoiden oli hankala vastata kysymykseen, milloin he olisivat valmiita luopumaan kyseisistä sanomista ko. kuormituskäyrämallin osalta. Kysymys päätettiin tuolloin siirtää esitettäväksi toimialalle myöhemmässä vaiheessa, kun datahubin aikataulu on tarkentunut. 5 Riskienhallintasuunnitelman päivittäminen Työryhmäläisillä oli kotitehtävänä käydä läpi riskienhallintasuunnitelman päivitystarpeita taustaryhmiensä kanssa. Suunnitelman päivitystarpeita käsiteltiin myös työryhmän edellisessä kokouksessa ja tuon läpikäynnin huomioihin ei ryhmäläisillä ollut juuri lisättävää. Yhteenveto ko. kotitehtävän vastauksista löytyy pöytäkirjan liitteestä 1. Keskustelussa esiin nousi myös huomio tuoda riskilistaan vastuutusta riskien osalta, eli sitä mikä on kenenkin vastuulla. Riskilistan todettiin olevan myös kanava viestiä datahub-toteutusprojektille tunnistettuja riskejä. Puheenjohtaja kommentoi, että kaikissa datahubin osaprojekteissa tehdään riskikartoitusta ja riskejä sekä niiden todennäköisyyden vähentämiseksi tehtäviä toimenpiteitä käydään tasaisin väliajoin läpi projektin hallintaryhmän kokouksissa. Keskustelussa esiin nousi järjestelmätoimittajien resurssiriskien huomioimisen tärkeys, sillä toimialalta on tullut paljon palautetta, ettei järjestelmätoimittajien päästä saada enää
Pöytäkirja 5 (8) tarjouksia ajalle ennen datahubia. Kesällä julkistetun uuden käyttöönottoajan myötä tilanne kuitenkin helpottunee ja järjestelmätoimittajat pystyvät paremmin arvioimaan resurssejaan. Yhtenä uutena huomiona keskustelussa esiin nousi myös palvelunestohyökkäyksen riski, sillä datahubin käyttöönottoaika on yleisesti tiedossa. Koska erityistä tarvetta laajemmalle päivitykselle riskienhallintasuunnitelman osalta ei tässä vaiheessa nähty, päätettiin siirtää päivitys loppuvuoteen tai mahdollisesti vasta ensi vuoden alkuun, kun datahub-projektilta saadaan lisätietoa ja lisätä käyttöönottosuunnitelmaan maininta tulevasta päivityksestä. 6 Varautumissuunnitelma työstäminen 6.1 Markkinaosapuolen käyttöönottovalmiuden puuttuminen käyttöönottovaiheessa Käytiin yhdessä keskustellen läpi työryhmällä kotitehtävä olleet kysymykset varautumissuunnitelmaan liittyen. Ensimmäinen kysymys koski tilannetta miten toimittaisiin, jos yhdellä tai usealla verkkoyhtiöllä tai sähkönmyyjällä ei ole käyttöönottovalmiutta? Kotitehtävien vastauksissa esiin nousi, että mikäli yksi tai useampi sähkön vähittäismyyjä puuttuu, käyttöönotto vaikeutuu, mutta sitä voitaisiin jatkaa. Mikäli myyntiyhtiö puuttuisi, sen toiminta päättyisi muutoshetkeen. Etukäteen täytyy miettiä menettelytavat, miten lopettavan myyjän asiakkaiden osalta toimitaan (SML 102 soveltaminen). Markkinoilta tippumisen riskin nähtiin kuitenkin olevan riittävä kannustin varmistamaan myyjien käyttöönottovalmius. Verkkoyhtiön käyttöönottovalmiuden puuttuminen nähtiin ongelmallisempana. Teoriassa markkinat voisivat toimia vaikka joku verkko puuttuukin, mikäli asiakkaat siirrettäisiin hyvissä ajoin toiselle toimijalle. Datahubissa on tieto myyjistä ja sopimusten määräaikaisuudesta, joten myyjänvaihdot voisivat onnistua ilman verkkoa, mikäli verkon tiedot olisi tuotu konversioissa datahubiin, mutta käytännössä verkkoyhtiön puuttuminen nähtiin erittäin haastavana käyttöönoton näkökulmasta. Huomioitavaa riskin toteutuessa olisi se, että muilla toimijoilla on riittävästi aikaa reagoida. Käyttöönottoaikataulua ei tässä tapauksessa nähty järkeväksi viivästyttää vaan tärkeää on varautumisen osalta suunnitella prosessi niin, että markkinaosapuolilla on reagointiaikaa ja puuttuvan markkinaosapuolen asiakkaat ehdittäisiin siirtää. Käyttöönottotyöryhmä linjasi, että ainoastaan datahub-järjestelmän toimimattomuus voisi johtaa käyttöönoton viivästymiseen tai paluusuunnitelman käynnistymiseen. Ryhmäläiset kommentoivat, että markkinaosapuolten sertifiointi datahubia vasten tulisi tehdä hyvissä ajoin ennen käyttöönottoa, jotta kaikkien yhtiöiden käyttöönottovalmius saadaan selville. Energiaviraston kanssa on määritettävä toimet ja prosessi, mihin ryhdytään / menetellään, mikäli joku markkinaosapuoli puuttuisi käyttöönotosta. Myös sertifioinnin laadukkuutta ja vaativuuden tärkeyttä korostettiin ko. riskin hallintakeinona. Markkinaosapuolen testaus tulee tehdä sillä järjestelmällä, jota osapuoli tulee datahubissa käyttämään. Kaikki laajemmat järjestelmämuutokset, jotka vaikuttavat integraatioihin / rajapintoihin, edellyttävät uudelleentestausta.
Pöytäkirja 6 (8) Keskusteltiin myös puskurien purkamisesta vaiheittain. Olennaista puskurien purkamisessa on se, että yhden käyttöpaikan tiedot puretaan oikeassa järjestyksessä. Vasta puskurien purkamisvaiheen jälkeen voidaan datahubin rajapinnat avata ja käynnistää datahubin mukaiset prosessit. 6.2 Point of no return -piste Toinen työryhmän kotitehtäväkysymys koski Point of no return (PONR) ajan määrittämistä eli onko paluu vanhaan järjestelmään mahdollista vielä muutoshetken jälkeen? Kotitehtävän vastauksissa PONR:in nähtiin ajoittuvan muutoshetkeen tai siihen, kun puskuroidut tiedot puretaan datahubiin. Palaamista nykyiseen sanomaliikenteeseen muutoshetken jälkeen ei nähty vaihtoehtoehtona. Mietittiin myös, onko palautumissuunnitelman käynnistäminen mahdollista enää edes ydinjäädytysjaksolla eli sijoittuisiko PONR ydinjäädytysjakson alkuun. Keskustelussa Norjan (Elhubin) malli sai kannatusta eli kun datahub antaa toimijoille käskyn päivittää järjestelmät, ei paluu vanhaan tiedonvaihtoon olisi enää mahdollista. Heinimäki kommentoi myös ET:n Sähkömarkkinoiden menettelytapojen työryhmäläisten viestin olleen sama. Mietittiin myös miten toimialan käyttöönottosuunnitelmassa tulee varautua muutoshetken (=PONR) jälkeiseen vakavaan häiriötilanteeseen? Tämän todettiin olevan datahubin normaalia varautumista eikä se eroa tuotantokäytön mahdollista myöhemmistä häiriöistä. Puskureita voitaisiin hyödyntää myös muutoshetken jälkeisissä häiriötilanteissa. Paluuseen vanhaan toimintamalliin ei varauduta. 6.3 Ydinjäädytysjakson pidentyminen suunnitellusta Kotitehtävänä työryhmäläiset miettivät myös miten toimitaan tilanteessa, jossa tavoiteltu enintään 11 vuorokauden ydinjäädytysjakso pidentyy oleellisesti? Toinen kysymys koski sitä, miten pitkään ydinjäädytysjaksoon markkinaosapuolet tulisi ohjeistaa valmistautumaan ja mikä on aikaraja, jonka jälkeen palautumissuunnitelma on käynnistettävä? Vastausten perusteella nähtiin tarvittavan ehdoton etukäteen määritelty aikaraja, jonka jälkeen palautumissuunnitelma tulee käynnistää. Suunniteltua 11 vuorokauden ydinjäädytysjaksoa nähtiin olevan mahdollista pidentää vain päiviä, korkeintaan noin viikko ja ainoastaan yhden kerran ilman että palautumissuunnitelma käynnistetään. Pidennys tulee kysymykseen vain tilanteessa, jossa datahub-järjestelmä ei ole valmis käyttöönottoon. Yksittäisten markkinatoimijoiden ongelmat käyttöönotossa eivät voi johtaa ydinjäädytysjakson pidentämiseen. Vaikutukset kuluttaja-asiakkaiden laskutukseen riippuvat MSCONS-sanomien toimituksista. Myös kuunvaihteella on oma merkityksensä, mikäli se osuisi pidennetylle ydinjäädytysjaksolle, sillä muutot lisäävät manuaalisen työn tarvetta kuunvaihteessa. Keskustelussa nousivat esiin myös ydinjäädytysjakson pidentymiseen tai mahdolliseen paluuseen liittyvät kustannuskysymykset esim. resursointiin liittyen (enemmän mm. asiakaspalveluhenkilökuntaan, koska manuaalista työtä joudutaan tekemään ydinjäädytysjaksolla). Mikäli päätöstä haluttaisiin perustella kustannuksilla, olisi ydinjäädytysjakson pidentymisestä ja paluusuunnitelman käynnistymisestä toimialalle aiheutuvat kustannukset laskettava etukäteen. Tätä ei pidetty kovin realistisena vaihtoehtona. Käytännön tilanteessa päätöksenteossa joudutaan huomioimaan ydinjäädytysjakson pidentymisestä arvioitu pituus sekä arvioon liittyvä epävarmuus.
Pöytäkirja 7 (8) 6.4 Markkinaosapuolten varautuminen paluusuunnitelman käyttöönottoon jouduttaessa Kotitehtävänä oli myös pohtia, miten markkinaosapuolten tulisi varautua mahdollisen paluun varalta? Tärkeäksi nähtiin varmistaa datahubin käyttöönottoon liittyvien järjestelmäympäristöjen toimivuus. Tärkeänä nähtiin myös toteutetaan järjestelmiin riittävät puskurit ydinjäädytysjakson tapahtumille. Puskureissa oleva tieto tulisi olla purettavissa sekä nykyiseen sanomaliikenteeseen että datahubiin ja puskureista pitäisi ottaa myös tarvittavat varmuuskopiot. Käyttöönottoon liittyvissä versiopäivityksissä tulisi huomioida paluun mahdollisuus ja viimeisin tuotantokäytössä ollut versio on voitava palauttaa käyttöön tarvittaessa. Myös resurssivaraukset operaattoreilta ja muilta kumppaneilta tulee varmistaa. Ryhmäläiset miettivät myös miten paluu vanhaan toimintamalliin käytännössä toteutettaisiin. Tilanteeseen jouduttaessa tulisi määrittää tietty nolla hetki, johon palataan puskureissa olevien tapahtumien osalta. Tiedot purettaisiin nykyiseen sanomaliikenteeseen (PRODAT-sanomaliikenne). Ylösajo tulisi tehdä määrätyssä järjestyksessä prosesseittain ja siinä tulee varmistaa, että sanomat menevät oikeille osapuolille (rakennetietojen ylläpito ja ajantasaisuus). Huomioitavaa on, että nykyiset PRODAT-sanomat eivät tue GSRN-tunnuksen käyttöä. MSCONS-sanomaliikenne on mahdollista ajaa tarvittaessa ylös myös ydinjäädytysjakson venymisen johdosta. Ennen uuden suunnitellun käyttöönoton aloittamista markkinaprosessit ajettaisiin ensin ylös nykyisellä Ediel-tiedonvaihtomallilla. Siinä tulisi huomioida mm. puskureiden purkaminen nykyiseen sanomaliikenteeseen, MSCONS-sanomien lähetyksen aloitus, järjestelmäversioiden palauttaminen ja ongelmaratkaisuun kuluva aika sekä palautumiseen ja uuteen käyttöönottoon liittyvä viestintä sekä uudet resurssivaraukset. Uusi suunniteltu käyttöönotto olisi tämän jälkeen mahdollinen aikaisintaan 27 vuorokauden kuluttua, kun sanomaliikenne olisi ajettu uudelleen alas käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. 6.5 Go / no go -päätösprosessi ja päätöksentekokriteerit Go / no go -päätösprosessin osalta työryhmäläiset nostivat esiin kotitehtävien vastauksissa seuraavat huomiot: Käyttöönoton valmistelutoimien jatkuva ja systemaattinen seuranta Todellinen käyttöönottovalmius Huolellisesti määritellyt ja selkeästi kuvatut tarkistuspisteet Selkeät päätöksentekokriteerit ja -vastuut Päätöksenteon nopeus; etukäteen määritellyt kriittisyysluokat ja aikataulut tehtäville päätöksille Kaikki keskeiset sidosryhmät huomioitava päätöksenteossa: vähittäismyyjät, verkot, viranomaiset Lisäksi päätösprosessin yhteydessä korostettiin Pakollisten toimenpiteiden viestiminen selkeästi ja ymmärrettävästi osapuolille Mahdollisimman varhainen puuttuminen: lisäselvitykset ja/tai pakollinen tuki markkinaosapuolen laskuun Erityistuen mahdollisuus toimijoille, joihin liittyy erityinen huoli
Pöytäkirja 8 (8) Vertaistuki, mutta resurssirajoitteiden vuoksi ei välttämättä mahdollista lähellä käyttöönotto Go / no go -päätöksentekokriteerien osalta työryhmäläiset nostivat esiin kotitehtävien vastauksissa seuraavat huomiot: o Hyväksytyt käyttöönottosuunnitelmat o Osapuolet suorittaneet testaussuunnitelman mukaiset testit hyväksytysti o Datahubilla tekninen valmius tuotantoon ja järjestelmätoimittaja suorittanut suorituskykytestaukset hyväksytysti Päätös edetä ydinjäädytysajanjaksolle o Perustietojen ja mittaustietojen lataus ja tarkistus onnistuneesti o Kenraaliharjoitus pilottiryhmän kanssa suoritettu hyväksytysti; kenraaliharjoitus koko toimialalle liian raskas? Päätös tuotantokäyttöönotosta o Osapuolien liityntärajapinnat toimivat hyväksytysti o Tietokonversiot täyttävät tuotantovaiheeseen siirtymisen laatukriteerit o Toimijoiden puskureiden purkaminen datahub- järjestelmään o Smoke-testaus läpäisty hyväksytysti Päätös tuotantokäytön jatkamisesta o Rajapinnat toimivat hyväksyttävällä tavalla o Liiketoimintaprosessien suorituskyky hyväksyttävällä tasolla Kotitehtävien vastauksista ei työryhmässä ehditty keskustelemaan. Puheenjohtaja vie kokouksessa esille tulleet huomiot datahub-projektille eteenpäin. 7 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.20. Seuraava käyttöönottotyöryhmän on kokous 2.10.2018. Jakelu Liitteet Datahub käyttöönottotyöryhmä Liite 1 Esitysmateriaali Liite 2 Sanomaliikenteen alasajosuunnitelman kommentit ja vastaukset