Rauma Aarnkari Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2015 Arttu Tokoi 2015 Satakunnan museo
Sisällysluettelo Kartat 2 kpl Arkistotiedot Tiivistelmä 1. Johdanto... 6 2. Alueen historia ja tutkimushistoria... 6 3. Inventointi... 8 Lähteet Liitteet (kuvaluettelo) Kannen kuva: Näkymä länteen Aarnkarin länsipäässä. Kuva: Arttu Tokoi 1
Yleiskartta alueesta. 2
Kartta inventoitavasta alueesta. 3
Arkistotiedot Kaupunki: Rauma Tutkimuksen laatu: perusinventointi Inventoinnin syy: asemakaavamuutos Peruskartta: 113208 Tutkimuslaitos: Satakunnan Museo Inventoija: Arttu Tokoi Kenttätyöaika: 9.6.2015 Digitaalikuvat: 1-6 Sivumäärä: 12 Alkuperäisen raportin säilytyspaikka: Satakunnan Museon arkisto 4
Tiivistelmä Raumalla Aarnkarin asemakaava-alueella inventoitiin 9.6.2015 muinaisjäännöksiä Satakunnan museon toimesta. Työn tekijänä oli Arttu Tokoi ja valvojana Satakunnan museon amanuenssi Leena Koivisto. Alue sijaitsee Rauman kaupungin luoteisosassa Syvänraumanlahden pohjoispuolella. Inventointi kattoi Aarnkari nimisen pienen saaren lisäksi hieman rantaa tämän koillispuolella. Saaren yhdistää nykyään mantereeseen tie, ja sekä saaressa että rannan puolella on rakennuksia. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ei alueelta aiemmin tunnettu, eikä inventoinnissa havaittu uusia. 5
1. Johdanto Raumalla Aarnkarin alueella inventoitiin 9.6.2015 muinaisjäännöksiä Satakunnan museon toimesta. Inventointi liittyi alueen uuden asemakaavan laadintaan. Työn tekijänä oli Arttu Tokoi ja valvojana Satakunnan museon amanuenssi Leena Koivisto. Alueelta ei aiemmin tunnettu muinaisjäännöksiä. Tämä tarkistettiin Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä ja aiemmista inventointiraporteista. Alueen historiaa ja maankäyttöä selvitettiin varsinkin vanhan karttamateriaalin avulla. Dokumentointi taas tehtiin valokuvaamalla. 2. Alueen historia ja tutkimushistoria Inventoitavan alue on kokonaan alle kymmenen metrin korkeudella merenpinnasta, joten esihistoriallisella ajalla paikka on ollut veden peittämää. Ensimmäisenä näkyville ovat nousseet alueen koillisreuna ja itse karin huippu. Vanhojen kartta-aineistojen perusteella alueella ei ole ollut mainittavampaa maankäyttöä ainakaan 1800-luvulla (kuva 1). Vuoden 1903 karttaan on tosin merkitty jonkinlainen linjaus, mahdollisesti puhelinlinja tai muu vastaava, kulkevaksi karin eteläpään kautta (kuva 2). Kuva1. Isojakokartassa vuodelta 1801 alueelle on merkitty metsää ja kalliota. Charta öfver Lachtis Säterie Rusthålls Ägor. Trediedelen. A. Ringbom 1801. 6
Kuva 2. Ote senaatinkartasta vuodelta 1903. Inventoitava alue punaisen ympyrän sisällä. Paikalle on merkitty kalliota, ja jonkinlainen linjaus, mahdollisesti puhelinlinja, joka päättyy Kaurasen saareen. Venäläinen topografikartta 1:21 000, XV 12, 1903. Lähialueilta tunnetaan jonkin verran ensimmäisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia. Linnoittamistyöt aloitettiin seudulla ilmeisesti vuonna 1916, tarkoituksena suojata länsirannikon kaupunkeja saksalaisten mahdolliselta maihinnousulta (Rauanheimo 1950:159; Sjölund 1985:9-14). Kiinteistä tykkipattereista kuitenkin vain kaksi, Patterinmäen ja Karhulinnan patterit, oli vuoteen 1918 mennessä saatu valmiiksi, ja näistäkin jälkimmäisestä nähtävästi puuttuivat tykit (Arimo 1981: 54; Sjölund 1985: 9-10, 15). Sjölundin (1985: 15-16) mukaan tykkipatteri on sijainnut myös Nurmesluodon päässä, ja myös Ensimmäiseen Petäjäkseen rakennettiin neljä tykkiä käsittävää patteria, joka kuitenkin jäi keskeneräiseksi. Näiden lisäksi eripuolella Raumaa on hänen mukaansa ollut useita yksinkertaisempia kenttälinnoituksia. Näitä on tehty muun muassa Syvänraumanlahden etelärannalle ja kaikkiin Petäjäksiin. Inventoitavan alueen kannalta lähin linnoite on kuitenkin Karhulinnan rannikkopatteri jonka etumaastossa Aarnkari sijaitsee. Aluetta aiemmin koskevia inventointeja ovat Kerttu Itkosen Rauman perusinventointi vuodelta 1961, Jari Sjölundin alueen ensimmäisen maailmansodanaikaisia varustuksia koskeva inventointi vuodelta 1985 ja Aku Riikilän kokoama Rauman maalaiskunnan kiinteiden muinaisjäännösten kartoitus vuodelta 1989 sekä Tiina Vaskon tekemä arkistoinventointi vuodelta 2012. 7
Kuva 3. Saaren kasvillisuutta ja läpikulkeva tie pohjoisen suunnasta kuvattuna. 3. Inventointi Aarnkari sijaitsee Rauman kaupungin luoteisosassa Syvänraumanlahden pohjoispuolella. Inventoitava alue kattaa Aarnkari-nimisen pienen saaren lisäksi hieman rantaa karin koillispuolella. Saaren yhdistää nykyään mantereeseen tie, joka jatkuu saaren läpi. Sekä saaressa että mantereen puolella on rakennuksia. Saaren korkein kohta sen länsipäässä on avokalliota, mutta muualla kallioinen maaperä on enimmäkseen metsän peittämää. Valtapuuna on mänty, joskin erityisesti muutamilla kosteikkopaikoilla kasvaa myös lehtipuuta (kuva 3). Suuri osa mantereenpuoleisesta alueesta on hoidettua piha-aluetta. Inventoinnissa kiinnitettiin erityisesti huomiota kalliopintojen tarkasteluun kalliopiirrosten varalta sekä mahdollisiin ensimmäisen maailmansodan aikaisiin puolustusvarustuksiin. Kumpiakaan ei kuitenkaan löydetty. Saaren itäpäässä havaittiin kolme kallioon upotettua rautapulttia, jotka voisivat sijaintinsa puolesta liittyä vuoden 1903 kartassa näkyvään linjaukseen, mutta saattavat yhtä hyvin 8
myöhäisempiä. Kyseessä ei kuitenkaan ole kiinteä muinaisjäännös. Inventoitavalta alueelta ei siten löydetty uusia muinaisjäännöksiä. 9
Lähteet ja kirjallisuus: Kartat: Ringbom, A. Charta öfver Lachtis Säterie Rusthålls Ägor. Trediedelen. 1801. Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. A91:1/1-8 <http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27414332> Venäläinen topografikartta 1:21 000, XV 12, 1903. Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen arkisto. <http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1199555> Inventointiraportit Itkonen, Kerttu 1961. Rauman inventointi. Inventointikertomus. Museovirasto. Riikilä, Aku 1989. Kiinteiden muinaisjäännösten kartoitus. Rauman maalaiskunta, kaavoitus- ja mittaustoimisto. Sjölund, Jari 1985. Ensimmäisen maailmansodan varustukset Raumalla. Inventointikertomus ja kunnostussuunnitelma. Kenttätyöraportteja nro 2. Rauman museo. Vasko, Tiina 2012. Rauman kaupunki Strateginen yleiskaava visio 2025 - alueen arkeologisen inventointitarpeen selvitys. Satakunnan museo. Kirjallisuus Arimo, Reino 1981. Suomen linnoittamisen historia 1918-1944. Suomen sotatieteellisen seuran julkaisuja 12. Otava. Rauanheimo U.V. 1950. Venäläiset joukot Suomessa maailmansodan1914-18 aikana; niiden yleisryhmityksetja toimintasuunnitelmat. Tiede ja ase. Suomen sotatieteellisen seuran vuosijulkaisu n:o 8. Helsinki. Internetlähteet: Muinaisjäännösrekisteri. Museovirasto. <http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx> 10
Liitteet Liite 1. Kuvaluettelo 1. Rauma Aarkari. Rantamaisema saaaren länsipäässä. Idästä. 9.6.2015 2. Rauma Aarkari. Kallioiden välinen juonne. Idästä. 9.6.2015 3. Rauma Aarkari. Saaren korkein kohta. Lännestä. 9.6.2015 4. Rauma Aarkari. Kosteikkopainanne ja tie saaren keskivaiheilta. Pohjoisesta. 9.6.2015 5. Rauma Aarkari. Kallioon asetettuja pultteja. Kaakosta. 9.6.2015 6. Rauma Aarkari. Saaren sisäosaa. Idästä. 9.6.2015 11