MARKKINAT VERKOT Riina Heinimäki 27.3.2018 MUISTIO 1(6) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 2/2018 Aika Maanantai 26.3.2018 klo 9.00-13.00 Paikka Energiateollisuus ry:n toimisto, Eteläranta 10, Helsinki Kutsutut Jari Rusanen Loiste Sähköverkko Oy Greetta Arha Elenia Oy (kohdat 4.2-10) Tia Kautto Vattenfall Oy Anne Kulla Kokkolan Energia Oy Tarja Leppänen Savon Voima Oyj Elina Säiläkivi Caruna Oy Satu Vesaniemi Helen Oy Riina Heinimäki, siht. Energiateollisuus ry Saara Naukkarinen Energiateollisuus ry (kohta 7-10) Este: Pia Laakkonen Lappeenrannan Energia Oy Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Esityslistan hyväksyminen Kokoukselle laadittu esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi muutoksitta. 3. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistioon oli esitetty pieni tarkennus kohtaan 4.4. Hyväksyttiin tällä muutoksella. 4. Datahub 4.1 Tilannekatsaus yleistä, Riina Prosessidokumentista on julkaistu uusi versio (versio 1.5). Prosessidokumenttiin on lisätty uusi prosessi koskien mittausalueiden rakenteellisia muutoksia sekä kuvaus taseselvityslaskentojen laskemisesta taseikkunan ulkopuolella. Lisäksi on tarkennettu kappaletta 3.11 asiakasportaalista. Keskusteltiin luvun 3.11 täsmennyksestä. Koettiin muokattu kirjaus hieman epäselväksi. Kehitysryhmä katsoo, että datahubin tulisi tehdä verkonhaltijan lakisääteinen mittaustietojen raportointi ja tarjota myyjille vertailutietoa, jotta myyjä voi täyttää oman lakisääteisen velvoitteensa asiakaskohtaisesta kulutusraportoinnista. Datahubin ei tulisi kuitenkaan varsinaisesti tarjota asiakkaalle myyjän vuosiraportoinnin kaltaista määrämuotoista raporttia. Sovittiin että Jari ottaa asian esiin prosessityöryhmän kokouksessa 9.4. Hankinnan odotetaan valmistuvan kesään mennessä (Q2/2018). Lainsäädäntötyö on viivästynyt edelleen. Lausunto aikataulu on epäselvä. Edelleen TEMin tavoitteena on saada HE eduskuntaan kesäkuussa. Käytännössä edunkunnan käsittely jäänee siis syysistuntokaudelle. ET:n tuntimittaus- ja taseselvitystyöryhmä on keskustellut datahub-hankkeen kanssa muutoshetken taseselvitys- ja tasekorjausmenetelmistä. Yksimielisyys toimintatapojen pääperiaatteista on saavutettu. Yksityiskohtia pitää vielä kuvata myöhemmin tarkemmin. Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51 53 B, 00100 Helsinki PL 100, 00101 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi
2(6) Verkko- ja markkinavaliokunnat käsittelivät asiakkuustoimikunnan laatimaa datahubin kustannusjakoa ja hinnoittelurakennetta koskevaa kantapaperia 20.3. ja 22.3. pidetyissä kokouksissaan. Paperissa on esitetty alan alustavia näkemyksiä. Lopullisia näkemyksiä on mahdollista muodostaa vasta, kun datahubin todellisten kustannuksien suuruus on selvillä. Paperissa todetaan, että datahubin kustannustenjakoa päätettäessä ja maksujen määräytymisessä pitää varmistaa, että kustannukset jakautuvat tasapuolisesti, oikeudenmukaisesti ja syrjimättömästi kaikkien toimijoiden osalta. Hinnoittelussa pitää ottaa huomioon myös kolmannet osapuolet, ja heidän osallistumisensa sekä datahubin investoinnin että käytön rahoittamiseen. Uusien toimijoiden tuleminen markkinoille pitää huomioida. Investointikustannuksien pitää jakaantua valitulle pitoajalle, ja ne veloitetaan osana käyttömaksuja, jotta myös uudet myöhemmin mukaan tulevat käyttäjät osallistuvat datahub-investoinnin rahoitukseen. ET:llä ei ole vielä yhtenäistä näkemystä myyjien ja verkonhaltijoiden välisestä jako-osuuksien suuruudesta. ET kannattaa kuitenkin mallia, jossa käyttökustannukset koostuvat pelkästään muuttuvista kustannuksia. Yksikkökustannukset voidaan tarvittaessa kohtuullisesti porrastaa käyttöpaikkojen lukumäärän tai volyymien määrän perusteella niin, että huomioidaan volyymien kasvusta johtuva mittakaavaetu. Käyttöön perustuvaa määräytymistä puoltavat kustannusvastaavuuden ja oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Se osapuoli, joka käyttää rajapintoja paljon, useasti tai poikkeuksellisesti, maksaa enemmän. ET:n näkemyksen mukaan kiinteiden maksujen osuuden pitää olla nolla, mutta datahubiin liittymisestä voitaisiin periä kohtuullinen liittymismaksu. Toimijoita on huolestuttanut erityisesti kokonaiskustannuksien taso ja kokonaiskustannustehokkuus. Valiokuntien keskustelussa todettiin, että suurin ongelma on kokonaiskustannusten hallinta, ei välttämättä niiden jakaminen eri käyttäjäryhmien kesken. Datahubin päätöksenteossa ja datahubin kustannuksien kohtuullisuuden valvonnassa on tiedostettava riski kustannustehottomuudesta. Kehitysryhmä jakoi esitetyn huolen datahubin kustannuksien kasvamisesta vuonna 2014 arvoidusta ja korosti kustannustehokkuuden huomioimista datahubin valvontamallissa. Lopuksi keskustelussa todettiin, että tunnelma alalla on odottavainen. Parhaillaan odotetaan sekä hankinnan että lainsäädännön valmistumista, koska toimijoiden omat hankkeet ovat näistä riippuvaisia. 4.2 Käyttöönottotyöryhmä, nykyisen sanomaliikenteen alasajo käyttöönoton yhteydessä, Riina ja Greetta Käyttöönottosuunnitelmasta on julkaistu päivitetty versio 1.1, jossa on huomioitu toisella kommentointikierroksella saadut vähäiset kommentit. Ediel.fi -sivuilta löytyy myös epävirallinen versio, jossa näkyy muutosmerkinnät. Käyttöönottosuunnitelmaa koskeva työ jatkuu taas hankinnan valmistuttua syksyllä. Tässä välissä työryhmä laatii yksityiskohtaista ohjetta nykyisen sanomaliikenteen alasajosta datahubin käyttöönoton yhteydessä. Laadittua sanomakohtaista taulukkoa käsitellään seuraavaksi käyttöönottotyöryhmän ja Fingridin tiedonvaihdon kehitysryhmän yhteiskokouksessa. Kehitysryhmällä ei ollut yksityiskohtaisia kommentteja taulukkoon. Rakennetta pidettiin selkänä ja loogisena. Sovittiin, että sihteeri lähettää keskiviikon kokouksen pohjalta muokatun taulukon kehitysryhmälle kommentoitavaksi sen valmistuttua. Keskusteltiin käyttöönottovaiheesta ja eri osapuolien valmiudesta hoitaa yhteisesti sovittuja prosesseja poikkeusvaiheen aikana. Huolta aiheuttaa varsinkin ajatus, jos joku yhtiö ajoittaa järjestelmän käyttöönoton ydinjäädytysjaksoon.
3(6) Käyttöönottotyöryhmän työssä periaatteellisena linjauksena ja oletuksena on ollut, että markkinaosapuolten järjestelmät ovat käytössä koko ydinjäädytysjakson ajan lukuun ottamatta mahdollista katkoaikaa, jolloin tietojärjestelmiin tehdään tarvittavat päivitykset ja muutokset. Todettiin, että tästä ja muista keskeisistä käyttöönottoa koskevista linjauksista tulisi viestiä edelleen aktiivisesti. Asiat tulee nostaa esiin myös tiedonvaihtopäivillä. Pyydetään Minnaa korostamaan esityksessään, että yhtiöt miettisivät jo nyt hyvissä ajoin, mitä muutoksia kussakin yhtiössä ja järjestelmissä tarvitaan ja missä aikataulussa ne on tehtävissä. 4.3 Prosessiryhmän katsaus, Jari Jari kertoi, että prosessityöryhmän kokouksissa on käsitelty viime aikoina mm. prosessidokumentin muutoksia, eli asialistalla on ollut mm.: mittausalueiden muutokset taseselvityslaskentojen laskeminen taseikkunan ulkopuolella (1 krt/kk 3 vuoden ajalta) GS1 tunnukset Keskusteltiin GS1-tunnuksien käyttöönotosta. Kehitysryhmän jäsenet eivät ole vielä hakeneet tunnuksia. Käsitys on, että tämä on yleinen tilanne toimialalla. Osa toimijoista onkin toivonut, että Fingrid hakisi yhtiötunnukset keskitetysti. Tämän uskotaan nopeuttavan ja tehostavan uusien tunnuksien käyttöönottoa. Tätä on ehdotettu hankkeelle, mutta Fingrid ei ole vielä nähnyt tälle perusteita. Jari ottaa tämän esiin seuraavassa prosessityöryhmän kokouksessa. Kommentoitiin myös, että myyjät tarvitsevat GS1-tunnukset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa edetäkseen omassa käyttöönotossaan. Iteraatiovaihe 3 saattaa olla liian myöhään myyjälle. Jari esitteli Prosessityöryhmän 9.4.2018 kokouksen asialistaa. Asialistalla on mm. GS1- ja osoiterakenne ohjeiden päivitys, varttitase datahub-prosesseissa ja prosessikuvien yksinkertaistaminen. Toivotaan, että kokouksessa pohditaan, miten toisaalta tuntimitatut ja toisaalta varttimitatut kohteet käsitellään datahubissa. On päätettävä, miten asiakkaan käyttö mallinnetaan varteiksi niissä kohteissa, joista ei saada mitattua varttia taseselvitykseen. Lisäksi on keskusteltava, miten jäljellä olevat ei-etäluettavat kohteet käsitellään. Näidenkin kohteiden osalta on päätettävä, miten asiakkaan käyttö mallinnetaan varteiksi. Tapahtuuko se nykyisen kuormitusmenetelmän kautta (ensin tunneiksi ja sitten tunnit varteiksi) vai otetaanko käyttöön joku uusi menetelmä? Lisäksi vastuutahot on päätettävä yksiselitteisesti. Mallintaako verkonhaltija vai datahub eituntimittavien varttiarvot? Sovittiin, että Jari jakaa prosessiryhmän asialistan ET:n datahubsähköpostiryhmään. Lisäksi Jari kysyy jakelussa olevien mielipidettä GS1- tunnuksien keskitetystä Fingridin kautta tapahtuvasta hakemista ja myös asiakasraportointia koskevia näkemyksiä. Todettiin, että prosessityöryhmän kokouksiin on hankala valmistautua, kun asialistan lisäksi ei ennakkoon saa muuta materiaalia. 4.4 Konversiotyöryhmän katsaus, Sari ja Tia Tia kertoi pilotoinnin tilanteesta. Viimeisin testi oli yhteistestaus, jossa testattiin Titan suorituskykyä toimittamalla yhtä aikaa aineistot. Kaikki pilottiyhtiöt eivät olleet siinä mukana, mutta siltikin siirretyt aineistot kattoivat erittäin ison määrän sopimuksia ja käyttöpaikkoja (noin miljoona asiakastietoa). Suorituskyky kesti testin hyvin. Mitään viiveitä tarkistuksessa ei ilmennyt. Lopuksi Findrid/Solteq teki yhdenmukaisuustarkastuksen toimitettujen aineistojen pohjalta. Data oli kuitenkin vielä keskeneräistä (mukana
4(6) esimerkiksi testiasiakkaita), että luonnollisesti yhdenmukaisuustulokset ovat vielä heikkoja. Tittaa saa käyttää edelleen omaehtoiselta pohjalta. Pilotyhtiöiden on hyvä vielä tarkistaa, miten tehty sopimus kattaa myös pilotoinnin ulkopuolisen tietojen toimittamisen. Fingrid on suunnitellut avaavansa Titan muillekin kuin pilotyhtiöille omaehtoiseen testaukseen. Kyseessä on ennen lainsäädännön voimassaoloa eräänlainen tietokonversion pilotoinnin laajennus. Kaikki halukkaat voivat ilmoittautua mukaan. Mukaan pääsee palvelusopimuksen tekemällä. Palvelusopimuspohja julkaistaan EDIELfi portaalissa lähiaikoina. Niille ilmoittautuneille, jotka ilmoittautuvat huhtikuun loppuun mennessä laaditaan määrämuotoinen tietokonversio-ohjelma tilannekatsauksineen. Myöhemmin mukaan tulevat voivat käyttää palvelua oman aikataulunsa mukaisesti. Tietokonversioprojektia jatketaan syksyllä selvittämällä, miten tietoja voidaan tarkistaa ja rikastaa kolmannen osapuolen kanssa. Tähän on pyydetty pilottiyhtiöitä mukaan. Keskusteltiin käyttöönottoon liittyvistä testauksista ja siitä, miten toimijoita ohjeistetaan kenraaliharjoituksissa. Ohjeistuksessa pitää varmistaa, että lähetettävä data on kaikilla samalta ajalta, jotta voidaan tehdä eheystarkastuksia ja vaikkapa varjotaselaskentaa. Testauksia tarvitaan erilaisia. Datahubin toiminnallisuuksia voidaan tarkistaa vanhemmallakin datalla, mutta myös go-live harjoitus tarvitaan, jossa huomioidaan mahdolliset keskeneräiset prosessit ja puskurien toiminta. Tia kertoi kokemuksena, että datan laatua on ollut hyvä parantaa Titan raporttien pohjalta. Nämä on koettu hyödyllisiksi. Tittaan ollaan oltu tosi tyytyväisiä. Se on helppokäyttöinen ja suorituskyvyltään hyvä. 5. Sähköpostikäytännöt nykyisessä tiedonvaihdossa Käyttöönottotyöryhmä esitti toiveen kehitysryhmälle keskustella, mitkä ovat toimijoiden nykyiset sähköpostikäytännöt tietoturvan suhteen. Käyttöönottotyöryhmä toivoi tietoa, onko yhtiöillä jo nyt valmius käyttää turvasähköpostia. Keskustelun pohjalta voi yhteenvetona todeta, että useimmilla yhtiöillä on jo nyt mahdollisuus/valmius lähettää tietoturvallisesti sähköpostia. Tosin tämä on todella harvoin käytössä tänä päivänä. Kokemusta on toistaiseksi vain aivan yksittäisistä tapauksista. Yleisenä käytäntönä on ollut, ettei esimerkiksi henkilötunnuksia lähetetä sähköpostitse vaan niitä kysytään tai luovutetaan toimijoiden välillä puhelimitse. Moni yhtiö on parhaillaan tarkistamassa käytäntöjään ja käytettävissä olevia työkaluja tietoturva-asetuksen toteuttamisen yhteydessä. Käyttöönottotyöryhmän linjauksia ei siis pidetty ongelmallisina, vaan uskotaan, että tietosuoja-asetus jo osaltaan vaikuttaa siihen, että tietoturvalliset sähköpostin lähetystavat on jatkossa käytettävissä myös niillä yhtiöillä, joilla niitä ei vielä tänä päivänä ole. Yhtenä käytännönhaasteena tänä päivänä on ollut se, ettei sähköpostin lähettäjällä ole välttämättä tiedossa, mihin numeroon salasana lähetetään. 6. Sähkömarkkinoiden tiedonvaihtopäivien suunnittelu, ohjelma ja ryhmätyöt Viimeisteltiin kesän tiedonvaihtopäivien ohjelma. Muutokset ja ehdotukset puheenvuorojen/ryhmätöiden sisällöstä kirjattiin erilliseen dokumenttiin, jonka sihteeri lähetti sähköpostitse kokouksen jälkeen. Ideoitiin ryhmätöiden sisältöä sekä sovittiin pienryhmät, jotka laativat ensimmäisen version alustuksesta seuraavaan kokoukseen. Pienryhmät kokoontuvat etänä ennen seuraavaa kokousta. Ryhmät (koollekutsuja lihavoituna): 1. Päivittäisen tiedonvaihdon hoitaminen Satu, Anne, Elina, Pia 2. Datahubin käyttöönotto sanomaliikenteen alasajon kannalta
Greetta, Tia, Riina 3. Varttitaseen toteuttaminen mittauksen näkökulmasta Jari, Sari Lopuksi sovittiin, että sihteeri lähettää viestin järjestelmätoimittajille ryhmätöistä. 7. Energiaviraston tiedote Werel Oy:n asiakkaiden jakeluverkonhaltijoille (linkki tiedotteeseen) Saara Naukkarinen esittäytyi kehitysryhmälle. Keskusteltiin edellisillä viikoilla ylimääräistä työtä ja hankaluuksia aiheuttaneesta tapahtumasta sekä Energiaviraston asiaa koskeneesta linjauksesta. Yleinen tunnelma oli, että asiakkaat ovat olleet tosi hämmentyneitä. Verkkoyhtiön kontaktoidessa asiakkaita osa ei tiennyt asiasta vielä lainkaan ja osa ei ollut ymmärtänyt, mitä heidän sähkön myyjältä saamansa tiedote oli tarkoittanut. Tilanne on aiheuttanut suuresti lisätyötä verkonhaltijoilla sekä asiakkaiden keskuudessa epätietoisuutta, joka on ilmennyt lisääntyneenä asiakaspalvelutarpeena. Todettiin, että viraston tulkinta 102 :n soveltumisesta oli yllättävä. Aikaisemmin on tulkittu pykälän soveltuvan vain tilanteisiin, joissa myyjän koko toiminta päättyy. Akuuttitilanne on pääosin hoidossa. Tosin lopullisesti asia varmistuu ensi ja sitä seuraavilla viikoilla, kun verkonhaltijan asettama 3 viikkoa kuluu umpeen ja myyjättömät asiakkaat joudutaan katkaisemaan. Muutamat verkonhaltijat aikovat vielä kertaalleen ennen katkaisua kontaktoida myyjättömät asiakkaansa kirjeen lisäksi muilla tavoilla (soitto tai viesti). Tilanteen tekee hämmentäväksi, että Werel on päättymisilmoituksistaan huolimatta estänyt uuden myyjän toimituksen aloituksia näissä kohteissa sekä myös perunut omia toimituksen päättämisiään. Koko ajan tulee myös uusia myynnin aloituksia. Werelin toiminta ei siis näyttäisi päättyvän. Asiakkailta on kuultu, että heille on kerrottu, että uudet sopimukset siirretään myöhemmin Fi-nergylle. Parhaillaan sekä Werel että Fi-nergy ilmoittavat uusia toimituksen alkamisia. Kehitysryhmä on aikaisemmin ohjeistanut, että nämä sopimuksen siirrot pitää ilmoittaa normaalisti myyjänvaihtosanomilla. Asiaa on käsitelty menettelyohjeen luvussa 11.1 11.1. Menettelyohjeet yritysjärjestelyissä Yritysjärjestelyiden seurauksena tapahtuvissa sopimusten siirroissa tulee noudattaa olemassa olevien menettelyohjeiden periaatteita tai muutoin pyrittävä hoitamaan asia kaikkien osapuolien kannalta mahdollisimman sujuvasti. Muille osapuolille aiheutuvaa ylimääräistä työtä on vältettävä. Yritysjärjestelystä johtuvissa sopimussiirroissa on huomioitava seuraavaa: Asiakkaita pitää informoida riittävän aikaisin ja selkeästi tilanteesta. Verkonhaltijoita tulee informoida hyvissä ajoin etukäteen, mikäli suuri joukko sopimuksia siirtyy toiselle toimijalle. Uuden myyjän tulee ilmoittautua verkonhaltijalle vähintään 22 päivää ennen kuin se aloittaa sähköntoimitukset mittausalueelle. Sanomaliikenteen avulla sopimuksia siirrettäessä tulee noudattaa normaaleja menettelytapoja, joiden mukaisesti asiakkaan uusi myyjä ilmoittaa muutoksesta. Sopimuksia ei siis tule erillisillä prosesseilla irtisanoa ja aloittaa. Olennaista on selkeä, yksiselitteinen ja johdonmukainen toimintatapa. Mikäli lopettavalla myyjällä on sopimuksia tulevaisuuteen, pitää nämä peruuttaa ennen ilmoitusta sopimusten siirtämisestä. Myyjän ei tule ilmoittaa toiminnan loppumisesta ja kaikkien sopimusten siirrosta, jos toimintaa kuitenkin vielä jää. ET tapaa Energiavirastoa tiistina 17.4. asian tiimoilta. Keskustelussa pohditaan erityisesti, miten tämä vaikuttaa ohjeituksiin ja toimintatapoihin jatkossa. 5(6)
Kehitysryhmän keskustelussa tuotiin esiin seuraavat seikat: Sanomissa ei ole tällä hetkellä tietoa, päättyykö sopimus asiakkaasta vai myyjästä johtuvasta syystä. Uutta kenttää nykyisiin sanomiin ei voida lisätä nopealla aikataululla, yhtiöiden ja järjestelmätoimittajien resurssit ovat kiinni datahub-hankkeessa. Ei ole kustannustehokasta enää muuttaa nykyisiä sanomia tämän vuoksi. Ainoa keino olisi velvoittaa myyjä lähettämään sähköposti verkolle Z08- sanoman lisäksi, jossa ilmoitetaan päättymisen syy. o Esitettiin epäilys, että voiko verkko luottaa, että myyjä kertoisi päättymisen johtuvan hänestä. Tällöin jäisi epäselväksi, kenellä vastuu näissä tilanteissa, jos verkko katkaisee myyjän Z08-sanoman perusteella. 6(6) 8. Muut asiat Ei muita asioita. 9. Seuraavat kokoukset Seuraavat kokoukset on sovittu pidettäväksi: tiistaina 8.5.2018 klo 9.00-14.00 keskiviikkona 6.6.2018 klo 12.00-16.00, Clarion Hotel Jätkäsaari, Helsinki tiistaina 18.9.2018 klo 9.00-14.00 tiistaina 27.11.2018 klo 9.00-14.00 Kokoukset pidetään kesäkuun kokousta lukuun ottamatta ET:n toimistolla osoitteessa Eteläranta 10. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.00.