Jäteselviytyjät 2018 Oppilaan tietovihko Tämän vihkon omistaa:
Sisällysluettelo 1. Ruokahävikki s. 3-9 Seuraa persikkaa: 2. Ruokajäte s. 10-14 Seuraa limettiä: 3. Kompostointi s. 15-16 Seuraa matoa: 4. Vaarallinen jäte s. 17-23 Seuraa mörköä:
1. Ruokahävikki Ruoka on liian arvokasta poisheitettäväksi. Sen valmistamiseen ja kuljettamiseen on nähty vaivaa ja kulutettu aikaa ja energiaa. Ruuantuotannolla on myös ympäristövaikutuksia, kuten ilmaston lämpeneminen ja vesivarojen kuluminen. Silti me suomalaiset heitämme joka vuosi pois miljoonia kiloja syötäväksi tarkoitettua ruokaa. Ruoka on tarkoitettu vatsoihimme. Jos ruoka päätyykin biojäteastiaan, on kaikki vaiva, aika ja raha mennyt hukkaan. RUOKAHÄVIKILLÄ tarkoitetaan sellaista ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka jostain syystä heitetään roskiin. Ruokahävikkiä on esimerkiksi pöydälle unohtunut homehtunut leipä, tai jääkaappiin kuuluva ruoka, joka säilytetään liian lämpimässä, jolloin se pääsee pilaantumaan syömäkelvottomaksi. Ruokahävikkiä syntyy myös silloin, kun lautaselle on kasattu enemmän ruokaa kuin jaksaa syödä. Miksi ruokaa heitetään pois? Yleisin syy ruuan poisheittämiselle on se, että ruoka on ehtinyt pilaantumaan. Toiseksi eniten ruokaa päätyy roskikseen siksi, että pakkauksessa oleva päiväysmerkintä on vanhentunut eikä ruokaa haluta enää sen jälkeen syödä. Melko paljon ruokaa jää myös lautaselle tähteeksi, tai sitä valmistetaan alun perin liian iso määrä, jolloin ne mitä ei saada syötyä, heitetään pois. Joskus ruoka päätyy biojäteastiaan ihan vain siksi, ettei sitä enää haluta syödä. Jonkin verran ruokaa menee hukkaan myös sen takia, että vaikka ruoka ei näytä pilaantuneelta, sitä ei uskalleta enää syödä varmuuden vuoksi. 3
Alla olevasta ympyrässä näkyvät yleisimmät syyt ruuan poisheittämiseen: Ruoka ei näytä pilaantuneelta, mutta sitä ei syödä varmuuden vuoksi 9 % Muut syyt 7 % Ruoka on pilaantunut 28 % Ruokaa ei haluta enää syödä 10 % Ruokaa valmistetaan liikaa 13 % Ruokaa jää lautaselle tähteeksi 14 % Pakkauksen päiväys on vanhentunut 19 % Mitä ruokaa roskiin heitetään? On laskettu, että jokainen meistä suomalaisista heittää pois n. 24 kg ruokaa vuodessa. Siihen määrään mahtuu monta ateriaa. Kotona heitetään eniten pois vihanneksia ja juureksia sekä maitotuotteita ja kotona tehtyä ruokaa. Alla olevasta ympyrästä näet kuinka monta kiloa (kg) erilaisia ruokia jokainen suomalainen heittää roskiin vuodessa: Lihaa, kalaa ja kananmunia 2kg/henkilö Juustoa 0,4kg/henkilö Hampurilaisia, pizzoja 2kg/henkilö Vihanneksia ja juureksia 4kg/henkilö Perunaa 1,5kg/henkilö Maitotuotteita 3,6kg/henkilö Leipää 2,2kg/henkilö Kotiruokaa 3,8kg/henkilö 4
Torjutaan yhdessä ruokahävikkiä Onneksi ruokahävikkiä voi myös välttää, eikä se ole edes vaikeaa. Ympäristöä, biojäteastiaa ja kukkaroa voi säästää pienillä teoilla ja hyvällä suunnittelulla. Meistä jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, ettei ruokaa päädy roskikseen. Pidetään vain ruoka mielessä niin koulussa, kaupassa kuin kotonakin! Ennen kauppaan lähtöä Kotona on hyvä tarkistaa etukäteen mitä ruokia ja ruoka-aineita jääkaapista ja ruokakaapista löytyy. Näin ei tule ostettua turhaan sellaisia ruokia joita kotona jo on. Jääkaapin sisällöstä voi ottaa kuvan ja katsoa siitä kaupassa mitä vielä pitäisi ostaa. Ostoslistan avulla välttyy tarpeettomilta ostoksilta ja harmillisilta unohduksilta. Ruokaostoksille ei kannata mennä nälkäisenä! Nälkäisenä on helppo sortua ostamaan sellaista ruokaa, jota ei tulekaan syötyä. Ruokaostoksilla Helposti pilaantuvia elintarvikkeita kannattaa ostaa vain lähipäivien tarpeeseen. Hedelmät ja vihannekset on hyvä ostaa irtomyynnistä, silloin saa juuri tarvitsemansa määrän ja voi tarkistaa, ettei mukana ole pilaantuneita yksilöitä. Kannattaa suosia pieniä pakkauskokoja, jos ruokaa ei tarvitse paljoa. Ruokaa ei pidä ostaa varmuuden vuoksi, vaan tarpeeseen. Tärkeää on, että kaikki hankittu ruoka tulee käytettyä! Kokatessa ja syödessä On ympäristön kannalta parempi valmistaa kerralla isoja ruokamääriä ja pakastaa osa valmiina annoksina. Pakastettavien ruoka-annosten päälle kannattaa kirjoittaa teippiin ruoan nimi ja päivämäärä, näin ne löytyvät helposti pakkasesta. Yli jääneestä ruoasta voi tehdä seuraavana päivänä tähderuokaa, esim. keitetyt perunat voi käyttää paistettuna pyttipannussa. Lautaselle kannattaa ottaa vain sen verran ruokaa kuin aikoo syödä. Aina voi ottaa lisää, jos mahaan mahtuu! 5
Säilytä ruoka oikein Ruokahyllyt on hyvä pitää järjestyksessä ja tarkistaa kaappien sisällöt säännöllisesti, jotta vanhimmat ruoat tulee käytettyä ensin. Avaa uusi paketti vasta, kun edellinen on tyhjä. Kylmäsäilytystä vaativat tuotteet pitää säilyttää jääkaapissa. Jääkaapin sopiva lämpötila on +2 - +6 C. Jääkaapin sisällä hyllyjen välillä on lämpötilaeroja. Kylmin kohta on alahyllyllä, laita siis sinne helposti pilaantuvat ruuat kuten lihat ja kalat. Ei niin herkästi pilaantuvat voi laittaa ylemmille hyllyille. Hedelmät ja vihannekset säilyvät jääkaapin vihanneslaatikossa. Omenat, banaanit ja tomaatit erittävät kypsyessään etyleeniä, joka nopeuttaa joidenkin muiden kasvisten kypsymistä. Kun säilytät omenat, banaanit ja tomaatit erillään etyleenille herkistä vihanneksista (kurkku, porkkana, salaatti, persilja), nämä eivät pilaannu syömäkelvottomiksi ennen aikojaan. Jos juhlista jää syötävää, kutsu ystävät rääppiäisiin. Tiesitkö että kananmunan tuoreuden voi tarkistaa kellumistestillä: Laita kanamuna lasiin jossa on vettä... Jos muna uppoaa, sen voi vielä syödä. Jos muna kelluu, se on pilaantunut. 6
Parasta ennen -päiväys / viimeinen käyttöpäivä On hyvä opetella tunnistamaan pilaantuneet ruoat katsomalla ja haistamalla, jotta ei tule syötyä itseään kipeäksi, mutta myös siksi, ettei käyttökelpoista ruokaa menisi roskiin. Kun elintarvikepakkauksia tutkii tarkemmin, huomaa että niistä löytyy päiväysmerkintä, joka kertoo ruoan säilymisestä. Osassa tuotteissa on parasta ennen -merkintä ja toisissa viimeinen käyttöpäivä -merkintä. PARASTA ENNEN -merkintä kertoo, että jos tuotetta säilytetään oikein, se säilyy vähintään merkittyyn päivämäärään asti syötävänä. Joskus pakkauksen parasta ennen -päiväys saattaa olla ylittynyt päivällä tai kahdella, mutta ruoka on silti syötävää. Jos ruoka ei näytä tai tuoksu pilaantuneelta, eikä viimeinen käyttöpäivä ole mennyt, voi kokeilla maistaa pienen palan. Parasta ennen -merkintää käytetään usein esimerkiksi leivissä, jauhoissa, sokerissa ja kahvissa. VIIMEINEN KÄYTTÖPÄIVÄ -merkintä kertoo, ettei tuotetta enää saa syödä tämän päivän jälkeen. Viimeinen käyttöpäivä -merkintää käytetään helposti pilaantuvissa elintarvikkeissa, esimerkiksi kala- ja lihatuotteissa. Parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä tarkoittavat siis eri asioita! 7
Tehtäviä ruokahävikistä Ruokahävikki kotona Selvitä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1. Syntyykö teillä kotona ruokahävikkiä? 2. Mitä ruokaa menee roskiin ja miksi? 3. Syödäänkö teillä parasta ennen-päiväyksen ylittäneitä ruokia? 4. Miten ruokahävikkiä voisi teidän kotona välttää? Päiväysmerkintöjä metsästämässä Lähde mukaan ruokaostoksille ja listaa 5 tuotetta joista löytyy parasta ennen -merkintä: 1. 2. 3. 4. 5....ja 5 tuotetta joista löytyy viimeinen käyttöpäivä -merkintä: 1. 2. 3. 4. 5. Mikä ero näillä merkinnöillä on? 8
Unelmien ruokalista Suunnittele unelmien ruokalista viikoksi! Mitkä ruoat ovat niin hyviä, ettei niistä jää ollenkaan ruokahävikkiä? MAANANTAI: TIISTAI: KESKIVIIKKO: TORSTAI: PERJANTAI LAUANTAI: SUNNUNTAI: Keskeneräiset lauseet Täytä lauseeseen puuttuva sana tai numero. 1. Jokainen suomalainen heittää pois n. kg ruokaa vuodessa. 2. Ruokaa heitetään eniten pois siksi että. 3. Jos ruokaa jää yli, siitä voi tehdä. 4. Jos -merkintä on ylittynyt, ei ruokaa saa enää syödä. 5. avulla välttyy heräteostoksilta ja harmillisilta unohduksilta. 6. Jääkaapin lämpötilan tulisi olla. 7. -merkintää käytetään usein jauhoissa. 8. Jos kananmuna uppoaa. Jos muna kelluu. 9. Roskiin heitetään eniten. 10. Nopeasti pilaantuvat ruoat kannattaa laittaa jääkaapissa. 9
2. Ruokajäte Kodeissa syntyvän jätteen painosta noin kolmasosa (1/3) on ruoka- eli biojätettä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos roskapussi painaa 3 kiloa, on siellä noin 1 kilo ruokajätettä. Ruokajätettäkään ei kannata tuhlata, vaan lajitella, jolloin se voidaan käyttää hyödyksi. Ruokajätteen lajittelu Hävikkiruoka = ruokajäte = biojäte Ruokajätteen lajitteluohjeet ovat erilaiset riippuen siitä, mitä siitä tehdään. Biojäteastiaan laitetaan vain ruokajätteet, kotikompostoriin voi laittaa ruokajätteiden lisäksi myös puutarhajätteitä. BIOJÄTEASTIA = kotipihassa oleva jäteastia, johon ruokajätteet laitetaan. Jäteauto käy tyhjentämässä tämän astian. ERILLISKERÄTTÄVÄ BIOJÄTE = kodin biojäteastiaan lajiteltu ruokajäte. KOTIKOMPOSTORI = kotipihassa oleva kompostori, jossa kompostoidaan ruoka- ja puutarhajätettä. Biojäteastiaan saa laittaa vain ruokajätettä: hedelmien ja vihannesten kuoret lihan ja kalan perkuujätteet (eli pienet luut, rasvat, ruodot, kalan nahat) kananmunankuoret kahvinporot + suodatinpaperit ja teepussit ruuantähteet (eli lautaselle/kattilaan jäänyt hävikkiruoka) kuivuneet ja pilaantuneet elintarvikkeet (eli jääkaappiin/kaappiin jäänyt hävikkiruoka) 10
Biojäteastiaan EI saa laittaa: biohajoavat muovipussit pehmopaperit (eli nenäliinat, talouspaperit, lautasliinat, käsipaperit) munakennot multa, puutarha- ja haravointijätteet (eli lehdet, risut, kasvien naatit, neulaset) lemmikkien ulosteet ja lemmikkihäkkien siivousjätteet maatumattomat jätteet (esimerkiksi muovi, lasi) myrkylliset jätteet (esimerkiksi maalit, liimat, puhdistusaineet, paristot) Pakkaa ruokajäte tavalliseen muovipussiin, paperipussiin tai kääri se sanomalehteen ja vie pihan biojäteastiaan. Oletko jäteastia-agentti? Kurkkaa koulusi biojäteastiaan; mitä kaikkea sieltä löytyy? Millaiset ohjeet biojäteastian luota löytyvät? Kirjoita tähän: Taiteilua Piirrä 3 ruokajätettä. 11
Monikäyttöinen ruokajäte Ruokajätteestä valmistetaan polttoainetta. Ruoka- eli biojätettä kerätään isoissa kiinteistöissä (rivitalot, kerrostalot, koulut) pihoilla oleviin biojäteastioihin. Tätä jätettä kutsutaan ERILLISKERÄTTÄVÄKSI BIOJÄTTEEKSI. Jäteauto käy tyhjentämässä biojäteastiat ja kuljettaa ruokajätteen St1 Renewable Energy Oy:n Bionolix-bioetanolilaitokselle Hämeenlinnaan, jossa siitä valmistetaan bioetanolia. Bioetanolia voidaan käyttää autojen polttoaineena. Esimerkiksi bensiini nimeltään 95 RE 10 sisältää 10% bioetanolia (eli 1/10). Ruokajäte Bioetanolilaitos Tankkausasema 12
Ruokajätteestä valmistetaan biokaasua. Jos ruokajätteelle ei ole omaa jäteastiaa eikä kompostoria, sen voi laittaa muiden jätteiden mukaan sekajätepussiin. Sekajätteen joukossa ruokajäte kuljetetaan Fortumin kiertotalouskylään Riihimäelle. Kiertotalouskylässä jätepussit avataan ja niistä lajitellaan koneellisesti erikseen ruokajäte, muovit ja metallit. Nämä kaikki kierrätetään. Ruokajätteestä saadaan valmistettua biokaasua, jota käytetään polttoaineena tehtaissa. Biokaasun valmistuksessa syntyy myös lannoitteeksi sopivaa maanparannusainetta. Muoveista ja metalleista valmistetaan uusia muovi- ja metallituotteita. Loput sekajätteestä poltetaan Fortumin jätevoimalassa, jolloin saadaan kaukolämpöä ja sähköä koteihin. Kuva: Fortum Oy 13
Ruokajätteen voi kompostoida mullaksi Kompostointi on vanha hyvä tapa käsitellä eloperäinen, eli kasveista ja eläimistä peräisin oleva jäte. Kompostoriin voi laittaa ruokajätteen lisäksi myös puutarhajätteet, esimerkiksi haravoidut lehdet, ylijääneet omenat, kasvimaalta peratut rikkakasvit, pilkotut risut. Kompostoimalla saadaan näiden kaikkien sisältämät arvokkaat ravinteet talteen ja uudestaan käyttöön. Mitä kompostorissa sitten tapahtuu? Pieneliöt eli bakteerit, sienet, sädesienet ja selkärangattomat eläimet käyttävät kompostoriin laitettua eloperäistä jätettä ravinnokseen, hajottavat sen ja muuttavat sen mullaksi. Mullan voi käyttää uudestaan puutarhassa; näin ravinteet kiertävät takaisin puutarhan kasveille. Väritä kuva: Nämä ihanat pienet ötökät ja sienet valmistavat biojätteestä multaa kompostorissa. Ne ovat hurjan tärkeitä kavereita! 14
3. Kompostointi Kotikompostiin saa laittaa samat ruokajätteet kuin biojäteastiaan. Lisäksi kotikompostiin voi laittaa: mullan ja kasvinosat puutarha- ja haravointijätteet (eli lehdet, risut, kasvien naatit, neulaset) munakennot pehmopaperit (eli nenäliinat, talouspaperit, lautasliinat, käsipaperit) lemmikkien ulosteet ja lemmikkihäkkien siivousjätteet Kotikompostiin EI saa laittaa: maatumattomat jätteet (muovi, lasi jne.) vaaralliset jätteet (maalit, liimat, puhdistusaineet, paristot jne.) Ihmemulta Mitä kaikkea mullassa voi kasvattaa? 15
Näillä vinkeillä kompostointi sujuu 1. Laita kompostorin pohjalle karkeaa ainesta, kuten pieniä risuja, kuoriketta, haketta tai olkea, näin saat ilmaa läpäisevän pohjan. Älä laita pitkiä risuja, sillä ne vaikeuttavat kompostorin sekoittamista ja tyhjentämistä. 2. Vie ruokajäte kompostoriin ja levitä tasaiseksi kerrokseksi. Laita ruokajätteen päälle seosainetta. 3. Seosaineina voi käyttää esimerkiksi: haravointijätettä (eli puiden lehtiä, neulasia) puuhaketta (eli silputtuja risuja) kuoriketta (eli silputtua havupuiden kuorta) turvetta kutterinlastua (eli höylälastua) Seosaineeseen löytyy usein aineksia omalta pihalta. Myös sekoitukset ovat hyviä, kannattaa kokeilla erilaisia vaihtoehtoja. Muista kerätä ja säilyttää ainekset kuivina. 4. Voit pistellä kepillä ilmastusreikiä kompostorissa olevaan jätteeseen, näin pieneliöt saavat riittävästi tarvitsemaansa happea. 5. Seuraa kompostin toimintaa, sekoita ja pöyhi sitä aika ajoin. Kompostorin lämpötila vaihtelee ja saattaa nousta kuumaksikin. Tämä on ihan normaalia ja liittyy jätteen hajoamiseen. 6. Kompostorin tyhjennys riippuu sen mallista ja täyttymisestä. Usein ne tyhjennetään syksyllä, jotta talven aikana kertyvät ruokajätteet mahtuisivat sinne. 16
4. Vaarallinen jäte Käytämme kaikki joka päivä monenlaisia haitallisia aineita ja tuotteita, jotka ovat vaarallista jätettä sen jälkeen kun niitä ei enää tarvita. Vaaralliset jätteet voivat olla jo pieninäkin määrinä haitallisia tai vaarallisia ihmiselle tai ympäristölle. Vaarallinen jäte voi olla vaikka räjähtävää, kuten ilotulitteet, helposti syttyvää kuten bensiini tai myrkyllistä kuten hyönteismyrkyt. Mitä vaarallisia jätteitä kodeista löytyy? Kotona sisällä: voimakkaat pesu- ja puhdistusaineet, esim. wc:n pesuaineet ja konetiskiaineet hiuslakka, kynsilakka, kynsilakan poistoaine, deodorantit ja hajuvedet lääkkeet elohopeakuumemittarit. (Digitaaliset mittarit kuuluvat sähkö- ja elektroniikkaromuun ja elohopeattomat mittarit sekajätteeseen) loisteputket ja energiansäästölamput paristot ja nappiparistot sekä pienakut (muun muassa kännykän ja kameroiden pienakut) Autotallissa tai varastossa: jäteöljyt ja öljyiset jätteet (kuten öljynsuodattimet) kytkin-, jarru- ja jäähdytinnesteet, akut ja akkunesteet, bensiini, lasinpesuneste maalit, liimat, lakat ja kovetteet, puunsuoja- ja kyllästysaineet liuottimet ja ohenteet (tinneri, asetoni, teollisuusbensiini ja tärpätti) rikkakasvien ja tuholaisten torjunta-aineet hapot ja emäkset (rikki-, suola-, etikka-, muurahais- ja muut hapot, lipeä) kyllästetty puu 17
Miten tunnistan vaarallisen jätteen? Tuotteiden valmistajien tulee pakata kemikaalit (kuten pesuaineet) turvallisesti ja merkitä tuote varoitusmerkillä. Jos tutkit kotona erilaisten kemikaalien pakkauksia, huomaat, että ne on merkitty yhdellä tai useammalla valko-musta-punaisella varoitusmerkillä. Saatat myös löytää tuotteita, joiden pakkauksessa on vielä vanha oranssi-musta varoitusmerkki, vaikka niitä ei enää uusissa pakkauksissa käytetäkään. On hyvä tuntea niin vanhat kuin uudetkin merkit, sillä varoitusmerkki tuotteessa tai sen pakkauksessa kertoo aina, että sen sisältö on jätteenä vaarallista jätettä. Terveyshaitta Vanha merkki: Jos kemikaalissa on tämä merkki, se voi aiheuttaa mm. hengitykseen, ihoon ja silmiin ärsytystä, kutinaa, turvotusta, punoitusta sekä uneliaisuutta tai huimausta. Älä siis koskettele tai hengitä kemikaalia. Syövyttävä Vanha merkki: Näin merkityt kemikaalit syövyttävät ihoa, aiheuttavat vakavia silmävaurioita tai syövyttävät jopa metalleja. Älä kosketa kemikaalia, äläkä hengitä sitä. 18
Syttyvä Vanha merkki: Syttyvät nesteet ja kaasut merkitään tällaisella merkillä. Nämä aineet syttyvät helposti palamaan tulen, kipinöiden tai pelkän lämmön vaikutuksesta. Aineet tulee siis suojata lämmöltä ja avotulelta ja säilyttää viileässä paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Ympäristövaara Vanha merkki: Tällaisella merkillä varustetut kemikaalit ovat myrkyllisiä vedessä eläville eliöille. Näitä aineita ei saa päästää ympäristöön eikä tyhjentää viemäriin. Krooninen terveyshaitta / vakava terveysvaara (Ei vanhaa merkkiä. Tämä on ihan uusi varoitusmerkki) Kemikaalit, joissa on tämä merkki aiheuttavat pitkäaikaisia vaikutuksia, kuten syöpää, DNA-vaurioita, lapsettomuutta tai sikiövaurioita. Kemikaalin hengittämistä ja koskettamista pitää välttää. 19
Hapettava Vanha merkki: Näin merkityt kemikaalit voivat aiheuttaa toisen materiaalin palamisen tai vahvistaa sen palamisessa. Nämä pitää suojata lämmöltä ja avotulelta ja varastoida erillään syttyvistä asioista. Välitön myrkyllisyys Vanha merkki: Tällä merkillä varustetut kemikaalit voivat olla välittömästi tappavia. Nämä kemikaalit ovat myrkyllisiä suun tai ihon kautta ja hengitettäessä. Myrkylliset tuotteet on säilytettävä lukkojen takana. Paineenalaiset kaasut (Ei vanhaa merkkiä. Tämä on ihan uusi varoitusmerkki) Kaasut joita säilytetään astiassa paineen alaisena merkitään tällaisella merkillä. Ne voivat räjähtää kuumennettaessa, joten ne on varastoitava suojattuna auringonvalolta, paikassa jossa on hyvä ilmanvaihto. 20
Räjähde Vanha merkki: Näin merkitään räjähtävät kemikaalit ja esineet. Räjähteet tulee suojata lämmöltä ja avotulelta. Nämä aineet voivat aiheuttaa räjähdyksen lisäksi mm. muiden materiaalien syttymisen tuleen. Minne vaaralliset jätteet voi viedä? Jotta vaarallisissa jätteissä olevat kemikaalit eivät päädy luontoon tai pääse vaikuttamaan ihmisten terveyteen, on niistä pidettävä huolta. Vaarallisten jätteiden oikeanlainen, turvallinen käsittely ja lajittelu on erityisen tärkeää. Vaarallisia jätteitä ei milloinkaan saa laittaa muiden jätteiden joukkoon, kaataa viemäriin, vesistöihin tai maahan, eikä niitä saa polttaa. Erilaisia vaarallisia jätteitä ei myöskään saa sekoittaa keskenään. Jotta vaarallisia jätteitä ei kerry kotiin suuria määriä, kannattaa ne viedä keräykseen säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Vaaralliset jätteet voi viedä keräyspisteisiin maksutta. 21
Kiertokapulan alueella vaarallisia jätteitä kerätään ilmaiseksi eri pisteissä: Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueilla Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa ja Valkeakoskella Kiertokapulan Kara- tai Kapu-keräysautoissa Autot kiertävät joka viikko Kiertokapulan alueen kunnissa Kevään ja syksyn rekkakeräyksissä Rekat kiertävät kaikissa Kiertokapulan kunnissa. Näihin keräyskierroksiin voi viedä isojakin määriä vaarallisia jätteitä. Kuntien varikoilla Hausjärvellä, Lopella, Mäntsälässä ja Riihimäellä TIESITKÖ?: Monet apteekit ottavat vastaan vanhentuneita lääkkeitä ja käytöstä poistettuja elohopeakuumemittareita. Paristoja ja pienlaitteiden akkuja taas saa palauttaa kaikkiin sellaisiin liikkeisiin jossa myös myydään paristoja tai pienakkuja. Loisteputki- ja energiansäästölamputkin voi palauttaa vaarallisen jätteen keräykseen. 22
Vaarallisia tehtäviä Tee kotona hauska tutkimus: 1. Mitä vaarallisia jätteitä löydät kotoa? 3. Missä niitä säilytetään? 4. Mitä varoitusmerkkejä pakkauksista löytyi? 5. Löytyikö vanhoja varoitusmerkkejä? Mitä? Piirrä varoitusmerkki: 23
Jäteselviytyjät 2018 Painovuosi 2017 HEI! Muistathan käydä tekemässä harjoitustehtäviä myös Jäteselviytyjät-sivustolla. Samalla saat harjoiteltua tietokilpailua varten, joka tänä vuonna tehdään SÄHKÖISESTI. Käy osoitteessa: www.kiertokapula.fi/jateselviytyjat Kiertokapula Oy on jätehuoltoyhtiö, joka huolehtii 12 kunnan alueella mm. jätteiden kuljetuksen järjestämisestä ja laskutuksesta jätteiden käsittelystä neuvonnasta Käy tutustumassa: www.kiertokapula.fi Meillä on myös chatti! :)