4. YRITYKSEN YMPÄRISTÖVASTUU

4. YRITYKSEN YMPÄRISTÖVASTUU Sisällys LIITTEET... 2 4.1. Yritysten lakisääteiset velvoitteet... 3 Ympäristölupa ja ilmoitukset... 3 Vastuu pilaantuneesta ympäristöstä... 3 Vesistöjen velvoitetarkkailu... 4 Ympäristövahinkovakuutus... 4 4.2 Ympäristöriskit ja -vahingot... 5 Esimerkkejä ympäristöriskeistä... 5 Ympäristöriskin vakavuus... 6 Ympäristöriskien kartoittaminen... 7 Ympäristöriskien todennäköisyyden arviointi ja luokittelu... 7 4.3 Yrityksen ympäristösuunnitelma... 8 4.4 Yleinen siisteys... 9 Tarkistuslista yleiseen siisteyteen... 9 4.5 Jätelainsäädäntö... 10 Kirjanpitovelvollisuus jätteestä... 10 Jätteen kuljettajan, välittäjän ja keräystoiminnan harjoittajan kirjanpito... 11 Siirtoasiakirja... 11 Jätteen erilliskeräys seuraaville jätteille... 12 4.6 Muistilistoja... 13 4.6.1 Toiminta ja tiedotus ympäristöonnettomuustilanteissa... 13 4.6.2 Polttoaineet ja öljytuotteet... 15 4.6.3 Ilmansaasteet ja melu... 17 4.6.4 Jätteiden käsittely... 19 1

LIITTEET Siirtoasiakirja 2

4. YRITYKSEN YMPÄRISTÖVASTUU 4.1. Yritysten lakisääteiset velvoitteet Toiminnan harjoittamista ohjataan esimerkiksi ympäristönsuojelu-, vesi-, jäte-, luonnonsuojelu- ja kemikaalilaeilla. Maankäyttö- ja rakennuslailla vaikutetaan puolestaan muun muassa siihen, mihin toiminta voidaan sijoittaa. Toiminnanharjoittajan on tunnettava ympäristöä koskevat lakisääteiset velvoitteensa ja toimittava niiden mukaisesti. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista sekä parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) käytöstä päästöjen vähentämiseksi. Ympäristövaikutusten arviointi on tarpeen, jos toiminta on YVA-asetuksen hankeluettelon 6 mukaista. Ympäristölupa ja ilmoitukset Ympäristöä pilaavalle toiminnalle tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Luvantarpeen perusteet on lueteltu YSL 28 :ssä. Toimialakohtainen luettelo lupaa edellyttävästä toiminnasta on ympäristönsuojeluasetuksen 1 :ssä. Toiminnanharjoittaja saattaa tarvita toiminnalleen lupia myös muiden lakien perusteella. Toiminnanharjoittajan on tehtävä ilmoitus ympäristöviranomaisille myös tietyistä tilapäisistä toiminnoistaan. Näitä ilmoituksia ovat ympäristönsuojelulain 10 luvun mukaiset ilmoitukset, jotka koskevat tilapäistä melua ja tärinää, koetoimintaa ja poikkeuksellisia tilanteita, joista voi aiheutua ympäristöhaittoja, ja 12 luvussa oleva pilaantuneen maan puhdistamista koskeva ilmoitus. Ilmoituksen johdosta ympäristölupaviranomainen antaa päätöksen, jossa voi olla toimintaa koskevia määräyksiä. Vastuu pilaantuneesta ympäristöstä 3

Vastuu pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamistarpeen selvittämisestä ja puhdistamisesta on ensisijaisesti pilaantumisen aiheuttajalla. Tietyissä tapauksissa myös pilaantuneen alueen kiinteistönomistaja tai -haltija sekä kunta voi joutua kunnostamaan pilaantuneen alueen. Vesistöjen velvoitetarkkailu Kaikki merkittävät vesien likaajat on velvoitettu tarkkailemaan vesien tilaa. Vesistöjen velvoitetarkkailun tehtävänä on selvittää vesiä muuttavan toiminnan vaikutukset vesistössä. Vesistötarkkailu voi käsittää vesistön hydrologiaa, vedenlaatua ja biologiaa koskevia selvityksiä. Ympäristövahinkovakuutus Toiminnanharjoittaja on yleensä velvollinen ottamaan toiminnalleen lakisääteisen ympäristövahinkovakuutuksen silloin, kun kyseessä on ympäristöluvan vaativa toiminta. 4

4.2 Ympäristöriskit ja -vahingot Ympäristöriskien hallinta varmistaa, että toiminta jatkuu häiriöittä, toiminnan laatu pysyy hyvänä eikä ympäristölle koidu haittaa. Ympäristöriskien hallinta kiinnostaa myös rahoittajaa, luotonantajaa sekä sijoittajia. Riskejä voivat aiheuttaa haitallisten aineiden virheellinen käsittely ja tekniset häiriöt. Äkilliset päästöt ilmaan, maaperään, vesistöön tai pohjaveteen voivat saada aikaan vakavia vaaratilanteita asukkaille ja ympäristölle. Yritys voi vähentää ympäristöriskejään tunnistamalla riskialueensa, ohjeistamalla niiden seurannan ja varautumalla erilaisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin. Esimerkkejä ympäristöriskeistä Ympäristöriskeillä tarkoitetaan ihmisen terveyteen, elin- ja työympäristöön sekä muihin eliöihin ja fyysiseen ympäristöön kohdistuvia riskejä. Seuraavaan luetteloon on koottu eräitä esimerkkejä ympäristöriskeistä ja niiden mahdollisia seurauksia. Maanalaisten viemärien, säiliöiden yms. rakenteiden rikkoutuminen Maaperän saastuminen, kunnostustyön suuret kustannukset Pohjaveden saastuminen, vedenottamoiden korvausvelvoitteet Suodattimien rikkoutuminen, päästöt ilmaan Päästöt laskeutuvat katoille, autojen pinnoille, korvausvelvoite vaurioista ja kunnostuksesta Päästöt aiheuttavat terveydellistä haittaa Kemikaalien karkaaminen viemäreihin Päästöt kulkeutuvat puhdistamolle, puhdistamon toiminta keskeytyy, puhdistamaton jätevesi pääsee vesistöön, korvausvelvoitteet Päästöt pääsevät vuotavista viemärisaumoista maaperään ja pohjaveteen, puhdistus- ja korvausvelvoitteet Päästöt kulkeutuvat vesistöön, korvausvelvoitteet Melu estää lintujen pesinnän Oikeudenkäyntiprosesseja, imagon menetys, asiakkaiden menetys Sammutusvedet pilaavat maaperää ja pohjavettä Maaperän saastuminen, kunnostustyön suuret kustannukset 5

Pohjaveden saastuminen, vedenottamoiden korvausvelvoitteet Tuotteen käytöstä poistosta aiheutuu myrkyllisiä päästöjä Vaarallisia ilmapäästöjä, joista korvausvelvoitteita Vaarallisia päästöjä maaperään, korvausvelvoitteet maaperän ja pohjaveden puhdistuksesta Imagon ja asiakkaiden menetys Vanhat kaatopaikat Maaperän saastuminen, kunnostustyön suuret kustannukset Pohjavesi saastuu, vedenottamoiden korvausvelvoitteet Myrkyllisen aineen säiliön vuoto ilmaan Terveysvaara ympäristössä, evakuointi, korvausvelvoitteet Tietämättömyys lainsäädännöstä Lainvastainen toiminta, syyte ympäristörikoksesta, rikosoikeudellinen vastuu Puutteellinen tieto kemikaaleista ja niiden vaikutuksista Viemäriin, maaperään ja ilmaan joutuu sinne kuulumattomia kemikaaleja, ympäristön pilaantuminen, korvausvelvoite, mahdollinen lainvastainen toiminta. Muuttuva lainsäädäntö Muutokset tulevat voimaan nopeasti, ei reagointimahdollisuutta, asiakkaiden menetys Kiinteistökauppa Maaperä saastunut aikaisemmassa toiminnassa, kunnostuskustannukset, rakenteista löytyy jätteenä haitallisia materiaaleja (esimerkiksi asbesti) Ympäristöriskin vakavuus Toimialan lisäksi ympäristöriskin vakavuuteen vaikuttaa merkittävästi, missä ja minkälaisessa paikassa yritys toimii. Maaperän laatu, lähistöllä olevat vesistöt, virkistysalueet, suojelualueet, asutus, sairaalat jne. asettavat toiminnalle erityisiä ehtoja. Ympäristöriskejä voi liittyä toiminnan kaikkiin vaiheisiin: Raaka-aineiden, apuaineiden ja kemikaalien hankintaan sekä varastointiin Tuotantoon ja kunnossapitoon Kuljetuksiin Tuotekehitykseen 6

Tuotteiden korjaus- ja huoltotoimintaan Kiinteistön rakenteisiin. Ympäristöriskien kartoittaminen Kemikaalit ja jätteet Kemikaalien käyttöön, varastointiin ja kuljetuksiin liittyy aina erityinen onnettomuusriski, jonka vakavuus riippuu merkittävästi kemikaalien vaarallisuudesta ja myrkyllisyydestä. Tarkasteltaessa kemikaaleihin ja jätteisiin liittyviä riskejä on otettava huomioon myös yrityksen tiloissa työskentelevien alihankkijoiden ja urakoitsijoiden käytössä olevat aineet ja syntyvät jätteet. Päästöt ja toimintahäiriöt Normaalitoiminnassa syntyvät päästöt voivat olla hyvin hallinnassa. Häiriö- ja onnettomuustilanteissa syntyvät päästöt voivat kuitenkin aiheuttaa haitallisia vaikutuksia suurella alueella riippuen päästön laadusta ja vakavuudesta. Häiriötilanteisiin liittyy usein myös poikkeuksellisen voimakas melu. Muut riskiä aiheuttavat Yrityksen toimitiloissa työskentelevät alihankkijat ja urakoitsijat vaikuttavat omalta osaltaan yrityksen toimintaan. Varsinkin usein vaihtuva vieras työvoima asettaa omat vaatimuksensa oikeiden työtapojen ja menettelyjen tiedottamiseen ja koulutukseen. Kiinteistön historiaan liittyvät riskit on syytä myös tunnistaa mahdollisimman tarkasti. Yllätykset voivat olla ikäviä ja kustannuksiltaan suuria. Ympäristöriskien todennäköisyyden arviointi ja luokittelu Riskien todennäköisyys voidaan arvioida seuraavasti: Epätodennäköisenä ympäristövahinkona voidaan pitää tapausta, joka sattuu harvemmin kuin kerran 20 vuodessa Mahdollisena ympäristövahinkona voidaan pitää tapausta, joka sattuu kerran kymmenen vuoden aikana 7

Todennäköinen ympäristövahinko tapahtuu vuosittain 4.3 Yrityksen ympäristösuunnitelma Yrityksellä on lakisääteinen velvollisuus olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista sekä parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) käytöstä päästöjen vähentämiseksi. Tämän velvoitteen hoitamiseksi yrityksen on syytä laatia ympäristösuunnitelma. Ympäristösuunnitelmassa on erityisen tärkeää kartoittaa toiminnan mahdolliset ympäristöriskit ja miettiä, miten ympäristöriskejä voidaan vähentää. On myös aiheellista suunnitella etukäteen, miten toimitaan, jos ympäristöriski toteutuu. Yleisimpiä riskejä maa- ja vesirakennusalalla ovat polttoaineisiin ja öljytuotteisiin liittyvät riskit (ks. muistilista kohdassa 4.5.2), ilmansaasteisiin ja meluun liittyvät riskit (ks. muistilista kohdassa 4.5.3) sekä jätteiden käsittelyyn ja pilaantuneisiin maa-aineksiin liittyvät riskit (ks. muistilista kohdassa 4.5.4). 8

4.4 Yleinen siisteys Eräs halvimpia keinoja onnettomuuksien vähentämisessä on yleisen siisteyden ylläpito. Yleistä siisteyttä edistää mm. asianmukaisesti suunnitellut tuotantotai varastotilat, mutta sitä parantaa myös toimintatapojen ja työohjeiden noudattaminen. Niin tuotantotilojen kuin varastojenkin tulisi olla riittävän väljiä, jotta tilaa riittää kaikelle tarpeelliselle. Selkeät ohjeet ja varastopaikkojen (myös säiliöiden) merkintäkilvet näkyvillä paikoilla auttavat järjestyksen ylläpitoa. Mahdolliset kemikaalivuodot ja jätteet tulisi siivota pois mahdollisimman pian. Myös jäteastiat tulisi tyhjentää riittävän usein. Tarkistuslista yleiseen siisteyteen Kemikaalit varastoidaan niille kuuluvilla paikoilla Kemikaaleja hankitaan ja varastoidaan vain se määrä, mikä kulloinkin tarvitaan Kemikaalivarastoissa on turva-altaat, imeytysainetta ja siivousvälineet, myös halleissa pidettäville nestemäisille aineille tulee olla allastus Jätteille on varattu riittävä määrä astioita ja jätteet toimitetaan eteenpäin riittävän usein Hanat ja venttiilit ovat oikeissa asennoissa Mittariasteikot ovat puhtaita ja helposti luettavissa Kulkuväylät ovat esteettömät 9

4.5 Jätelainsäädäntö Uusi jätelaki ja -asetus tulivat voimaan 1.5.2012. Uusi lainsäädäntö toi mukanaan erityisesti kaksi muutosta: kirjanpitovelvollisuus jätteestä siirtoasiakirjan tekeminen myös rakennus- ja purkujätteestä. Kirjanpitovelvollisuus jätteestä Myös rakennus- ja purkujäte luokitellaan nykyään jätelain mukaiseksi jätteeksi. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa jätteistä, jos kysymyksessä on: 1) toiminta, jossa syntyy vähintään 100 tonnia jätettä vuodessa 2) toiminta, jossa syntyy vaarallista jätettä 3) ympäristöluvanvarainen jätteiden käsittely 4) muu kuin 1 3 kohdassa tarkoitettu toiminta, joka on ympäristöluvanvaraista; 5) ammattimainen jätteen kuljettaminen ja välittäjänä toimiminen sekä jätteen keräys. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ko. jätteestä täytyy pitää aikajärjestyksen mukaista kirjanpitoa, jos jätettä syntyy työmaalla vähintään sata tonnia vuodessa. Lain perustelujen ja aiheesta esitettyjen tulkintojen mukaan tarkoitus on nimenomaan toimipaikkakohtainen tarkastelu, mikä rakennusalalla tarkoittaisi työmaakohtaisuutta. Kirjanpidossa on oltava seuraavat tiedot: 1) jätteen määrä 2) jäteluettelon mukainen jätteen nimike ja kuvaus jätelajista sekä olennaiset tiedot jätteen ominaisuuksista ja koostumuksesta 3) vaarallisesta jätteestä pääasialliset vaaraominaisuudet 4) toimitettaessa jäte työmaan ulkopuolelle käsiteltäväksi, jätteen vastaanottajan ja kuljettajan nimi ja yhteystiedot sekä jätteen käsittelytapa. 10

Jätteen kuljettajan, välittäjän ja keräystoiminnan harjoittajan kirjanpito Mikäli toiminnanharjoittajan on yllämainittujen edellytysten täyttyessä pidettävä kirjaa jätteistä, tällaisessa toiminnassa kuljetetuista, välitetyistä tai kerätyistä jätteistä on myös pidettävä kirjaa ja niitä koskevassa kirjanpidossa on oltava seuraavat tiedot: 1) jätteen määrä; 2) jäteluettelon mukainen jätteen nimike ja kuvaus jätelajista sekä olennaiset tiedot jätteen ominaisuuksista ja koostumuksesta; 3) vaarallisesta jätteestä liitteen 3 mukaiset pääasialliset vaaraominaisuudet; 4) jätteen luovuttaneen kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan nimi ja yhteystiedot; 5) jätteen kuljetuksen tai jätteen vastaanoton ja luovutuksen päivämäärät; 6) jätteen vastaanottajan nimi ja yhteystiedot. Siirtoasiakirja Jätteen siirtoasiakirja vaaditaan nyt myös rakennus- ja purkujätteestä. Siirtoasiakirja on dokumentti, josta ilmenevät mm. jätteenhaltija, kuljettaja, vastaanottaja, jätteen laji ja päiväykset. Jätelaissa tarkoitetussa siirtoasiakirjassa on oltava seuraavat tiedot: 1) jätteen tuottajan tai muun jätteen haltijan, kuljettajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; 2) jätteen siirron ajankohta sekä alkamis- ja päättymispaikka; 3) jäteluettelon mukainen jätteen nimike sekä kuvaus jätelajista; 4) jätteen määrä; 5) jätteen haltijan vahvistus annettujen tietojen oikeellisuudesta; 6) jätteen siirron päätyttyä jätteen vastaanottajan vahvistus jätteen vastaanotosta mukaan lukien tiedot vastaanotetun jätteen määrästä Vaarallisen jätteen siirtoa koskevassa siirtoasiakirjassa on lisäksi oltava seuraavat tiedot: 1) jätteen koostumus, olomuoto ja liitteen 3 mukaiset pääasialliset vaaraominaisuudet; 2) jätteen pakkaus- ja kuljetustapa; 3) jätteen käsittelytapa. 11

Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana jätteen siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle, joten työmaalla on varauduttava siihen, etteivät vastaanottopaikat ota jätettä vastaan ilman siirtoasiakirjaa. Useimmilla vastaanottopaikoilla on omat siirtoasiakirjansa, joita voi tiedustella vastaanottopaikoista. Myös vastaanottopaikkojen internet-sivuilta löytyy usein valmiina siirtoasiakirja. Rakennusteollisuus RT on laatinut jäsenyritysten käyttöön siirtoasiakirjamallin, jota voitte halutessanne käyttää (liitteenä) Siirtoasiakirja tulee tehdä kolmena kappaleena, joista yksi jää työmaalle, yksi kuljettajalle ja yksi vastaanottopaikalle. Siirtoasiakirja tulee säilyttää 3 vuotta laskien vastaanottopaikan allekirjoituksen päiväyksestä. Jätteen erilliskeräys seuraaville jätteille Jäteasetuksen 16 :n mukaan rakennus- ja purkujätteen haltijan on järjestettävä jätteen erilliskeräys mm. seuraaville jätelajeille: betoni-, tiili-, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet kipsipohjaiset jätteet kyllästämättömät puujätteet metallijätteet lasijätteet muovijätteet paperi- ja kartonkijätteet maa- ja kiviainesjätteet. 12

4.6 Muistilistoja 4.6.1 Toiminta ja tiedotus ympäristöonnettomuustilanteissa Mahdollisen ympäristöonnettomuuden sattuessa tulee kaikkien tietää tehtävänsä. Tehokkaalla ja nopealla alkutorjunnalla voidaan usein merkittävästi pienentää ympäristövahinkoa. Onnettomuustilanteissa pitää sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen toimia. Aihealueet Tarvittavat toimenpiteet Onko hoidettu/ huomioitu ympäristösuunnitelmassa Sisäiset kehittämistoimet ja oppiminen Yrityksen mahdollisten onnettomuustilanteiden kartoitus etukäteen Läheltä piti tilanteiden huomioiminen toiminnan suunnittelussa Vastuukysymysten määrittely onnettomuustilanteissa Vastuuhenkilö Vahinkojen korjaaminen Toimintaohjeiden laadinta mahdollisten onnettomuustilanteiden varalta Toiminnan harjoittelu onnettomuustilanteissa etukäteen Sen selvittäminen, miten päästöjä ilmaan poikkeustilanteissa rajoitetaan Sen selvittäminen, miten päästöjä vesistöön tai viemäriin poikkeustilanteissa rajoitetaan Sen selvittäminen, miten maaperään poikkeustilanteissa rajoitetaan Onko kiinteistöllä kaivoja tai pohjavesiputkia, joista onnettomuustilanteessa voidaan poistaa pohjaveteen joutunutta kemikaalia 13

Sammutusvesien selvittäminen käsittelyn Ulkoinen tiedottaminen Käytettyjen imeytysaineiden, - mattojen sekä muiden palo- ja torjuntajätteiden käsittely Suunnitelma tiedottamisesta onnettomuustilanteissa (esim. osaksi toimintaperiaateasiakirjaa, pelastussuunnitelmaa, toimintaohjeita tms.) Sen selvittäminen, missä tilanteissa ja mille viranomaiselle onnettomuustilanteista tulee raportoida 14

4.6.2 Polttoaineet ja öljytuotteet Öljyt aiheuttavat ympäristössä maaperän, pohjavesien ja vesistöjen likaantumista. Pohjavedelle haitallisimpia mineraaliöljytuotteita ovat kevyet öljytuotteet kuten kevyt polttoöljy, petrooli ja bensiini. Raskaat öljytuotteet, kuten raskas polttoöljy, ovat ongelmallisimpia aineita vesistövahingoissa. Eniten maaperän ja pohjaveden likaantumista ovat aiheuttaneet vanhat, huonokuntoiset maanalaiset öljy- ja polttoainesäiliöt ja -putkistot. Aihealueet Tarvittavat toimenpiteet Onko hoidettu/ huomioitu ympäristösuunnitelmassa Öljyvahinkojen torjunta Öljyjen varastointia hoitavan henkilön nimeäminen Vastuuhenkilö Öljyntorjuntaan varautuminen (imeytysaineet, öljynerotuskaivot, viemärien sulkumatot jne.) Öljynerotuskaivojen säännöllinen tarkastus ja tyhjennys Polttoaineet Polttoaineiden purkualueen päällystäminen ja varustaminen siten, etteivät vuodot joudu maaperään tai viemäriin Kaikkien öljysäiliöiden ja putkistojen kunnon toteaminen (kaikkien tulisi olla hyväkuntoisia) Kaikkien maanalaisten ja rakenteiden sisäisten öljysäiliöiden ja putkistojen sijainnin selvittäminen Säiliöiden ja putkistojen kunnon säännöllinen tarkastaminen (väh. 5-10 v. välein) Mahdollisuuksien mukaan maanalaisten säiliöiden korvaaminen maanpäällisillä, suoja-altailla varustetuilla säiliöillä Sen varmentaminen, että säiliö ja putkistot kestävät paineistetun täytön 15

Maanpäällisten öljysäiliöiden suoja-altaiden riittävän tilavuuden varmistaminen (mieluiten 110 % säiliötilavuudesta tai kaksoisvaippasäiliö) Säiliöiden ylitäytönestimien kunnon varmistaminen Säiliöiden suojarakenteiden tiiviyden varmistaminen (vuototilanteessa öljyä ei saa päästä läpi) Öljytuotteet Purkualueen päällystäminen ja sen varmistaminen, etteivät vuodot joudu maaperään tai viemäriin Öljytynnyreiden käsittelyyn asianmukaisten nosto- ja siirtovälineiden (esim. tynnyrikärryt) hankkiminen Voitelu- ja jäteöljyjen säilyttäminen allastetussa tai katetussa tilassa Nestekaasu Nestekaasupullojen kaatumisen estäminen pullojen varastointi- ja käyttöpaikoilla Riittävän ilmanvaihdon järjestäminen sisätiloihin, joissa käytetään nestekaasulaitteita Nestekaasulaitteiden kunnon (liitokset, letkut) säännöllinen tarkastaminen (vuosittain) Hyväksytyn kaasuasennusliikkeen käyttäminen kiinteiden laitteiden asennustöissä Maakaasu Maakaasulinjojen sijaintien selvittäminen Laitteiden kunnon säännöllinen tarkastaminen 16

4.6.3 Ilmansaasteet ja melu Ilmansaasteita ovat mm. kaasumaiset ja hiukkasmaiset päästöt sekä haju. Monesti häiriötilanteissa ilmaan joutuu päästöjä, joista voi olla haittaa laajallakin alueella. Pahimpia melun lähteitä ovat mm. puhaltimet ja muu ilmanvaihto, kompressorit, raskas liikenne, työkoneet, metallin, kiven tai puun työstäminen ja rakentaminen ulkotiloissa. Myös poikkeukselliset toiminta-ajat iltaisin ja öisin voivat aiheuttaa meluhaittaa ympäristössä. Aihealueet Tarvittavat toimenpiteet Onko hoidettu/ huomioitu ympäristösuunnitelmassa Päästöt ilmaan Yrityksen normaalitoiminnasta aiheutuvien ilmanpäästölähteiden selvittäminen (energiantuotanto, prosessit, varastot, liikenne) Yritystoiminnasta ilmaan joutuvien päästöjen lupaehtoisuuden mukaisuuden varmistaminen Lupaehtojen mukaisten mittausten ja muun seurannan suorittaminen Päästöjen vähentämisen käytössä riittävä tekniikka (puhdistusvälineet) Päästöjen mahdollinen vähentäminen vaihtamalla prosessiaineita, polttoainetta, säätämällä prosessia tai lisäämällä automatiikkaa Tuotantolaitteiden ja päästöjen puhdistuslaitteiden säännöllinen huoltaminen Päästöjen muodostumisen selvittäminen poikkeustilanteissa Vastuuhenkilö Melu Kaasupullojen varastointi- ja käyttöpaikkojen määräystenmukaisuus Toiminnan aiheuttaman melun vertaaminen sallittuihin rajaarvoihin 17

Mahdolliset valitukset melusta ja niihin reagointi Melun leviämisen estäminen mahdollisuuksien mukaan (esim. meluvallit) Vaihtoehtoisten liikennejärjestelyn miettiminen melun vähentämiseksi Ajoneuvojen tyhjäkäynnin vähentäminen minimiin Poikkeukselliseen aikaan (ilta ja yö, viikonloput) tehtävien töiden melutason tarkistaminen 18

4.6.4 Jätteiden käsittely Aihealueet Tarvittavat toimenpiteet Onko hoidettu/ huomioitu ympäristösuunnitelmassa Jätteen synnyn Jätteen määrän ja ehkäisy haitallisuuden vähentäminen Uudelleenkäytön valmistelu Kierrätys Hyödyntäminen energiana tai muu hyödyntäminen Loppukäsittely Jätehuolto Järjestä jätehuolto Vastuuhenkilö Vaaralliset jätteet Vaarallisia jätteitä ovat esimerkiksi käytöstä poistetut Loisteputket ja energiansäästölamput Akut ja paristot Liimat, ohenteet, hapot, maalit ja käytetyt maalausvälineet Öljyt, öljyiset jätteet ja öljynerotuskaivojen sakka Räjähdysvaaralliset aineet ja tuotteet Vanhentuneet lisäaineet Suunnittele vaarallisten jätteiden säilytys ja käsittely Jätevedet Selvitä alueen jätevesijärjestelmän vaatimukset Ympäristöluvan Jos tarvitset toiminnassasi vaativa toiminta ympäristöluvan, selvitä lupahakemuksessa, miten toteutat etusijajärjestystä ja materiaalitehokkuutta. Kirjanpito Jätelain mukainen kirjanpitovelvollisuus jätteistä 19

Siirrot Jätelain mukainen siirtoasiakirja 20

Rakennusteollisuus RT ry Lomake toukokuu 2012 1 (2) Jätteen siirtoasiakirja Osapuolet Jätteen tuottaja Yrityksen nimi Y-tunnus Osoite Yhteyshenkilö Puhelinnumero Työmaan tunnus / osoite Jätteen haltija (jos eri, kuin tuottaja) Yrityksen nimi Y-tunnus Osoite Yhteyshenkilö Puhelinnumero Työmaan tunnus / osoite Jätteen kuljettaja Yrityksen nimi Y-tunnus Osoite Auto/kuljetustapa Kuljettajan nimi Rekisterinumero Puhelinnumero Jätteen vastaanottaja Yrityksen nimi Y-tunnus Osoite Vastaanottajan nimi Puhelinnumero Jätteen siirron aika (täytetään, jos aloituspäivämäärä on eri, kuin ao. vastaanotto- Jätteen siirto alkaa päivämäärä). Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012. Täytetään ja tulostetaan kaikille osapuolille. Siirtoasiakirja on säilytettävä 3 vuotta.

Rakennusteollisuus RT ry Lomake toukokuu 2012 2 (2) Siirrettävä jäte Laji Lava/kollit Nettopaino ** Rakennusjäte, sekalainen Rakennuspakkausjäte Rakennusvilla / eristemateriaali Betoni ja tiili / rakennus- ja purkujäte Lasi / rakennus- ja purkujäte Muovi / rakennus- ja purkujäte Puu / rakennus- ja purkujäte Asbestijäte / rakennus- ja purkujäte Maa-aines Vaarallinen jäte (täytetään, mikäli jäte luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi) Jätteen koostumus ja olomuoto Pääasialliset vaaraominaisuudet Jätteen pakkaus- ja kuljetustapa Jätteen käsittelytapa Jätteen haltijan allekirjoitus Jätteen haltija vahvistaa tämän asiakirjan allekirjoituksellaan antamansa tiedot oikeiksi. Aika ja paikka Jätteen kuljettajan allekirjoitus Aika ja paikka Jätteen vastaanottajan vahvistus ja allekirjoitus (vastaanottaja täyttää) Jätteen vastaanottaja vahvistaa tämän asiakirjan allekirjoituksellaan jätteen vastaanotetuksi. Punnitustodistus liitteenä. Aika ja paikka ** Merkitään paino TAI vaihtoehtoisesti siirtoasiakirjaan liitetään punnitustodistus.