Tervolan Osuuspankin TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016
SISÄLLYSLUETTELO sivu 1-16 Toimintakertomus 17-18 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 19 Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 20-31 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 32-52 Liitetiedot 53-61 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 62 Hallituksen allekirjoitus 62 Hallintoneuvoston lausunto 62 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1(16) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Tervolan Osuuspankin korkokate laski hieman johtuen poikkeuksellisen alhaisesta korkotasosta. Tilikaudella kirjattiin vertailukautta hieman vähemmän arvonalentumistappioita luotoista ja muista sitoumuksista. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi alhaisella tasolla. Luotto- ja talletuskanta kääntyivät kasvuun. CET 1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta parempi. Avainlukuja OP Ryhmä Avainlukuja 2016 2015 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 598 939-36,3 Kulujen suhde tuottoihin, % 62,6 51,4 11,2 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4 6,6-2,6 Ydinpääoman (CET1) 51 49,1 1,9 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 7 8 Jäsenet 2 360 2 295 65 Tervolan Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat yhteenliittymän, josta säädetään laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailman talouden kasvu jatkui vuonna 2016 pitkäaikaista keskiarvoa hitaampana. Vuoden aikana luottamus talouteen horjui erityisesti Britannian EU-jäsenyydestä järjestämän kansanäänestyksen vuoksi. Talouskehitys ja luottamus kohenivat kuitenkin jälleen vuoden lopulla. Euroalueen inflaatio jäi etenkin alkuvuonna vähäiseksi. Euroopan keskuspankki (EKP) laski maaliskuussa ohjauskorkonsa nollaan ja talletuskorkonsa -0,4 prosenttiin. Lisäksi EKP laajensi arvopapereiden osto-ohjelmaansa. Euribor-korot laskivat edelleen hieman EKP:n toimien seurauksena. Pitkät korot nousivat vuoden lopulla, mutta jäivät vuoden alkua matalammalle. Suomen talous alkoi vähitellen elpyä. Rakentaminen kasvoi vahvasti, ja kulutus hyvää vauhtia. Viennin kehitys oli edelleen vaisua. Työttömyys kääntyi laskuun ja kotitalouksien luottamus vahvistui selvästi vuoden lopulla. Kuluttajahintojen nousu jäi vähäiseksi. Asuntomarkkinat piristyivät ja asuntojen hinnat nousivat maltillisesti. Kotitalousluottokanta jatkoi viime vuonna vajaan kolmen prosentin kasvuaan. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokannan kasvu hidastui alle viiteen prosenttiin. Luottojen kysynnän odotetaan vilkastuvan alkuvuonna. Talletuskannan kasvu hidastui julkisyhteisö- ja yritystalletusten heikomman kehityksen seurauksena. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi nettomerkintöjen lisääntymisen sekä hyvän markkinakehityksen ansiosta.
2 2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tervolan Osuuspankin Tuotto-osuuskanta vuoden lopussa oli 3 175 tuhatta euroa (2 993). Tuottoosuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuottoosuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2016 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2017 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki on sijoittanut osan Tuotto-osuuksista saamastaan pääomasta OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Joulukuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 63 tuhatta euroa lisäosinkoa. Tervolan Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tervolan Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % 2014 Tuotot Korkokate 944 958-1,4 924 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 394 545-27,6 199 Palkkiotuotot, netto 337 313 8 259 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 13 15-9,7 16 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0 190-100 1 942 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 7 6 16,8 0 Liiketoiminnan muut tuotot 76 46 63,8 47 Yhteensä 827 1 114-25,7 2 462 Tuotot yhteensä 1 772 2 072-14,5 3 386 Kulut Henkilöstökulut 432 445-3 424 Muut hallintokulut 399 346 15,5 318 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 51 51 0,4 54 Liiketoiminnan muut kulut 226 223 1,4 222 Kulut yhteensä 1 108 1 065 4,1 1 018 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 66 68-3,4 170 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 598 939-36,3 2 198 Oman toiminnan liikevoitto pysyi samalla tasolla kuin vertailukaudella. Korkokate pieneni hieman erityisen matalan korkotason johdosta. Henkilöstökulut supistuivat hieman. Arvonalentumiset saamisista laskivat hieman vertailukaudesta ja suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyivät matalalla tasolla.
3 3 Liiketoiminnan muut kulut pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Osuuspankin palkkiotuotot kasvoivat vertailuvuodesta. Palkkiot luotonannosta ja omaisuudenhoidosta kasvoivat. Sen sijaan arvopapereiden välityspalkkioita kertyi hieman edellisvuotta vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OPbonukset. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Talletuksista 5 6-13,4 Luotonannosta 161 146 10,3 Maksuliikkeestä 173 174-0,6 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 16 17-1,6 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 51 45 12,2 Takauksista 8 8 0,5 Vakuutusten välityksestä 136 129 5,2 Muut 68 55 23,3 Yhteensä 619 581 6,6 OP-bonukset -223-216 3 Palkkiotuotot yhteensä 396 364 8,7 Palkkiokulut 59 52 13,1 Palkkiotuotot, netto 337 313 8 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 68 116-41,7 Vähennykset -2-48 -96,3 Arvonalentumisten nettomäärä 66 68-3,4 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0,1 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % 31.12.2014 Tase 78 167 70 844 10,3 70 479 Luotot 60 453 57 601 5 57 424 Saamistodistukset 509 658-22,8 1 564 Osakkeet ja osuudet 8 806 8 623 2,1 7 161 Talletukset 59 102 52 293 13 54 479 Oma pääoma 12 644 12 406 1,9 10 904 Taseen ulkopuoliset sitoumukset - 2 308-100 2 653
4 4 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 13 330 tuhatta euroa eli 150 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 60 453 tuhatta euroa (57 601 1 ). Luottokannan kasvu parantui viime vuodesta. Ongelmasaamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Ongelmasaamiset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Järjestämättömät saamiset Yli 90 päivää erääntyneet saamiset 1 699 1 207 40,7 Järjestämättömät 219 124 76,6 lainanhoitojoustosaamiset Todennäköisesti maksamatta jäävät 669 241 177,6 saamiset Terveet lainanhoitojoustosaamiset 5 410 4 925 9,8 Ongelmasaamiset yhteensä 7 043 6 096 15,5 Taukukossa esitetyt järjestämättömät saamiset sisältävät saamiskohtaiset arvonalentumiset. Yli 90 pv erääntyneenä saamisena esitetään jäljellä oleva pääoma sellaisesta saamisesta, jonka korko tai pääoma on ollut erääntyneenä ja maksamatta yli kolme kuukautta. Lainahoitojoustosaamisena esitetään saamiset, joiden ehtoja on neuvoteltu uudelleen asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuen. Lainanhoitojoustosaamisten määrään on vaikuttanut Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) tarkentunut ohjeistus. Todennäköisesti maksamatta jäävinä saamisina esitetään heikompien luottoluokkien omaavat saamiset. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 501 588 Prosenttia taseesta 0,6 0,8 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 135 135 Prosenttia taseesta 0,2 0,2 Käypä arvo 132 132 Nettotuotto, % 5,0 4,8 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 635 723 Prosenttia taseesta 0,8 1,0 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2015.
5 5 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä olevia kiinteistöjä on taseessa 501tuhatta euroa. Tilikauden aikana myytiin omassa käytössä oleva pankin omistama osuus 29,4 % Miekojärvi Oy:n kiinteistöstä kirjanpitoarvoltaan 42 tuhatta euroa. Muita muutoksia kiinteistöomistuksiin ei ollut. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöissä ei tapahtunut muutoksia. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OP Yrityspankki Oyj:ltä, olivat 7 287 tuhatta euroa (2 838). Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 8 802 tuhatta euroa (8 619). Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 27 871 22 344 24,7 Säästämistilit 10 814 8 884 21,7 Sijoittamistilit 20 416 21 024-2,9 Valuuttatalletukset 1 41-98,7 Yhteensä 59 102 52 293 13 Muut velat 265 320-17,3 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 59 366 52 613 12,8 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista OP Yrityspankki Oyj:lle ja ns. väliluotosta OP- Asuntoluottopankki Oyj:lle, pysyivät ennallaan 3 500 tuhantena eurona. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Tervolan Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 1,9 prosenttia 12 644 tuhanteen euroon (12 406).
6 6 Osuuspääoma Veroperusteiset varaukset Osuuspääoma pieneni 2,2 prosenttia 3 420 tuhanteen euroon (3 496). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 245 tuhatta euroa (237), lisäosuuksiin 0 euroa (266) ja Tuottoosuuksiin 3 174 tuhatta euroa (2 992). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 2 855 tuhatta euroa ja irtisanottujen osuus 319 tuhatta euroa. Irtisanotut lisäosuudet 246 tuhatta euroa (80) esitetään taseessa velkana. Osuuspankki maksoi Tuotto-osuuksille vuodelta 2015 korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä 76 895 euroa. Lisäosuuspääomalle maksettiin korkoa vuodelta 2015 yhteensä 2 803 euroa. Osuuspankin osuuskunnan kokouksessa on päätetty lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Lisäosuudet palautetaan asiakkaille heinäkuussa 2017. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 2 450 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 31 747 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Osuuspankki on päättänyt lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Kaikki lisäosuudet palautetaan omistaja-asiakkaille normaalin irtisanomisajan puitteissa heinäkuussa 2017. Jos irtisanottua lisäosuusosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Luottotappiovarausta kasvatettiin 201 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti.
7 7 Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 12 534 12 140 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 246 347 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 1 564 1 403 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -403-741 Suunniteltu voitonjako - - Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta - - Aineettomat hyödykkeet - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -475-357 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 13 467 12 792 Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 13 467 12 792 Omat varat yhteensä 13 467 12 792 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 60 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Kokonaisriski 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 52 51 Vähittäisvastuut - - Kiinteistövakuudelliset vastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut -163 141 Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 4 902 4 855 Yritysvastuut pk-yritykset 3 539 4 557 Yritysvastuut - Muut 1 363 298 Vähittäisvastuut 2) 9 791 9 438 Kiinteistövakuudelliset 8 483 8 092 Muut vähittäisvastuut 1 309 1 347 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 8 501 8 748 Muut erät 648 739 Luottoriski yhteensä 24 057 23 972 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - -
8 8 Operatiivinen riski 2 342 2 088 Yhteensä 26 399 26 061 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 51,0 49,1 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 51,0 49,1 Vakavaraisuussuhde 51,0 49,1 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) *19,7 19,5 *syyskuussa 2016 Pääomavaateet 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omat varat 13 467 12 792 Minimipääomavaade + puskurivaateet * 2 774 2 736 Omien varojen ylijäämä 10 693 10 055 Omat varat 13 467 12 792 Basel I lattian pääomavaatimus 2 890 2 848 Omien varojen ylijäämä 10 576 9 944 *Minimivaade 8 %, kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä mahdollinen maakohtainen muuttuva lisäpääomavaatimus Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki OP Yrityspankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa noin 170 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, Helsingin Seudun Osuuspankki, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja
9 9 keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit ja OP Yrityspankki Oyj. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Vuoden 2015 alussa tuli voimaan sääntelyä, joka koskee luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua. Tämän lisäksi kesällä 2016 viranomaistaholta on tullut tarkentavaa ohjeistusta näiden säännösten soveltamisesta. Kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin liikkeeseen laskemien sijoitustuotteiden ehtoihin sijoittajan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Ryhmän pankkien kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board). Kriisinratkaisuviranomainen on määrittämässä vuodelle 2016 kriisinratkaisulain mukaista minimäärää OP Ryhmän tasolla. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2016 2015 2014 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4 6,6 15,6 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,8 1,2 2,6 Omavaraisuusaste, % 18,2 19,5 17,3 Kulu-tuotto-suhde, % 62,6 51,4 30,1 Tunnuslukujen laskukaavat
10 10 Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinottokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinottokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta ja likviditeetistä. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto valvoo keskusyhteisön antamien ryhmätasoisten sisäisen valvonnan sekä riskinotto ja riskitoleranssijärjestelmän periaatteiden toteuttamista pankissa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet, vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinottokykyä ja riskiasemaa.
11 11 Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinottokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinottokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinottokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskien hallinta perustuu asiakkaan hyvään tuntemiseen, asiakassuhteen aktiiviseen hoitoon, vahvaan ammattitaitoon, kattavaan dokumentointiin ja vakuuksiin. Keskeisessä asemassa luottoriskien hallinnassa on päivittäinen luottoprosessi ja sen laatu. Asiakkaan riittävä velanhoitokyky on kaiken luotonmyönnön edellytys. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, voimassa olevaan ja ajantasaiseen luottoluokitukseen ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Henkilöasiakkaiden maksukyvyn riittävyys varmistetaan myös koronnousun varalta. Asiakkaat voivat suojautua koronnousulta käyttämällä luotoissaan kiinteää korkoa tai korkokattoa. Luotonmyönnössä vältetään korkeita luototussuhteita. Asiakkaille tarjotaan takaisinmaksun turvaavia vakuutuksia sairauden ja työttömyyden varalle. Pankin arvio yritysasiakkaan velanhoitokyvystä ja luottoriskistä muodostuu luottoluokittelusta ja maksukäyttäytymistiedoista, ja tarpeen mukaan tilinpäätösanalyysistä ja ennusteista, yritystutkimuksen laatimista dokumenteista, asiakasvastaavan tekemästä tarvekartoituksesta, luottokelpoisuusarvioista sekä mahdollisista muista dokumenteista. Ennakoitavissa oleviin ongelmiin reagoidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asiakkaat, joiden taloudellisen tilan kehitystä, luottoriskin määrää ja maksukäyttäytymistä halutaan tarkastella tavallista tiiviimmin, otetaan erityisseurantaan. Uusluotonannolle ja luottokannalle on asetettu luottoluokittaisia tavoitearvoja, jotta luottosalkun laatu säilyy hyvänä. Luottoriskien kehitystä seurataan säännöllisesti suhteessa asetettuihin limiitteihin, valvontarajoihin ja tavoitteisiin. Lisäksi seurataan luottosalkun laatua ja rakennetta, vakuuksien kattavuutta sekä ongelmasaamisia. Luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Suurella asiakasriskillä tarkoitetaan sellaisia vastuita samalta asiakkaalta tai asiakaskokonaisuudelta, joiden yhteismäärä vähennyserien jälkeen on vähintään 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Säännösten mukaan yksittäisen asiakasriskin enimmäismäärä saa olla enintään 25 prosenttia omista varoista, keskusyhteisön luvalla enintään 40 prosenttia. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2016 yhteensä 13 467 tuhatta euroa. Pankilla ei ole yhtään sellaista asiakaskokonaisuutta, jonka asiakasriski ylittäisi 10 prosenttia omista varoista. Yhdenkään yksittäisen asiakaskokonaisuuden asiakasriski ei ylittänyt 25 prosenttia.
12 12 Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan OP Yrityspankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. OP Osuuskunta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä on antanut jäsenluottolaitoksilleen talletuspankkien yhteenliittymälain mukaisen poikkeusluvan, jonka mukaan jäsenluottolaitoksiin ei sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen kuudennessa osassa mainittuja luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Asetuksen mukaista maksuvalmiutta valvotaan ja raportoidaan osuuspankkien yhteenliittymän tasolla. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotuloriski eli korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, jolloin korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja ehdoilla sekä OP Ryhmässä käytössä olevien korkoriskin johdannaissuojausmallien mukaisesti, joista keskeisin on euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtojen suojaus koronvaihtosopimuksilla. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään OP Yrityspankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin.
13 13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2016 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneita tappioita ei ollut. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Vuoden lopussa Tervolan osuuspankilla oli yksi konttori. Konttorissa on rahan nostoon tarkoitettu Ottokäteisautomaatti. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa OP Vakuutuksen vakuutuspalveluita asiamiehen kautta. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 65 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 2 360. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedoissa.
14 14 Henkilöstö Pankin henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2016 lopussa oli 7. Määrässä ei tapahtunut muutoksia vuoden aikana. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Tervolan Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 11.4.2016. Kokoukseen osallistui 14 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 10 ja enintään 20 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 15. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2016 yhteensä 3 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle.
15 15 Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 6. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 11. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja *Kokkonen Lea, talousjohtaja, Tervola (2016-2017) Varapuheenjohtaja *Salminen Hanna, sosionomi,tervola (2015-2018) Muut jäsenet Kaasila Tarja, ravitsemuspäällikkö,tervola (2014-2017) Keränen Pertti, kunnallisneuvos, Tervola (2014-2017) *Kupari Matti, yrittäjä, Tervola (2014-2017) Kauppi Risto, opettaja, Tervola (2015-2017) Alatalo Matti, elinkeinokoordin., Tervola (2015-2018)
16 16 Jurva Pirjo, yrittäjä, Tervola (2015-2018) Kaarninen Sari, maanviljelijä, Tervola (2015-2018) Ylitalo Mirjami, kodinhoitaja, Tervola (2015-2018) Alaollitervo Esko, kiinteistönhoitaja,tervola (2016-2019) Lampela Katariina, maanviljelijä, Tervola (2016-2019) Pesola Martti, yrittäjä, Tervola (2016-2019) Vaara Jussi, yrittäjä, Tervola (2016-2019) Ylimartimo Eero, maanviljelijä, Tervola (2016-2019) *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallintoneuvoston sihteerinä toimi tj. Hannu Neuvonen Hallitus Puheenjohtaja Oja Heikki, s. 1953, Tervola, maanviljelijä, hallitus 12/1992 Varapuheenjohtaja Alaraatikka Markku, s. 1967, Tervola, yrittäjä, hallitus 12/2001 Muut jäsenet Mommo Tapio, s. 1960, Tervola, opistoupseeri evp., hallitus 12/1999 Mäkipeura Olavi, s. 1950, Tervola, yrittäjä, hallitus 12/1987 Tervaniemi Sari, s. 1979, Tervola, hallintosihteeri, hallitus 12/2012 Toimitusjohtaja Neuvonen Hannu, s. 1956, Tervola, yo-merkonomi, toimitusjohtaja 5/2004 - Tilintarkastajat Tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy, KHT-yhteisö. Päävastuullisena tilintarkastajana Antti Kääriäinen, KHT. Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan sisäinen tarkastus suoritti osuuspankin tarkastuksen viikolla 12/2016. Tarkastuksen toimitti pankin vastuutarkastaja Anne Alho, joka suoritti tarkastuksen perusteella Vakavaraisuuden hallinnan arvioinnin. Tulevaisuuden näkymät Luottamus talouden näkymiin on vahvistunut niin Suomessa kuin vientimarkkinoilla. Suomen talouden kasvu jatkuu kuluvana vuonna maltillisena aiempaa laajemmalla pohjalla. EKP on ilmoittanut jatkavansa elvyttävää politiikkaa kuluvana vuonna. Linjauksen mukaan ohjauskorot säilyvät matalina koko vuoden. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä 31.12.2016 oli 7 562 388,25 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 402 899,24 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 0,35 prosenttia ja Tuotto-osuudelle 3,25 prosenttia, eli yhteensä 102 280,59 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää 300 618,65 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.
17 TERVOLAN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 Korkotuotot 1 085 434,00 Korkokulut 140 962,05 KORKOKATE 944 471,95 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 394 424,86 Muista yrityksistä 394 424,86 Palkkiotuotot 396 021,30 Palkkiokulut 58 531,81 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 13 235,71 Arvopaperikaupan nettotuotot 12 645,93 Valuuttatoiminnan nettotuotot 589,78 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 72,70 Suojauslaskennan nettotulos 0,00 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 6 751,42 Liiketoiminnan muut tuotot 75 516,61 Hallintokulut 831 392,68 Henkilöstökulut 431 905,38 Palkat ja palkkiot 365 982,77 Henkilösivukulut 65 922,61 Eläkekulut 51 801,29 Muut henkilösivukulut 14 121,32 Muut hallintokulut 399 487,30 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 50 845,48 Liiketoiminnan muut kulut 226 099,83 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 65 895,03 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 597 729,72 Tilinpäätössiirrot 201 256,48 Tuloverot -6 426,00 Tilikauden verot 0,00 Aikaisempien tilikausien verot -456,92 Laskennallinen vero -5 969,08 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 402 899,24 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 402 899,24 1.1. - 31.12.2015 1 163 563,57 205 306,28 958 257,29 544 526,51 544 526,51 364 374,50 51 764,23 14 653,27 13 953,94 699,33 190 266,64 0,00 5 778,02 46 108,79 791 301,31 445 482,52 378 425,93 67 056,59 50 472,10 16 584,49 345 818,79 50 647,00 222 999,64 68 231,86 939 020,98 148 775,50 49 286,43 44 461,79-16,05 4 840,69 740 959,05 740 959,05
18 TERVOLAN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2016 31.12.2015 VASTAAVAA Käteiset varat 149 814,89 134 188,78 Saamiset luottolaitoksilta 7 286 852,32 2 837 967,62 Vaadittaessa maksettavat 4 833 723,54 413 273,99 Muut 2 453 128,78 2 424 693,63 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 60 452 504,03 57 601 156,56 Muut 60 452 504,03 57 601 156,56 Saamistodistukset 508 625,33 658 479,40 Muilta 508 625,33 658 479,40 Osakkeet ja osuudet 8 805 971,30 8 623 287,49 Johdannaissopimukset 13 259,33 2 114,29 Aineelliset hyödykkeet 647 919,17 739 177,83 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 134 640,00 134 640,00 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 501 145,91 587 985,57 Muut aineelliset hyödykkeet 12 133,26 16 552,26 Muut varat 52 700,88 51 139,71 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 186 139,48 141 345,13 Laskennalliset verosaamiset 63 464,71 55 410,93 VASTAAVAA YHTEENSÄ 78 167 251,44 70 844 267,74 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 3 500 000,00 3 500 000,00 Luottolaitoksille 3 500 000,00 3 500 000,00 Muut 3 500 000,00 3 500 000,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 59 366 217,48 52 612 611,91 Talletukset 59 101 640,00 52 292 525,16 Vaadittaessa maksettavat 52 382 764,41 42 360 539,62 Muut 6 718 875,59 9 931 985,54 Muut velat 264 577,48 320 086,75 Muut 264 577,48 320 086,75 Muut velat 311 748,62 142 202,31 Muut velat 303 107,62 131 953,31 Pakolliset varaukset 8 641,00 10 249,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 390 344,46 429 682,21 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 63 568 310,56 56 684 496,43 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 1 954 930,87 1 753 674,39 Vapaaehtoiset varaukset 1 954 930,87 1 753 674,39 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 3 419 700,00 3 496 650,00 Jäsenosuudet 245 000,00 237 500,00 Lisäosuudet 0,00 266 450,00 Tuotto-osuudet 3 174 700,00 2 992 700,00 Muut sidotut rahastot 1 660 521,76 1 668 860,53 Vararahasto 1 659 439,99 1 659 439,99 Käyvän arvon rahasto 1 081,77 9 420,54 Vapaat rahastot 1 604 746,44 1 604 746,44 Muut rahastot 1 604 746,44 1 604 746,44 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 5 556 142,57 4 894 880,90 Tilikauden voitto (tappio) 402 899,24 740 959,05 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 12 644 010,01 12 406 096,92 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 78 167 251,44 70 844 267,74 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 341 424,40 506 862,00 Takaukset ja pantit 341 424,40 506 862,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 1 723 240,08 1 800 641,94 Muut 1 723 240,08 1 800 641,94 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 2 064 664,48 2 307 503,94
19 2016 - Tervolan Op (4630) 2016 2015 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Kauden voitto 402 899,24 740 959,05 Kauden voittoon tehdyt oikaisut -103 900,84-255 584,91 LIIKETOIMINNAN VAROJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) -2 993 092,21-774 961,11 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,00 0,00 Saamiset luottolaitoksilta -28 435,15-3 760,10 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä -2 930 279,44-245 812,44 Leasingkohteet 0,00 0,00 Saamistodistukset 150 000,00 899 999,99 Osakkeet ja osuudet -182 683,81-1 461 851,01 Johdannaissopimukset 0,00 0,00 Sijoituskiinteistöt 0,00 0,00 Muut varat -1 693,81 36 462,45 LIIKETOIMINNAN VELKOJEN LISÄYS (+) TAI VÄHENNYS (-) 6 899 104,47-897 265,47 Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 1 500 000,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 6 754 119,66-2 262 635,44 Johdannnaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 0,00 0,00 Muut velat 144 984,81-134 630,03 Maksetut tuloverot -44 204,79-447 931,15 Saadut osingot 394 424,86 544 526,51 A. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 4 555 230,73-1 090 257,08 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Eräpäivään asti pidettävien rahavarojen lisäykset 0,00 0,00 Eräpäivään asti pidettävien rahavarojen vähennykset 0,00 0,00 Tytär- ja osakkuusyritysten hankinnat 0,00 0,00 Tytär- ja osakkuusyritysten myynnit 0,00 0,00 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -1 476,48-33 700,00 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 38 968,80 0,00 B. INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 37 492,32-33 700,00 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset 0,00 0,00 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset 0,00 0,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset 0,00 0,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset 0,00 0,00 Osuus- ja osakepääoma, lisäykset 235 000,00 900 700,00 Osuus- ja osakepääoma, vähennykset -311 950,00-87 530,00 Maksetut osingot ja osuuspääoman korot -79 697,38-41 007,00 Maksetut bonukset omistajajäsenille 0,00 0,00 Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset 0,00 0,00 Muut oman pääoman erien rahamääräiset vähennykset 0,00 0,00 C. RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ -156 647,38 772 163,00 D. VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS RAHAVAROIHIN -0,01 0,01 RAHAVAROJEN NETTOMUUTOS (A+B+C+D) 4 436 075,66-351 794,07 RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA 547 462,77 899 256,84 RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 4 983 538,43 547 462,77 RAHAVAROJEN MUUTOS 4 436 075,66-351 794,07 Saadut korot 1 085 361,97 1 173 948,43 Maksetut korot 164 603,46 226 752,95 Kauden voittoon tehdyt oikaisut Erät joihin ei liity maksutapahtumaa Kaupankäynnin käyvän arvon muutos -12 645,93-13 368,44 Valuuttatoiminnan realisoitumaton nettotulos 0,01-0,01 Sijoitusomaisuuden käyvän arvon muutos -388,89 0,00 Poistot, poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutos 252 101,96 199 422,50 Saamisten arvonalentumiset 67 272,84 69 522,39 Muut -413 161,69-511 161,35-106 821,70-255 584,91 Erät, jotka esitetään muualla kuin liiketoiminnan rahavirrassa Myyntivoitot, investointien rahavirtaan kuuluva osuus 0,00 0,00 Myyntitappiot, investointien rahavirtaan kuuluva osuus 2 920,86 0,00 Maksetut bonukset omistajajäsenille 0,00 0,00 2 920,86 0,00 Oikaisut yhteensä -103 900,84-255 584,91 Rahavarat Käteiset varat 149 814,89 134 188,78 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 4 833 723,54 413 273,99 Rahavarat yhteensä 4 983 538,43 547 462,77