Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö
Isyyslain uudistamisen tausta Uusi isyyslaki (11/2015) tulee voimaan 1.1.2016 Kumoaa nykyisen voimassa olevan isyyslain (700/1975) Nykyinen isyyslaki tuli voimaan 1.10.1976 Säilynyt perusratkaisuiltaan muuttumattomana 70-luvulta lähtien Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus kasvanut voimakkaasti (sis. sekä avoliitto että yhden vanhemman perheet) 10,1 % (6 670/65 719) vuonna 1975 ja 42,8 % (24 516/57 232) vuonna 2014 Avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsi syntyy usein (noin 76 %) avoliittoperheeseen, jossa lapsen isä on halukas tunnustamaan isyytensä Tutkimusmenetelmien kehittyminen (DNA-tutkimukset)
Isyysasiat numeroina 57 232 syntynyttä lasta Suomessa v. 2014 24 516 avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta v. 2014 23 502 isyys vahvistettu tunnustamisen perusteella, joista n. 17 500 ns. selviä tapauksia (avoliittoperheet) 75 tuomioistuimen päätöksellä (v. 2014) Uudistuksen lähtökohtana tunnustamismenettelyn ajanmukaistaminen asiakkaan näkökulmasta
1. Isyyden toteaminen äidin avioliiton perusteella ns. isyysolettama Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana (2 ) Isyysolettamaa sovelletaan myös tilanteessa, jossa aviomies on kuollut ennen lapsen syntymää ja lapsi on voinut tulla siitetyksi ennen aviomiehen kuolemaa Jos äiti ennen lapsen syntymää solmii uuden avioliiton, uusi aviomies on lapsen isä.
2. Isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää Äiti ja mies henkilökohtaisesti paikalla yhtä aikaa Terveydenhoitaja tai kätilö sen kunnan äitiysneuvolassa, jossa äidille ja miehelle on annettu raskaudenaikaisia neuvolapalveluita Toissijaisesti lastenvalvojan luona Henkilöllisyyden tarkistaminen Tunnustamisen merkityksen ja oikeusvaikutusten selvittäminen Kiistämis- ja peruuttamisoikeus, totuudessapysymisvelvollisuus Tunnustamislomakkeen allekirjoittaminen Mahdollisen yhteishuoltosopimuksen allekirjoittaminen Asiakirjojen lähettäminen äidin kotikunnan lastenvalvojalle
2. Isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää - kieltäytymisperusteet Terveydenhoitajan, kätilön tai lastenvalvojan on kieltäydyttävä ottamasta vastaan tunnustamista, jos: 1. Äiti vastustaa tunnustamista; 2. Miehen tai tulevan äidin henkilöllisyyttä ei ole luotettavasti selvitetty; 3. On syytä epäillä, ettei tunnustaja ole lapsen isä; 4. On syytä epäillä, että tunnustaja ei mielentilansa, kielivaikeuksien tai muun syyn vuoksi kykene ymmärtämään tunnustamisen merkitystä.
3. Isyyden selvittäminen lapsen syntymän jälkeen Tarkoituksena sellaisten tietojen hankkiminen, joiden nojalla isyys voidaan vahvistaa tai todentaa Mahdollisuus DNA-tutkimuksiin isyyden selvittämiseksi Myös aviolapset, jos aviopuolisot yhdessä pyytävät selvittämistä 6 kk:n kuluessa syntymästä Jos isyys on tunnustettu ennen lapsen syntymää, suppea selvitys Ei kiistetty tai peruutettu Ei syytä epäillä, että joku muu on lapsen isä Äidin vastustusoikeudesta luovuttu
4. Isyyden tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen Tunnustaminen voidaan tehdä lastenvalvojan luona myös lapsen syntymän jälkeen, kuten nykyisin Lastenvalvoja, maistraatti, vihkijä, Suomen edustusto Ei enää neuvolassa Poikkeuksellisesti myös lapsen kuoleman jälkeen Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, samassa yhteydessä tehdään yleensä sopimukset huollosta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta
5. Isyyden vahvistaminen maistraatin päätöksellä Maistraatin vahvistettava isyys tunnustamisen perusteella, jos ei epäilyä biologisesta isyydestä Isyys voidaan vahvistaa, vaikka miehen tai äidin henkilöllisyyttä ja perhesiteitä osoittavat asiakirjat ovat puutteelliset, jos lisäselvitystä ei kohtuudella ole saatavissa ja isyyden selvittäminen ja oikeusgeneettinen isyystutkimus osoittavat, että mies on lapsen isä (26.2 ) (uusi) Maistraatti voi vahvistaa ennen lapsen syntymää kuolleen miehen lapsen isäksi Jos mies on tunnustanut lapsen ennen lapsen syntymää (uusi) Miehen oikeudenomistajien suostumuksella, jos isyys on selvitetty ja DNA-tutkimus osoittaa, että mies on lapsen isä (uusi)
6. Isyyden vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä Isänä itseään pitävän miehen kanneoikeutta vahvistetaan Miehellä on kanneoikeus jos lastenvalvoja joutuu keskeyttämään isyyden selvittämisen, koska lapsesta tai lapsen äidistä ei voida tehdä oikeusgeneettisiä isyystutkimuksia (uusi) jollei maistraatti ole vahvistanut isyyttä ja siihen on muu syy kuin se, ettei tunnustamista ole hyväksytty (vastaa nykytilannetta) Lapsen kanneoikeus säilyy nykyisellään
7. Isyyden kumoaminen Isyys voidaan kumota: Maistraatin päätöksellä toinen mies on tunnustanut isyytensä ja aviopuolisot hyväksyvät tunnustamisen (kuten nykyisin) lapsen äiti ja aviomies ovat yhdessä pyytäneet DNA-tutkimusta, jonka perusteella voidaan todeta, että aviomies ei voi olla lapsen isä (uusi). Tuomioistuimen päätöksellä Lapsen, äidin tai isän kanteesta (kuten nykyisin) Poikkeustapauksissa myös isänä itseään pitävän miehen kanteesta (uusi)