Puhemiesneuvoston ehdotus n:o 1 eduskunnan virkamiehiä koskevan lainsäädännön uudistamisesta

1994 vp- PNE 1 Puhemiesneuvoston ehdotus n:o 1 eduskunnan virkamiehiä koskevan lainsäädännön uudistamisesta EHDOTUKSENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Ehdotuksessa esitetään säädettäväksi uusi laki eduskunnan virkamiehistä. Ehdotetuna lailla kumottaisiin nykyinen vuoden 1988 alussa voimaan tullut vastaava laki. Nykyisen lain mukaan eduskunnan virkamiehiin sovelletaan eräin poikkeuksin valtion virkamieslakia. Poikkeuksetjohtuvat eduskunnan asemasta ja tehtävistä. Valtion virkamieslainsäädäntö uudistuu joulukuun 1 päivänä 1994, jolloin tulee voimaan uusi valtion virkamieslaki. Tämän vuoksi ehdotetaan säädettäväksi myös uusi laki eduskunnan virkamiehistä. Ehdotettu laki uudistaisija kokoaisi eduskunnan virkoja ja virkamiehiä koskevat säännökset. Eduskunnan virkamiehiin sovellettaisiin esityksen mukaan eräin eduskunnan asemasta ja tehtävistä johtuvin poikkeuksin valtion uutta virkamieslakia vastaavia säännöksiä. Eduskunnan virkoja ja virkamiehiä koskevat säännökset koottaisiin omaan eduskunnan virkamiehistä annettavaan lakiin, eikä laissa nykyisen lain tavoin viitattaisi valtion virkamieslain asianomaisiin säännöksiin. Ehdotukseen sisältyy myös esitykset eduskunnan työjärjestyksen 8 :n sekä eduskunnan kanslian ohjesäännön eräiden määräysten muuttamisesta. Nämä ehdotetut muutokset johtuvat lähinnä kansliatoimikunnan päätöksestä esittää eräiden talousarviossa eriteitävien virkojen nimikemuutoksia vuoden 1995 valtion talousarviossa. Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan siten, että laki eduskunnan virkamiehistä tulisi voimaan samanaikaisesti uuden valtion virkamieslain kanssa joulukuun 1 päivänä 1994 ja eduskunnan työjärjestyksen sekä eduskunnan kanslian ohjesäännön muutokset tulisivat voimaan maaliskuun 1 päivänä 1995. YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto Eduskunnan virkamiehistä säädetään 1 päivänä tammikuuta 1988 voimaan tulleella lailla (1255/87). Tämän lain mukaan eduskunnan virkamiehiin sovelletaan eräin, eduskunnan asemasta ja tehtävistä johtuvin poikkeuksin valtion virkamieslakia (755/86). Kyseisen lain uudistaminen on välttämätöntä, koska nykyinen valtion virkamieslaki kumoutuu 1 päivänä joulukuuta 1994, jolloin tulee voimaan uusi valtion virkamieslaki. 1.1. Laki eduskunnan virkamiehistä Nykyinen laki eduskunnan virkamiehistä (1255/87) tuli voimaan 1.1.1988 eli yhtä aikaa valtion virkamieslain (755/86) kanssa. Laki eduskunnan virkamiehistä uudisti ja kokosi eduskun- nan virkoja ja virkamiehiä koskevat säännökset. Eduskunnan virkamieslaissa on viittaussäännös, jonka perusteella valtion virkamieslakia pääosin sovelletaan myös eduskunnan virkamiehiin. Poikkeukset valtion virkamieslaista johtuvat eduskunnan ja sen virastojen ja laitosten tehtävistä ja asemasta. Valtion virkamieslakia on sen voimassaoloaikana useita kertoja muutettu. Nämä muutokset ovat heijastuneet myös eduskunnan virkamiesten asemaan. 1.2. Eduskunnan työjärjestys Eduskunnan työjärjestykseen sisältyy muun muassa eduskunnan kanslian virkatyyppiluetteloa koskeva 8 :n säännös,jossa on lueteltu kaikki eduskunnan kansliassa esiintyvät eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1255/87) 4 :n 2 momentissa mainitut ns. erittelyvirat eli ne virat, 240353

2 1994 vp- PNE 1 joita ei saa perustaa, ellei kutakin virkaa ole valtion talousarviossa eritelty. Säännöksessä todetaan edelleen, että eduskunnan kansliassa on luettelossa mainittujen virkojen lisäksi myös muita vakinaisia virkoja ja että lisäksi voi olla myös tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilökuntaa. 1.3. Eduskunnan kanslian ohjesääntö Eduskunnan kanslian ohjesääntö on tullut voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1987, ja sitä on senjälkeen muutettu eduskunnan päätöksillä 12 päivänä helmikuuta 1991 ja 25 päivänä helmikuuta 1992. Eduskunnan kanslian ohjesääntöön sisältyvät määräykset eduskunnan kanslian organisaatiosta ja tehtävistä sekä kanslian eri yksiköiden ja virkamiesten tehtävistä, asioiden käsittelystä ja esimerkiksi virkamiehiltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. 2. V a1tion uusi virkamieslaki Valtion virkamieslainsäädäntö uudistuu kokonaisuudessaan 1 päivänäjoulukuuta 1994 voimaan tulevalla uudella valtion virkamieslailla (750/94). Tällä uudellalailla valtion virkasuhdetta lähennetään työsopimussuhteeseen. Uudistuksen vuoksi on välttämätöntä säätää myös uusi laki eduskunnan virkamiehistä. Uuden valtion virkamieslain tavoitteena on nimenomaisen säännöksen mukaan turvata valtion tehtävien hoitaminen tuloksellisesti, tarkoituksenmukaisesti ja oikeusturvavaatimukset täyttäen sekä turvata virkamiehelle oikeudenmukainen asema suhteessa työnantajaan. Tästä tavoitteesta johtuvat pääosin ne eroavuudet, joita valtion virkasuhteeseen ja työsopimussuhteeseen jää. Nämä ovat ennen kaikkea virkamiehen virkavastuu ja velvollisuudet, tehtävien määräytyminen muutoin kuin sopimuksin sekä muun muassa virkamiehen riippumattomuuden turvaava nimitysmenettely ja virkasuhteenjatkuminen katkeamatta,jos virkamies on lainvastaisesti irtisanottu. Uutta valtion virkasuhteessa on muun muassa mahdollisuus sopia virkamiehen kanssa palvelussuhteen ehdoista. Sovittavia asioita ovat lähinnä virkamiehen palkkaukseen, työaikaan, vuosilomaan ja irtisanomisaikoihin liittyvät kysymykset. Virkaehtosopimuksessa sovittua huonommista ehdoista ei kuitenkaan saa sopia. Määräajaksi voidaan uuden lain mukaan nimittää laissa säädetyillä perusteilla. Perusteita ovat työn luonne, sijaisuus, harjoittelu taikka viran luonteeseen tai viraston toimintaan liittyvä perusteltu syy. Nykyisin määräajaksi voidaan nimittää vain asetuksella säädettyihin virkoihin. Menettely korvaa lisäksi toimimisen tilapäisenä ja virkaatoimittavana virkamiehenä. Myös sijaisen tehtävät ja palkkaus voivat poiketa vakinaisen virkamiehen tehtävistä ja palkkauksesta. Virkaa ei näissä tapauksissa perusteta. Jos määräaikaiseen nimitykseen ei ole ollut säädettyjä perusteita, virkamiehellä on oikeus korvaukseen. Myös virkamiehen palvelussuhdeturvaan uusi laki tuo eräitä muutoksia. Irtisanomisperusteet henkilöstä johtuvasta syystä ovat pääosin työsopimuslain mukaiset. Myös virkasuhteen purkaminen tulee mahdolliseksi. Korkeimmat virkamiehet voidaan nykyiseen tapaan irtisanoa, kun siihen on syytä. Lakiin sisältyy myös säännös virkamiehen irtisanomisesta taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Lomautussäännöksistä tulee osa pysyvää lainsäädäntöä. Lomautusperusteet muuttuvat siten, että lomautusta voidaan lievempänä vaihtoehtona käyttää myös silloin, kun on olemassa irtisanomisperuste. Sekä irtisanomista että lomautusta koskevassa säännöksessä säädetään nimenomaisesti, että perusteena voi olla paitsi tehtävien konkreettinen väheneminen myös viraston työntarjoamismahdollisuuksien heikentyminen. Uuteen lakiin ei sisälly enää säännöksiä nykyisen kaltaisesta kurinpitomenettelystä. Virkamiehelle voidaan kuitenkin edelleen antaa varoitus. Virkojen perustamis- ja lakkauttamissäännökset ja toimivaltaista viranomaista koskevat säännökset siirtyvät pääosin asetukseen. Nykyiset 50 virkamieslautakuntaa korvataan yhdellä lautakunnalla. Virkamiehen eroamisikä alenee 67 vuodesta 65 vuoteen. Tämä muutos tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996. 3. Ehdotuksen tavoitteet ja keskeinen sisältö 3.1. Laki eduskunnan virkamiehistä Valtion virkamieslakia ei lain 3 :n 1 momentin mukaan sovelleta muun muassa eduskunnan, valtiontilintarkastajain, eduskunnan oikeusasiamiehen ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian ja Eduskunnan kirjaston virkamieheen, jollei laissa toisin säädetä. Uuden

Eduskunnan virkamieslaki 3 valtion virkamieslain säännöksiä vastaavia säännöksiä tulisi soveltaa myös eduskunnan virkamiehiin, kuitenkin eduskunnan asemasta ja tehtävistä johtuvin poikkeuksin. Tämä ehdotetaan toteutettavaksi ehdotetuna lailla eduskunnan virkamiehistä. Laki sisältäisi tarvittavat säännökset eduskunnan virkamiehistä. Laissa ei siten nykyisen lain tavoin viitattaisi valtion virkamieslain sovellettaviin säännöksiin. Tällöin eduskunnan virkamiestä koskevat säännökset sisältyvät yhteen lakiin. Valtion virkamieslakiin myöhemmin mahdollisesti tehtävät muutokset eivät myöskään suoraan tulisi sovellettaviksi eduskunnan virkamiehiin. Jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa ei perustella erikseen niitä ehdotettuja säännöksiä, jotka vastaavat valtion virkamieslakia. Valtion virkamieslain tuomareita, virkamieslautakuntaa ja muutoksenhakua koskevia säännöksiä vastaavia säännöksiä ei lainkaan sisälly ehdotettuun lakiin eduskunnan virkamiehistä. 3.2. Muut ehdotukset Valtion vuoden 1995 talousarviossa muutetaan kansliatoimikunnan esityksen mukaisesti yhteensä neljän eduskunnan kanslian talousarviossa eriteltävän viran (hallintojohtaja, vanhempi eduskuntasihteeri, eduskuntasihteeri ja valiokuntasihteeri) nimikkeet. Työjärjestyksen 8 :n ehdotetuna muutoksella saatettaisiin siihen sisältyvä virkaluettelo vastaamaan muutettuja erittelyvirkojen virkanimikkeitä. Valtion virkamieslainsäädännön uudistuksen yhteydessä poistettiin käsitteet vakinainen virka ja tilapäinen virkamies. Ehdotetuna muutoksella saatetaan tämä säännös tältä osin vastaamaan uudistunutta virkamieslainsäädäntöä. Kansliatoimikunta on keväällä 1994 tehnyt päätöksen eräistä virkanimikkeiden muutoksista ja eräiden erittelyvirkojen talousarviossa toteutettavista muutoksista. Sekä eräs jo toteutunut nimikemuutos että vuoden 1995 talousarviossa toteutettavat nimikemuutokset koskevat eduskunnan kanslian ohjesäännössä esiintyviä virkanimikkeitä. Ehdotetuna ohjesäännön yhteensä viiden pykälän muutoksella saatettaisiin ohjesääntö ajan tasalle virkanimikkeiden osalta. Ehdotuksen mukaan eduskunnan virkaohjesääntö annettaisiin kansliatoimikunnan, eikä kuten nykyisin, eduskunnan päätöksellä. Ilman tätä delegointia kansliatoimikunnalle olisi tilanne se, että virkamieslaki ja virkaohjesääntö olisivat samantasoisia, kun eduskunta päättäisi molemmista puhemiesneuvoston ehdotuksista. Virkaohjesäännön säädöstaso vastaisi näin paremmin valtion virkamiesten osalta käytössä olevaa asetustasoa. Ehdotukseen sisältyy myös luonnos uudeksi eduskunnan virkaohjesäännöksi, joka sisältäisi niitä virkoja ja virkamiehiä koskevia tarkempia määräyksiä, jotka valtion virkamiesten osalta annetaan asetuksella. Eduskunnan nykyinen virkaohjesääntö on eduskunnan hyväksymäjaon tullut voimaan 1 päivänä toukokuuta 1988. 4. Esityksen taloudelliset sekä organisaatiovaikutukset Esityksellä ei ole taloudellisia eikä muita organisaatiovaikutuksia kuin eduskunnan virkamieslautakunnan lakkauttaminen. Ehdotetut uudet säännökset virkamiehen nimittämisestä määräajaksi antaisivat nykyistä paremmat mahdollisuudet tehtävien tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. 5. Esityksen valmistelu Eduskunnan kansliatoimikunta asetti 2 päivänä kesäkuuta 1994 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää eduskunnan virkamiehiä koskevan lain, eduskunnan työjärjestyksen, eduskunnan kanslian ohjesäännön ja eduskunnan virkaohjesäännön muutostarpeet, jotka johtuvat muun muassa valtion virkamieslain uudistamisesta ja vuoden 1995 talousarvioon esitetyistä virkanimikemuutoksista. Työryhmä on ehdotuksensa johdosta kuullut valtion tilintarkastajain kansliaa, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaa, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kansliaaja Eduskunnan kirjastoa sekä eduskunnan virkamiesyhdistyksiä. Työryhmä jätti puhemiesneuvoston ehdotuksen muotoon laaditun mietintönsä eduskunnan kansliatoimikunnalle 17 päivänä lokakuuta 1994. Kansliatoimikunta on käsitellyt asian.

4 1994 vp- PNE 1 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Laki eduskunnan virkamiehistä 1. Laissasäädettäisiineduskunnan virastojen ja laitosten virkamiehistä ja virkasuhteesta. Pykälän 2 momentissa määriteltäisiin eduskunnan virastoiksi ja laitoksiksi eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslia sekä Eduskunnan kirjasto, joistalaissa käytettäisiin yhteisnimitystä virasto. Kuten nykyisinkään lakia eduskunnan virkamiehistä ei sovellettaisi eduskunnan oikeusasiamieheen eikä apulaisoikeusasiamieheen. Pykälän 4 momenttiin sisältyvä tässä laissa tarkoitetun virkasuhteen määritelmä vastaa valtion virkamieslain vastaavaa määritelmää. 2. Valtion virkamieslain tavoitesäännös ei sellaisenaan sovellu eduskunnan virkamieslain tavoitteeksi, joten pykälä sisältää oman tavoitesäännöksen. Pykälän mukaan lain tarkoituksena on turvata yhtäältä eduskunnan virastojen tehtävien hoitaminen ja toisaalta virkamiehelle oikeudenmukainen asema suhteessa työnantajaan. 3. Pykälään sisältyvät säännökset virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja muuttamisesta vastaavat nykyistä lakia. 4. Pykälän 1 momenttiin sisältyvä virkojen perustamista koskeva yleissäännös vastaa valtion virkamieslakia sekä nyt voimassa olevaa lakia eduskunnan virkamiehistä. Pykälän 2 momentin luettelo talousarviossa eriteltävistä viroista vastaa nykyisen lain erittelyvirkaluetteloa ottaen huomioon vuoden 1995 talousarvioesitykseen sisältyvät nimikemuutokset 5. Eduskunnan virat voidaan siirtää viraston sisällä sekä muut kuin 4 :n 2 momentin mukaiset ns. erittelyvirat myös toiseen 1 :ssä tarkoitettuun virastoon eli eduskunnan virastosta toiseen eduskunnan virastoon. Lukuun ottamatta avoinna olevia virkoja voidaan virka siirtää vain virkamiehen suostumuksella. Viran siirtämisestä samassa virastossa päättäisi kuten nytkin nimittävä viranomainen ja siirrosta toiseen virastoon kansliatoimikun ta. 7. Pykälässä ehdotetaan hallitusmuodon 84 :n 2 momentin nojalla voimassa olevan eduskunnan virkamieslain 7 a :n mukaisesti säädettäväksi ne virat, joihin tai joiden sijaisuutta hoitamaan voidaan nimittää vain Suomen kansalainen. Pykälän 2 momentissa säädetty kansliatoimikunnan harkintaoikeuskin vastaa voimassa olevaa lakia. 9. Pykälästä puuttuu valtion virkamieslain vastaavan pykälän säännös viroista, joihin on aina nimitettävä määräajaksi, koska tällaisiin virkoihin ei näytä olevan tarvetta. 23.Pykälän 2 momentti vastaa voimassa olevan eduskunnan virkamieslain säännöstöä. 24.Pykälän 1 momentti vastaa valtion virkamieslain 26 :ää ja nykyisen eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 :n 3 momenttia. 27. Pykälän 2 momentin säännös koskien muutoksenhaunjohdosta kumottua irtisanomista tarkoittaa tilannetta, jossa irtisanominen perustuu virkamiehen päätökseen, johon saa vaatia oikaisua. 28. Pykälään ehdotetut irtisanomisajat niin viranomaisen kuin virkamiehenkin osalta vastaavat valtion virkamieslain 30 :n irtisanomisaikoja sillä erotuksella, että viranomaisen irtisanoessa virkamiehen irtisanomisajan pituus määräytyy sen mukaan, kuinkakauan virkamies yhteensä on ollut palvelussuhteessa eduskuntaan tai valtioon eikä keskeytyksittä jatkuneen palvelussuhteen pituuden mukaan. Vastaavaa periaatetta ei ole valtion virkamieslaissa eikä työsopimuslaissa. 30. Pykälään ehdotettu virkamiehen takaisinottovelvollisuus on laajempi kuin valtion virkamieslain 32 :n mukainen takaisinottovelvollisuus. Valtion virkamieslain mukaan velvollisuus ei koske virkoja, joihin nimittää tasavallan presidentti, valtioneuvoston yleisistunto, korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Eduskunnan virkamieslakiin ehdotettu takaisinottovelvollisuus ulotettaisiin koskemaan kaikkia eduskunnan virkamiehiä, koska hallitusmuodon 89 :n 1 momentin säännös eräiden virkojen täyttämisestä ei koske eduskunnan virkoja. 33.Valtion virkamieslain 35 :n mukainen 65 vuoden yleinen eroamisikä koskisi kaikkia eduskunnan virkamiehiä. 36-37. Lomautuksesta on poiketen valtion virkamieslaista pykälän mukaan annettava ilmoitus paitsi virkamiehille henkilökohtaisesti myös virkamiesyhdistykselle. Tämä lisäys verrattuna valtion virkamieslain 39 :n vastaavaan säännökseen johtuu siitä, että luottamusmiesjärjestelmä eduskunnassa koskee vain toista nykyisistä virkamiesyhdistyksistä. 39. Erorahasta eduskunnan virkamiehelle päättää pykälän 2 momentin mukaan kanslia toimikunta, ja sen suorittaa valtiokonttori. Pykälän 3 momentin perusteella koulutustuesta määräisi kansliatoimikunta.

Eduskunnan virkamieslaki 5 40. Pykälään ehdotetun säännöksen mukaan kansliatoimikunta voi myöntää irtisanotulle virkamiehelle toistuvan korvauksen, kunnes hän sijoittuu uudelleen työhön. Säännös pohjautuu nykyiseen eduskunnan virkamieslakiin. Vastaavaa säännöstä ei ole valtion virkamieslaissa, vaan valtion virkamiesten osalta luovutaan uuden virkamieslain perusteella toistuvasta korvauksesta. 42. Pykälän 1 momentin säännös eduskunnan virkamiesten palvelussuhteen ehdoista noudatettavasta neuvottelumenettelystä vastaa nykyisen eduskunnan virkamieslain 8 :n 1 momenttia. Lähtökohtana on edelleen, että valtion virkaehtosopimuslakia ei sovelleta eduskunnan virkamiehiin. Pykälän 2, 3 ja 4 momentin mukaan kansliatoimikunta voi tehdä virkamiehen kanssa kirjallisen sopimuksen palvelussuhteessa noudatettavista ehdoista. Tätä sopimusta koskevat säännökset ovat samat kuin valtion virkamieslaissa. 43--46. Oikaisumenettelyä koskevat säännökset vastaavat nykyisen eduskunnan virkamieslain oikaisumenettelyä, joka perustuu siihen, ettei eduskunnan ja sen yhteydessä toimivien viranomaisten päätöksistä pääsääntöisesti ole valitusoikeutta. Eduskunnan tehtävistä ja asemasta johtuen ei muutoksenhakuoikeutta olisi myöskään tämän lain säännösten nojalla tehtyyn päätökseen. Nykyisenkin lain mukaisesti päätös voitaisiin kuitenkin oikaisuvaatimuksella saattaa uudelleen käsiteltäväksi. 47.Pykälä vastaa sekä nyt voimassa olevaa että uutta valtion virkamieslakia sillä eroavaisuudella, että takaisinperintä saadaan suorittaa virkamiehen palkasta, jos hän edelleen on eduskunnan palveluksessa, vaikka hän ei olisikaan saman viraston palveluksessa. 51. Ehdotettu pykälä vastaisi pääosiltaan nyt voimassa olevia säännöksiä. Eduskunnan virkamies katsottaisiin edelleen eronneeksi aikaisemmasta virasta siitä ajankohdasta, josta hänet on nimitetty toiseen eduskunnan virkaan tai nimitetty valtion virkamieslaissa tarkoitettuun valtion virkaan, jollei muualla laissa toisin säädetä. Pykälän 2 momentin mukaan olisi kuitenkin asianomaisella viranomaisella nykyistä laajempi oikeus poiketa tästä 1 momentissa mainitusta säännöstä silloin, kun eduskunnan virkamies on nimitetty määräajaksi valtion virkamieslaissa tarkoitettuun valtion virkaan. Lakiin ei ehdoteta enää sisällytettäväksi nykyisen eduskunnan virkamieslain 22 :n mukaista säännöstä, jonka mukaan valtion virkamies, joka nimitetään määräajaksi eduskunnan virkaan tai otetaan määräajaksi virkasuhteeseen, on virkavapaana valtion virasta sen ajan, jonka hän on eduskunnan virassa tai tehtävässä, koska se olisi ristiriidassa valtion uuden virkamieslain 65 :n kanssa. 55. Pykälään ehdotetut säännökset eduskunnan virkamiehen eläketurvasta vastaavat nyt voimassa olevan eduskunnan virkamieslain 26 :n säännöksiä. 56. Pykälän säännökset eduskunnan virkamiehen kuoltua suoritettavasta ryhmähenkivakuutusta vastaavasta taloudellisesta tuesta vastaavat nyt voimassa olevan eduskunnan virkamieslain 27 :n säännöksiä. 57. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan virkaohjesäännöllä. Poiketen nykyisestä laista virkaohjesääntöä ei enää hyväksyttäisi eduskunnan, vaan kansliatoimikunnan päätöksellä. Valtion virkamieslain täytäntöönpanosta annetaan tarkemmat määräykset asetuksella, joten ehdotettu säädöstaso olisi vastaava. 58. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994. Pykälään ehdotettu lain voimaantuloajankohta on sama kuin uuden valtion virkamieslain voimaantuloajankohta. Pykälässä ehdotetaan myös eduskunnan nykyinen virkaohjesääntö kumottavaksi, jotta se voitaisiin korvata uudella kansliatoimikunnan hyväksymällä virkaohjesäännöllä. Valtion virkamieslain mukaista virkamiesten yleistä eroaruisikää koskevaa siirtymäsäännöstä ei ehdoteta sisällytettäväksi eduskunnan virkamieslakiin. Eduskunnan virkamiesten ikärakenteesta johtuen ei tällaisella siirtymäsäännöksellä olisi käytännön merkitystä. 59.Pykälän ensimmäisen momentin säännös antaa aiheen tarkastaa, onko eduskunnassa sellaisia tilapäisiä virkamiehiä, joita tämän lain voimaantulon yhteydessä on aiheellista vakinaistaa sillä perusteella, että virkojen tehtävä on luonteeltaan pysyvä, mitä varten tulee perustaa virka. 2. Eduskunnan työjärjestys 8. Pykälän 1 momenttiin ehdotetuilla muutoksilla muutetaan momenttiin sisältyvän virkaluettelon virkanimikkeet hallintojohtaja, vanhempi eduskuntasihteeri, eduskuntasihteeri ja valiokuntasihteeri eduskunnan hallintojohtajaksi, eduskunnan lainsäädäntöjohtajaksi ja vanhemmaksi eduskuntasihteeriksi sekä valiokuntaneuvokseksi sekä mainitaan muiden vakinaisten virkojen sijasta muita virkoja.

6 1994 vp- PNE 1 Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muuttuneen virkamieslainsäädännön mukaisesti muutettavaksi siten, että tilapäisten virkamiesten ottamisen sijasta eduskunnan kansliaan voidaan nimittää myös muita virkamiehiä ja sen lisäksi kuten nytkin ottaa työsopimussuhteista henkilökuntaa. 3. Eduskunnan kanslian ohjesääntö 2. Pykälän 2 momenttiin esitetään muutettavaksi keskuskanslian ja hallinto-osaston päälliköiden virkojen nimikkeet eduskunnan lainsäädäntöjohtajaksija eduskunnan hallintojohtajaksi. Kansliatoimikunta on sisällyttänyt nämä virkanimikemuutokset eduskunnan vuoden 1995 talousarvioehdotukseen. 21. Vanhemman eduskuntasihteerin sijasta pykälässä luetellaan lainsäädäntöjohtajan tehtävät. Virkanimike esiintyy tässä ilman alkuosaa "eduskunnan", mikä vastaa muualla ohjesäännössä vastaavien kaksiosaisten nimikkeiden osalta noudatettua linjaa. 22. Pykälän 1 ja 2 momentissa esiintyvän eduskuntasihteeri-nimikkeen tilalle esitetään kansliatoimikunnan talousarvioesityksen perusteella virkanimikettä vanhempi eduskuntasihteeri. 23. Pykälässä esiintyvän apulaiseduskuntasihteerin nimikkeen tilalle esitetään kansliatoimikunnan talousarvioesityksen perusteella virkanimikettä eduskuntasihteeri. 32. Pykälään sisältyvään virkojen kelpoisuusehtoluetteloon esitetään kansliatoimikunnan talousarvioesityksen perusteella kohtiin 3, 4 ja 8 seuraavat nimikemuutokset: vanhemman eduskuntasihteerin tilalle lainsäädäntöjohtaja, eduskuntasihteerin tilalle vanhempi eduskuntasihteeri, valiokuntasihteerin tilalle valiokuntaneuvos ja apulaiseduskuntasihteerin tilalle eduskuntasihteeri. Lisäksi esitetään kansliatoimikunnan jo hyväksymän ja 1.6.1994 voimaan tulleen virkanimikemuutoksen perusteella kohtaan 6 tiedottajan tilalle apulaistiedotuspäällikkö. Edellä olevan perusteella ja asian oltua myös kansliatoimikunnan valmisteltavana puhemiesneuvosto, viitaten valtiopäiväjärjestyksen 54 :n 2 momentin säännöksiin, kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan lakiehdotuksen sekä seuraavat muutokset eduskunnan työjärjestykseen ja eduskunnan kanslian ohjesääntöön: 1. Laki eduskunnan virkamiehistä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala 1 Eduskunnan kanslian ja eduskunnan yhteydessä toimivien muiden virastojen ja laitosten virkamiehistä ja virkasuhteesta on voimassa, mitä tässä laissa säädetään. Eduskunnan virastoja ja laitoksia ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslia sekä Eduskunnan kirjasto (virasto). Tätä lakia ei sovelleta eduskunnan oikeusasiamieheen eikä apulaisoikeusasiamieheen. Tässä laissa tarkoitettu virkasuhde on julkisoikeudellinen palvelussuhde, jossa 2 momentissa tarkoitettu virasto on työnantajana ja virkamies työn suorittajana. 2 Lain tavoitteena on turvata eduskunnan tehtävien hoitaminen ja virkamiehelle oikeudenmukainen asema suhteessa työnantajaan. 2luku Virkojen perustaminen, siirtäminen, lakkauttaminen ja muuttaminen 3 Virat perustetaan, lakkautetaan ja muutetaan kansliatoimikunnan päätöksellä. Siinä on aina määrättävä viran nimi ja peruste, jonka mukaan viran palkkaus määräytyy.

Eduskunnan virkamieslaki 7 Kansliatoimikunta voi virkaa perustettaessa päättää, että siihen kuuluva työaika tai työmäärä määräytyy erityisten perusteiden mukaan. 4 Virkoja voidaan perustaa palkkauksiin käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Seuraavia virkoja sekä niitä virka-asemaltaan vastaavia tai ylempiä virkoja ei saa perustaa, lakkauttaa eikä niiden nimeä muuttaa, ellei kutakin virkaa ole valtion talousarviossa eritelty: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsihteerin, eduskunnan apulaispääsihteerin, eduskunnan hallintojohtajan, eduskunnan lainsäädäntöjohtajan, vanhemman eduskuntasihteerin, valiokuntaneuvoksen ja toimistopäällikön virat; 2) valtiontilintarkastajain kanslia: tarkastusneuvoksen virka; 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen virat; 4) Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslia: valtuuskunnan pääsihteerin ja valtuuskunnan apulaispääsihteerin virat; sekä 5) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitajan virka. 5 Virka voidaan siirtää samassa virastossa muuhun yksikköön kuin mihin se on perustettu sekä muu kuin valtion talousarviossa eriteltävä virka myös toiseen 1 :ssä tarkoitettuun virastoon. Jos virka ei ole avoinna, virka voidaan siirtää vain virkamiehen suostumuksella. Viran siirrosta samassa virastossa päättää virkaan nimittävä viranomainen ja siirrosta toiseen virastoon kansliatoimikunta. 3luku Nimittäminen ja yleiset kelpoisuusvaatimukset 6 Nimittämisen yleisistä perusteista säädetään hallitusmuodossa. Päättäessään nimittämisestä viranomainen ei saa perusteettomasti asettaa ketään toisiin nähden eri asemaan 11 :ssä mainittujen syiden nojalla. 7 Edellä 4 :n 2 momentissa tarkoitettuihin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen. Kansliatoimikunta voi päättää, että vain Suomen kansalainen voidaan nimittää muuhun sellaiseen virkaan, johon liittyy huomattavaa julkisen vallan käyttämistä tai jolla on merkitystä valtion turvallisuuden tai muun huomattavan yleisen edun kannalta. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös nimitettäessä virkamies 9 :n 1 momentin nojalla hoitamaan 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun virkaan kuuluvia tehtäviä. 8 Virkamieheksi nimitettävän tulee olla täyttänyt 18 vuotta. Virkamieheksi voidaan kuitenkin nimittää 15 vuotta täyttänyt ja oppivelvollisuutensa suorittanut henkilö, jos nimittämistä voidaan virkamiehen tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta pitää sopivana. 9 Virkamieheksi voidaan nimittää määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, jos työn luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen tai harjoittelu edellyttää määräaikaista virkasuhdetta. Virkamiestä ei tällöin nimitetä virkaan, vaan virkasuhteeseen. Virkaan voidaan nimittää määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, jos viran luonteeseen tai viraston toimintaan liittyvä perusteltu syy sitä vaatii. 10 Virkamiestä nimitettäessä voidaan määrätä, että virkasuhde voidaan enintään kuusi kuukautta kestävän koeajan aikana purkaa sekä nimittävän viranomaisen että virkamiehen puolelta. Purkaminen ei saa kuitenkaan tapahtua 11 :ssä tarkoitetuilla tai muutoin epäasiallisilla perusteilla. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske tämän lain 4 :n 2 momentissa tarkoitettua virkamiestä. 4luku Viranomaisen ja virkamiehen yleiset velvollisuudet 11 Viranomaisen on kohdeltava palveluksessaan olevia virkamiehiä tasapuolisesti niin, ettei ketään perusteettomasti aseteta toisiin nähden eri asemaan syntyperän, kansalaisuuden, uskonnon, iän taikka poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan taikka muun näihin verrattavan seikan vuoksi.

8 1994 vp- PNE 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/86). 12 Viranomainen ei saa kieltää virkamiestä liittymästä eikä kuulumasta yhdistykseen eikä painostaa tätä liittymään johonkin yhdistykseen tai kieltää siitä eroamasta. 13 Asianomaisen viranomaisen on huolehdittava siitä, että virkamiehelle annetaan virkasuhteesta johtuvat edut ja oikeudet sellaisina kuin ne hänelle kuuluvat. 14 Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Hänen on noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. 15 Virkamies ei saa vaatia, hyväksyä tai ottaa vastaan taloudellista tai muuta etua, jos se voi heikentää luottamusta virkamieheen taikka viranomaiseen. 16 Virkamies, jonka tehtäviin kuuluu edustaa työnantajaa, ei saa toimia virastoon palvelussuhteessa olevia edustavassa yhdistyksessä sellaisessa asemassa, että yhdistyksessä toimiminen on ristiriidassa sanotun virkatehtävän kanssa. 17 Virkamies ei saa käyttää hyödykseen eikä luvatta muille ilmaista virkamiesasemassaan tietoon saamaansa seikkaa, joka erikseen on säädetty tai määrätty salassa pidettäväksi tai joka koskee toisen terveydentilaa taikka jota asian laadun vuoksi ei muutoin ilmeisesti saa ilmaista. 18 Virkamies ei saa ottaa vastaan eikä pitää sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei asianomainen viranomainen hakemuksesta myönnä hänelle siihen lupaa. Sivutoimilupa voidaan antaa myös määräajaksi ja rajoitettuna. Sivutoimilupa voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä. Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että virkamies ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista taikka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta virkamiehen on tehtävä ilmoitus asianomaiselle viranomaiselle. Viranomainen voi kieltää tällaisen sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen 2 momentissa säädetyillä perusteilla. Sivutoimena tarkoitetaan 1-3 momentissa virkaa sekä palkattua työtä ja tehtävää, joista virkamiehellä on oikeus kieltäytyä, samoin kuin ammattia, elinkeinoa ja liikettä. 19 Virkamies on velvollinen asianomaisen viranomaisen pyynnöstä antamaan tälle tehtävän hoitamisen terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja. Virkamies voidaan myös määrätä hänen terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiinja tutkimuksiin, jos se on tarpeen tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi. Edellä 1 momentissa tarkoitetuista viranomaisen määräämistä tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvat välttämättömät kustannukset suoritetaan valtion varoista. 20 Virkamies voidaan määräajaksi siirtää työskentelemään muun työnantajan kuin eduskunnan viraston palveluksessa, jos siirto parantaa virkamiehen edellytyksiä virkatehtävien suorittamiseen tai edistää virkamiehen palvelussuhteen jatkumista tai virkamiehen työllistymistä ja jos vastaanottava työnantaja ja virkamies ovat antaneet siirtoon suostumuksensa. Virkamies on tämän määräajan virkasuhteessa siihen eduskunnan virastoon, josta hänet siirretään. Sluku Virkavapaus 21 Virkamies saa keskeyttää työnteon, jos asianomainen viranomainen hakemuksesta myöntää hänelle virkavapauden taikka hän on suoraan lain nojalla virkavapaana. Työnteon keskeyttämisestä muilla perusteilla on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tai määrätään. Virkavapaus voidaan myöntää myös hakemuksetta, jos virka-

Eduskunnan virkamieslaki 9 mies ei ole voinut hakea virkavapautta ennen työnteon keskeytymistä tai jos keskeytymisen syystä on muutoin saatu riittävä selvitys. Virkamies on virkavapaana sen ajan, jonka hän on kansanedustajana tai valtioneuvostonjäsenenä taikka suorittamassa palvelusta asevelvollisena. Muutoin virkavapauden myöntäminen on viranomaisen harkinnassa, jolleijoiltakin osin erikseen toisin säädetä tai määrätä. Virkavapaus voidaan myöntää myös osittaisena. Virkavapaana oleva virkamies voidaan lisäksi suostumuksensa perusteella erityisestä syystä määrätä suorittamaan joitakin virkatehtäviä. 6luku Varoitus 22 Virkamiehelle, joka toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä, voidaan antaa kirjallinen varoitus. 7luku Virkasuhteen päättäminen 23 Virkasuhde voidaan molemmin puolin irtisanoa päättymään tietyn irtisanomisajan kuluttua tai, jos niin on sovittu, irtisanomisaikaa noudattamatta. Viranomainen ei saa irtisanoa virkasuhdetta virkamiehestä johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole erityisen painava. Tällaisena syynä ei voida pitää ainakaan: 1) virkamiehen sairautta, vikaa tai vammaa, paitsi jos siitä on ollut seurauksena virkamiehen työkyvyn olennainen ja pysyvä heikentyminen ja virkamiehellä on sen perusteella oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen; eikä 2) virkamiehen poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä taikka hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan. Irtisanominen on tehtävä tässä pykälässä tarkoitetulla perusteella kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut viranomaisen tietoon. Viranomaisen irtisanomisoikeutta voidaan lisäksi sopimuksella rajoittaa siten, että tämä saa käyttää sitä vain sopimuksessa mainituilla perusteilla. Viranomainen ei saa irtisanoa virkamiestä raskauden johdosta. Jos viranomainen irtisanoo raskaana olevan virkamiehen, katsotaan irtisanomisen johtuvan raskaudesta, jollei viranomainen muuta perustetta näytä. Viranomainen ei saa irtisanoa virkamiestä erityisäitiysloman, äitiysloman, isyysloman tai vanhempainloman taikka hoitovapaan aikana eikä myöskään saatuaan tietää virkamiehen olevan raskaana tai käyttävän edellä mainittua oikeuttaan, irtisanoa palvelussuhdetta päättymään sanotun loman taikka hoitovapaan alkaessa tai aikana. Määräajaksi nimitetyn virkamiehen virkasuhde päättyy ilman irtisanomista, kun määräaika on kulunut loppuun, jollei virkasuhde irtisanomisen johdosta ole päättynyt sitä ennen. 24 Sen lisäksi, mitä 23 :n 2 momentissa säädetään irtisanomisen perusteista, voidaan seuraavat virkamiehet irtisanoa, kun siihen on syytä: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja ja eduskunnan lainsäädäntöjohtaja; 2) valtiontilintarkastajain kanslia: kanslian esimiehenä toimiva tarkastusneuvos; 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: kansliapäällikkö; 4) Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslia: valtuuskunnan pääsihteeri; sekä 5) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitaja. 25 Viranomaisella on oikeus irtisanoa virkamies, jos: 1) virasto tai se yksikkö, jossa virkamies työskentelee, lakkaa; tai 2) virkamiehen tehtävät tai viraston mahdollisuudet tarjota virkamiehelle tehtäviä suoritettaviksi olennaisesti ja muutoin kuin tilapäisesti vähenevät. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua perustetta irtisanomiseen ei katsota olevan ainakaan silloin, kun 1) irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden henkilön ottaminen samankaltaisiin tehtäviin eikä viraston toimintaedellytyksissä ole vastaavana aikana tapahtunut muutoksia; 2) irtisanomisen syyksi ilmoitetut tehtävien uudelleenjärjestelyt eivät tosiasiallisesti vähennä virastossa tarjolla olevia tehtäviä tai muuta tehtävien laatua; 3) irtisanomisen syyksi on ilmoitettu kone- tai laitehankinnat, mutta virkamies olisi ammattitaitoansa nähden voitu tai voitaisiin viraston toi- 2 240353

10 1994 vp- PNE 1 mesta kouluttaa näiden koneiden ja laitteiden käyttöön; tai 4) irtisanomisen syyksi on ilmoitettu henkilöstön vähentämisestä aiheutuva kustannussäästö, mutta tämä säästö on niin vähäinen, että sitä ei voida pitää viraston ja virkamiehen olosuhteet huomioon ottaen irtisanomisen todellisena syynä. Viranomaisella ei kuitenkaan ole oikeutta irtisanoa virkamiestä 1 momentissa säädetystä syystä, jos virkamies voidaan samassa virastossa ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin taikka jos virka 5 :n nojalla siirretään toiseen virastoon. Mitä 23 :n 4 ja 5 momentissa säädetään irtisanomisoikeuden rajoittamisesta, koskee vastaavasti myös tässä pykälässä tarkoitettuja irtisanomisperusteita lukuun ottamatta tilanteita, joissa virasto lakkautetaan. 26 Irtisanomisen toimittava viranomainen ja virkamies voivat sopia virkasuhteen päättymisestä irtisanomisen johdosta välittömästi. Virkamiehellä on virkasuhteen päättyessä välittömästi kuitenkin oikeus irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen. Se viranomainen, joka on irtisanonut virkamiehen, voi ennen irtisanomisajan loppuun kulumista peruuttaa irtisanomisen, jos virkamies antaa siihen suostumuksensa. Virkamies ei saa peruuttaa irtisanoutumistaan, jollei viranomainen anna siihen suostumusta. 27 Lomautetulla virkamiehellä on virkasuhteessa muutoin noudatettavasta irtisanomisajasta riippumatta oikeus irtisanoa virkasuhde päättymään milloin tahansa lomautusaikana, ei kuitenkaan, jos lomautuksen päättymisaika on jo hänen tiedossaan, viimeisen viikon aikana ennen lomautuksen päättymistä. Jos viranomainen ennen lomautuksen päättymistä irtisanoo virkamiehen, on virkamies oikeutettu myös lomautuksen ajalta saamaan irtisanomisajan palkan, ei kuitenkaan, jos irtisanominen on muutoksenhaun johdosta kumottu. 28 Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos on sovittu pitemmästä ajasta, on sen sijasta noudatettava sanottua irtisanomisaikaa. Irtisanomisaika voidaan sopimuksessa määrätä viranomaiselle sitä aikaa pitemmäksi, jota virkamiehen on noudatettava irtisanoessaan virkasuhteen. Jos muusta ei ole sovittu, viranomainen voi irtisanoa virkamiehen virkasuhteen päättymään aikaisintaan: 1) kahden kuukauden kuluttua, jos virkamies on ollut palvelussuhteessa valtioon enintään viisi vuotta; 2) kolmen kuukauden kuluttua, jos virkamies on ollut palvelussuhteessa valtioon yli viisi vuotta mutta enintään yhdeksän vuotta; 3) neljän kuukauden kuluttua, jos virkamies on ollut palvelussuhteessa valtioon yli yhdeksän vuotta mutta enintään 12 vuotta; 4) viiden kuukauden kuluttua, jos virkamies on ollut palvelussuhteessa valtioon yli 12 vuotta mutta enintään 15 vuotta; sekä 5) kuuden kuukauden kuluttua, jos virkamies on ollut palvelussuhteessa valtioon yli 15 vuotta. Virkamiehen irtisanoutuessa noudatetaan yhden kuukauden irtisanomisaikaa. Jos palvelussuhde valtioon on jatkunut yli kymmenen vuotta, noudatetaan kuitenkin kahden kuukauden irtisanomisaikaa. 29 Asianomainen viranomainen voi muuttaa virkasuhteen osa-aikaiseksi irtisanomisajan päättymisestä lukien niillä perusteilla, joilla virkasuhde voidaan 25 :n 1 momentin nojalla irtisanoa. 30 Milloin virkamies on irtisanottu muista kuin virkamiehestä johtuvista syistä, ja se virasto, jonka virasta virkamies irtisanottiin, 24 kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä tarvitsee työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, tulee asianomaisen viraston tiedustella paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko entisiä virkamiehiäetsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä, ja myönteisessä tapauksessa tarjota tehtävää tai virkaa ensi sijassa näille entisille kelpoisuusvaatimukset täyttäville virkamiehille. Tällöin saadaan virka täyttää haettavaksi julistamatta. Viraston, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 1 momentissa tarkoitetun velvollisuuden täyttämisen, on korvattava virkamiehelle näin aiheuttamansa vahinko. 31 Virkamiehen virkasuhde voidaan heti purkaa,

Eduskunnan virkamieslaki 11 jos virkamies törkeästi rikkoo tai laiminlyö virkavelvollisuuksiaan. 32 Purkamisoikeus raukeaa, jollei syy ole jo aikaisemmin menettänyt merkitystään, kahden viikon kuluttua siitä, kun viranomainen sai tiedon purkamisen aiheesta tai, jos syy on jatkuva, siitä kun saatiin tieto sen lakkaamisesta. Jos purkamista kohtaa pätevä este, saadaan purkaminen toimittaa kahden viikon kuluessa esteen lakkaamisesta. Jos purkamista on lykätty asian esitutkinnan tai muun asian vaatiman selvityksen hankkimisen vuoksi, saadaan purkaminen toimittaa kahden viikon kuluessa siitä, kun esitutkinta lopetettiin tai selvitys on hankittu, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun aihe purkamiseen ilmaantui. 33 Virkamiesten yleinen eroaruisikä on 65 vuotta. Virkamiehen virkasuhde päättyy ilman irtisanomista tai muuta virkasuhteen päättymistä tarkoittavaa toimenpidettä sen kuukauden päättyessä, jonka aikana virkamies saavuttaa eroamisiän. 8luku Lomaottaminen 34 Jos viranomainen voisi 25 :n 1 momentin nojalla irtisanoa virkamiehen, virkamies voidaan 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen lomauttaa siten, että virkamiehen virantoimitus ja palkanmaksu keskeytetään määräajaksi tai toistaiseksi virkasuhteen muutoin pysyessä voimassa. Virkamies voidaan 1 momentissa säädetyllä tavalla lomauttaa enintään 90 päivän ajaksi, jos virkamiehen tehtävät tai viraston mahdollisuudet tarjota tehtäviä suoritettaviksi ovat tilapäisesti vähentyneet, eikä asianomainen viranomainen voi kohtuudella järjestää virkamiehelle muita tehtäviä tai työnantajan tarpeisiin sopivaa koulutusta samassa virastossa. Virkasuhteen kestäessä voidaan viranomaisen tai virkamiehen aloitteesta sopia virkamiehen lomauttamisesta. 35 Lomauttaminen ei estä virkamiestä ottamasta lomautuksen ajaksi muuta työtä. Virkamies säilyttää loma utusaikana oikeuden asua hänen käyttöönsä palvelussuhteen perusteella annetussa asunnossa. Tärkeän syyn niin vaatiessa viranomainen voi antaa virkamiehelle, jonka virantoimitus on keskeytyneenä lomautuksen vuoksi, käytettäväksi muun soveliaan asunnon. Tästä aiheutuvat muuttokustannukset korvataan valtion varoista. 36 Lomautuksen välttämättömyyden tultua viranomaisen tietoon tämän on annettava lomautuksesta välittömästi ja mikäli mahdollista viimeistään kolme kuukautta ennen lomautuksen alkamista ennakkoilmoitus asianomaisille luottamusmiehille ja virkamiesyhdistyksille ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen virkamieheen myös työvoimaviranomaiselle. Ennakkoilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, arvioitu aikaruisaika ja kesto sekä lomautettavien virkamiesten arvioitu lukumäärä ammattiryhmittäin. 37 Edellä 34 :n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus lomautuksesta annetaan virkamiehelle henkilökohtaisestija asianomaiselle virkamiesyhdistykselle. Ilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, sen aikaruisaika ja määräaikaisen lomautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen arvioitu kesto. Viranomaisen on virkamiehen pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus. Ilmoitus lomautuksesta on lisäksi annettava tiedoksi asianomaiselle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen virkamieheen myös työvoimaviranomaiselle. Edellä 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole tapauksissa, joissa viranomaisella muun syyn kuin lomautuksen vuoksi ei ole lomautusaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvollisuutta. Viranomainen voi virkamiehen suostumuksella muuttaa lomautuksen alkamis- tai päättymisaikaa tai peruuttaa lomautuksen. Jos virkamies on Iomautettu toistaiseksi, on työn alkamisesta ilmoitettava vähintään viikkoa ennen. 9luku Virantoimituksesta pidättäminen 38 Virkamies voidaan pidättää virantoimituksesta:

12 1994 vp- PNE 1 1) rikossyytteen ja sen edellyttämien tutkimusten ajaksi, jos näillä voi olla vaikutusta virkamiehen edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä; 2) jos virkamies kieltäytyy 19 :ssä tarkoitetuista tarkastuksista tai tutkimuksista taikka jos hän kieltäytyy antamasta sanotun pykälän mukaisesti terveydentilaansa koskevia tietoja; 3) jos virkamiehellä on sellainen sairaus, joka haittaa olennaisesti viran hoitoa; sekä 4) välittömästi irtisanomisen jälkeen, jos irtisanomisen perusteena oleva teko tai laiminlyönti osoittaa virkamiehen siinä määrin soveltumattomaksi tehtäväänsä, ettei virantoimitusta voida jatkaa tai jos virantoimituksen jatkuminen irtisanomisajan voi vaarantaakansalaisen turvallisuuden. Virantoimituksesta pidättämisen tapahtuessa 1 momentin 4 kohdan nojalla virkamiehellä on kuitenkin oikeus irtisanomisajan palkkaan. 10luku Eroraha, koulutustuki ja toistuva korvaus 39 Virkamiehelle, jonka pitkäaikainen palvelussuhde valtioon on päättynyt sen johdosta, että hänet on irtisanottu 25 :n nojalla, ja jonka uudelleen työhön sijoittuminen on iän tai muun syyn vuoksi vaikeaa, suoritetaan erorahaa. Erorahasta eduskunnan virkamiehelle päättää kansliatoimikunta ja sen suorittaa valtiokonttori. Palvelussuhteen jatkuessa suoritetaan virkamiehelle henkilökohtaista tukea omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta varten sen mukaan kuin kansliatoimikunta määrää. 40 Kansliatoimikunta voi myöntää irtisanotulle virkamiehelle toistuvan korvauksen, kunnes hän sijoittuu uudelleen työhön. 41 Jos erorahaa, koulutustukea tai toistuvaa korvausta koskeva lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka jos se ei ilmeisesti ole säännösten ja määräysten mukainen, kansliatoimikunta saa ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi, milloin kysymys on evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä. Aiheettomasti maksettu eroraha ja koulutustuki saadaan periä takaisin siten, että se vähennetään vastaisesta erorahasta tai koulutustuesta. Eroraha ja koulutustuki voidaan kuitenkin jättää takaisin perimättä, jos sen myöntämisen tai maksamisen ei ole katsottava johtuneen erorahan tai koulutustuen saajantai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä. 11luku Palvelussuhteen ehdot 42 Eduskunnan virkamiesten palvelussuhteen ehdoista on voimassa, mitä kansliatoimikunta päättää. Ennen päätöksentekoa asiasta on neuvoteltava neuvottelukelpoisten virkamiesyhdistysten kanssa sekä kuultava virastoja ja laitoksia. Kansliatoimikunta hyväksyy virkamiesyhdistyksen neuvottelukelpoiseksi. Kansliatoimikunta voi tehdä virkamiehen kanssa kirjallisen sopimuksen palvelussuhteessa noudatettavista ehdoista, ellei toisin säädetä. Edellä 2 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa ei saa sopia asiasta, josta valtion virkaehtosopimuslain 2 :n 2 ja 3 momentin mukaan ei saa sopia. Sopimuksella ei myöskään saa sopia kansliatoimikunnan päättämiä palvelussuhteen ehtoja huonommista ehdoista. Virkamiehen irtisanomista tai virkasuhteen purkamista pidetään samalla sopimuksen irtisanomisena. 12luku Oikaisumenettely 43 Eduskunnan virkamies, joka katsoo, ettei virasto tai laitos ole antanut hänelle virkasuhteesta johtuvaa taloudellista etuuttasellaisena kuin se olisi ollut hänelle suoritettava, saa kirjallisesti vaatia siihen oikaisua asianomaiselta viranomaiselta, jonka on annettava asiassa päätös. Tähän päätökseen tyytymätön virkamies voi saattaa päätöksen vielä kansliatoimikunnan ratkaistavaksi. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä tämän lain 42 :n 1 momentin mukaisissa neuvottelumenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa. 44 Päätökseen, jolla on irtisanottu muu kuin 24 :ssä mainittu eduskunnan virkamies, saa irtisanottu virkamies kirjallisesti vaatia oikaisua

Eduskunnan virkamieslaki 13 kansliatoimikunnalta. Oikaisua ylikirjastonhoitajan tekemään irtisanomispäätökseen vaaditaan kuitenkin Eduskunnan kirjaston hallitukselta. 45 Mitä 44 :ssä on säädetty oikaisun vaatimisesta, koskee myös päätöstä: 1) jolla eduskunnan virkamiehen virkasuhde on purettu; 2) jolla eduskunnan virkamies on pidätetty virantoimituksesta; tai 3) joka on tehty sivutoimiluvasta. 46 Päätökseen, johon 44 ja 45 :n nojalla saadaan hakea oikaisua, on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. Oikaisuvaatimus on annettava asianomaiselle viranomaiselle 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. 13luku Erinäiset säännökset 47 Aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden määrä saadaan periä takaisin myös siten, että se vähennetään seuraavan tai seuraavien palkanmaksujen yhteydessä virkamiehen palkasta, jos hän on edelleen eduskunnan palveluksessa. Kulloinkin suoritettavasta palkasta ei saa 1 momentin nojalla periä enempää kuin mitä palkasta lain mukaan saadaan ulosmitata. Takaisinperintää aloitettaessa on sen peruste ja takaisin perittävä määrä ilmoitettava virkamiehelle. 48 Aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperintä on aloitettava 47 :ssä säädetyllä tavalla tai pantava vireille muussa järjestyksessä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana aiheeton palkan tai muun taloudellisen etuuden määrä on maksettu. Jollei takaisinperintää aloiteta tai panna vireille edellä säädetyssä määräajassa, on oikeus siihen menetetty. 49 Jos virkamies laiminlyö niiden määräysten noudattamisen, jotka on annettu sairausvakuutuslain (364/63) mukaan työnantajalle suoritettavaa päivä- tai äitiysrahan tai muun lakiin perustuvan etuuden hakemista varten, voidaan hänelle virkavapausajalta suoritettu palkka päivä- tai äitiysrahaa taikka muuta etuutta vastaavalta osalta periä takaisin seuraavan tai seuraavien palkanmaksujen yhteydessä. 50 Virkasuhteessa aiheutuneen vahingon korvaamisesta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. 51 Eduskunnan virkamies katsotaan eronneeksi aikaisemmasta virasta siitä ajankohdasta, josta hänet on nimitetty toiseen eduskunnan virkaan tai nimitetty valtion virkamieslaissa tarkoitettuun valtion virkaan, jollei muualla laissa toisin säädetä. Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, asianomainen viranomainen voi myöntää virkavapautta eduskunnan virkamiehelle, joka on nimitetty määräajaksi valtion virkamieslaissa tarkoitettuun valtion virkaan. Jos eduskunnan virkaan määräajaksi nimitetty on ennestään nimitettynä eduskunnan virkaan, hän on virkavapaana tästä virasta sen ajan, jona hän on ensiksi tarkoitetussa virassa. 52 Virkasuhteen irtisanominen ja purkaminen on tehtävä kirjallisesti. Ennen kuin virkamies pidätetään virantoimituksesta tai irtisanotaan 23 tai 24 :n nojalla, virkasuhde puretaan tai virkamiehelle annetaan varoitus, on virkamiehelle varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Viranomaisesta, joka antaa virkamiehelle varoituksen, lomauttaa tai irtisanoo virkamiehen, purkaa virkasuhteen, pidättää virkamiehen virantoimituksesta tai siirtää virkamiehen 20 :n nojalla, säädetään virkaohjesäännössä. Virkamiesyhdistyksen ja luottamusmiehen kuulemisesta, ennen kuin virkamiehen lomauttamisesta, irtisanomisesta tai virantoimituksesta pidättämisestä taikka virkasuhteen purkamisesta tehdään päätös, voidaan säätää virkaohjesäännöllä. 53 Virkamiehellä on oikeus pyynnöstä saada asianomaiselta viranomaiselta todistus palvelussuhteen kestoajasta ja tehtävien laadusta (työtodistus). Lisäksi on, jos virkamies sitä pyytää, työtodistuksessa mainittava palvelussuhteen

14 1994 vp- PNE 1 päättymisen syy ja arvolause virkamiehen osoittamasta työtaidosta, ahkeruudesta ja käytöksestä. Virkamiehen kuoltua on tämän kuolinpesällä oikeus saada työtodistus. Jos työtodistusta pyydetään myöhemmin kuin 10 vuoden kuluttua palvelussuhteen päättymisestä, viranomainen on velvollinen antamaan työtodistuksen vain, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Samalla edellytyksellä on kadonneen tai turmeltuneen työtodistuksen tilalle pyynnöstä annettava uusi todistus. Työtodistukseen ei saa panna mitään sellaista merkintää eikä antaa sitä sellaisessa muodossa, jonka tarkoituksena on antaa virkamiehestä muita tietoja kuin mitä työtodistuksen sanamuodosta käy ilmi. 54 Jollei neuvotteluja palvelussuhteen ehtojen tulkintaa koskevasta erimielisyydestä ole vaadittu taijollei muuta vaatimusta virkasuhteestajohtuvan taloudellisen etuuden suorittamisesta ole tehty kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana suoritus olisi pitänyt tehdä, on oikeus etuuteen menetetty. 55 Eduskunnan virkamiehen oikeudesta vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja osaaikaeläkkeeseen sekä hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä on säädetty erikseen. Kansliatoimikunta voi myöntää ylimääräisiä eläkkeitä. 56 Eduskunnan virkamiehen kuoltua suoritetaan hänen omaisilleen valtion varoista ryhmähenkivakuutusta vastaavana etuna taloudellista tukea noudattaen soveltuvin osin, mitä kulloinkin voimassa olevassa valtion virkaehtosopimuksessa on määrätty. Tuen myöntää ja maksaa hakemuksesta valtiokonttori noudattaen soveltuvin osin valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua suoritettavan taloudellisen tuen myöntämisestä ja maksamisesta voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä. 57 Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan kansliatoimikunnan hyväksymässä virkaohjesäännössä. 14luku Voimaantulosäännökset 58 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994. Tällä lailla kumotaan eduskunnan virkamiehistä 31 päivänä joulukuuta 1987 annettu laki (1255/87) ja eduskunnan 8 päivänä huhtikuuta 1988 hyväksymä eduskunnan virkaohjesääntö niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 59 Tämän lain voimaan tullessa eduskunnan tilapäinen virkamies tai virkaatoimittava virkamies siirtyy tämän lain 9 :n 1 momentissa säädettyyn virkasuhteeseen siksi määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, joksi hänet on otettu tilapäiseksi virkamieheksi tai virkaatoimittavaksi virkamieheksi. Virkamieheen, joka on ennen tämän lain voimaantuloa otettu virkaan koeajaksi, sovelletaan valtion virkamieslailla (750/94) kumotun valtion virkamieslain (755/86) 14 :n 2 momenttia.

2. Eduskunnan virkamieslaki 15 Eduskunnan päätös eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 8, sellaisena kuin se on eduskunnan 15 päivänä helmikuuta 1991 tekemässä päätöksessä (488/91), seuraavasti: 8 Eduskunnan kansliassa on seuraavat virat: eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja, eduskunnan lainsäädäntöjohtaja, vanhempi eduskuntasihteeri, toimistopäälliköitä ja valiokuntaneuvoksia sekä muita virkoja. Eduskunnan kansliaan voidaan nimittää myös muita virkamiehiä ja ottaa työsopimussuhteista henkilökuntaa. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995. 3. Eduskunnan päätös eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/87) 2 :n 2 momentti, 21-23 ja 32 :n 1 momentin 3, 4, 6 ja 8 kohta, näistä 22 ja 32 :n 1 momentin 6 kohta sellaisina kuin ne ovat eduskunnan 12 päivänä helmikuuta 1991 tekemässä päätöksessä (487/91), seuraavasti: 2 Valiokuntasihteeristön päällikkönä on eduskunnan apulaispääsihteeri. Keskuskanslian päällikkönä on eduskunnan lainsäädäntöjohtaja. Hallinto-osaston päällikkönä on eduskunnan hallintojohtaja. 21 Lainsäädäntöjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä eduskunnan työjärjestyksessä ja tämän ohjesäännön 19 :ssä on säädetty: 1) toimia eduskunnan notaarina; 2) huolehtia täysistuntojen päiväjärjestysten laadinnasta; 3) avustaa pääsihteeriä täysistuntoon liittyvissä valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävissä; 4) ohjata ja valvoa pöytäkirjojen laadintaa sekä eduskunnan lainsäädäntötyöhön liittyvien tilastojen ja rekisterien laadintaa; sekä 5) valvoa eduskunnan tarkistajien tehtävään liittyvien asiakirjojen valmistelua. 22 Vanhemman eduskuntasihteerin tehtävänä on huolehtia edustajien tekemien kysymysten ja aloitteiden sekä muiden vastaavien valtiopäiväasiakirjojen vastaanottamisesta ja käsittelyn käynnistämisestä sekä keskuskanslialle kuuluvan palvelutoiminnan järjestämisestä. Vanhempi eduskuntasihteeri toimii tarvittaessa eduskunnan notaarina. Vanhemman eduskuntasihteerin tehtävänä on lisäksi ohjata, yhteensovittaa ja valvoa ruotsin kielen toimiston, asiakirjatoimiston, tietopalveluoja tiedostoyksikön toimintaa. 23 Eduskuntasihteerin tehtävänä on avustaa keskuskanslian palvelutoiminnassa. Lisäksi eduskuntasihteeri toimii tarvittaessa eduskunnan notaarina. 32 Kelpoisuusehtona vaaditaan:

16 1994 vp- PNE 1 3) lainsäädäntöjohtajalta ja vanhemmalta eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön tuntemusta; 4) valiokuntaneuvokselta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön; 6) tiedotuspäälliköltä, tiedostopäälliköltä ja apulaistiedotuspäälliköltä soveltuva ylempi kor- keakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin. 8) eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmistelutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995. Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1994

1994 vp- Eduskunnan kirjelmä- PNE 1 Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen johdosta eduskunnan virkamiehiä koskevan lainsäädännön uudistamisesta Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt ehdotuksen n:o 1 eduskunnan virkamiehiä koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Eduskunta, jolle hallintovaliokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 14, on päättänyt hyväksyä puhemiesneuvoston ehdotuksen eduskunnan virkamiehiä koskevan lainsäädännön uudistamisesta näin kuuluvana: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki eduskunnan virkamiehistä 1 luku Soveltamisala 1 Eduskunnan kanslian ja eduskunnan yhteydessä toimivien muiden virastojen ja laitosten virkamiehistä ja virkasuhteesta on voimassa, mitä tässä laissa säädetään. Eduskunnan virastoja ja laitoksia ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslia sekä Eduskunnan kirjasto (virasto). Tätä lakia ei sovelleta eduskunnan oikeusasiamieheen eikä apulaisoikeusasiamieheen. Tässä laissa tarkoitettu virkasuhde on julkisoikeudellinen palvelussuhde,jossa 2 momentissa tarkoitettu virasto on työnantajana ja virkamies työn suorittajana. 2 Lain tavoitteena on turvata eduskunnan tehtävien hoitaminen ja virkamiehelle oikeudenmukainen asema suhteessa työnantajaan. 2luku Virkojen perustaminen, siirtäminen, lakkauttaminen ja muuttaminen 3 Virat perustetaan, lakkautetaan ja muutetaan kansliatoimikunnan päätöksellä. Siinä on aina määrättävä viran nimi ja peruste, jonka mukaan viran palkkaus määräytyy. 240565

2 1994 vp- Eduskunnan kirjelmä- PNE 1 Kansliatoimikunta voi virkaa perustettaessa päättää, että siihen kuuluva työaika tai työmäärä määräytyy erityisten perusteiden mukaan. 4 Virkoja voidaan perustaa palkkauksiin käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Seuraavia virkoja sekä niitä virka-asemaltaan vastaavia tai ylempiä virkoja ei saa perustaa, lakkauttaa eikä niiden nimeä muuttaa, ellei kutakin virkaa ole valtion talousarviossa eritelty: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsihteerin, eduskunnan apulaispääsihteerin, eduskunnan hallintojohtajan, eduskunnan lainsäädäntöjohtajan, vanhemman eduskuntasihteerin, valiokuntaneuvoksen ja toimistopäällikön virat; 2) valtiontilintarkastajain kanslia: tarkastusneuvoksen virka; 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen virat; 4) Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslia: valtuuskunnan pääsihteerin ja valtuuskunnan apulaispääsihteerin virat; sekä 5) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitajan virka. 5 Virka voidaan siirtää samassa virastossa muuhun yksikköön kuin mihin se on perustettu sekä muu kuin valtion talousarviossa eriteltävä virka myös toiseen 1 :ssä tarkoitettuun virastoon. Jos virka ei ole avoinna, virka voidaan siirtää vain virkamiehen suostumuksella. Viran siirrosta samassa virastossa päättää virkaan nimittävä viranomainen ja siirrosta toiseen virastoon kansliatoimikunta. 3luku Nimittäminen ja yleiset kelpoisuusvaatimukset 6 Nimittämisen yleisistä perusteista säädetään hallitusmuodossa. Päättäessään nimittämisestä viranomainen ei saa perusteettomasti asettaa ketään toisiin nähden eri asemaan ll :ssä mainittujen syiden nojalla. 7 Edellä 4 :n 2 momentissa tarkoitettuihin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen. Kansliatoimikunta voi päättää, että vain Suomen kansalainen voidaan nimittää muuhun sellaiseen virkaan, johon liittyy huomattavaa julkisen vallan käyttämistä tai jolla on merkitystä valtion turvallisuuden tai muun huomattavan yleisen edun kannalta. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös nimitettäessä virkamies 9 :n 1 momentin nojalla hoitamaan 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun virkaan kuuluvia tehtäviä. 8 Virkamieheksi nimitettävän tulee olla täyttänyt 18 vuotta. Virkamieheksi voidaan kuitenkin nimittää 15 vuotta täyttänyt ja oppivelvollisuutensa suorittanut henkilö, jos nimittämistä voidaan virkamiehen tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta pitää sopivana. 9 Virkamieheksi voidaan nimittää määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, jos työn luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen tai harjoittelu edellyttää määräaikaista virkasuhdetta. Virkamiestä ei tällöin nimitetä virkaan, vaan virkasuhteeseen. Virkaan voidaan nimittää määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, jos viran luonteeseen tai viraston toimintaan liittyvä perusteltu syy sitä vaatii. 10 Virkamiestä nimitettäessä voidaan määrätä, että virkasuhde voidaan enintään kuusi kuukautta kestävän koeajan aikana purkaa sekä nimittävän viranomaisen että virkamiehen puolelta. Purkaminen ei saa kuitenkaan tapahtua ll :ssä tarkoitetuilla tai muutoin epäasiallisilla perusteilla. Mitä l momentissa säädetään, ei koske tämän lain 4 :n 2 momentissa tarkoitettua virkamiestä. 4luku Viranomaisen ja virkamiehen yleiset velvollisuudet 11 Viranomaisen on kohdeltava palveluksessaan olevia virkamiehiä tasapuolisesti niin, ettei ketään perusteettomasti aseteta toisiin nähden eri asemaan syntyperän, kansalaisuuden, uskonnon, iän taikka poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan taikka muun näihin verrattavan seikan vuoksi.

Eduskunnan virkamieslaki 3 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/86). 12 Viranomainen ei saa kieltää virkamiestä liittymästä eikä kuulumasta yhdistykseen eikä painostaa tätä liittymäänjohonkin yhdistykseen tai kieltää siitä eroamasta. 13 Asianomaisen viranomaisen on huolehdittava siitä, että virkamiehelle annetaan virkasuhteesta johtuvat edut ja oikeudet sellaisina kuin ne hänelle kuuluvat. 14 Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Hänen on noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. 15 Virkamies ei saa vaatia, hyväksyä tai ottaa vastaan taloudellista tai muuta etua, jos se voi heikentää luottamusta virkamieheen taikka viranomaiseen. 16 Virkamies, jonka tehtäviin kuuluu edustaa työnantajaa, ei saa toimia virastoon palvelussuhteessa olevia edustavassa yhdistyksessä sellaisessa asemassa, että yhdistyksessä toimiminen on ristiriidassa sanotun virkatehtävän kanssa. 17 Virkamies ei saa käyttää hyödykseen eikä luvatta muille ilmaista virkamiesasemassaan tietoon saamaansa seikkaa, joka erikseen on säädetty tai määrätty salassa pidettäväksi tai joka koskee toisen terveydentilaa taikka jota asian laadun vuoksi ei muutoin ilmeisesti saa ilmaista. 18 Virkamies ei saa ottaa vastaan eikä pitää sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei asianomainen viranomainen hakemuksesta myönnä hänelle siihen lupaa. Sivutoimilupa voidaan antaa myös määräajaksi ja rajoitettuna. Sivutoimilupa voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä. Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että virkamies ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista taikka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta virkamiehen on tehtävä ilmoitus asianomaiselle viranomaiselle. Viranomainen voi kieltää tällaisen sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen 2 momentissa säädetyillä perusteilla. Sivutoimena tarkoitetaan 1-3 momentissa virkaa sekä palkattua työtä ja tehtävää, joista virkamiehellä on oikeus kieltäytyä, samoin kuin ammattia, elinkeinoa ja liikettä. 19 Virkamies on velvollinen asianomaisen viranomaisen pyynnöstä antamaan tälle tehtävän hoitamisen terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja. Virkamies voidaan myös määrätä hänen terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on tarpeen tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi. Edellä 1 momentissa tarkoitetuista viranomaisen määräämistä tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvat välttämättömät kustannukset suoritetaan valtion varoista. 20 Virkamies voidaan määräajaksi siirtää työskentelemään muun työnantajan kuin eduskunnan viraston palveluksessa, jos siirto parantaa virkamiehen edellytyksiä virkatehtävien suorittamiseen tai edistää virkamiehen palvelussuhteen jatkumista tai virkamiehen työllistymistä ja jos vastaanottava työnantaja ja virkamies ovat antaneet siirtoon suostumuksensa. Virkamies on tämän määräajan virkasuhteessa siihen eduskunnan virastoon, josta hänet siirretään. 5luku Virkavapaus 21 Virkamies saa keskeyttää työnteon, jos asianomainen viranomainen hakemuksesta myöntää hänelle virkavapauden taikka hän on suoraan lain nojalla virkavapaana. Työnteon keskeyttämisestä muilla perusteilla on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tai määrätään. Virkavapaus voidaan myöntää myös hakemuksetta, jos virka-

4 1994 vp - Eduskunnan kirjelmä - PNE 1 mies ei ole voinut hakea virkavapautta ennen työnteon keskeytymistä tai jos keskeytymisen syystä on muutoin saatu riittävä selvitys. Virkamies on virkavapaana sen ajan, jonka hän on kansanedustajana tai valtioneuvostonjäsenenä taikka suorittamassa palvelusta asevelvollisena. Muutoin virkavapauden myöntäminen on viranomaisen harkinnassa, jolleijoiltakin osin erikseen toisin säädetä tai määrätä. Virkavapaus voidaan myöntää myös osittaisena. Virkavapaana oleva virkamies voidaan lisäksi suostumuksensa perusteella erityisestä syystä määrätä suorittamaan joitakin virkatehtäviä. 6luku Varoitus 22 Virkamiehelle, joka toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä, voidaan antaa kirjallinen varoitus. 7luku Virkasuhteen päättäminen 23 Virkasuhde voidaan molemmin puolin irtisanoa päättymään tietyn irtisanomisajan kuluttua tai, jos niin on sovittu, irtisanomisaikaa noudattamatta. Viranomainen ei saa irtisanoa virkasuhdetta virkamiehestä johtovasta syystä, ellei tämä syy ole erityisen painava. Tällaisena syynä ei voida pitää ainakaan: l) virkamiehen sairautta, vikaa tai vammaa, paitsi jos siitä on ollut seurauksena virkamiehen työkyvyn olennainen ja pysyvä heikentyminen ja virkamiehellä on sen perusteella oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen; eikä 2) virkamiehen poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä taikka hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan. Irtisanominen on tehtävä tässä pykälässä tarkoitetulla perusteella kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut viranomaisen tietoon. Viranomaisen irtisanomisoikeutta voidaan lisäksi sopimuksella rajoittaa siten, että tämä saa käyttää sitä vain sopimuksessa mainituilla perusteilla. Viranomainen ei saa irtisanoa virkamiestä raskauden johdosta. Jos viranomainen irtisanoo raskaana olevan virkamiehen, katsotaan irtisanomisen johtuvan raskaudesta, jollei viranomainen muuta perustetta näytä. Viranomainen ei saa irtisanoa virkamiestä erityisäitiysloman, äitiysloman, isyysloman tai vanhempainloman taikka hoitovapaan aikana eikä myöskään saatuaan tietää virkamiehen olevan raskaana tai käyttävän edellä mainittua oikeuttaan, irtisanoa palvelussuhdetta päättymään sanotun loman taikka hoitovapaan alkaessa tai aikana. Määräajaksi nimitetyn virkamiehen virkasuhde päättyy ilman irtisanomista, kun määräaika on kulunut loppuun, jollei virkasuhde irtisanomisen johdosta ole päättynyt sitä ennen. 24 Sen lisäksi, mitä 23 :n 2 momentissa säädetään irtisanomisen perusteista, voidaan seuraavat virkamiehet irtisanoa, kun siihen on syytä: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja ja eduskunnan lainsäädäntöjohtaja; 2) valtiontilintarkastajain kanslia: kanslian esimiehenä toimiva tarkastusneuvos; 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: kansliapäällikkö; 4) Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslia: valtuuskunnan pääsihteeri; sekä 5) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitaja. 25 Viranomaisella on oikeus irtisanoa virkamies, jos: 1) virasto tai se yksikkö, jossa virkamies työskentelee, lakkaa; tai 2) virkamiehen tehtävät tai viraston mahdollisuudet tarjota virkamiehelle tehtäviä suoritettaviksi olennaisesti ja muutoin kuin tilapäisesti vähenevät. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua perustetta irtisanomiseen ei katsota olevan ainakaan silloin, kun 1) irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden henkilön ottaminen samankaltaisiin tehtäviin eikä viraston toimintaedellytyksissä ole vastaavana aikana tapahtunut muutoksia; 2) irtisanomisen syyksi ilmoitetut tehtävien uudelleenjärjestelyt eivät tosiasiallisesti vähennä virastossa tarjolla olevia tehtäviä tai muuta tehtävien laatua; 3) irtisanomisen syyksi on ilmoitettu kone- tai laitehankinnat, mutta virkamies olisi ammattitaitoansa nähden voitu tai voitaisiin viraston toi-

Eduskunnan virkamieslaki 5 mesta kouluttaa näiden koneiden ja laitteiden käyttöön; tai 4) irtisanomisen syyksi on ilmoitettu henkilöstön vähentämisestä aiheutuva kustannussäästö, mutta tämä säästö on niin vähäinen, että sitä ei voida pitää viraston ja virkamiehen olosuhteet huomioon ottaen irtisanomisen todellisena syynä. Viranomaisella ei kuitenkaan ole oikeutta irtisanoa virkamiestä 1 momentissa säädetystä syystä, jos virkamies voidaan samassa virastossa ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin taikka jos virka 5 :n nojalla siirretään toiseen virastoon. Mitä 23 :n 4 ja 5 momentissa säädetään irtisanomisoikeuden rajoittamisesta, koskee vastaavasti myös tässä pykälässä tarkoitettuja irtisanomisperusteita lukuun ottamatta tilanteita, joissa virasto lakkautetaan. 26 Irtisanomisen toimittava viranomainen ja virkamies voivat sopia virkasuhteen päättymisestä irtisanomisen johdosta välittömästi. Virkamiehellä on virkasuhteen päättyessä välittömästi kuitenkin oikeus irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen. Se viranomainen, joka on irtisanonut virkamiehen, voi ennen irtisanomisajan loppuun kulumista peruuttaa irtisanomisen, jos virkamies antaa siihen suostumuksensa. Virkamies saa peruuttaa irtisanoutumisensa ennen irtisanomisajan loppuun kulumista, jos viranomainen antaa siihen suostumuksensa. 27 Lomautetulla virkamiehellä on virkasuhteessa muutoin noudatettavasta irtisanomisajasta riippumatta oikeus irtisanoa virkasuhde päättymään milloin tahansa lomautusaikana, ei kuitenkaan, jos lomautuksen päättymisaika on jo hänen tiedossaan, viimeisen viikon aikana ennen lomautuksen päättymistä. Jos viranomainen ennen lomautuksen päättymistä irtisanoo virkamiehen, on virkamies oikeutettu myös lomautuksen ajalta saamaan irtisanomisajan palkan, ei kuitenkaan, jos irtisanominen on muutoksenhaun johdosta kumottu. 28 Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos on sovittu pitemmästä ajasta, on sen sijasta noudatettava sanottua irtisanomisaikaa. Irtisanomisaika voidaan sopimuksessa määrätä viranomaiselle sitä aikaa pitemmäksi, jota virkamiehen on noudatettava irtisanoessaan virkasuhteen. Jos muusta ei ole sovittu, viranomainen voi irtisanoa virkamiehen virkasuhteen päättymään aikaisintaan: 1) kahden kuukauden kuluttua, jos virkamies on ollut palvelussuhteessa valtioon enintään viisi vuotta; 2) kolmen kuukauden kuluttua, jos virkamies on ollut palvelussuhteessa valtioon yli viisi vuotta mutta enintään yhdeksän vuotta; 3) neljän kuukauden kuluttua, jos virkamies on ollut palvelussuhteessa valtioon yli yhdeksän vuotta mutta enintään 12 vuotta; 4) viiden kuukauden kuluttua, jos virkamies on ollut palvelussuhteessa valtioon yli 12 vuotta mutta enintään 15 vuotta; sekä 5) kuuden kuukauden kuluttua, jos virkamies on ollut palvelussuhteessa valtioon yli 15 vuotta. Virkamiehen irtisanoutuessa noudatetaan yhden kuukauden irtisanomisaikaa. Jos palvelussuhde valtioon on jatkunut yli kymmenen vuotta, noudatetaan kuitenkin kahden kuukauden irtisanomisaikaa. 29 Asianomainen viranomainen voi muuttaa virkasuhteen osa-aikaiseksi irtisanomisajan päättymisestä lukien niillä perusteilla, joilla virkasuhde voidaan 25 :n 1 momentin nojalla irtisanoa. 30 Milloin virkamies on irtisanottu muista kuin virkamiehestä johtuvista syistä, ja se virasto, jonka virasta virkamies irtisanottiin, 24 kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä tarvitsee työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, tulee asianomaisen viraston tiedustella paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko entisiä virkamiehiä etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä, ja myönteisessä tapauksessa tarjota tehtävää tai virkaa ensi sijassa näille entisille kelpoisuusvaatimukset täyttäville virkamiehille. Tällöin saadaan virka täyttää haettavaksi julistamatta. Viraston, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 1 momentissa tarkoitetun velvollisuuden täyttämisen, on korvattava virkamiehelle näin aiheuttamansa vahinko. 31 Virkamiehen virkasuhde voidaan heti purkaa,

6 1994 vp- Eduskunnan kirjelmä- PNE 1 jos virkamies törkeästi rikkoo tai laiminlyö virkavelvollisuuksiaan. 32 Purkamisoikeus raukeaa, jollei syy ole jo aikaisemmin menettänyt merkitystään, kahden viikon kuluttua siitä, kun viranomainen sai tiedon purkamisen aiheesta tai, jos syy on jatkuva, siitä kun saatiin tieto sen lakkaamisesta. Jos purkamista kohtaa pätevä este, saadaan purkaminen toimittaa kahden viikon kuluessa esteen lakkaamisesta. Jos purkamista on lykätty asian esitutkinnan tai muun asian vaatiman selvityksen hankkimisen vuoksi, saadaan purkaminen toimittaa kahden viikon kuluessa siitä, kun esitutkinta lopetettiin tai selvitys on hankittu, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun aihe purkamiseen ilmaantui. 33 Virkamiesten yleinen eroamisikä on 65 vuotta. Virkamiehen virkasuhde päättyy ilman irtisanomista tai muuta virkasuhteen päättymistä tarkoittavaa toimenpidettä sen kuukauden päättyessä, jonka aikana virkamies saavuttaa eroamisiän. 8luku Lomaottaminen 34 Jos viranomainen voisi 25 :n 1 momentin nojalla irtisanoa virkamiehen, virkamies voidaan 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen lomauttaa siten, että virkamiehen virantoimitus ja palkanmaksu keskeytetään määräajaksi tai toistaiseksi virkasuhteen muutoin pysyessä voimassa. Virkamies voidaan 1 momentissa säädetyllä tavalla lomauttaa enintään 90 päivän ajaksi, jos virkamiehen tehtävät tai viraston mahdollisuudet tarjota tehtäviä suoritettaviksi ovat tilapäisesti vähentyneet, eikä asianomainen viranomainen voi kohtuudella järjestää virkamiehelle muita tehtäviä tai työnantajan tarpeisiin sopivaa koulutusta samassa virastossa. Virkasuhteen kestäessä voidaan viranomaisen tai virkamiehen aloitteesta sopia virkamiehen lomauttamisesta. 35 Lomauttaminen ei estä virkamiestä ottamasta lomautuksen ajaksi muuta työtä. Virkamies säilyttää lomautusaikana oikeuden asua hänen käyttöönsä palvelussuhteen perusteella annetussa asunnossa. Tärkeän syyn niin vaatiessa viranomainen voi antaa virkamiehelle, jonka virantoimitus on keskeytyneenä lomautuksen vuoksi, käytettäväksi muun soveliaan asunnon. Tästä aiheutuvat muuttokustannukset korvataan valtion varoista. 36 Lomautuksen välttämättömyyden tultua viranomaisen tietoon tämän on annettava lomautuksesta välittömästi ja mikäli mahdollista viimeistään kolme kuukautta ennen lomautuksen alkamista ennakkoilmoitus asianomaisille luottamusmiehille ja virkamiesyhdistyksille ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen virkamieheen myös työvoimaviranomaiselle. Ennakkoilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, arvioitu alkamisaika ja kesto sekä lomautettavien virkamiesten arvioitu lukumäärä ammattiryhmittäin. 37 Edellä 34 :n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus lomautuksesta annetaan virkamiehelle henkilökohtaisesti ja asianomaiselle virkamiesyhdistykselle. Ilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen arvioitu kesto. Viranomaisen on virkamiehen pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus. Ilmoitus lomautuksesta on lisäksi annettava tiedoksi asianomaiselle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen virkamieheen myös työvoimaviranomaiselle. Edellä 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole tapauksissa, joissa viranomaisella muun syyn kuin lomautuksen vuoksi ei ole lomautusaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvollisuutta. Viranomainen voi virkamiehen suostumuksella muuttaa lomautuksen alkamis- tai päättymisaikaa tai peruuttaa lomautuksen. Jos virkamies on 1omautettu toistaiseksi, on työn alkamisesta ilmoitettava vähintään viikkoa ennen. 9luku Virantoimituksesta pidättäminen 38 Virkamies voidaan pidättää virantoimituksesta:

Eduskunnan virkamieslaki 7 1) rikossyytteen ja sen edellyttämien tutkimusten ajaksi, jos näillä voi olla vaikutusta virkamiehen edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä; 2) jos virkamies kieltäytyy 19 :ssä tarkoitetuista tarkastuksista tai tutkimuksista taikka jos hän kieltäytyy antamasta sanotun pykälän mukaisesti terveydentilaansa koskevia tietoja; 3) jos virkamiehellä on sellainen sairaus, joka haittaa olennaisesti viran hoitoa; sekä 4) välittömästi irtisanomisen jälkeen, jos irtisanomisen perusteena oleva teko tai laiminlyönti osoittaa virkamiehen siinä määrin soveltumattomaksi tehtäväänsä, ettei virantoimitusta voida jatkaa taijos virantoimituksenjatkuminen irtisanomisajan voi vaarantaa kansalaisen turvallisuuden. Virantoimituksesta pidättämisen tapahtuessa 1 momentin 4 kohdan nojalla virkamiehellä on kuitenkin oikeus irtisanomisajan palkkaan. loluku Eroraha, koulutustuki ja toistuva korvaus 39 Virkamiehelle, jonka pitkäaikainen palvelussuhde valtioon on päättynyt sen johdosta, että hänet on irtisanottu 25 :n nojalla, ja jonka uudelleen työhön sijoittuminen on iän tai muun syyn vuoksi vaikeaa, suoritetaan erorahaa. Erorahasta eduskunnan virkamiehelle päättää kansliatoimikunta ja sen suorittaa valtiokonttori. Palvelussuhteen jatkuessa suoritetaan virkamiehelle henkilökohtaista tukea omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta varten sen mukaan kuin kansliatoimikunta määrää. 40 Kansliatoimikunta voi myöntää irtisanotulle virkamiehelle toistuvan korvauksen, kunnes hän sijoittuu uudelleen työhön. 41 Jos erorahaa, koulutustukea tai toistuvaa korvausta koskeva lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikkajos se ei ilmeisesti ole säännösten ja määräysten mukainen, kansliatoimikunta saa ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi, milloin kysymys on evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä. Aiheettomasti maksettu eroraha ja koulutustuki saadaan periä takaisin siten, että se vähennetään vastaisesta erorahasta tai koulutustuesta. Eroraha ja koulutustuki voidaan kuitenkin jättää takaisin perimättä, jos sen myöntämisen tai maksamisen ei ole katsottava johtuneen erorahan tai koulutustuen saajantai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä. llluku Palvelussuhteen ehdot 42 Eduskunnan virkamiesten palvelussuhteen ehdoista on voimassa, mitä kansliatoimikunta päättää. Ennen päätöksentekoa asiasta on neuvoteltava neuvottelukelpoisten virkamiesyhdistysten kanssa sekä kuultava virastojaja laitoksia. Kansliatoimikunta hyväksyy virkamiesyhdistyksen neuvottelukelpoiseksi. Kansliatoimikunta voi tehdä virkamiehen kanssa kirjallisen sopimuksen palvelussuhteessa noudatettavista ehdoista, ellei toisin säädetä. Edellä 2 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa ei saa sopia asiasta, josta valtion virkaehtosopimuslain 2 :n 2ja 3 momentin mukaan ei saa sopia. Sopimuksella ei myöskään saa sopia kansliatoimikunnan päättämiä palvelussuhteen ehtoja huonommista ehdoista. Virkamiehen irtisanomista tai virkasuhteen purkamista pidetään samalla sopimuksen irtisanomisena. 12luku Oikaisumenettely 43 Eduskunnan virkamies, joka katsoo, ettei virasto tai laitos ole antanut hänelle virkasuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta sellaisena kuin se olisi ollut hänelle suoritettava, saa kirjallisesti vaatia siihen oikaisua asianomaiselta viranomaiselta, jonka on annettava asiassa päätös. Tähän päätökseen tyytymätön virkamies voi saattaa päätöksen vielä kansliatoimikunnan ratkaistavaksi. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä tämän lain 42 :n 1 momentin mukaisissa neuvottelumenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa. 44 Päätökseen, jolla on irtisanottu muu kuin 24 :ssä mainittu eduskunnan virkamies, saa irtisanottu virkamies kirjallisesti vaatia oikaisua

8 1994 vp- Eduskunnan kirjelmä- PNE 1 kansliatoimikunnalta. Oikaisua ylikirjastonhoitajan tekemään irtisanomispäätökseen vaaditaan kuitenkin Eduskunnan kirjaston hallitukselta. 45 Mitä 44 :ssä on säädetty oikaisun vaatimisesta, koskee myös päätöstä: 1) jolla eduskunnan virkamiehen virkasuhde on purettu; 2) jolla eduskunnan virkamies on pidätetty virantoimituksesta; tai 3) joka on tehty sivutoimiluvasta. 46 Päätökseen,johon 44 ja 45 :n nojalla saadaan hakea oikaisua, on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. Oikaisuvaatimus on annettava asianomaiselle viranomaiselle 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. 13luku Erinäiset säännökset 47 Aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden määrä saadaan periä takaisin myös siten, että se vähennetään seuraavan tai seuraavien palkanmaksujen yhteydessä virkamiehen palkasta, jos hän on edelleen eduskunnan palveluksessa. Kulloinkin suoritettavasta palkasta ei saa 1 momentin nojalla periä enempää kuin mitä palkasta lain mukaan saadaan ulosmitata. Takaisinperintää aloitettaessa on sen peruste ja takaisin perittävä määrä ilmoitettava virkamiehelle. 48 Aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperintä on aloitettava 47 :ssä säädetyllä tavalla tai pantava vireille muussa järjestyksessä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana aiheeton palkan tai muun taloudellisen etuuden määrä on maksettu. Jollei takaisinperintää aloiteta tai panna vireille edellä säädetyssä määräajassa, on oikeus siihen menetetty. 49 Jos virkamies laiminlyö niiden määräysten noudattamisen, jotka on annettu sairausvakuutuslain (364/63) mukaan työnantajalle suoritettavaa päivä- tai äitiysrahan tai muun lakiin perustuvan etuuden hakemista varten, voidaan hänelle virkavapausajalta suoritettu palkka päivä- tai äitiysrahaa taikka muuta etuutta vastaavalta osalta periä takaisin seuraavan tai seuraavien palkanmaksujen yhteydessä. 50 Virkasuhteessa aiheutuneen vahingon korvaamisesta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. 51 Eduskunnan virkamies katsotaan eronneeksi aikaisemmasta virasta siitä ajankohdasta, josta hänet on nimitetty toiseen eduskunnan virkaan tai nimitetty valtion virkamieslaissa tarkoitettuun valtion virkaan, jollei muualla laissa toisin säädetä. Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, asianomainen viranomainen voi myöntää virkavapautta eduskunnan virkamiehelle, joka on nimitetty määräajaksi valtion virkamieslaissa tarkoitettuun valtion virkaan. Jos eduskunnan virkaan määräajaksi nimitetty on ennestään nimitettynä eduskunnan virkaan, hän on virkavapaana tästä virasta sen ajan, jona hän on ensiksi tarkoitetussa virassa. 52 Virkasuhteen irtisanominen ja purkaminen on tehtävä kirjallisesti. Ennen kuin virkamies pidätetään virantoimituksesta tai irtisanotaan 23 tai 24 :n nojalla, virkasuhde puretaan tai virkamiehelle annetaan varoitus, on virkamiehellevarattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Viranomaisesta, joka antaa virkamiehelle varoituksen, lomauttaa tai irtisanoo virkamiehen, purkaa virkasuhteen, pidättää virkamiehen virantoimituksesta tai siirtää virkamiehen 20 :n nojalla, määrätään kansliatoimikunnan päätöksellä. Virkamiesyhdistyksen ja luottamusmiehen kuulemisesta, ennen kuin virkamiehen lomauttamisesta, irtisanomisesta tai virantoimituksesta pidättämisestä taikka virkasuhteen purkamisesta tehdään päätös, voidaan määrätä kansliatoimikunnan päätöksellä. 53 Virkamiehellä on oikeus pyynnöstä saada asianomaiselta viranomaiselta todistus palvelussuhteen kestoajasta ja tehtävien laadusta (työtodistus). Lisäksi on, jos virkamies sitä pyytää, työtodistuksessa mainittava palvelussuhteen päättymisen syy ja arvolause virkamiehen osoit-