Hankesuunnitelma Ilmastoviisas Satakunta -ILSA

Hankesuunnitelma Ilmastoviisas Satakunta -ILSA Esa Merivalli 5.10.2017 Päivitetty 5.3.2018

Hankesuunnitelma 2 (15) Ilmastoviisas Satakunta -ILSA, toteutusaika 1.5.2018-31.12.2020 Hankkeen tarve Suomen päästövähennystavoite vuodelle 2030 on vähintään 40 % verrattuna vuoden 1990 päästötasoon, tavoitteen asettamisen lähtökohtana on EU:n tavoitteet. Tämä tarkoittaa, että Suomen kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite taakanjakosektorille (päästökaupan ulkopuoliset sektorit) vuodelle 2030 on 39 % verrattuna vuoden 2005 tasoon. Hallitus on hyväksynyt 14.9.2017 keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman Kohti ilmastoviisasta arkea vuoteen 2030. Suunnitelma linjaa tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa. Yhdessä hyväksytyn energia- ja ilmastostrategian kanssa suunnitelma ohjaa Suomea polulle, jolla Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Kaavio 1. Taustaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmalle (KAISU). Lähde Valtioneuvoston selonteko. Ilmastolakiin on kirjattu kansallinen pitkän aikavälin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite. Suunnittelujärjestelmän tavoitteena on osaltaan varmistaa, että ihmisen

Hankesuunnitelma 3 (15) toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilmakehään vähentyvät Suomessa vuoteen 2050 mennessä vähintään 80 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Pitkän aikavälin päästövähennystavoite koskee kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä, mutta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma koskee vain päästökaupan ulkopuolista sektoria eli maatalouden, liikenteen, jätteiden, teollisuuden F-kaasuja ja rakennusten erillislämmityksen kasvihuonekaasupäästöjä. On huomioitava, että rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Jotta Suomi voi saavuttaa kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa, myös rakennussektorin päästöjä on saatava alas. Ympäristöministeriö on syyskuussa 2017 julkaissut kattavan ohjeistuksen ja kriteerit vähähiiliseen rakentamiseen. Uudet työvälineet otetaan ensin pilottikäyttöön julkisissa rakennushankkeissa. Pilottihankkeita tarvitaan asioiden eteenpäin viemiseen myös Satakunnassa. Vuoden 2018 alussa voimaan tulevien uusien energiamääräysten myötä siirrytään uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen. Olemassa olevassa rakennuskannassa on runsaasti päästövähennyspotentiaalia, mutta energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät korjaukset kytketään pääasiassa muiden korjausten yhteyteen. Näin Suomen koko rakennuskannan voidaan odottaa korjautuvan energiatehokkaaksi vasta vuosisadan puoliväliin mennessä. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että rakennusten energiatehokkuuden lisäksi kiinnitetään huomiota niiden koko elinkaaren aikana syntyviin ympäristövaikutuksiin. Tämä on oleellinen osa vähähiilistä julkista rakentamista. Rakennusmateriaalien valmistus, rakentamisen toimet työmaalla, rakennuksen käyttö, huollot, korjaukset sekä lopulta purkaminen, jätteenkäsittely ja kierrätys tuovat kaikki oman lisänsä rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen. Jotta näihin kaikkiin haasteisiin voidaan vastata, tarvitaan informaatiota, yhteistyötä ja hyviä esimerkki pilotteja. Kaavio 2. Rakennuksen elinkaari. Lähde Ympäristöministeriö; Faktaa rakennetusta ympäristöstä

Hankesuunnitelma 4 (15) Satakuntalaiset kunnat ovat aktivoituneet Ilmastomuutoksen hillinnässä. Kuntia on mukana HINKU (hiilineutraali kunta) verkostossa tai kunnat ovat tehneet omia ilmasto-ohjelmiansa, joihin vähennystavoitteet ovat kirjattuna. On esitetty myös haaste hiilineutraalista Lounais-Suomesta vuoteen 2040 mennessä. Työ on kuitenkin vasta alkuvaiheessa ja onnistuminen vaatii resursseja ja yhteistyötä. Toimintamalleja yritysten mukaan haastamiseen on haussa. Tähän tarvitaan uutta hanketoimintaa ja hyvää yhteistyöverkostoa, jota on rakennettu mm. Kohti hiilineutraalia Satakuntaa hankkeessa. Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä keino edistää energiatehokkuutta Suomessa. Sopimusjärjestelmällä on olennainen rooli kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa, joka vastaa Suomelle asetettuihin kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Uusi energiatehokkuussopimuskausi on käynnistynyt vuosille 2017 2025. Energiatehokkuussopimukseen liittymällä ja sitoutumalla tehokkaampaan energiankäyttöön kunta-alan toimija täyttää oman osuutensa yhteisissä talkoissa. Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet ilman uutta lainsäädäntöä tai muita uusia pakkokeinoja. Satakunnassa tilanne on, että Kankaanpää, Merikarvia, Pori ja Rauma ovat sopimuksessa mukana, lisäksi mukaan on lähdössä vielä Eurajoki, Säkylä ja Harjavalta. Vaikka kuntia on jo sopimusmenettelyssä mukana, on sopimuksen toteutuksessa ja raportoinnissa vielä paljon kehittämistä ja tehostamista. Lisäksi uusia kuntia tarvitaan Satakunnasta mukaan sopimuksen toteuttamiseen. Energiatehokkuussopimukseen liittyminen on myös edellytyksenä HINKU- kunnaksi liittymiselle. Ilmastoviisas Satakunta -hanke tukeutuu mm. Kohti hiilineutraalia Satakuntaa hankkeessa aloitettuun energiatehokkuussopimusten aktivoimistoimiin, uusituvan energia lisäämiseen ja erityyppisiin infotilaisuuksiin. Haettavan hankkeen erityisenä kohteena ovat olemassa olevan kiinteistökannan energiatehokkuustoimenpiteet, ylläpito, huolto ja korjaukset erityisesti energiatehokkuussopimusta tukevasta näkökulmasta. Satakunnassa energiayhtiöt ja suurteollisuus ovat vahvasti mukana omien alojen energiatehokkuussopimuksissa, mutta Palvelualalla (Kaupan ala, matkailu- ja ravintolapalvelut, autoala, yleinen palveluala) on vielä osittain lapsen kengissä. Palvelualojen aktivoiminen on hankkeessa myös mukana. Yrityksille tarjotaan myös kevyttä ilmastokumppanuustoimintamallia kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Kunnan ilmastokumppaniksi lähtenyt yritys tai organisaatio laatii oman suunnitelmansa keinoista, joilla se voi vähentää hiilidioksidipäästöjään ja hillitä ilmastonmuutosta. Yritys tai organisaatio allekirjoittaa ilmastositoumuksen sen kunnan kanssa, jonka alueella sillä on toimintaa. Ilmastositoumukseen kirjataan yrityksen tai organisaation ja kunnan keskeiset ilmastotavoitteet päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmastotavoitteet ja -teot voivat koskea esimerkiksi energiansäästöä, energiatehokkuutta, jätehuoltoa tai logistiikkaa. Ilmastokumppanuus-konseptia kehitettiin vuosina 2015 2017 Porin kaupungin ympäristöviraston hallinnoimassa Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hankkeessa. Ilmastokumppanuus-toimintaa on jatkettu ilmastositoumuksen jo tehneiden yritysten ja

Hankesuunnitelma 5 (15) organisaatioiden kanssa ja toimintaa laajennettiin koskemaan koko Satakuntaa, mukaan saatiin Porin, Nakkilan, Ulvilan lisäksi Rauma ja Kankaanpää. Toimintamallin laajentaminen aidosti koskemaan koko Satakuntaa vaatii pitkäjänteistä työtä. Ilmastokumppanuusverkosto luo yhteistyötä ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Ilmastokumppanuusverkoston kehittäminen, jolloin verkosto voisi oppia toisiltaan ja saada uutta ajankohtaista tietoa toimenpiteidensä tueksi, vaatii vielä kehittämistä ja aktiivista toimintaa. Hanke tarjoaa neuvontaa ilmastoasioissa pk-yrityksille, asunto-osakeyhtiöille, kaupoille ja liikekeskuksille, jotta ne pystyvät tekemään toiminnassaan päätöksiä, joilla saadaan leikattua kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastoneuvonnan pääpaino keskittyy käytön aikaisiin toimiin, joita on erityisesti energiankulutus; sähkö ja lämpö. Investointeja uusiutuvaan energiaan tuetaan tuottamalla oikea-aikaista ja puolueetonta teknistaloudellista tietoa laitteistoista ja niiden päästöjen leikkauspotentiaalista. Ilmastoneuvontaa annetaan lämmitystavan valinnassa, energiatehokkaassa rakentamisessa ja kauppa/liikekeskuksen, pk-yrityksen tai asunto-osakeyhtiön energiatehokkuudessa sekä yleisissä energiapulmissa. Ilmastoviisas Satakunta hanke laajentaa ilmastoneuvontatoimia asuntoosakeyhtiöille, joille tarjotaan tietoa keinosta kustannustehokkaimmin leikata päästöjä. Asuntoosakeyhtiöt tarvitsevat neuvontaa myös sähköautojen yleistyessä latausinfran rakentamiseen, johon on ensimmäistä kertaa saatavilla myös tukea valtiolta. Tuleva sähkön hintarakenteen muutos kiinteästä sähkön siirron perusmaksusta ja sähkön käyttömäärästä rippuvasta maksusta uudenlaiseen tehomaksuun kasvattaa neuvonnan tarvetta. Erityisesti pk-yritykset tarvitsevat opastusta sähkön kulutuspiikkien välttämiseksi, joiden leikkaaminen on koko energiasektorin etu. Ilmastoviisas Satakunta hanke tarjoaa tietoa paitsi muuttuvasta sähkön hinnoittelusta myös mahdollisuudesta leikata kulutuspiikkejä. Ilmastoneuvontaa hankkeessa saavat myös asunto-osakeyhtiöt, joista moni on tullut korjausvaiheeseen. Asunto-osakeyhtiöiden hallitukset ovat avainasemassa, sillä Suomessa kerrostalojen lämmitys on kollektiivista. Havainnollinen kulutuspalaute ja kohdennettu opastus asunto-osakeyhtiöiden hallituksille voi tuottaa käyttötapamuutoksia ja kannustaa myös energiakorjauksiin. Esimerkiksi Motivan (2017) arvioiden mukaan jopa kolme neljästä asuinrakennuksesta Suomessa kaipaisi patteriverkoston perussäätöä ja oikein tehdyllä perussäädöllä voidaan saavuttaa jopa 10-15 % säästö lämmitysenergiassa. Koska kaukolämpöä tuotetaan edelleen pitkälti fossiilisilla polttoaineilla, on päästöjen leikkauspotentiaali merkittävä. Energiatriathlon-niminen kilpailu, jossa leikataan energiankulutusta ja päästöjä, jalkautetaan Satakuntaan.

Hankesuunnitelma 6 (15) Hankkeen valmistelu pohjautuu kunnilta ja yrityksiltä saatuihin tarvelähtöisiin ideoihin sekä aikaisempien hankkeiden tuloksiin, erityisesti Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Satahima - hankkeeseen. Hankkeessa tavoitteena oli laajentaa ilmastokumppanuustoimintaa kaikkiin Satakunnan kuntiin ja yrityksiin. Mukana olevissa kunnissa kumppaneita löytyi Porissa, Raumalla, Nakkilassa, Ulvilassa ja Kankaanpäässä toimintaa aloiteltiin. Toimintamallia kehitettiin mm. yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa kevyen seurantamallin kehittämisessä. Jatkokehitys ajatuksena nousi vahvempi yhteistyö SAMKin kanssa ja erityisesti toimintamallin toteuttamiskokeilut yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Selvänä jatkotarpeena nousi myös edelleen uusien yritysten mukaan haastaminen. Näihin hankkeessa esiin nousseisiin tarpeisiin Ilmastoviisas Satakunta hanke hakee ratkaisuja. Hankkeen tavoitteena oli saada uusia kuntia mukaan seuraavan kauden 2017-2025 energiatehokkuussopimusjärjestelmään, sekä varmistaa Porin ja Rauman sopimusten jatkuminen. Hankkeen lopussa Pori ja Rauma ovat mukana uudella sopimuskaudella, uusina kuntina mukaan ovat lähteneet Kankaanpää ja Merikarvia, työn alla ovat vielä Säkylä, Eurajoki ja Harjavalta. Hankkeen päätyttyä tarve uusien kuntien mukaan lähdölle on vielä olemassa. Mukana olevat kunnat haluaisivat kehittää omia energiatehokkuussopimusjärjestelmäänsä, siihen liittyvää seurantajärjestelmää ja teknologioita sekä raportointijärjestelmiä. Näihin haasteisiin haetaan ratkaisuja Ilmastoviisas Satakunta -hankkeessa. Haettavan hankkeen erityisenä kohteena ovat olemassa olevan kiinteistökannan energiatehokkuustoimenpiteet, ylläpito, huolto ja korjaukset erityisesti energiatehokkuussopimusta tukevasta näkökulmasta. Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita jalkautettiin Satahima hankkeen toimilla mm. kunta- ja yrityskenttään. Hankkeessa keskityttiin kuntatason, kuntalaisten ja pk-yrityksiin kohdistuviin toimenpideohjelmiin sekä käytännön ilmastoneuvontatyöhön yhteistyössä energiayhtiöiden kanssa. Kohderyhmä olivat kuntalaiset ja pk-yritykset. Jatkokehitykseen nousivat erityiset asunto-osakeyhtiöiden tarpeet, sekä yritysten neuvonnan tehostaminen, asukkaiden neuvonnan tarve tuntuu vain nousevan kiinnostus uusiutuvaan energiaan ja hajautettuihin ratkaisuihin kasvaa. Nämä tunnistetut haasteet ovat mukana Ilmastoviisas Satakunta hankkeessa ja niihin haetaan vastauksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi on keskusteltu käynnissä olevan Circwaste osahankkeen Resource -efficient construction and housing in the Pori Region rajapinnoista ja yhteistyöstä. Kyseinen osahanke keskittyy erityisesti rakentamisen elinkaaren alku- ja loppupäähän, jolloin päällekkäisyyttä tämän hankkeen kanssa ei ole. Hankkeen valmisteluvaiheessa on käyty keskustelua eri oppilaitosten mm. Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Winnovan kanssa. Yhteistyötä toteutetaan myös Winnovan toteuttaman hankeen Energiaviisari kanssa. Energiaviisarihankkeen tavoitteena on olemassa olevien pienrakennustenlämmityslaitteiden ja käyttövesilaitteiden toiminnan optimoinnilla saatava potentiaalisen energiasäästön mahdollisuuksien selvittäminen ja energiasäästöön ja -tehokkuuteen liittyvä osaamisen lisääminen. Lisäksi hanke kehittää ja kokeilee hybridienergian mahdollistamia lämmitysratkaisuja. Hankkeessa saatuja kokemuksia ja osaamista

Hankesuunnitelma 7 (15) hyödynnetään soveltuvin osin myös Ilmastoviisas Satakunta hankkeessa. Hankkeiden välinen yhteistyö voi johtaa myös yhteiseen pilottikohteeseen. ProAgria Länsi-Suomen hanke Vähähiilinen maaseutu maaseudun uusiutuvat energiat -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Kyseessä on koulutus- ja tiedonvälityshanke, jonka tarkoituksena on edistää uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon liittyvää tietoisuutta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hankeyhteistyönä voidaan mm. järjestää ja koordinoida Satakunnassa järjestettäviä tilaisuuksia. Hankkeen taustalla ovat mm. Satakunnan maakuntaohjelma (2014 2017) ja Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia. Hankkeen toimenpiteet ja tavoitteet tukevat Satakunnan maakuntaohjelman toimintalinjaa 2. Puhdasta elinvoimaa ja sen painopisteitä 3, Uusitutuva teollisuus sekä ilmasto- ja energiastrategiaa. Se kytkeytyy myös seuraaviin Satakunnan rahoituksen painopisteisiin: maakunnallinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, cleantech, älykkäät palvelut, yrittäjyys ja kasvu, joita ILSA hanke osaltaan edistää. Hanke on myös pyritty suunnittelemaan niin, että se mahdollisimman hyvin vastaisi Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa esille tuotuihin haasteisiin. Hanke rakentuu EAKR toimintalinja 2; Uusimmantiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen ja siinä erillistavoite 3.2. Uusituvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisujen kehittäminen aihepiiriin. Hankkeen toteutuksessa täyttyvät toimintalinjan mukaisesti tuettavat toimet: vähähiilisten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen, kaupallistaminen ja uuden teknologian käyttöönotto protot, pilotoinnit ja demonstraatiot vähähiilisyystrategioiden toteuttamisen kannalta tärkeät uudet ratkaisut ja selvitykset vähähiiliset liikennejärjestelmät ja liikkumismuodot asumisen energiatehokkuutta parantavat innovaatiot ja teknologiat Hankkeen tavoitteet Tavoitteet voidaan jakaa seuraavasti: 1. Hankkeen tavoitteena on aktivoida Satakunnan alueella toimintaa ja toimenpiteitä, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Toiminta keskittyy päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähentämiseen erityisesti kunnissa, asunto-osakeyhtiöissä, yrityskentässä, kaupoissa ja liikekeskuksissa myös rakennusten sekä kiinteistöjen ylläpidossa, kuin myös liikkumisen ratkaisuissa. Tämä toteutetaan yhteistyössä alueen oppilaitosten, energiayhtiöiden ja muiden toimijoiden kanssa.

Hankesuunnitelma 8 (15) 2. Hankkeen tavoitteena on aktivoida ilmastoviisaita pilotteja, erityisesti kuntapuolelle mm. rakentamisen hiilijalanjäljen huomioimiseksi, mutta myös yrityksiin. Hyvät esimerkit kannustavat myös muita toimimaan ja mahdollistavat uutta yritystoimintaa sekä mielenkiintoisia oppimisympäristöjä. 3. Tavoitteena on etsiä, välittää ja tiedottaa ilmastoviisaista toimenpiteistä, ratkaisuista ja teknologioista, verkostoitumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. 4. Hankkeessa järjestetään ilmastoviisaisiin ratkaisuihin, ilmastomuutosta hillitsemiseen liittyvää, uusiutuvaan energian käyttöä lisääviä, energiansäästöön ja ilmastopäästöjen vähentämiseen liittyviä, informaatiotilaisuuksia sekä tapahtumia, jotka ovat suunnattu kunnille, yrityksille, asunto-osakeyhtiöille ja kaikille asiasta kiinnostuneille. 5. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä alueellisten toimijoiden kuten ammattikorkeakoulun, ammattiin valmistavien oppilaitosten, yliopiston, yritysten, energiayhtiöiden, kuntien ja alan muiden toimijoiden yhteistyötä ja kehittää jo olemassa olevia edellisissä hankkeissa syntyneitä yhteistyöverkostoja. Hanke toimii läheisessä yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun sekä muiden tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. 6. Hanke toteuttaa kuntien, maakunnan, kansallisen ja EU-tason ilmasto- ja päästövähennys tavoitteita. Hankkeen kohderyhmä Hankkeen lisäarvona voidaan pitää muun muassa sitä, että ilmastoviisaita ratkaisuja ja pilotteja aktivoidaan koko maakunnan laajuisesti. Hankkeessa pyritään kehittämään myös uutuusarvoa omaavia teknologisia ratkaisuja yhteistyössä alueen oppilaitosten ja yritysten kanssa. Uusia toimintatapoja kehitetään, jotta päästään kohti ilmastoviisasta arkea. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti hankkeessa mukana olevat Satakunnan kunnat, pienet ja keskisuuret yritykset, asunto-osakeyhtiöt sekä kaupan- ja liikekeskustoimijat, että alueen oppilaitokset, energiayhtiöt ja muut toimijat. Kohderyhmän valinta tukee alueen elinkeinokehitystä ja parantaa yritysten toimintaa, kilpailukykyä ja vähähiilisyyttä. Kohderyhmää ovat myös yritykset, joilla on omia ratkaisuja energian säästöön ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Asunto-osakeyhtiöiden osalta taloyhtiöiden hallitukset ovat avainasemassa, sillä Suomessa kerrostalojen lämmitys on kollektiivista. Esimerkiksi Motivan (2017) arvioiden mukaan jopa kolme neljästä asuinrakennuksesta Suomessa kaipaisi patteriverkoston perussäätöä ja oikein tehdyllä perussäädöllä voidaan saavuttaa jopa 10-15 % säästö lämmitysenergiassa. Pk-yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden oikeat valinnat vaikuttavat paitsi ilmastopäästöjen määrään, myös lähienergian käytön monipuolistamiseen ja lisäämiseen ja sitä myötä myös energiaomavaraisuuteen. Välillisiä kohderyhmiä ovat Satakunnan ulkopuoliset kunnat ja yritykset, jotka voivat hyödyntää hankkeen tuloksia.

Hankesuunnitelma 9 (15) Hankkeen toteutus Hanke keskittyy seuraaviin osa-alueisiin ja niissä tehtäviin toimiin. Ilmastoviisaat toimet 1. Kuntien ilmasto-ohjelmien ja hinku-toiminnan aktivointi ja käytännön toteutusratkaisut, keskittyen erityisesti i. Energiatehokkuustoimintaan kunnille ja pk-yrityksille ii. Ilmastoneuvontaan pk-yrityksille, asunto-osakeyhtiöille kaupoille ja liikekeskuksille 2. Yrityksille suunnatun Ilmastokumppanuusmallin jatkokehittäminen ja laajentaminen maakunnassa i. Yrityslähtöisiä ratkaisuja ja toteutuksia yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Oppilastyönä voidaan tehdä mm. yrityskartoituksia ja arvioida yritysten ilmastomuutosratkaisuja. ii. Kehitetään Ilmastokumppanuusmallia 3. Edellä mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseksi ja aktivoimiseksi järjestetään informaatiotilaisuuksia, tapahtumia, tiedotusta, käytännön pilotointia ja erityisesti niiden aktivointia yhteistyössä kuntien, yritysten, oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa 4. Tärkeä osa hankkeen toteutusta verkostoituminen kansallisesti ja kansainvälisesti. Tämä edellyttää hankehenkilöiden matkustamista myös ulkomailla, tutustuen mm. alan seminaareihin ja messutapahtumiin 5. Toimintaa pyritään jalkauttamaan osaksi kuntien ja yritysten rutiineja

Hankesuunnitelma 10 (15) Energiatehokkuustoiminta kunnille ja pk-yrityksille (osana ilmastoviisaita toimia) 1. Rakentamisen ja kiinteistöjen käytön aikaisten päästöjen vähentäminen i. Tässä osiossa keskitytään kunta ja pk-yritystasolla erityisesti rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen vähentämiseen erityisesti käytönaikaiseen sekä huoltojen että korjausten energiatehokkuuteen ja ympäristövaikutuksiin lähtökohtaisesti energiatehokkuussopimus näkökulmasta. ii. Hankeyhteistyönä edistetään ja viedään eteenpäin koko rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen huomioivia pilotteja. Edistetään eri toimijoiden kanssa yhteistyössä mm. seuraavia demoja: a) Puurakentamiskohteet ja Satakuntalaiset puukerrostalo demot, yhteistössä alan toimijoiden kanssa b) Restoratiivinen (aistineutraali) rakentaminen c) Korjausrakentamisen kohde, huomioiden erityisesti energiajärjestelmät ja käytön aikaiset toimet, yhteistyössä alan toimijoiden kanssa d) Kiinteistöautomaation esimerkkikohteet iii. Lisäksi järjestetään infotilaisuuksia mm. seuraavista aiheista: uusiutuva energia, kiinteistönhoitajien osaamisen kehittäminen, kiinteistöautomaatio, rakennusten eri tekniset järjestelmät 2. Energiatehokkuussopimusten aktivointi, raportoinnin kehittäminen ja toteutus i. Aktivoidaan mukaan uusia kuntia ja palvelusektorin yrityksiä ii. Sopimuksessa mukana olevien kuntien ja yritysten raportoinnin kehittäminen iii. Energiatehokkuussopimuksen lähtökohtien ja toimintamallin juurruttamista osaksi toimintaa, edistämällä energiatehokkuusajattelua investointi ja saneerauskohteissa.

Hankesuunnitelma 11 (15) Ilmastoneuvontaan pk-yrityksille, asunto-osakeyhtiöille, kaupoille ja liikekeskuksille (osana ilmastoviisaita toimia) 1. Puolueetonta ilmastoneuvontaa annetaan pk-yrityksille, asunto-osakeyhtiöiden ja kaupan edustajille puhelimitse, sähköpostitse tai henkilökohtaisesti tavaten, jolloin tapaaminen tapahtuu etukäteen sovittuna aikana joko asiakkaan luona tai muussa yhteisesti sovittavassa paikassa. 2. Ilmastoneuvonnassa hyödynnetään paikallisten yritysten tuote- ja palveluvalikoimaa, jolloin neuvottavien energiatehokkuutta ja yritysten liiketoimintamahdollisuuksien kehittymistä edistetään samalla kertaa. Vahva yhteistyö energiayhtiöiden ja oppilaitosten kanssa. 3. Tietoutta uusiutuvista energialähteistä ja energiatehokkuudesta eri teemoilla levitetään myös moninaisilla tapahtumilla, luennoilla ja seminaareilla. 4. Kohderyhmänä pk-yritykset, asunto-osakeyhtiöt ja liikekeskukset. Yrityksille suunnatun Ilmastokumppanuusmallin jatkokehittäminen ja laajentaminen maakunnassa (osana ilmastoviisaita toimia) 1. Etsitään yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa uusia yrityksiä hankkeessa mukana olevista kunnista 2. Yrityslähtöisiä käytännönratkaisuja ja toteutuksia ilmastoteoiksi yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Oppilastyönä voidaan tehdä mm. yrityskartoituksia ja arvioida yritysten ilmastomuutosratkaisuja. 3. Kehitetään Ilmastokumppanuusmallia mm. raportointia ja seurantaa 4. Tilaisuuksia ilmastokumppaneille

Hankesuunnitelma 12 (15) Hankkeessa yritysten kanssa tehtävä toiminta ei ole de-minimistueksi laskettavaa toimintaa. Hankkeen tulokset Hankkeen tuloksena mukana olevien kuntien, yritysten, asunto-osakeyhtiöiden sekä kauppojen että liikekeskusten hiilidioksidipäästöt laskevat ja hankkeessa mukana olevilla on käytännön toteutussuunnitelma vuosiksi eteenpäin. Samalla toteutetaan maakunnallisia ja kansallisia päästötavoitteita. Hankkeen tuloksena saadaan uusinta tietoa päästöjen vähentämiseen ja suuntaa tehtäville toimenpiteille. Hankkeessa levitetään uusinta tietoa uusiutuvista energiamuodoista ja energiatehokkaista ratkaisuista sekä päästöjen vähentämiseen liittyvistä teknologioista ja ratkaisuista. Hankkeessa yhteistyönä kuntien, yritysten, asunto-osakeyhtiöiden, korkeakoulun ja muiden toimijoiden kanssa toteutettavista kiinteistöjen elinkaaren hiilijalanjäljen huomioimisen pilot- kokeiluista saadaan konkreettista tietoa tarvittavista toimenpiteistä ja ohjeita mm. rakentamisen hankintakriteereihin. Oppilaitos- ja yritysyhteistyön avulla pyritään kehittämään uusia palvelukokonaisuuksia yritysten, kuntien ja kuntalaisten käyttöön ja vahvistamaan ilmastoviisaan arjen saapumista. Yrityksille tarjoutuu myös mahdollisuuksia kehittää uusia tuotteita ja palveluita. Hankkeessa tuotetaan myös tietoa, jota energia-alan yritykset voivat hyödyntää kehittäessään energiatehokkaita ratkaisuja ja palveluja. Hankkeen myötä Ilmastoasioiden asiantuntemus vahvistuu ja yhteistyö eri yritysten ja toimijoiden välillä kehittyy edelleen. Hankkeen myötä yritysten toimintaedellytykset ja kilpailukyky paranevat, kun yritykset saavat paremmin tietoa. Kuntien toiminnoissa mm. energia- ja ilmastotietoisuus lisääntyy, uusiutuvan energian ja lähienergian osuus energiantuotannosta kasvaa ja myös energiatehokkuus lisääntyy jolloin päästöt vähenevät. Hankkeen myötä kunnat etenevät kohti ilmastoviisasta arkea. Hankkeen tuloksena myös asunto-osakeyhtiöt tekevät arkisissa valinnoissaan ympäristön ja päästöjen vähentämisen kannalta kestävämpiä ratkaisuja esimerkiksi lämmitysjärjestelmien, liikkumisen ja yleisemmin energiankulutuksen osalta. Hankkeen pilottien ja toimenpiteiden tuloksena yritykset saavat kehitettyä uuttaa ja vahvistettua uutta yritystoimintaa, tuotteita ja palveluita. Yhteistyö yritysten, korkeakoulujen, oppilaitosten ja tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden välillä lisääntyy. Pitkän aikavälin vaikutuksena Satakunnan alueen ja hankkeessa mukana olevien kuntien, energiatehokkuus lisääntyy ja päästöt vähenevät.

Hankesuunnitelma 13 (15) Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä ( ) Palkkakustannukset 228 727 Ostopalvelut 13 520 Aineet, Tarvikkeet ja tavarat Matkakustannukset Koneet ja laiteinvestoinnit Rakennukset ja maa-alueet Muut kustannukset Välilliset kustannukset Flat rate 54 896 Kustannukset yhteensä Tulot Nettokustannukset yhteensä 297143 Rahoitus Yhteensä ( ) Osuus nettokustannuksista (%) Haettava EAKR- ja valtion 208000 70 rahoitus Kuntien rahoitus 89 143 30 Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Rahoitus yhteensä 297143 100 on sitoutunut 28 643 :n kokonaisomarahoitukseen vuosille 2018-2020. Muu kuntarahoitusosuus saadaan muilta Satakunnan kunnilta seuraavasti; vuosittain Rauma 5 000, Säkylä 2 000, Kankaanpää 2 000, Nakkila 1 500 ja Eurajoki 3 000 (yht. 69 143 ). Hankeen rahoituspohjan muuttumisen takia kuntien kanssa on käyty hanke/rahoituskeskusteluja, saadut ilmoitukset liitteinä. Lopulliset sitoumukset toimitetaan rahoittavalle viranomaiselle heti, kun ovat käyneet myös poliittisen informaatiokierroksen kunnissa. Kuntarahoituksen osana maksaa Prizztech Oy kertasuorituksena 20 000.

Hankesuunnitelma 14 (15) Hankkeen yhteydet muihin hankkeisiin Satakunnan ammattikorkeakoulun hanke; Vähä0 - Vähähiiliset ratkaisut nollaenergiarakentamisessa. Satakunnan ammattikorkeakoulun Vähä0-hankkeen päätavoitteena on tuottaa kuluttajien ja yritysten hyödynnettäväksi malleja eri energiatehokkuus- ja nollaenergiarakentamisen ratkaisujen vaikutuksesta nollaenergiamääritelmien täyttymisen lisäksi pientalojen hiilijalanjälkeen. Päällekkäisyyttä ei ole nyt valmistellun hankkeen rakentamiseen keskittyneen osion kohdistuessa pääosin käytön energiatehokkuuteen. hanketasolla tullaan tekemään yhteistyötä. Life-rahoituksella toteutettava Circlewaste kohti kiertotaloutta -hankekokonaisuudessa Porin kaupunki toteuttaa seuraavia osahankkeita: Resurssitehokkaan rakentamisen osiossa (A.1 ja C.3) keskitytään luomaan rakentajien, rakennusyhtiöiden, kiinteistönomistajien, viranomaisten ja korkeakoulujen välinen yhteistyöverkosto. Osio C.11 koostuu useista asiantuntijuuteen, ympäristökasvatukseen, kuntalaistoimintaan ja vihreisiin hankintoihin liittyvistä kokonaisuuksista, jossa toteutetaan valtakunnallista jätesuunnitelmaa. Alueelle perustetaan kiertotalouteen perehtynyt osaamis- ja neuvontaverkosto jo olemassa olevista osaajatahoista. Hankeyhteistyötä tehdään mm. rakennuksien elinkaaren hiilijalanjäljen huomioimisessa, johon saadaan osaamista mm. rakennusmateriaaleihin, jätteisiin ja rakennuksen purku-vaiheisiin Yhteistyötä toteutetaan myös Winnovan toteuttaman hankeen Energiaviisari kanssa. Energiaviisarihankkeen tavoitteena on olemassa olevien pienrakennustenlämmityslaitteiden ja käyttövesilaitteiden toiminnan optimoinnilla saatava potentiaalisen energiasäästön mahdollisuuksien selvittäminen ja energiasäästöön ja -tehokkuuteen liittyvä osaamisen lisääminen. Lisäksi hanke kehittää ja kokeilee hybridienergian mahdollistamia lämmitysratkaisuja. Hankkeessa saatuja kokemuksia ja osaamista hyödynnetään soveltuvin osin myös Ilmastoviisas Satakunta hankkeessa. Hankkeiden välinen yhteistyö voi johtaa myös yhteiseen pilottikohteeseen. ProAgria Länsi-Suomen hanke Vähähiilinen maaseutu maaseudun uusiutuvat energiat -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Kyseessä on koulutus- ja tiedonvälityshanke, jonka tarkoituksena on edistää uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon liittyvää tietoisuutta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hankeyhteistyönä voidaan mm. järjestää ja koordinoida Satakunnassa järjestettäviä tilaisuuksia.

Hankesuunnitelma 15 (15) Hakijan osaaminen Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluiden -toimialalla on vuosien kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja vahva osaaminen hankkeen pääteemoissa, ilmasto- ja energia-asioissa. Porin kaupunki on ollut aktiivisesti mukana kuntalaisten energianeuvontatoiminnassa ja tarjonnut sille puitteet. tämä antaa pohjaa hankkeessa toteutettavalle ilmastoneuvonnan kehittymiselle. Hankkeen ohjausryhmä (Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi) Seppo Salonen, Porin Ympäristö- ja lupapalvelut toimiala Satakuntaliiton edustaja Hankekuntien edustajat Energiayhtiöiden edustajat Yritysten edustajat Hankkeen henkilöstö