Ympäristönsuojelulain 115 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 a)

Etelä-Suomi Päätös Nro 26/2010/2 Dnro ESAVI/374/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 ASIA Isonkyrön ja Vähänkyrön Hyyriän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa nro 54/2004/1 määrätyn ammoniumtypen poiston tehostamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Vähäkyrö. LUVAN HAKIJA Kyrönmaan Jätevesi Oy PL 26 61501 Isokyrö ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 3.11.2008. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 115 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 a) MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. NYKYINEN LUPA JA ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 54/2004/1, 27.9.2004 myöntänyt Kyrönmaan Jätevesi Oy:n Vähässäkyrössä sijaitsevalle Hyyriän jätevedenpuhdistamolle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan. Lupa on myönnetty hakemussuunnitelmassa tarkoitettujen jätevesien ja lietteiden käsittelyyn puhdistamolla ja käsitellyn jäteveden johtamiseen Kyrönjokeeen. Luvanhakijan on tehtävä lupamääräysten tarkistamishakemus viimeistään 30.9.2012. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 Päätöksen lupamääräys 2 kuuluu seuraavasti: "2) Kyrönjokeen johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon on täytettävä seuraavat vaatimukset: enimmäispitoisuus vähimmäiskäsittelyteho BOD 7ATU 15 mg O 2 /l 95 % COD Cr 90 mg O 2 /l 90 % fosfori 0,3 mg P/l 95 % kiintoaine 20 mg/l 90 % Arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lisäksi jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen hapetukseen ja kokonaistypen poistoon. Jäteveden käsittelyä on tehostettava vuoden 2006 loppuun mennessä siten, että 1.1.2007 lukien Kyrönjokeen johdettavan jäteveden ammoniumtyppipitoisuus on enintään 4 mg N/l ja nitrifiointiaste vähintään 90 %. Käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jossa on otettava huomioon mahdollisuudet myös kokonaistypen poiston tehostamiseen, on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 31.5.2005. Ammoniumtypen poistoteho lasketaan vuosikeskiarvona puhdistamolle tulevan kokonaistypen ja vesistöön johdettavan ammoniumtypen arvoista mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi kaikkien edellä mainittujen parametrien osalta täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön laskettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja tai muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita." Lupamääräyksen 2. ammoniumtypen poistotehoa koskevan kohdan perustelu kuuluu seuraavasti: "Puhdistamon ravinnepäästöt kohottavat purkuvesistön typpi- ja fosforipitoisuuksia varsinkin alivirtaamakausina. Kyrönjoen merkitys virkistyskohteena ja kalastusalueena sekä Vaasan kaupungin raakavesilähteenä edellyttää fosforipäästöjen vähentämistä edelleen ja ammoniumtypen hapettamista. Koska ammoniumtyppi kuluttaa jokiveden happea ja aiheuttaa kalastolle ja vedenhankinnalle haittaa, on ammoniumtypen hapetuksen, nitrifioinnin mahdollistamiseksi puhdistamon aktiivilieteprosessin lietekuormitusta

olennaisesti pienettävä nykyisestä. Vaikkakaan valtioneuvoston edellä mainitun päätöksen typenpoistoa koskevat vaatimukset eivät koske Hyyriän puhdistamoa, jonka asukasvastineluvuksi arvioidaan alle 10 000, myös kokonaistypen päästömäärää on pyrittävä vähentämään rehevöitymisen rajoittamiseksi. Nitrifioinnin yhteydessä tämä on mahdollista ilman suuria lisäkustannuksia. Lupamääräyksestä 2 valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antoi asiasta päätöksen 18.4.2005 (numero 05/0077/4). Päätöksessään se muutti jätevesien käsittelylle määrätyn tehostamisen määräaikaa ammoniumtypen osalta siten, että suunnitelma jätevesien tehostamisesta määrättiin toimitettavaksi Länsi-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2005 ja jätevesien käsittelyn tehostaminen ammoniumtypen osalta viimeistään 1.1.2008 lähtien. Muilta osin päätös jäi voimaan sellaisenaan. Kyrönmaan Jätevesi Oy on toimittanut vaaditun selvityksen Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 18.1.2006. Hyyriän jätevedenpuhdistamo ei ole vuonna 2008 päässyt lupapäätöksessä vaadittuun ammoniumtypen poistotehoon. Länsi-Suomen ympäristökeskus on 29.2.2008 katsonut, että luvan hakijan tulee viivytyksettä käynnistettävä toimet luvan vastaisen tilanteen korjaamiseksi ja tehtävä kaikki voitava, jotta tehostettu laitos olisi käytössä mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 30.6.2009. 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Kyrönmaan Jätevesi Oy on katsonut, että Länsi-Suomen ympäristökeskuksen esittämä aikaraja tehostamissuunnitelmien tekemiseen sekä suunnitelmien mukaisen laitoksen rakentamiseen on liian tiukka ja hakee ympäristölupavirastolta (nyk. aluehallintovirasto), että kyseistä aikarajaa pidennettäisiin siten, että tehostettu laitos olisi käytössä viimeistään 30.6.2010. Kyrönmaan Jätevesi Oy on 18.5.2010 pyytänyt aluehallintovirastolta jatkoaikaa ammoniumtypen poiston tehostamiseen vuoden 2010 loppuun saakka. Hakemukseen on liitetty selvitys (Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy) Kyrönmaan Jätevesi Oy:n jätevedenpuhdistamon tehostamissuunnitelman toteuttamiseksi sekä suunnitelman mukaisen laitoksen rakentamiseksi. Selvityksen mukaan puhdistamon osuus keskiylivirtaaman (MHQ) aikana Kyrönjoen ammoniumtyppikuormasta on sen veran vähäinen, että 90 % ammoniumtypen poistolla ei saavutettaisi merkittävää parannusta kuormitusosuuksissa. Vähän veden aikaan puhdistamon osuus ammoniumtyppikuormasta on nykyisellä puhdistusteholla merkittävän suuri ja 90 % ammoniumtypen poisto pienentäisi ammoniumtyppikuormaa merkittävästi nykyisestä.

Hakemuksessa mainitun tehostamissuunnitelman tekemisen sekä suunnitelman mukaisen laitoksen rakentamisen lykkääntyminen kesäkuun 2010 loppuun ei merkittävästi vaikuta Vaasan kaupungin vedenhankintaan. 4 ASIAN KÄSITTELY Tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla ympäristölupaviraston ja Vähäkyrön kunnan ilmoitustaululla 15.4 15.5.2009. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Vähänkyrön kunnan ympäristölautakunnalta, Vähänkyrön kunnanhallitukselta ja Vähäkyrön terveydensuojeluviranomaiselta. Länsi-Suomen ympäristökeskus ei ole puoltanut jatkoajan myöntämistä hakijan esittämällä tavalla. Hakija tulee velvoittaa viipymättä, kuitenkin viimeistään 1.9.2009 ryhtymään jätevedenpuhdistamon tehostamiseen ja että tehostettu laitos on valmis viimeistään 31.3.2010. Kun oli käynyt ilmeisen selväksi, että Hyyriän jätevedenpuhdistamolla ei päästä luvan mukaiseen tulokseen ammoniumtypen osalta, ympäristökeskus pyysi kirjeellään 1.9.2008 toiminnanharjoittajalta selvityksen, mistä luparikkomus on aiheutunut ja mihin toimiin on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä tilanteen korjaamiseksi. Ympäristökeskukseen 24.9.2008 saapuneessa vastineessaan hakija antoi selityksen, jossa totesi mm., että puhdistamon kuormitus ei ole alentunut tarpeeksi, vaikka meijerin jätevesien johtaminen puhdistamolle loppui. Hakija oli uskonut, että meijerin jätevesien esikäsittely vapauttaisi kapasiteettia puhdistamolla niin, että ammoniumtypen hapettaminen luvan edellyttämällä tavalla kävisi mahdolliseksi. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaikka meijeri lopetti toimintansa kokonaan. Toiminnanharjoittaja ilmoitti tilanteen korjaamiseksi teettävänsä esisuunnitelman, jossa tarkasteltaisiin laajasti jäteveden johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtoja. Vaihtoehtoina tulisivat kysymykseen jäteveden johtaminen Seinäjoelle, Laihialle tai Vaasaan tai oman laitoksen saneeraus. Jos yhtiö päättäisi edetä oman puhdistamon tehostamisvaihtoehdon mukaan, pyrittäisiin tehostettu laitos saamaan kuntoon syksyyn 2009 mennessä. Ympäristökeskus kehotti kirjeellään 29.9.2008 hakijaa keskittymään jätevedenpuhdistamonsa tehostamiseen, sillä hakijan esitys jäteveden johtamisesta toisen laitoksen viemäriin ei ajan kulumisen takia olisi tässä tilanteessa realistinen vaihtoehto. Hakijan tuli viivytyksettä käynnistää toimet luvan

vastaisen tilanteen korjaamiseksi ja tehdä kaikki voitava, että tehostettu laitos olisi käytössä viimeistään 30.6.2009. Ympäristökeskus vaati puhdistamon tehostamiselle hakijan esitystä tiukempaa aikataulua, koska ympäristökeskus piti toiminnanharjoittajan esittämien muiden kuin puhdistamon tehostamista koskevien vaihtoehtojen selvittämistä tässä tilanteessa tarpeettomina ja vain aikaa vievinä. Ympäristökeskuksen kokemuksen mukaan siirtoviemärihankkeet vaativat vuosien valmistelun, eivätkä ne korkeiden kustannusten takia toteudu ilman valtion mukaan tuloa ns. valtion vesihuoltotyönä. Ympäristökeskuksen alueella on toteutusvuoroaan odottamassa useita siirtoviemärihankkeita; valtion rahoitus saadaan yleensä korkeintaan yhdelle, jos aina sillekään, hankkeelle vuodessa. Lisäksi on huomioitava, että vastaanottava laitos - jos sellainen löytyisi - tarvitsisi luvan ottaa vastaan Kyrönmaan Jätevesi Oy:n jätevedet. Lupaprosessi saattaisi johtaa vuosia kestävään valituskierteeseen. Jos yhtiö olisi ympäristökeskuksen kehotuksesta keskittynyt ensisijaisesti puhdistamon tehostamiseen ja jättänyt siirtoviemärimahdollisuuden selvittelyn myöhemmäksi, puhdistamon rakentaminen olisi tätä kirjoitettaessa jo pitkällä. Nyt tilanne on edelleenkin alkuasetelmissaan. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan 6-7 kuukautta on riittävä aika lisäaltaiden rakentamiseen puhdistamolle. Vähänkyrön kunnan ympäristölautakunta on todennut haetun lisäajan myöntämisen olevan perusteltua prosessin tehostamissuunnitelman ja tarvittavien toimenpiteiden tekemiseksi. Nykyisistä kuormitusmääristä ei ole aiheutunut selkeästi osoitettavaa haittaa jokiveden käytölle, joen virkistyskäytölle tai joen ekologiselle tilalle. Vähänkyrön kunnanhallitus on todennut, että ympäristölautakunnan esittämin perustein jatkoajan myöntäminen 30.6.2010 saakka on perusteltua. Vähänkyrön terveydensuojeluviranomainen on todennut, että ammoniumtyppi on eliöstölle suurina pitoisuuksina haitallinen aine. Terveysvalvonnan viranomaisena terveysvalvonta kiinnittää huomiota uimaveden laatuun ja raakaveden laatuun, koska Kyrönjoen vedestä valmistetaan Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan talousvettä. Kyrönjoessa ei ole tällä hetkellä virallisesti hyväksyttyjä uimarantoja. Rantojen asukkaat käyttävät Kyrönjokea uimiseen ja Saarenpään kohdalla on kyläyhdistyksen tekemä uimapaikka, josta terveystarkastaja ottaa vesinäytteitä 2 krt/kesä jätevedenpuhdistamon läheisyyden vuoksi. Uimaveden laadussa ei ole ollut huomauttamista. Kyrönmaan meijeri on lopettanut toimintansa ja hajuhaittoja Merikaarrontien varrella ei ole ilmennyt enää niin kuin aiemmin. Vähänkyrön talousvedessä ei ole ilmennyt laatuvaatimusten ja laatusuositusten ylityksiä. Vanhassa Vaasassa sijaitseva Pilvilammen vesilai- 5

tos on ajoittanut vedenoton veden laadun mukaan. Esimerkiksi tulva aikoina ei Kyrönjoesta oteta vettä sen huonon laadun takia. Terveysvalvonnan kannalta terveysvalvonta ei näe estettä aikarajan pidentämiselle 30.6.2010 saakka. Muistutukset ja mielipiteet Tiedossa oleville asianosaisille on varattu tilaisuus ympäristönsuojelulain 37 :n mukaisesti tehdä muistutuksia asiaa koskien. Muille on varattu tilaisuus mielipiteen ilmaisuun. Asiasta ei tullut muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen johdosta. Kyrönmaan Jätevesi Oy on aktiivisesti halunnut varmistaa, että nyt tehtävät ratkaisut ovat myös alueellisesta näkökulmasta tarkoituksenmukaisia. Tästä syystä oman puhdistamon saneeraussuunnittelun rinnalla on selvitetty alueellisen yhteistyön mahdollisuuksia. Teknisestä näkökulmasta tarkasteltuna alueellinen yhteistyö jätevesiasioissa olisi ensisijainen ratkaisu. Tehtyjen selvitysten perusteella juridisia ja hallinnollisia edellytyksiä yhteistyön nopealle käynnistymiselle ei kuitenkaan ole olemassa. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää täten oman puhdistamon saneeraaminen. Saneerauksen yksityiskohtainen suunnittelu on käynnissä ja näillä näkymillä työmaa käynnistyy vuoden 2010 alussa. Rakennusaikataulu on minimissään 6-7 kuukautta. Hankkeen valmistuminen ennen 30.6.2010 ei siksi ole käytännössä mahdollista. Ympäristökeskuksen esittämällä aikataulun kiristyksellä ei pienennettäisi puhdistamon aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Puhdistamon saneerauksen tavoitteena on kapasiteetin lisääminen niin, että nitrifioiva ajotapa on mahdollinen. Nitrifioivan prosessin käynnistyminen alkukeväästä sulamisvesiaikaan on lähes mahdotonta. Aikataulun kiristäminen ympäristökeskuksen vaatimalla tavalla ei nopeuttaisi nitrifioivan prosessin käynnistymistä. Hakija on 18.5.2010 täydentänyt vastinettaan ja pyytänyt aluehallintovirastolta jatkoaikaa ammoniumtypen poiston tehostamiselle jatkettavaksi vuoden 2010 loppuun saakka. 6 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto pidentää Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 27.9.2004 Kyrönmaan Jätevesi Oy.lle antamassa päätöksessä nro 54/2004/1 jätevedenpuhdistamon ammoniumtypen käsittelyn tehostamiselle lupamääräyksessä 2 asetettua määräaikaa. Lupamääräys 2 kuuluu seuraavasti (muutokset lihavoituna):

7 2) Kyrönjokeen johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon on täytettävä seuraavat vaatimukset: enimmäispitoisuus vähimmäiskäsittelyteho BOD 7ATU 15 mg O 2 /l 95 % COD Cr 90 mg O 2 /l 90 % fosfori 0,3 mg P/l 95 % kiintoaine 20 mg/l 90 % Arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lisäksi jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen hapetukseen ja kokonaistypen poistoon. Jäteveden käsittelyä on tehostettava vuoden 2010 loppuun mennessä siten, että 1.1.2011 lukien Kyrönjokeen johdettavan jäteveden ammoniumtyppipitoisuus on enintään 4 mg N/l ja nitrifiointiaste vähintään 90 %. Ammoniumtypen poistoteho lasketaan vuosikeskiarvona puhdistamolle tulevan kokonaistypen ja vesistöön johdettavan ammoniumtypen arvoista mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi kaikkien edellä mainittujen parametrien osalta täytettävä valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön laskettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja tai muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita." Muilta osin lupamääräys 2 pysyy ennallaan. RATKAISUN PERUSTELUT Ammoniumtypen poiston tehostaminen Hyyriän jätevedenpuhdistamon jätevesistä on perusteltua, koska ammoniumtyppi kuluttaa Kyrönjoen veden happea ja aiheuttaa haittaa kalastolle ja vedenhankinnalle. Ammoniumtypen kuormitusraja-arvojen määräaikojen pidentäminen ei aiheuta muutosta nykytilanteeseen, eikä sillä ole merkittävää alapuolisen vesistön veden laatua heikentävää vaikutusta. Aluehallintovirasto katsoo, että muutettu aika on riittävä tarvittavien prosessimuutosten tekemiseen, jolloin tehostettu ammoniumtypen poisto on voimassa vuoden 2011 alusta lähtien. Täten nyt asetettu määräaika on kohtuullinen. Ammoniumtypen käsittelyn tehostamistarve on ollut hakijan tiedossa lupapäätöksen myöntämisestä lähtien.

Valtioneuvoston päätös 365/1994 siihen myöhemmin valtioneuvoston päätöksellä 757/1998 tehtyine muutoksineen on kumottu ja korvattu 1.11.2006 voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella (888/2006). 8 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnot on otettu huomioon luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, ja 43 Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (903/2009) 4 ja 5 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän asian käsittelystä perittävä maksu on 860 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän asian vireille tullessa voimassa olleen ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muusta ympäristölupa-asiasta peritään asian käsittelyn vaatiman työmäärän mukainen maksu, joka on 43 tunnilta. Asian käsittelyyn on kulunut 20 tuntia.

9 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kyrönmaan Jätevesi Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Vähänkyrön kunnan ympäristölautakunta Vähänkyrön kunnanhallitus Vaasan kaupunki/ Laihian ja Vähänkyrön toimipiste/ Terveysvalvonta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Etelä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Kalatalouspalvelut -ryhmä Asianosaisille listan dpo ESAVI-374-04-08-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Vähäkyrön kunnan ilmoitustauluilla.

10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Lea Siivola Kari Ratilainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Lea Siivola ja esitellyt ympäristöinsinööri Kari Ratilainen. KR/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 19.7.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.