Elinkeino-, liikenne- ja PÄÄTÖS LAPELY/2057/2018 ympäristökeskus

Elinkeino-, liikenne- ja PÄÄTÖS LAPELY/2057/2018 ympäristökeskus Annettu julkipanon jälkeen 24.8.2018 ASIA Etelämantereen ympäristönsuojelusta annetun lain (28/1998) 18 :n mukainen päätös Ilmatieteen laitoksen FINNARP 2018 retkikunnan lupahakemukseen HAKIJA Ilmatieteen laitos FINNARP 2018 retkikunta PL 503 00101 HELSINKI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Etelämantereen ympäristönsuojelusta annetun lain (28/1998) 5 :n mukaan Etelämanneralueella tapahtuvaan toimintaan on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO TOIMINTA Etelämantereen ympäristönsuojelusta annetun lain 7 :n mukaan lupaviranomaisena toimii Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Lupahakemus on tullut vireille Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa 21.5.2018. Retkikunnan jäsenet: 1. Mika Kalakoski, Suomen kanslainen, Helsinki 2. Priit Tisler, Viron kansalainen, Helsinki 3. Virva Rantala, Suomen kansalainen, Kemijärvi 4. Esa Vimpari, Suomen kansalainen, Helsinki 5. Venla Saati, Suomen kansalainen, Renko 6. Niko Nurminen, Suomen kansalainen, Helsinki 7. Kari Neulaniemi, Suomen kansalainen, Vantaa 8. Juho Vehviläinen, Suomen kansalainen, Espoo 9. Gabin Urbancic, Ranskan kansalainen, Bergen 10. Kati Anttila, Suomen kansalainen, Helsinki 11. Mikko Sipilä, Suomen kansalainen, Helsinki 12. Lisa Beck, Saksan kansalainen, Helsinki LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060 www.ely-keskus.fi/lappi 96101 Rovaniemi

Tutkimusasema Nasu Polttoainevarastojen Ajoneuvokaluston 2 Toiminnan aloitus ja kesto: Retkikunnan toiminta toteutetaan marraskuun 2018 ja helmikuun 2019 välisenä aikana. Etelämanner-sopimusalueella työskennellään noin 12 viikkoa. Suomen Etelämanner -tutkimusretkikunnan lisäksi Saksan Neumayer III - tutkimusasemalla työskentelee marraskuusta helmikuuhun kaksi tutkijaa (Mikko Sipilä ja Lisa Beck). Toiminnan kesto on noin 13 viikkoa. Hakemuksessa tarkoitettu toiminta ja sen luonne Suomen Etelämanner -retkikunta FINNARP 2018 on tutkimusretkikunta, johon osallistuu seitsemän FINNARP:n työntekijän lisäksi viisi tutkijaa. Toiminta keskittyy Kuningatar Maudin maalla sijaitsevalle tutkimusasema Aboalle ja Aboan lähiympäristöön sekä Saksan Neumayer III -asemalle. Saksan Neumayer III asemalla tapahtuva tutkimus tullaan tekemään yhteistyössä Saksan Alfred Wegener lnstituten (AWI) kanssa, hyödyntäen AWI:n olemassa olevaa infrastruktuuria ja noudattaen AWI :n Etelämannertutkimuksen käytäntöjä. Retkikunnan aikana toteutetaan seuraavat tehtävät: Mittaus- ja havaintotoiminta - Ilmatieteen laitoksen ympärivuotisten automaattisesti tallentavien pienois sääasemien huolto ja tiedostojen purku - Helsingin yliopiston Seismologian Instituutin seismometrin vuoden aikana mittaaman tiedostojen purku ja kesäkauden mittaukset Fossilryggen ja Plogen nunatakeilla - Geodeettisen laitoksen sateliittipaikantimen vuoden aikana keräämän datan purku ja Basen vuoren lumenkertymän vuosittainen mittaus - Helsingin yliopiston lumen vertikaalin lämpötilaprofiilin mittausjärjestelmän huolto ja tiedostoje purku - kolme Ilmatieteenlaitoksen tutkijaa suorittaa mittauksia ja asentaa mittalaitteita liittyen Etelämantereen meteorologiaan - hiukkasmittauksia Saksan Neumayer III -tutkimusasemalla Huoltotoimenpiteet Aboan kiinteistön huolto- ja korjaustoimenpiteet telakuorma-auton kuljetus Saksan Neumayer III -asemalta Aboalle Polttoaineen kuljetus Saksan Neumayer III -asemalta Aboalle Jätteen kuljetus Aboalta Saksan Neumayer III -asemalle tarkastus ja jätteen välivarastojen tarkastus korjausta ja huoltoa Jätteen poltto Marraskuun alussa tutkimusretkikunta lentää Etelä-Afrikan Kapkaupungista Saksan Neumayer III -aseman kautta Suomen Aboa -tutkimusasemalle Kuningatar Maudin maalla. Retkikunnan rahti kulkee retkikunnan mukana. Kaksi retkikuntalaista saapuu

3 Aboalle tammikuussa. FINNARP -retkikunta poistuu kokonaisuudessaan Etelämanner-sopimusalueelta helmikuun puolivälissä lentäen takaisin Kapkaupunkiin. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen FINNARP 2018 -retkikunnan merkittävimmät vaikutukset ympäristöön syntyvät lentokuljetuksista, toteutettavasta maakuljetuksesta ja tutkimusasema Aboan käytöstä sekä tetkikunnan tuottamasta jätteestä. Ympäristölle aiheutuvia vaikutuksia pyritään huomioimaan ennaltaehkäisevästi jo toiminnan suunnitteluvaiheessa yhteispohjoismaisen Etelämantereen ympäristösuojeluohjeiston ja Etelämantereen ympäristönsuojelusta 18.10.1996/28 v.1998 asetetun lain ja Etelämantereen ympäristönsuojelusta 13.2.1998/1 22 annetun asetuksen vaatimusten mukaisesti. Retkikunnan aikana kuljetukset hoidetaan telakuorma-autoilla, moottorikelkoilla, maastoautoilla sekä lentokoneilla. Kuljetuksista syntyy pakokaasuja ja mahdollisesti vähäisiä öljyvuotoja. Kuljetusten aiheuttamat haitat pyritään pitämään mahdollisimman vähäisinä käyttämällä samoja kulkureittejä ja suunnittelemalla kuljetukset siten, että kulkuneuvot eivät kulje tyhjinä, vaan jokaisessa kuljetuksessa ajoneuvot on lastattu mahdollisimman täyteen. Jokaiseen kuljetukseen pyritään keskittämään useita toimintoja, jolloin kuljetusten määrä ja ympäristövaikutukset vähenevät. Polttoainetankkauksissa käytetään vuototyynyjä, joilla mahdollinen ylivuotanut polttoaine imeytetään. Vuotavista polttoaineastioista polttoaine siirretään pumppaamalla ehjiin astioihin. Polttoaineen ja öljyn saastuttama lumi ja maa-aines kerätään ja kuljetetaan pois Etelämantereelta. Liikkumista kulkuneuvoilla pyritään välttämään muualla kuin lumella ja jäällä. FINNARP 2018 -retkikunnan ympäristövaikutukset ovat alustavan ympäristövaikutusarvion mukaan vähäisiä. Ympäristön tilan seuranta tulee laajemmassa mittakaavassa tarpeelliseksi, mikäli ympäristössä havaitaan muutoksia tai toiminta-alueella sattuu ympäristön tilaan mahdollisesti vaikuttava onnettomuus. Tällä hetkellä ympäristön tilan seuranta perustuu alueella tehtävien tutkimusten puitteissa tapahtuviin havaintoihin sekä tarkkaan tietoon alueelle viedystä polttoaineesta ja muusta materiaalista sekä niiden kulutuksesta. Etelämantereen kesän aikana 2001 2002 Aboan läheisyydestä otettiin useita näytteitä maaperästä, joista tutkittiin pitkällä aikavälillä kertyneet maaperän hiilivetykontaminaatiot. Tulokset on esitetty raportissa: Monitoring of soil contamination at Wasa and Aboa stations, Dronning Maud Land East Antarctica, Anne Swartling 2003. Ympäristön tilan seurantaan liittyvä näytteidenotto toistettiin tammikuussa 2014. Raportti ympäristön tilasta on toimitettu Lapin elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskukselle. Hiukkaspäästöt Tutkimusaseman energianlähteenä on dieselmoottori. Tulevalla kaudella käytettävän polttoaineen määrä on 60-70 litraa vuorokaudessa. Aseman suunnitteluvaiheessa on ympäristöministeriö arvioinut päästöjen määrän mukaan niiden vaikutukset vähäisiksi ympäristön kannalta. Hiukkaspäästöjä ja polttoainetta pyritään vähentämään sammuttamalla dieselgeneraattori öisin ja siirtymällä invertterikäyttöön.

4 Vedenkulutus ja jätevesi Aboalla kulutetaan keskimäärin 50 litraa vettä/vrklhenkilö. FINNARP 2018- retkikunnan vedenkäyttö on arviolta 20 m3, mukaan luettuna Aboalla vierailevat henkilöt. Vedestä suurin osa päätyy jätevedeksi. Aboan jätevesi on suihkun sekä astia- ja vaatepesukoneen vettä. Vedet johdetaan jäätikölle kuoppaan. Vähäinen osa käytetystä vedestä päätyy virtsaksi, joka kerätään tynnyreihin. Arvio retkikunnan jätteen määrästä Hakemuksen mukaan jätettä syntyy seuraavasti: sekajäte 10 tynnyriä, virtsa 6 tynnyriä, lasi alle ½ tynnyriä, metallijäte 3 tynnyriä, käytöstä poistetut akut alle ½ tynnyriä, jäteöljy 1 tynnyri, öljyiset materiaalit 1 tynnyri, uloste 5 tynnyriä, poiskeljetettava biojäte 2 tynnyriä, poltettava sekajäte noin 50 kg ja polttotuhka 1/4 tynnyriä. Kiinteät jätteet pakataan erillisellä kannella suljettaviin terästynnyreihin. Nestemäiset jätteet pakataan ehjiin, korkilla suljettaviin polttoainetynnyreihin. Kaikki tynnyrit välivarastoidaan asemalla teräsrekien päällä. Jätevarastot sidotaan niin, etteivät ne pääse tuulessa irtoamaan, eivätkä jätteet leviä ympäristöön. EI NNARP aloitti polttokelpoisen jätteen hävittämisen polttouunissa polttamalla kaudella 2014. LIIkkuminen ja moottoriajoneuvot Arvioitu ajoneuvojen käyttö kaudella 2018 on hakemuksen mukaan seuraava: - telakuorma-auto (2kpl yhteensä) + traktori 150 tuntia - 4-tahti moottorikelkka (8 kpl yhteensä) 8000 kilometriä - Maastoauto (2 kpl yhteensä) 750 kilometriä Toiminnan vaikutukset ympäristöön EINNARP 2018 -retkikunnan toiminnan vaikutukset Etelämantereen ympäristöön ovat väliaikaisia ja vähäisiä. FINNARP-tutkimusretkikuntia on toiminut Aboa tutkimusasemalla vuodesta 1989 alkaen. Nyt toteutettava retkikunta on 27. Ympäristövaikutusarvion perusteena ovat aiempien retkikuntien vaikutukset ympäristöön. FINNARP 2018 -retkikunta ei toimi erityissuojelualueilla (ASMA), eikä erityishallintoalueilla (ASPA). PoikkeukseNiset tilanteet ja niihin varautuminen Ilmatieteen laitos on toimittanut Lapin ELY-keskukselle 28.4.2015 Suomen Etelämanner-tutkimusretkikuntien poikkeuksellisten tilanteiden varau tumissuunnitelman vuosille 2016-2021 sekä selvityksen toimenpiteistä ympäristöonnettomuuksien ehkäisemiseksi ja torjuntavalmiuksien ylläpitämiseksi Aboa-tutkimusasemalla ja FI NNARP-retkikunnissa vuosina 2016-2021.

5 TOIMINTAAN LIITTYVÄT MUUT PÄÄTÖKSET Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut 2.9.2016 jätteenpolttouunin käyttöä Ilmatieteen laitoksen Suomen Etelämannerasema Aboalla koskevan päätöksen (LAPELY/1832/2016) sekä tutkimusasema Aboan jätehuoltosuunnitelman vuosille 2016-2021 koskevan hyväksymispäätöksen (LAPELY/1 711/2015). LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen esilläpitäminen Lupahakemukseen liitetty alustava ympäristövaikutusten arviointiselostus on pidetty nähtävillä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 22.5. - 21.8.2018 välisenä aikana. Alustavan ympäristövaikutusten arvion mukaan retkikunnan ympäristövaikutukset ovat vähäisiä tai väliaikaisia. Neuvottelut ja lupahakemuksen täydennykset Lupaprosessin aikana ei ole ilmennyt tarvetta erillisiin neuvotteluihin tai Iupahakemuksen täydennyksiin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemusta koskien ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lupamääräykset Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympätistökeskus on tarkastanut hakemuksen ja päättää myöntää Ilmatieteen laitokselle Etelämantereen ympäristönsuojelusta annetun lain 18 :n mukaisen luvan hakemuksessa tarkoitetulle FINNARP 2018 -retkikunnan toiminnalle Etelämanneralueella. Toiminnan arvioitu ajankohta on marraskuu 2018- helmikuu 2019. Toiminnan toteuttajat, joita lupa koskee ovat: Mika Kalakoski, Priit Tisler, Virva Rantala, Esa Vimpari, Venla Saari, Niko Nurminen, Kari Neulaniemi, Juho Vehviläinen, Gabin Urbancic, Kati Anttila, Mikko Sipilä ja Lisa Beck. Mikäli retkikunnan jäsenet vaihtuvat, asiasta on ilmoitettava Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnassa on noudatettava Etelämantereen ympäristönsuojelusta annettua lakia ja asetusta. Toiminta tulee järjestää lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Lisäksi on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: 1. Kuljetusten yhteydessä tulee huolehtia, ettei öljyä tai polttoainetta pääse ympäristöön. Polttoainetankkaukset on pyrittävä suorittamaan siten, että polttoainetta tai öljyä ei pääse ympäristöön. Tankkauksissa tulee käyttää vuototyynyjä, joihin

6 mahdollinen ylivuotanut polttoaine imeytetään. Polttoaineen tai öljyn saastuttama lumi ja maa-aines on kerättävä ja siirrettävä käsiteltäväksi muiden jätteiden mukana. 2. Polttoainetynnyrit on varastoitava asianmukaisesti tutkimusasema Aboan alueella. Polttoainevarastojen kunto tulee tarkastaa Ilmatieteen laitoksen toimesta vuosittain. Jos varotoimista huolimatta polttoainetta on päässyt valumaan, Ilmatieteen laitoksen on ryhdyttävä nopeisiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin onnettomuuden vaikutusten torjumiseksi. 3. Aboan ns. harmaat jätevedet jotka ovat suihkun sekä astia- ja vaatepesukoneen vettä johdetaan jäätikölle kuoppaan. Käytettävien pesuaineiden tulee olla biologisesti hajoavia. Vähäinen osa käytetystä vedestä päätyy virtsaksi, joka kerätään tynnyreihin edelleen poiskuljetettavaksi Etelämantereelta. Jäteveden poistoputken tulee olla sijoitettu paikkaan josta jätevedet eivät päädy tunnetuille jään virtausreiteille, jäättömille alueille tai alueille, joissa jää sulaa nopeasti. 4. Toiminnassa tulee noudattaa tutkimusasema Aboan 2.9.2016 hyväksyttyä jätehuoltosuunnitelmaa vuosille 2016-2021 sekä voimassa olevaa jätteenpollttouunin käyttöä koskevaa lupapäätöstä (LAPELY/1 832/2016, 2.9.2016) 5. Poikkeuksellisten tilanteiden arvioinnissa ja niistä ilmoittamisessa tulee noudattaa Suomen Etelämanner-tutkimusretkikuntien poikkeuksellisten tilanteiden varautumis suunnitelmaa 2016-2021. 6. Ympäristöonnettomuuksien vaikutusten torjunnassa tulee noudattaa selvitystä toimenpiteistä ympäristöonnettomuuksien ehkäisemiseksi ja torjuntavalmiuksien ylläpitämiseksi Aboa-tutkimusasemalla ja FINNARP-retkikunnissa 2016-2021. 7. Ympäristöonnettomuuksista ja hätätilanteista tulee viipymättä ilmoittaa ulkoasianministeriölle. 8. FINNARP 2018 -retkikunnan tulee noudattaa vieraslajien torjunnassa COMNAP (Council of Managets of National Antatctic Programs) ohjeistusta. 9. Retkikunnan tulee ilmoittaa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle toiminnan päättymisestä. 10. Retkikunnan tulee toimittaa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 31.5.2019 mennessä retkikunnan ympäristöraportti. Ympäristöraporttiin tulee liittää mukaan yhteenveto poikkeuksellisista tilanteista ja arvio niiden ympäristövaikutuksista. Perustelut FI NNARP-tutkimusretkikuntia on toiminut Aboa-tutkimusasemalla vuodesta 1989 alkaen. Nyt toteutettava retkikunta on järjestyksessään jo kahdeskymmenesseitsämäs. Ympäristövaikutusarvion perusteena ovat aiempien retkikuntien vaikutukset ympäristöön. FINNARP 2018 -retkikunta ei toimi erityissuojelualueilla (ASMA), eikä erityishallintoalueilla (ASPA).

7 Asiassa saadun selvityksen perusteella ei voida olettaa, että hakemuksessa tarkoitetun toiminnan ympäristövaikutukset olisivat väliaikaista tai vähäistä suuremmat. Tämän vuoksi hakemuksen osalta ei ole tarpeen tehdä Etelämantereen ympäristönsuojelusta annetun lain 9 :n mukaista ympäristövaikutusten kokonaisarviointia, vaan pelkkä alustava arviointi riittää. Kun toiminta toteutetaan hakemuksessa ja tässä päätöksessä esitetyllä tavalla sekä noudatetaan annettuja määräyksiä, niin kyseinen toiminta täyttää Etelämantereen ympäristönsuojelusta annetun lain ja asetuksen vaatimukset eikä toiminnasta aiheudu lain 16 :ssä tarkoitettua Etelämanneralueen ympäristöön sekä siitä riippuviin ja siihen liittyviin ekosysteemeihin kohdistuvaa merkittävää haittaa. Erillistä määräystä riittävän vakuuden ja vakuutuksen asettamisesta ei ole annettu, koska kysymys on valtion nimissä toimivasta toiminnanharjoittajasta. Etelämantereen ympäristönsuojelusta annetun lain 35 a :n 4 momentin mukaan velvollisuus ylläpitää vakuutusta, vakuutta tai muuta järjestelyä ei koske toiminnanharjoittajia, jotka toimivat valtion nimissä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Etelämantereen ympäristönsuojelusta annettu laki (28/1998) 2, 4, 5-11, 13, 14, 16, 18, 19, 35 a-f ja 37 Etelämantereen ympäristönsuojelusta annettu asetus (30/1 998) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta Valitusosoitus on liitteenä. valittamalla. Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Eira Luokkanen Ylitarkastaja / tl Tiina Kämäräinen -

8 JAKELU: PÄÄTÖS TIEDOKSI Hakijalle Ympäristöministeriö, kirjaamo Ulkoasiainministeriö, kirjaamo mika.kaiakoskitfmi.fi sari.matiiainen(fmi.fi mikko.sipiia(äheisinki.fi CharIotta.VonTroikym.fi Jutta. Kaskimakiformin.fl outi. mahoneneiy-keskus.fi LIITE Valitusosoitus (LAP 01 V)

VALITUSOSOITUS Valitusviranomai nen Lapin ELY-keskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta kirjallisella valitukselia. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valituskirjelmän saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus tai tiedoksisaantitodistus. J05 kysymyksessä on sijaistiedoksianto, katsotaan tiedoksisaam inen tapahtuneen, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan saantitodistuksen tai tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Jos päätös on lähetetty postitse tavallisena kirjeenä, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun asiakirja on annettu postin kuljetettavaksi. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapum ispäivänä. Yleistiedoksiannossa katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona asiakirja tai kuulutus sen nähtävillä pitämisestä on julkaistu virallisessa lehdessä tai kuulutus pantu ilmoitustaululle. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toim ivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Vai ituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 0295642760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä m uutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. LAP Dl V