Matkakertomus seurakuntaretkeltä Unkarista 16.-23.6. 2010 Meitä oli nyt Kemistä 35 hengen matkaryhmä, 27 aikuista, 2 lasta ja 6 nuorta. Nuoret olivat keränneet matkarahaa erilaisin tempauksin pitkin vuotta. Heitä oli ollut aluksi 10, mutta eri vaiheissa 4 tippui pois ryhmästä, johon jäi 6 nuorta. Lapset olivat Päkkilän lapsenlapsia, jotka olivat matkalla isovanhempiensa kanssa. Ke 16.6. Matkamme alkoi Kemin lentoasemalta, josta koneemme lähti klo 13.55. Helsingissä joukkoomme liittyivät Hiukat, Korpelat ja Lammassaaret. Lentomme Budapestiin tapahtui nyt Malevilla ja perillä Unkarissa olimme 18.05, tai ehkä koneemme oli muutaman minuutin myöhässä. Oppaamme Eszter Solymar oli meitä bussilla vastassa. Aino Moisalan yksi matkalaukku oli jäänyt Helsinkiin, mutta se toimitettiin perille hotelliin seuraavana päivänä. Tämä taisikin olla matkamme suurin vastoinkäyminen, niin hyvin siellä kaikki sujui. Oli hyvä porukka ja kaikki meni todella hyvin. Majoituimme Budapestin päivien ajaksi hotelliin nimeltä Star Inn. Hotelli oli uusi ja siisti, ja meille hinnaltaan hyvin huokea. Hotellin aamiainen oli monipuolinen ja runsas. Nopean majoittumisen ja rahastuksen jälkeen keräsin nyt loppuosan maksuista oppaallemme - menimme kävellen illalliselle keskiaikaiseen ravintolaan nimeltä Sir Lancelot. Meitä oli informoitu, että siellä olisi luvassa ohjelmaa, jopa napatanssia ja miekkailua. Sitä olikin. Ohjelman puitteissa uskaltauduin myös avustajaksi ja sain mm. polvillani esittää Helenalle serenadin ja vannoa valan. Sen päätteeksi minut lyötiin ritariksi. Ruoka oli monipuolinen, hyvä ja runsas. Alkukeittona oli keittoa leivässä. Siinä lautasena olleen koverretun leivänkin saimme syödä suihimme. To 17.6. Aamiaisen jälkeen Eszter haki meidät kokopäiväretkelle Tonavanmutkaan. Bussi ei päässyt ihan hotellin oven eteen, mutta pitkää kävelymatkaa siitä ei toki meille tullut. Matkalla halki Budapestin kuulimme jo paljon nähtävyyksistä ja Unkarin historiasta. Eszter on aivan eriomainen opas. Parempaa ei yksinkertaisesti voi olla!
Retkellämme tutustuimme Szentedreen, Visegradiin ja Esztergomiin. Visegradin linnassa saimme seurata hienon ritariesityksen ja sen päätteeksi nauttia Sigismund-kuninkaan aterian, taas kerran erinomaisen ja runsaan aterian. Ruokailun aikana oli taustalla myös kaunista luuttu-musiikkia. Esztergomissa osa meistä kävi kylpylässä, osa tutustui kaupungin nähtävyyksiin. Bussilla ajoimme sillan yli myös pienen lenkin Slovakia puolella. Retki oli monipuolinen ja hyvin antoisa. Hotellissa Budapestissa olimme vasta illalla, eikä kukaan kaivannut enää jatko-ohjelmia. Pe 18.6. Aamiaisen jälkeen lähdimme bussilla Budapestin kaupunki-kiertoajelulle. Tutuiksi tulivat Budapestin päänähtävyydet. Kierrokseen oli saatu mahtumaan myös jotain uuttakin niille, jotka olivat ennenkin olleet Budapestissa. Taiteiden palatsi ja esittelykierros siellä oli myöskin kohteenamme. Päivän lounas oli Ravintola Trofea Grillissä. Tarjolla siellä oli 100 ruokalajia ja myös juomat kuuluivat aterian hintaan. Oli siinä herkkua monenlaista! Nyt oli myös yhteinen iltaohjelma: operettiristeily Tonavalla. Ilta sujui laivalla viihtyisästi monipuolisen tasokkaan ohjelman ja hyvän illallisen seurassa. La 19.6. Aamiaisen jälkeen jätimme hotellimme ja suuntasimme kauppahalliin ostoksille. Moni löysikin sieltä ostettavaa, herkkuja ja käsitöitä. Eszter vei meidät bussilla Szekesfehervariin. Matkalla pysähdyimme vielä ostos-keskuksessa, jossa sai nauttia omin kustannuksin pikalounaan. Tämä taisikin olla ainut ateria omin kustannuksin koko matkalla, kun Eszter oli järjestänyt alkupäivien kaikki ateriamme ja loppupäivinä olimme seurakuntavierailulla vieraina. Saimme kyllä täyden vastineen rahoillemme Eszterin ohjelmaosuudessa. Monipuolinen ja tasokas oli ohjelmamme. Matkan varrella kokeilimme vielä kesäkelkkamäkeä. Siinä pikku kelkassa oli muuten kauhean paha istua. Eli kokeilin sitä siis minäkin. Szekesfehervariin saavuimme seurakuntatalon kautta. Siellä meidät otettiin vastaan ja tarjottiin tulokahvit. Bussi jatkoi sitten matkaansa hotelli St.Gellertiin, osalle meistä jo ennestään tuttuun majapaikkaan. Szekesfehervarissa Eszter hyvästeli meidät ja palasi bussin mukana Budapestiin. Oppaan ja tulkin paikan otti nyt ystäväni kirkkoherra Tamas Baranyai. Myös hän oli porukalle suureksi avuksi monessa asiassa. Päivän ohjelmassa oli vielä isätiemme järjestämä pikkujunalla tapahtunut kaupunkikierros, joka päättyi illalliseen seurakuntatalolla. Hienot olivat tarjoilut myös siellä. Viinikin oli erityisesti tätä tapaamista varten eli Evankelisen ystäväseurakuntatapaamisen kunniaksi nimetty. Tämän viinin oli seurakunnalle tätä varten lahjoittanut Istvan Czebik.
Joukkoomme Szekesfehervarissa pariksi päiväksi liittyi myös Alakontiolan pariskunta. He tulivat sinne Szeksardista, jossa heillä on viinitila. Kevätkauden olimme jo Kemissä opiskelleet Unkarin kieltä yhdessä. Su 20.6. Päivä alkoi jumalanpalveluksella luterilaisessa kirkossa. Pidin jumalanpalveluksessa saarnan, jonka Tamas tulkitsi. Kirkkoherra Markku Korpela avusti ehtoollisen jaossa ja esitti laulun ja tervehdyksen. Kirkon jälkeen koko porukkamme oli jaettu vieraiksi perheisiin. Isäntäperheissä nautittiin sunnuntain juhla-ateria. Monet isäntäperheet järjestivät vierailleen myös muuta ohjelmaa. Tulimme taas yhteen klo 18 kirkossa pidettyyn konserttiin. Seurakunnan omat musiikkiryhmät esittivät meille siellä tasokkaan konsertin. Ystäväseurakunnallamme on erinomainen kanttori Attila Szebik, ja hyvät ovat myös seurakunnan kuorot ja musiikkiryhmät. Iltatilaisuus ja illallinen oli taas seurakuntakodilla, jossa ystävyyttä hoidettiin ja yhdessä viihdyttiin. Tarjoilut olivat taas runsaat. Kaupunginhallinnon edustaja iltatilaisuudessa oli varapormestari, sekä ystävyyssuhteista vastuussa oleva virkailija Etelka Halasz, viime kesäinen suurenmoinen emäntämme. Ma 21.6. Sää oli nyt muuttunut sateiseksi. Se kyllä haittasi loppupäivien retkiä ja ohjelmia, muttei sentään pilannut niitä. Päivä alkoi klo 8 tehdasvierailulla Cerbonan elintarvike-tehtaalla. Siellä valmistetaan mm. mysliä ja aamiaismuroja. Meillä oli valkoiset takit päällä ja monenlaiset lomakkeet piti ennen vierailua täyttää. Ajoimme sitten bussilla paikkakunnalle nimeltä Lajoskomaron. Tutustuimme siellä evankeliseen vanhainkotiin ja luterilaiseen kirkkoon. Vanhainkodilla söimme hyvän lounaan. Matka jatkui Balatonille. Huono sää esti rantaelämän ja uimiset. Siofokin pöllökirkkoon toki tutustuimme ja nautimme siellä kahvit. Lajoskomaroniin palasimme sateessa ja aterioimme taas vanhainkodilla. Tarkoituksena oli siellä ollut viettää iltaa talon hienolla uudella grillipaikalla, mutta sateen takia me nautimme illallisen vanhainkodin juhlasalissa. Siellä paikalliset lionit tulivat meitä tapaamaan ja LC Kemi-Meripuiston edustajat, presidentti Pentti Hiukka ja ulkoministeri Heikki Koivisto, saivat tavata ystäväklubinsa edustajia. Heitä oli paikalla klubin ulkoministeri Peter Marikuczan johdolla. Vierailu Lajoskomaronissa päättyi tutustumiseen viinikellariin, jossa saimme maistella paikallisia viinejä vanhainkodin taloudenhoitajan omassa kellarissa. Ti 22.6.
Päivä alkoi vierailulla katolisessa piispanpalatsissa. Piispa Antal Spanyi otti meidät siellä sydämellisesti vastaan. Holopaisen Raimon valmistama kuksa taisi olla lahjoistamme hänelle mieluisin. Raimon kuksia annoimme myöhemmin muillekin arvohenkilöille tapaamisten ja vierailujen yhteydessä. Tulijaisia isännille oli saatu myös Kemin kaupungilta ja Outokummulta, josta vielä lämmin kiitos heille. Kalervo Näykki tervehti piispalassa piispaa Kemin seurakunnan hallinnon puolesta. Szekesfehervarin kaupunki oli järjestänyt meille tämän jälkeen kierroksen taidemuseossa ja lounaan Hiemer- talon ravintolassa. Sieltä me siirryimme raatihuoneelle, jossa pormestari Tihamer Varvasovszky otti meidät vastaan. Kaupunki muisti kunniakansalaisia Heikki Koivistoa ja Matti Päkkilää lahjoin, ja me annoimme omat lahjamme heille. Matti Päkkilä piti tilaisuudessa puheen meidän puoleltamme. Televisio pyysi haastattelun Matti Päkkilältä ja paikallisradio Heikki koivistolta. Joku matkaryhmästä oli kuullutkin sen radiosta. Ohjelmassa oli nyt pieni tauko mm. ostoksia ja lepoa varten. Tamas ja Korpelat tulivat sen aikana pappilaan päiväkahville, Helena ja minä olimme majoittuneina pappilaan, kaikki muut olivat hotellimajoituksessa. Isäntien autoilla siirryimme vielä klo 18:ksi reformoituun kirkkoon, jossa esiintyi unkarilaisen kuoronjohtajan islantilaiskuoro. Esitykset palkittiin ansaitusti voimakkain aplodein. Haikeaa jäähyväisiltaa vietimme vielä seurakuntakodilla. Tilaisuudessa vaihdettiin vielä monet lahjat isäntien ja vieraitten välillä. Kaikki retkikuntamme miehet saivat mm. omalle nimelleen nimikoidut viinipullot. Puheita pidettiin ja kaikesta kiiteltiin puolin ja toisin. Retkikuntamme nuoretkin esittivät oman ohjelmansa. Ricon puhe valloitti lopullisesti kaikkien sydämet. Hän kiitti lämpimästi isäntiä, ja erityisesti myös Judith Prepostia, jonka suomenkielen opiskelusta me olimme jo nähneet hyviä tuloksia. Hyvin olivat nuoretkin sopeutuneet joukkoomme. Jätimme isännille haikeat jäähyväiset. Mutta yhteys jatkuu. Muistamme toisiamme rukouksin ja pidämme yhteyttä kirjeenvaihdon välityksellä. Vastavierailu Unkarista Kemiin on odotettavissa ja se toteutunee 2-3 vuoden kuluttua. Ke 23.6. Hotelliin isäntämme olivat tuoneet matkaevästä meille kaikille. Ajoimme bussilla suoraan Budapestin lentoasemalle, jossa olimme hyvissä ajoin. Lähtöselvitys ja turvatarkastukset sujuivat siellä ongelmitta. Lento Helsinkiin oli jälleen Malevin koneella. Ja aikataulun mukaisesti me olimme Helsingissä. Lyhyen välilaskun jälkeen matka jatkui sieltä Kemiin, jossa olimme melkein minuutilleen klo 19.
Kiitokset kaikille oikein onnistuneesta matkasta ja hyvästä matkakumppanuudesta. Sydämelliset kiitokset erinomaisille oppaillemme Eszter Solymarille ja Tamas Baranyaille, ja rakkaalle ystäväseurakunnalle. Kirkkoherra Andras Bencze oli vierailumme järjestelyihin saanut vapaaehtoista apu-työvoimaa aktiiviseurakuntalaisistaan. Meistä pidettiin Unkarissa hyvää huolta ja hyvä siellä oli taas olla. Matkakertomuksen kirjoitti Heikki Koivisto.