YMPÄRISTÖNSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA 2017-2021 Oulunkaaren ympäristöpalvelut
1 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Valvontasuunnitelma 2 1.2. Valvonnan tavoitteet 2 2. ALUEEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA PILAANTUMISEN VAARAA AIHEUTTAVAT TOIMINNOT 3 2.1. Pohjavesialueet 3 2.2 Pilaantumisen riskit 4 3. VALVOTTAVAT KOHTEET 4 3.1. Ympäristölainsäädäntö 4 3.1.1. Ympäristöluvanvaraiset ja rekisteröitävät kohteet 4 3.1.2. Ilmoitusvelvolliset toiminnot 6 3.1.3. Muu ympäristönsuojelulain mukainen valvonta 6 3.2. Maa-aineslainsäädäntö 7 3.3. Jätelainsäädäntö 8 3.4. Muu lainsäädäntö 9 4. TOIMINTOJEN RISKINARVIONTI 10 4.1. Ympäristönsuojelulain mukaisten toimintojen valvontaluokat 11 5. VALVONTAOHJELMA 13 6. VALVONTATOIMENPITEET 14 6.1. Tarkastusten hinnat 15 6.1.1. Määräaikaistarkastusten hinnat 15 61.2. Hakemusten ja ilmoitusten käsittelyyn liittyvät maksut ja vakuudet 15 7. VALVONNAN KEINOT JA RESURSSIT 16 7.1. Henkilöstöresurssit 16 7.2. Viranomaisyhteistyö 17
2 1. JOHDANTO 1.1. Valvontasuunnitelma Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 168 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava ympäristönsuojelulain mukaista säännöllistä toimintaa varten suunnitelma (valvontasuunnitelma). Valvontasuunnitelman tavoitteena on tehostaa ja selkeyttää ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) mukaisten lupavelvollisten ja rekisteröitävien laitosten ja kohteiden valvontaa. Valvontasuunnitelman tarkoitus on lisäksi antaa kokonaiskuva kunnan ympäristöviranomaisen suorittamasta valvontatyöstä. Suunnitelmaan on ympäristölain mukaisten valvontatehtävien ohella sisällytetty myös muiden lakien kuten maa-aineslain ja jätelain mukaiset valvontatehtävät. Valvottavan alueen ympäristöolot ja pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot sekä käytettävissä olevat valvonnan voimavarat ja keinot on esitelty valvontasuunnitelmassa. Suunnitelmassa kuvataan tämän lisäksi valvonnan järjestäminen ja riskinarvioinnin perusteet sekä valvonnasta vastaavien viranomaisten yhteistyö. Valvontasuunnitelma on tehty vuosille 2017-2021. Suunnitelma tarkastetaan jatkossa neljän vuoden välein ympäristölautakunnan toimikauden alussa. 1.2. Valvonnan tavoitteet Ympäristönsuojelulain (527/2014) 167 :n mukaan valvontaviranomaisen on järjestettävä ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonta niin, että se on laadukasta, säännöllistä ja tehokasta ja perustuu ympäristöriskien arviointiin. Valvontavelvoitteista määrätään ympäristönsuojelulain lisäksi mm. jätelain, vesilain ja maasto- sekä vesiliikennelain sekä em. lakien nojalla annettujen asetusten perusteella. Ympäristönsuojeluun liittyvän valvonnan tavoitteena on varmistaa lainsäädännön ja lupaehtojen noudattaminen ja sitä kautta ennalta ehkäistä ympäristöhaittoja. Valvontasuunnitelman lisäksi ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava valvontaohjelma. Valvontaohjelma on viranomaisen pääasiallinen työväline valvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Siinä on oltava tiedot valvottavista lupavelvollisista ja rekisteröidyistä kohteista sekä niihin kohdistettavista säännöllisistä valvontatoimista (valtioneuvoston asetus
3 ympäristönsuojelusta 713/2014 30). Tarkastusten tiheys perustuu riskinarviontiin. Valvontaohjelma on pidettävä ajan tasalla mm. päivittämällä uudet ja poistuvat toiminnot ohjelmaan. Tarkastusmenettelystä on säädetty ympäristönsuojelulain 174 :ssä. Valvontaohjelman yhteenveto on julkinen asiakirja (liite 1). 2. ALUEEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA PILAANTUMISEN VAARAA AIHEUTTAVAT TOIMINNOT Oulunkaaren ympäristöpalvelujen toimialueeseen kuuluvat Pudasjärven kaupunki sekä Iin ja Utajärven kunnat. Alueen kokonaispinta-ala on 10 413 km 2, mistä maata on 8891 km 2, merialuetta 1206 km 2 ja sisävesiä 316 km 2. Toimialueella oli vuoden 2015 lopussa asukkaita yhteensä 20 781 (Ii 9663, Pudasjärvi 8257, Utajärvi 2861) (Kuntaliitto 2016). Perämereen laskee Iin alueella viisi jokea (Liesoja, Iijoki, Muhojoki, Olhavanjoki ja Kuivajoki). Iijoen vesistöalueella esiintyy usein kevättulvia jotka muuttavat joen virtaamaa merkittävästi. Iijoen lisäksi alueen merkittäviä jokia ovat Oulujoki, Siuruanjoki ja Kiiminkijoki. Alueen suurimpia järviä (>20 km 2 ) ovat Oijärvi, Jongunjärvi ja Puhosjärvi. Maaperän pintaosat koostuvat pääosin sekalajitteisista maalajeista. Paikoin esiintyy savi- ja hiekkakerroksia sekä soiden kohdalla turvekerroksia. Alueella on havaittu paikallisissa tutkimuksissa happamia sulfaattimaita. Geologian tutkimuskeskuksen suorittama happamien sulfaattimaiden kartoitus ei ole vielä edennyt Iin, Pudasjärven ja Utajärven kuntien alueelle. Kartoitustyön valmistuminen antaa lisätietoa maankäytön suunnitteluun. Iin, Pudasjärven ja Utajärven kuntien alueella on yhteensä 56 Natura 2000 -aluetta. Natura 2000 - verkosto on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä tavoitteista luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseksi. Verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Oulunkaaren ympäristöpalveluiden toiminta-alueen Natura-alueiden luontotyypeissä korostuvat varsinkin erilaiset suotyypit. Rokuan kansallispuisto sijaitsee Utajärven ja Vaalan kuntien alueella, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien rajalla. Syötteen kansallispuisto sijaitsee Pudasjärven, Taivalkosken ja Posion kuntien alueella, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien rajalla. Alueella on lisäksi muun muassa Olvassuon luonnonpuisto, Krunnien luonnonsuojelualue, soiden- ja harjujensuojelualueita sekä yksityisiä luonnonsuojelualueita. Oulunkaaren ympäristöpalvelujen toiminta-alueella erityisiä seurattavia ympäristöjä ovat pohjavesialueet, Natura-alueet sekä luonnonsuojelualueet. Luvanvaraisen toiminnan sijoitusympäristö otetaan huomioon valvontaa kohdennettaessa.
4 2.1. Pohjavesialueet Alueella on luokiteltuja pohjavesialueita kaikkiaan 121, joiden pääsijaintikunta on Ii, Pudasjärvi tai Utajärvi. Pohjavesialueista veden hankinnan kannalta tärkeiksi (l luokka) on luokiteltu 60 ja vedenhankintaan soveltuviksi (ll luokka) 46 pohjavesialuetta. Toimialueen yhteenlaskettu pohjavesialueiden pinta-ala on 391 km 2 (3,75 % kokonaispinta-alasta). Toimialueen vedenhankinta perustuu pohjaveteen. Vesilaitokset ja vesiosuuskunnat saavat raakavetensä pohjavedestä. Toimialueella on lisäksi noin 20 pientä vedenottamoa. Luvitetun ja valvottavan toiminnan osalta painotetaan pohjaveden suojelun tärkeyttä. Pohjavesialueelle sijoittuvan toiminnan osalta valvontaa tehostetaan valvontatiheyttä lisäämällä. Iin alueella l-luokan pohjavesialueita on kahdeksan: Aaltokangas, Haaraskoski, Konttikangas, Korkiakangas, Kynkäänharju, Närränharju, Santamäki ja Susikangas-Hepokangas. Pudasjärven alueella l-luokan pohjavesialueita on 43: Auralankangas-Riekinkangas, Hanhikangas, Hanhilehto, Hietaharju-Patokangas, Hylkilampi, Iso Marikaisvaara, Kaita-aho, Karkuaho, Kipinänkangas, Kivikangas, Kollajankangas, Korentokangas, Korkiakangas, Korkiaselkä, Kupsonvaara, Lehtovaara, Lylyvaara, Mäntyharju, Naamankaharju, Nissinkangas, Nuorunka, Ojalankangas, Penikkakangas, Petäjäkangas, Pieni Marikaisvaara, Pikku Ohtavaara, Pikkukylä, Pitäminmaa, Poijula-Pintamo, Poikavaara, Pytkynharju, Repoharju, Ruuhensuo, Röyvänvaara, Sarvivaara, Siliäkangas, Siuruankangas, Taipaleenharju, Tappisenaho, Törrönkangas, Uhkalankangas, Vaanaharju-Kiviharju. Utajärven alueella l-luokan pohjavesialueita on yhdeksän: Isokangas, Juurimaa, Kokkomaa, Kälväsvaara, Mäntyvaara, Palovaara, Puolivälinharju-Tervolankangas, Varpukangas ja Viinivaara. 2.2 Pilaantumisen riskit Pilaantumisen riskiä aiheuttavat muun muassa huoltoasemat, korjaamot, öljysäiliöt, kaatopaikat ja jätevesien imeyttäminen maahan sekä maa-ja metsätalous ja turvetuotanto. Keskeiset ympäristöriskit liittyvät pohja- ja pintavesiin sekä taajama-alueiden osalta viihtyisyyden vähenemiseen tai terveyshaitan aiheutumiseen. Maankohoamisen takia matalalla merenrannalla päästöjen vaikutukset meriluontoon korostuvat. Maankohoamisrannikon tärkein edustaja on Iijokisuisto, laaja ja monimuotoinen suisto, jolta löytyy runsas maankohoamisrannikon luontotyyppien kirjo.
5 3. VALVOTTAVAT KOHTEET 3.1. Ympäristölainsäädäntö 3.1.1. Ympäristöluvanvaraiset ja rekisteröitävät kohteet Ympäristölupa tarvitaan kaikille ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille (YSL 27 ). Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 :ssä säädetään ne toiminnot, joille on oltava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen myöntämä ympäristölupa. Lisäksi lupa on oltava toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista, joka liittyy jätevesien johtamiseen sekä toimintaan, josta saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Yleisimmät ympäristöluvat Oulunkaaren alueella liittyvät louhintaan ja polttoaineiden varastointiin. Ympäristönsuojelulain 231 :n mukaisesti ympäristölupa raukeaa, kun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on haettava ympäristölupaa 29 :n perusteella tai kun ympäristölupaa on tarpeen muuttaa 89 :n perusteella. Asfalttiasemien ja pienten energiantuotantolaitosten toiminta on kuitenkin rekisteröitävä viimeistään 1.1.2018 mennessä ja jakeluasemien 1.1.2020 mennessä. Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvia luvanvaraisia ja rekisteröitäviä toimintoja on Iin, Pudasjärven ja Utajärven kuntien alueella 99 kappaletta (06/2016). Määrällisesti eniten ympäristölupia on myönnetty maa-ainesten ottoon, eläinsuojille sekä polttoaineiden varastointiin. Lisäksi alueella on 65 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskuksen valvontavastuulle kuuluvaa turvetuotantoaluetta. Valtion ympäristölupaviranomaisen myöntämiä, ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 mukaisia kohteita (direktiivilaitokset) on Oulunkaaren ympäristöpalveluiden toimialueella vuoden 2016 alussa 15 kpl. Niiden valvonnasta vastaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Ympäristönsuojelulain muutoksen seurauksena kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siirtyy vuoden 2016 aikana ELY -keskuksen valvontakohteita, kuten autopurkamoja ja eläinsuojia, arviolta 10 kpl. Taulukko 1: Alueella toimivien ympäristölupavelvollisten valvontakohteiden lukumäärät toimialoittain. Ympäristöluvan varaiset toiminnot Toiminta / Laitos Ii Pudasjärvi Utajärvi Yhteensä Metsäteollisuus - - 1 1 1 Energiantuotanto 1 2 2 5 5 Polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely 10 1 3 14 14 % kaikista kohteista
6 Maa-ainesten otto (tai malmien tai 12 9 6 30 30 mineraalien kaivaminen) Eläinsuojat 6 14 4 21 21 Liikenne 2 - - 2 2 Jätteiden ammattimainen tai 13 laitosmainen käsittely sekä jätevesien 7 5 1 13 käsittely Ampumaradat 6 1 1 8 8 Muu toiminta 2 3-5 5 Yhteensä: 46 35 18 99 Rekisteröitäville toiminnoille riittää pelkkä ympäristöviranomaiselle tehtävä ilmoitus, mutta esimerkiksi pohjavesialueelle sijoittuva toiminta vaatii aina ympäristöluvan. Ympäristönsuojelulain liitteessä 2 on määritelty ympäristönsuojelulain 119 :n mukaiset rekisteröitävät toiminnot, joita ovat liitteessä esitetyin ehdoin energiantuotantolaitokset, asfalttiasemat, jakeluasemat, kemialliset pesulat, sekä orgaanisia liuottimia käyttävät toiminnot ja laitokset. Taulukko 2: Alueella toimivien rekisteröityjen kohteiden määrät toimialoittain. Rekisteröitävät toiminnot Kohteiden lukumäärä Toiminta / Laitos Energiantuotantoyksikkö 5 Asfalttiasemat 1 Polttoaineiden jakeluasema 14 Kemiallinen pesula Orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta tai laitos Yhteensä: 20 % kaikista kohteista 3.1.2. Ilmoitusvelvolliset toiminnot Lyhytaikaisista haittaa ympäristölle aiheuttavasta toiminnasta on tehtävä ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus (YSL 118 ). Tällaista toimintaa on erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttava toiminta tai tapahtuma kuten murskaus, louhiminen, rakentaminen ja erilaiset ulkoilmatapahtumat. Pääosa tapauksista on kiviaineksen murskausta. Tarkastukset keskitetään toimintoihin, joiden päästöistä arvioidaan aiheutuvan haittaa. Myös koeluontoisesta lyhytaikaisesta toiminnasta, kuten uuden tekniikan, raaka-aineen, valmistusmenetelmän tai laitteen kokeilemisesta esimerkiksi vaikutusten tai käyttökelpoisuuden selvittämiseksi, tulee tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (YSL 119 ). Koeluontoinen toiminta tarkastetaan ilmoitusta käsiteltäessä sekä toiminnan aikana.
7 Ympäristönsuojeluviranomaiselle on ilmoitettava yllättävistä tapahtumista kuten onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä tai koneen tai laitteen purkamisesta silloin, kun siitä voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi tavanomaisesta poikkeavia toimia jätehuollossa (YSL 120 ). Näissä tapauksissa tarkastus tehdään viipymättä. 3.1.3. Muu ympäristönsuojelulain mukainen valvonta Jätevesiasetus Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn sääntely muuttuu eräin osin. Ympäristönsuojelulain (527/2014) muunnos (19/2017) ja sen perusteella annettu uusi hajajätevesiasetus (157/2017) tulivat voimaan 3.4.2017. Siirtymäaikaa on pidennetty ja kiinteistöjen tulisi täyttää vaatimukset 31.10.2019 mennessä, jollei kiinteistölle ole haettu jatkoaikaa muutosten toteuttamiselle. Asetuksen toteutumista valvotaan etupäässä kommentoimalla tarvittaessa rakennusvalvonnan käsiteltäväksi tulevia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia hakemuksia. Lisäksi puutteelliseen jätevesien käsittelyyn voidaan puuttua toimenpidepyyntöjen tai yleisöilmoitusten perusteella. Valvontaa keskitetään erityisesti pohjavesialueille ja herkimmille vesistöjen ranta-alueille. Nitraattiasetuksen (valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014) mukaiset lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden aumavarastointi-ilmoitukset käsitellään ympäristöpalveluissa. Asetuksen perusteella valvotaan muun muassa lantaloiden asianmukaisuutta ja lannan levitysaikojen noudattamista. Valvonta painottuu yleisöilmoitusten perusteella tehtäviin tarkastuksiin. Sekä ympäristöluvalliset eläinsuojat, että sellaiset eläinsuojat, joiden ei toistaiseksi tarvitse hakea ympäristölupaa, kuuluvat ympäristölain mukaisen valvonnan piiriin. Mara-asetuksen (valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa 591/2006) mukaan eräiden jätteiden käyttöön maarakentamisessa ei tarvita ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa silloin, kun tietyt edellytykset täyttyvät. Hyödyntämisestä on tehtävä ilmoitus Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskukselle. Oulunkaaren ympäristöviranomainen ja ELY -keskus valvovat asetuksen noudattamista yhdessä. VOC -asetusta (valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta 64/2016) sovelletaan tiettyihin orgaanisia toimintoja käyttäviin toimintoihin. Asetuksen mukainen toiminta merkitään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Otsoniasetus (EY:n asetus otsonikerrosta heikentävistä aineista 1005/2009) edellyttää, että kylmäja ilmastointilaitteissa käytetään vaarattomia ja luonnonmukaisia kylmäaineita. Asetus koskee myös sammutuslaitteita. Valtioneuvoston asetus otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden huollosta (452/2009) koskee edellä mainittuja aineita asentavia, huoltavia ja kunnossapitäviä henkilöitä ja toiminnanharjoittajia. Kylmälaitteiden huoltoa ja huoltajien pätevyyttä säännellään valtioneuvoston päätöksellä 1187/2001. Kunnan
8 ympäristönsuojeluviranomainen toimii yhtenä valvovana viranomaisena. Valvontaa suoritetaan muiden tarkastusten yhteydessä. 3.2. Maa-aineslainsäädäntö yhteislupa 1.7.2016 ja sen valvonta Maa-aineslakia sovelletaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi (MAA 1 ). Nämä toimet ovat luvanvaraisia. Maaainesten ottotoimintaa säädellään maa-aineslailla (MAL 555/1981). Luvan maa-ainesten ottamiseen antaa kunnan määräämä lupaviranomainen (7 ) ja maa-aineslain noudattamista valvoo kunnan määräämä valvontaviranomainen (14 ). Maa-aineslupa ei ole tarpeen, jos aineksia otetaan omaa tavanomaista kotitarvekäyttöä varten asumiseen tai maa- ja metsätalouteen. Yli 500 m³:n kotitarveotosta on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle (23a ). Valvontatyö kohdistetaan luvan saaneisiin maa-ainesten otto-alueisiin sekä kotitarveottoon. Valvontasuunnitelmalla pyritään maa-ainesten ottoalueiden ja maa-ainesten ottoon liittyvien ympäristölupavelvollisten ja maa-aineslupavelvollisten laitosten tarkastusten suunnitelmalliseen toteuttamiseen. Valvontaviranomaisen tai sen määräämän viranhaltijan on suoritettava tarkastus riittävän usein toiminnan seuraamiseksi, ottaen huomioon luvan saajan järjestämä omavalvonta ja asiantuntemus sekä ottamistoiminnan laatu ja laajuus (MAA 7 ). Maa-ainesluvallisia toimijoita on Oulunkaaren ympäristöpalvelujen alueella tällä hetkellä (06/16) 112, joista pohjavesialueilla sijaitsee 22. Maa-ainesten ottotoiminnan valvontaan sisältyvät alku- ja lopputarkastukset, ottotoiminnan aikaiset valvontaohjelman mukaiset määräaikaistarkastukset sekä yleisöilmoitusten tai valitusten pohjalta tehtävät tarkastukset. Tarkastusten yhteydessä tehdään maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain lisäksi myös muun lainsäädännön, kuten jätelain ja vesilain edellyttämää valvontaa. Tarkastuksista laaditaan tarkastuspöytäkirja, joka lähetetään toiminnanharjoittajalle. Valvontaviranomainen huolehtii myös maa-aineslupiin liittyvien vakuuksien hyväksymisestä, muutoksista ja vapauttamisesta. Taulukko 3: Alueella toimivat maa-aineslupavelvolliset valvontakohteet ja ottomäärät. Ii Pudasjärvi Utajärvi Yhteensä Voimassa olevat maa-ainesluvat 44 54 14 112 Luvanmukaiset ottomäärät (x 1000 m 3 ) 4700 3200 1700 9200 3.3. Jätelainsäädäntö Jätelain mukaiseen valvontaan kuuluu jätteen keräys- ja käsittelytoiminnan valvominen, roskaantumisen ehkäiseminen sekä jätehuollon järjestämisen valvonta. Jätelain lisäksi on
9 noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä, joiden mukaisia valvontakohteita ovat mm. jätteiden lajittelu ja kuljetus, jätteiden kompostointi sekä vaarallisten jätteiden keräys. Kunnan on jätelain mukaan järjestettävä asumisessa ja muissa jätelain 32 :n mainituissa toiminnoissa syntyvän jätteen, myös sako- ja umpikaivolietteen, jätehuolto. Kaikki asuin- ja vapaaajan kiinteistöt ovat velvollisia liittymään järjestettyyn jätekuljetukseen. Lähtökohtana on kunnan järjestämä jätteenkuljetus, mutta kunnan jätehuoltoviranomainen voi päättää jättää kuljetukset kiinteistönhaltijoiden ja kuljetusyrittäjien kesken sovittaviksi eli kiinteistön haltijan järjestämiksi, jos jätelaissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Mikäli kiinteistö ei jätehuoltoviranomaisen kehotuksesta huolimatta liity järjestettyyn jätteenkuljetukseen, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa käyttää pakkokeinoja määrätessään kiinteistön liittymään järjestettyyn jätekuljetukseen. Jätteen ammattimaisesta keräyksestä on jätelain (646/2011) mukaan tehtävä ilmoitus kunnan ympäristöviranomaiselle jätehuoltorekisteriin merkitsemistä varten. Jätehuoltorekisteriin merkitsemisestä ilmoitetaan toiminnanharjoittajalle. Ympäristölupaa edellyttävän jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on toimitettava lisäksi suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämiseksi. Jätehuollon tarkastus ympäristölupavelvollisten ja rekisteröitävien toimintojen osalta sisältyy niiden määräaikaistarkastuksiin. Lisäksi määräajoin tarkastetaan laitokset ja toiminnot, joissa syntyy vaarallista jätettä (JäteL 124 ). Roskaantumista valvotaan pääsääntöisesti kuntalaisten ilmoitusten perusteella. Ilmoitusten johdosta tehdään lähes poikkeuksetta tarkastus. Ei-luvanvaraista toimintaa koskien voidaan jätelain nojalla antaa määräys roskaamisen tai jätehuollon asianmukaisuuden varmistamiseksi ja valvontatarve määritellään tapauskohtaisesti. Vuonna 2015 jätteitä koskevia valituksia kirjattiin 21 kappaletta. 3.4. Muu lainsäädäntö Vesilain ja sen nojalla annettujen päätösten ja määräysten noudattamista valvovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ELY -keskukset lukuun ottamatta ojitusasioita, jotka kuuluvat ympäristönsuojeluviranomaiselle (VL 587/2011, 7 ). Vesilailla säännellään lähinnä vesien käyttöä, vesistörakentamista, maa- ja metsätalousmaan kuivatusta, vesistön järjestelyä ja pohjaveden ottamista. Vesihuoltolain mukaisia valvontaviranomaisia ovat toimialoillaan ELY -keskus sekä kunnan terveydensuojeluviranomainen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (VHL 119/2001, 4 ). Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluu vesilaitosten toiminta-alueilla vesihuoltoon liittyvät valvontatehtävät. Maastoliikennelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten yleinen valvonta kuuluu ELY-keskukselle ja kunnassa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (MaastoliikenneL
10 1710/1995, 32 ). Ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää luvan järjestää toistuvasti kilpailuja tai harjoituksia moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla samassa maastossa (30 ) ja hyväksyä moottorikelkkailureittien reittisuunnitelmat. Vesiliikennelain (VesiliikenneL 463/1996, 21 ) mukaan moottorikäyttöisellä vesikulkuneuvolla suoritettavien kilpailujen tai harjoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen samalla vesialueella on haettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa. Lupa on haettava myös yksittäisen tapahtuman järjestämiseen, jos tapahtumasta on odotettavissa merkityksellisiä ympäristöhaittoja. Edellä mainittujen luvanvaraisten toimintojen valvonta kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupatarpeen arviointi ja lupapäätöksen valmistelu vaativat aina tarkastuskäynnin. REACH -asetus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (EY N:o 1907/2006). ELY -keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluu käyttöolosuhteiden valvonta siltä osin kuin se koskee ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja torjuntaa. Tehtäviin kuuluu aineiden käytön olosuhteita ja turvallisuustoimia, luvanvaraisten aineiden käyttöä sekä aineen rajoituksia koskevien säännösten noudattamisen valvonta. Valvonta tehdään normaalin ympäristönsuojelulain mukaisen valvonnan yhteydessä. Luonnonsuojelulain (1096/1996) mukaan kunnan tulee edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukaan kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. Luonnonsuojelulaissa ei ole säännöksiä valvonnasta, vaan valvonta kuuluu alueelliselle ELY -keskukselle ja poliisille, joiden kanssa kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimii yhteistyössä. Luonnonsuojelulain mukaista valvontaa toteutetaan muun toiminnan yhteydessä ja kuntalaisilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 9 luvun 4 :n mukaisen huvivenesataman jätehuoltosuunnitelman hyväksyminen on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävä, muiden satamien jätehuoltosuunnitelmat hyväksyy ELY-keskus. Oulunkaaren ympäristöpalvelujen toimialueella on kolme huvivenesatamaa. 4. TOIMINTOJEN RISKINARVIONTI Luvanvaraisia ja rekisteröityjä toimintoja tarkkaillaan määräaikaistarkastuksin. Tarkastusten tiheys perustuvat riskinarviointiin (YSL 168 ). Riskinarviointi tehdään toimialakohtaisesti kaikille ympäristö- tai maa-ainesluvan vaatimille toimijoille sekä rekisteröintivelvollisille toimijoille ja kohteet jaetaan valvontaluokkiin sen perusteella. Kohteisiin tehdään määräaikaisia tarkastuskäyntejä sen mukaan, mihin valvontaluokkaan kohde kuuluu.
11 Valvontakohteiden valvontaluokat perustuvat toimialaan, toiminnan laajuuteen, kohteen sijaintiin sekä aikaisemmilla tarkastuksilla ilmi tulleisiin seikkoihin. Tehostetun valvonnan piiriin kuuluu muun muassa pohjavesialueille sijoittuva toiminta. Valvontakohteita voidaan myös siirtää valvontaluokasta toiseen, mikäli riskinarviointi antaa tähän aihetta. Valvontatoimet ja tarkastukset kohdistetaan riskiperusteisen otannan perusteella ensisijaisesti toimintoihin, joiden arvioidaan riskinarvioinnin perusteella aiheuttavan suurimman ympäristön pilaantumisen vaaran ja joiden ympäristövaikutukset ja arvioidut riskit ovat suurimmat. 4.1. Ympäristönsuojelulain mukaisten toimintojen valvontaluokat Valvontaluokkien määräytymiseen vaikuttavat toimiala- ja laitoskohtainen riskipisteytys. Taulukko 4. Valvontaluokka Tarkastustiheys I 1 v. II 2 v. III 3 v. IV 4 v. V 5 v. I) Ympäristöpäästöllä voi olla terveyteen ja ympäristön tilaan liittyviä merkittäviä seurauksia. Vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Toimintaa on valvottava tiheästi, valvontakäynnit kerran vuodessa. II) III) IV) Ympäristöpäästöllä voi olla viihtyvyyteen ja ympäristön tilaan liittyviä, kestoltaan vaihtelevia seurauksia. Toimintaa on valvottava tavanomaisella tiheydellä, valvontakäynnit kerran kahdessa vuodessa. Ympäristöpäästöllä voi olla vähäisiä ja lyhytaikaisia vaikutuksia. Ei aiheuta ympäristön pilaantumista. Toimintaa valvottava tavanomaisella tiheydellä kerran kolmessa vuodessa. Ympäristöpäästöllä ei juurikaan vaikutusta ympäristöön. Toimintaa valvottava tavanomaista harvemmin, valvontakäynnit kerran neljässä vuodessa. V) Ympäristövaikutukset ovat ennakkoon arvioiden vähäiset, valvonta viiden vuoden I - II luokan kohteita ovat pohjavesialueella olevat, ympäristöluvitetut kallion louhintapaikat, kiviaineksen murskaus sekä asfalttiasemat. III luokan kohteita ovat riskinarvioinnin perusteella säännöllistä ja tiheää valvontaa tarvitsevat laitokset, teurastamot ja kalanviljelylaitokset, kemikaalien tai polttoaineiden varastointi, kivenlouhimot, murskaamot, asvalttiasemat ja maa-aineksenottoalueet.
12 IV luokan kohteita ovat sisällä tapahtuva jätteiden käsittely, kemianteollisuus, turkistarhat, sahat ja puunsuojakemikaaleja käyttävät laitokset, betonintuotanto, pesulat ja varikot, naapuruussuhdelain mukaiset kohteet, pohjavesialueella sekä energiantuotantolaitokset V luokan kohteita ovat ampumaradat, eläinsuojat, jätteiden ja jätevesien käsittely ulkona, polttoainejakeluasemat, elintarvike- ja metalliteollisuus, liikenne, moottoriurheiluradat ja lentopaikka Taulukko 5. Iin, Pudasjärven ja Utajärven alueilla olevat kunnan valvomat ympäristöluvanvaraiset ja rekisteröidyt kohteet 1.1.2017 Ympäristöluvanvaraiset toiminnot Valvontaluokka Kohteet Asfaltti- ja murskausasemat I tai II 2 Ii Pudasjärvi Utajärvi Metsäteollisuus V 1 Metalliteollisuus V Kemikaalien tai polttoaineiden varastointi III Elintarvikkeiden tai rehujen valmistus V Eläinsuojat V 6 14 4 Liikenne V Jätteiden ammattimainen käsittely ja jätevesiasiat V 7 5 1 Ampumaradat V 6 1 1 Moottoriurheilu V 1 Lentokentät V 2 Lämpölaitokset/energian tuotanto IV 2 2 Maa-ainesten otto ( malmien tai mineraalien kaivu) IV 12 9 6 Muu toiminta V 2 3
13 Yhteensä 38 34 15 Rekisteröitävät toiminnat Valvontaluokka Polttoainejakeluasemat V 10 1 3 Asfalttiasemat V 1 Yhteensä 11 1 3 5. VALVONTAOHJELMA Valvontaohjelma koostuu yhteenvedosta ja valvontaorganisaation sisäiseen käyttöön tarkoitetusta kohde- ja toimenpidetaulukosta. Valvontaohjelma on toteutettu otantamenettelyn ja laitoskohtaisen riskiarvioinnin avulla, ja sen mukaisia määräaikaistarkastuksia suoritetaan toimialakohtaisesti 1-5 vuoden välein (tiedot luvuista 4.1.). Valvontaohjelma on valvojan keskeinen työkalu, ja sitä pidetään jatkuvasti ajan tasalla uusia lupia myönnettäessä, luvanvaraisten toimintojen loppuessa sekä valvontaluokan tai muiden tietojen muuttuessa. Valvontaohjelman toimenpide- ja kohdeluettelo ei ole julkinen asiakirja, mutta sen yhteenvetoosuus on valvontasuunnitelman liitteenä. Lisäksi luvanvaraisen toiminnanharjoittajan on oikeus saada tietää oma valvontaluokkansa ja perusteet sen määräytymiselle. Valvottavien kohteiden määräaikaistarkastusten tiheys perustuu riskinarviointiin, jonka perusteella valvonta kohdistuu tärkeysjärjestyksessä korkean riskin kohteisiin. Kaikkien toimialojen ominaisille riskitekijöille kuten; päästöt ilmaan, maaperään ja pohjaveteen, jätevedet, pilaantunut maa, jätehuolto, vaaralliset kemikaalit, melu, tärinä, liikenne, pöly ja varastointi, on arvioitu riskien todennäköisyys ja merkitys. Valvontakohteet on jaettu riskinarvioinnin perusteella viiteen valvontaluokkaan (I, II, III, IV ja V), jolloin määräaikaistarkastuksen väli on joko yksi, kaksi, kolme, neljä tai viisi vuotta tai tarvittaessa. Korkeariskisissä kohteissa on valvontakäyntejä useammin kuin vähäriskisissä kohteissa. Kaikki toimialat on sijoitettu valvontaluokkiin arvioimalla toimialalle ominaiset riskit. Tarkastusväliä on mahdollista tihentää, jos toiminta sijaitsee pohjavesialueella, lähellä vesistöä tai toiminnasta aiheutuu jatkuvasti ympäristöhaittaa sekä lupaehtoja on rikottu. Valvontaohjelman mukaisista tarkastuksista sekä kohteiden muusta valvontaohjelmaan perustuvasta säännöllisestä valvonnasta peritään maksu, jolloin ohjelma toimii valvontamaksun
14 perusteena. Maksu voidaan periä tarkastuksista, jotka ovat tarpeen YSL 175 tai 176 :ssä tarkoitetun toiminnan keskeyttämisen valvomiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä perittävästä maksusta säädetään ympäristönsuojeluviranomaisen päättämässä taksassa. Taulukko 6. Ympäristöluvanvaraisten ja rekisteröityjen kohteiden valvontaluokat ( Valvontaväli): luokka I = 1 vuosi, luokka II = 2 vuotta, luokka III = 3 vuotta, luokka IV = 4 vuotta, luokka V = 5 vuotta. Ympäristöluvanvaraiset toiminnot Valvontalu okka Kohteet Asfaltti- ja murskausasemat I tai II 2 Metsäteollisuus V 1 Metalliteollisuus V Kemikaalien tai polttoaineiden varastointi III Elintarvikkeiden tai rehujen valmistus V Eläinsuojat V 24 Liikenne V Jätteiden ammattimainen käsittely ja V 13
15 jätevesiasiat Ampumaradat V 8 Moottoriurheilu V 1 Lentokentät V 2 Lämpölaitokset/energian tuotanto IV 4 Maa-ainesten otto ( malmien tai mineraalien kaivu) IV 27 Muu toiminta V 5 Yhteensä 87 Rekisteröitävät toiminnat Valvontaluokka Polttoainejakeluasemat V 14 Asfalttiasemat V 1 Yhteensä 15
16 6. VALVONTATOIMENPITEET Ympäristönsuojelulaissa tarkoitetulla lupa- ja valvontaviranomaisella tai sen määräämällä viranhaltijalla on oikeus valvontaa varten saada tarpeellisia tietoja toiminnanharjoittajalta, kulkea toisen alueella, tehdä tarkastuksia, suorittaa mittauksia ja ottaa näytteitä, päästä paikkaan, jossa toimintaa harjoitetaan sekä tarkkailla toiminnan ympäristövaikutuksia (YSL 172 ). Keskeisin valvonnan keino ympäristö- ja maa-ainesluvallisissa ja rekisteröidyissä kohteissa on riskiarvioinnin perusteella tehtävä määräaikaistarkastus. Valvontatyöhön kuuluu myös mm. toiminnan aloittamiseen ja lopettamiseen sekä valituksiin ja akuutteihin tilanteisiin liittyviä tarkastuksia. Raporttien valmisteleminen ja selvitysten ja suunnitelmien hyväksyminen ovat osa valvontaprosessia. Hallintolain (435/2003 39 ) mukaan viranomaisen on ilmoitettava toimivaltaansa kuuluvan tarkastuksen aloittamisajankohdasta asianosaiselle, jota asia välittömästi koskee, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Edellä tarkoitetulla asianosaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksessa sekä esittää mielipiteensä ja kysymyksiä tarkastukseen liittyvistä seikoista. Tarkastuksen kuluessa asianosaiselle on, mikäli mahdollista, kerrottava tarkastuksen tavoitteista, sen suorittamisesta ja jatkotoimenpiteistä. Tarkastus on suoritettava aiheuttamatta tarkastuksen kohteelle tai sen haltijalle kohtuutonta haittaa.
17 Tarkastajan on viipymättä laadittava tarkastuksesta kirjallinen tarkastuskertomus, josta tulee käydä ilmi tarkastuksen kulku ja tarkastajan tekemät keskeiset havainnot. Tarkastuskertomus on annettava tiedoksi tarkastuksessa läsnäoloon oikeutetulle asianosaiselle. Määräaikaistarkastuksilla, toiminnan seurantatiedoissa tai muilla keinoin havaitut puutteet toiminnassa käsitellään normaaleja valvontamenettelyjä hyödyntäen kehottamalla, määräämällä ja tehostamalla määräystä uhkasakolla. Luvanvaraiset ja rekisteröitävät toiminnot kuuluvat säännöllisen valvonnan piiriin, ja niiden valvonta jakautuu toiminnan asetuksen mukaisuuden valvontaan, määräaikaistarkastuksiin ja toimitettujen seurantatietojen tarkastukseen. Rekisteröintimenettelyyn kuuluu, että viranomainen tarkastaa, että toiminnanharjoittaja on toimittanut kaikki valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Rekisteröinti tehdään, kun kaikki selvitykset on toimitettu, mutta rekisteröinti kirjataan, vaikka toiminta ei täyttäisi kaikkia asetuksen vaatimuksia. Pääsääntöisesti kohteista tarkastetaan lupamääräysten noudattaminen, toiminnassa tapahtuneet muutokset, lainsäädännön, määräysten ja ohjeiden muutokset sekä toimialakohtaiset erityispiirteet. Raporttien ja suunnitelmien tarkastaminen ja hyväksyminen kuuluvat valvontaviranomaisen tehtäviin. Ympäristö- ja maa-aineslupavelvollisten sekä rekisteröitävien toimijoiden tulee toimialasta riippuen toimittaa yhteenvetoja ja tarkkailuraportteja, joista pyydetään tarpeen vaatiessa lisäselvityksiä. Ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusten valvonnasta, kuten tilapäisten meluilmoitusten ja koeluontoisen lyhytaikaisesta toiminnasta tehtävät ilmoitukset. Valvonnassa tarkastuksia tehdään tarpeen vaatiessa. Valvontaviranomaisen mahdollisuus puuttua meluilmoituksiin on usein rajallinen etenkin virka-ajan ulkopuolella. Koeluontoinen, lyhytaikainen toiminta pyritään tarkastamaan ilmoitusta käsiteltäessä sekä toiminnan aikana. Poikkeukselliset tilanteet kuten onnettomuudet, toimintahäiriöt tai muut ennakoimattomat tilanteet vaativat useimmiten tarkastuksen tekemistä tilanteen selvittämiseksi. Toiminnan saattamiseksi lain ja asetusten mukaiseksi käytettävät keinot ovat kehotus, sekä erityisen merkittävän haitan kyseessä ollessa välittömät hallintopakon keinot välitön määräys ja välitön keskeyttäminen. Onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteissa, joissa on ryhdyttävä välittömiin toimiin, valvontaviranomainen voi antaa määräyksiä tai keskeyttää toiminnan välittömästi. Tällaiset valvontakeinot ovat aina väliaikaisia ja ne viedään mahdollisimman nopeasti viranomaisen käsiteltäväksi. Havaitessaan lainvastaisen tilanteen valvontaviranomaisella on lakisääteinen velvollisuus tehdä tutkintapyyntö. Onnettomuuksien, ympäristövahinkojen ja muiden poikkeustilanteiden johdosta tehdään aina tarkastuskäynti.
18 6.1. Tarkastusten hinnat 6.1.1. Määräaikaistarkastusten hinnat Valvontaohjelman mukaisista suunnitelluista ja säännöllisistä tarkastuksista peritään erikseen maksua Oulunkaaren ympäristölautakunnan 17.3.2011 25 hyväksymän hinnaston mukaan. Maksua peritään myös ympäristönsuojelulain (527/2014) 175 :ssä tai 176 :ssä tarkoitetun kiellon tai määräyksen noudattamisen valvomisesta sekä 181 :ssä tarkoitetun toiminnan keskeyttämisen valvomisesta. Maksullisia ovat lisäksi eräät muut ympäristönsuojelu-, vesi- ja jätelain mukaiset tarkastukset, lausunnot ja ilmoitukset. Maa-aineslupiin kuuluva valvontamaksu kattaa vuotuisen määräaikaistarkastuksen. Suurimmalle osalle tarkastuksista on kiinteä hinta. Ympäristönsuojeluviranomaisen maksut perustuvat keskimääräiseen omakustannusarvioon, joka sisältää asian käsittelystä tai valvonnasta viranomaiselle aiheutuneet kokonaiskustannukset. Ympäristölupien, maa-aineslupien, rekisteröidyn toiminnan sekä kieltojen tai määräysten valvonnasta perittävät maksut määräytyvät tarkastuksiin käytettävän ajan mukaan. Tarkastusaika sisältää matkat ja pöytäkirjan laatimiseen käytettävän ajan. Oulunkaaren ympäristöviranomaisen asian käsittelyn omakustannusarvio on 48,00 euroa tunnilta. Maksuissa huomioidaan ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukaiset helpotukset mikroyrityksille ja sellaisille luonnollisille henkilöille, jotka eivät harjoita taloudellista toimintaa (YSL 206 ). Mikroyrityksellä tarkoitetaan taloudellista toimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on alle 2 miljoonaa euroa. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava pyynnöstä valvontaviranomaiselle työntekijä-, liikevaihto- ja tasetiedot tai niitä vastaavat tunnusluvut ollakseen oikeutettu mikroyrityksille kuuluvaan alennukseen. ELY-keskuksella maksullisia suoritteita ovat luvanvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan määräaikaistarkastukset, muu ohjelmaan perustuva säännöllinen valvonta, tarkastus onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteissa sekä kiellon tai määräyksen noudattamisen valvonta tai toiminnan keskeyttämisen valvonta. 6.1.2. Hakemusten ja ilmoitusten käsittelyyn liittyvät maksut ja vakuudet Ympäristölupahakemusten, ilmoitusten ja muiden ympäristönsuojelu- tai vesilain mukaisten asioiden käsittelymaksuista on säädetty Oulunkaaren ympäristölautakunnan päätöksessä 17.3.2011 (OULYMP 25 :n liitteet 1 ja 2.) Lupahakemusten ja ilmoitusten (esim. ampumarata, eläinsuoja, ilmoitus tilapäistä melua aiheuttavasta toiminnasta) käsittelyn hinta määräytyy siihen keskimäärin käytetyn virka-ajan mukaan.
19 Maa-aineslupaan ja -lupahakemukseen liittyvissä maksuissa sekä vakuudessa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan 20.10.2016 63 vahvistamia maksuperusteita. Lupahakemuksen tarkastaminen, valvontamaksu sekä vakuus määräytyvät maa-ainesluvan voimassaoloaikana otettavaksi sallitun maa-aineksen kokonaismäärän sekä ottoalueen pinta-alan mukaan. Valvontamaksun suuruus on 5,8 sallittua kokonaismäärän tuhatta kuutiota kohti, kuitenkin vähintään 180 ja se kattaa kerran vuodessa alueelle tehtävän tarkastuksen. Maksut ja niihin myönnettävät helpotukset ovat tarkemmin eritelty Oulunkaaren ympäristölautakunnan päätöksessä 63 (20.10.2016). Maa-ainesten ottamiseen liittyvistä ympäristöluvista ei ole voitu aiemmin periä maksua. Uuden, 1.9.2014 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain seurauksena suunnitelmallinen ympäristölupien valvonta on mahdollista määrätä maksulliseksi. 7. VALVONNAN KEINOT JA RESURSSIT 7.1. Henkilöstöresurssit Ympäristönsuojelulain 189 mukaan luvanvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan valvonta kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Oulunkaaren ympäristöpalveluilla on ympäristövalvontaan käytettävissä kolme henkilötyövuotta. Vakituisessa työsuhteessa kolme kokoaikaista työntekijää: ympäristöjohtaja ja kaksi ympäristötarkastajaa joiden työpisteet sijaitsevat Iissä, Pudasjärvellä ja Utajärvellä. Kaikki organisaation jäsenet suorittavat ympäristövalvontaa. Valvontasuunnitelman voimassaolon aikana muutamat lainmuutokset aiheuttavat muutoksia henkilökunnan työmäärässä ja -tehtävissä. Ympäristönsuojelulain muutoksen seurauksena kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siirtyy vuoden 2016 aikana ELY -keskuksen valvontakohteita kuten autopurkamoita ja eläinsuojia arviolta 7 kappaletta. Heinäkuun 2016 alusta maa-aineslupa ja ympäristölupa yhdistyivät sellaisten kohteiden osalta, jotka ovat aikaisemmin vaatineet molemmat luvat. 7.2 Viranomaisyhteistyö Ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontaviranomaisia ovat ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lupa- ja valvontaviranomaisten on tehtävä keskenään riittävää yhteistyötä. ELY-keskus tiedottaa lupa- ja valvontatarkastuksistaan Oulunkaaren ympäristöpalvelujen alueella ja varaa ympäristöpalveluille mahdollisuuden olla niissä läsnä. Vastaava mahdollisuus varataan ELY-keskukselle niissä lupa-asioissa, joissa siltä on pyydetty lausuntoa. Eri viranomaisten on ympäristönsuojelulain 187 :n mukaisesti annettava toisilleen virka-apua pyynnöstä ympäristönsuojelulaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi.
20 Muita yhteistyötahoja ovat muun muassa kunnan rakennusvalvonta ja tekninen toimi, pelastuslaitos, Tukes, naapurikunnat sekä poliisi. Rakennusvalvonnan kanssa tehdään yhteistyötä mm. puutteellisesti käsiteltyjen rakennusjätteiden yhteydessä. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kanssa päällekkäisiä valvontatehtäviä ovat kemikaalien teollisen käsittelyyn ja varastointiin liittyvät valvontatehtävät. Poliisin otetaan yhteyttä, jos on syytä epäillä rikosta. Ympäristövahinkojen tapauksessa tehdään yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa. Erityisesti erilaisten poikkeustapausten kuten onnettomuuksien arvioinnissa ja jälkihoidossa voi olla mukana useita eri viranomaisia.