Suhdanne 1/2012 MATKAILU- JA RAVINTOLA-ALAN KEHITYSNÄKYMÄT Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi
2 Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 2.3.2012 Matkailu- ja ravintola-alan näkymät 1 Yleinen talouskehitys Suomen toipuminen vuosien 2008-2009 syvästä taantumasta hidastui viime vuonna euron kriisin jatkumisen myötä. Kansantalouden kokonaistuotannon volyymikasvu, joka oli 2010 Tilastokeskuksen mukaan 3,7 prosenttia edellisvuodesta, jäi viime vuonna ennakkoarvioiden mukaan runsaaseen 2,5 prosenttiin. Tänä vuonna bruttokansantuotteen arvioidaan jäävän likimäärin viime vuoden tasolle. Yksityisen kulutuksen määrä kasvoi ennakkoarvioiden mukaan säästämisasteen alenemisen vauhdittamana runsaat 3 prosenttia viime vuonna. Tänä vuonna yksityisen kulutuksen volyymin ennakoidaan säilyvän lähes vuoden 2001 tasolla olettaen, ettei säästämisasteessa tapahdu muutosta. Työn kysynnän 2010 alkanut nousu jatkui viime vuonna. Tehtyjen työtuntien määrä kasvoi ennakkoarvioiden mukaan 2011 runsaan prosentin. Bkt:n ja tehtyjen työtuntien suhteella mitattu kansantalouden työn tuottavuus kohosi edellisvuoden 4 prosentin nousun jälkeen noin 1,5 prosenttia 2011. Työttömyysaste oli viime vuonna noin 8 prosenttia. Tänä vuonna sen ennakoidaan lievästi nousevan. Kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio voimistui vuoden 2010 runsaasta prosentista 3,4 prosenttiin viime vuonna. Tänä vuonna hintojen nousun ennakoidaan asettuvan noin 2,5 prosenttiin. Palkansaajien ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Tänä vuonna nousuvauhdin ennakoidaan kiihtyvän lähes 3,5 prosenttiin.
3 2 Matkailu- ja ravintola-alan kehitys 1 2.1 Myynti ja käyttöaste 2.1.1 Toteutunut kehitys 2011 Matkailu- ja ravintola-alan kokonaismyynnin arvo kasvoi 2011 runsaat 4,5 prosenttia vuotta aiemmasta 2. Alan palveluiden kysyntä (= myynnin määrä) kohosi hieman yli 2,5 prosenttia myyntihintojen kohottua 2 prosenttia 3. Vaikka myös alan tarjonta lievästi kasvoi, kohosi kapasiteetin käyttöaste jonkin verran. Sektoreittain ja etenkin alueittain 4 kehityksessä oli osin tuntuviakin eroja. Vaikka myynnin arvon kasvu jatkui viimeisellä vuosineljänneksellä lähes alkuvuoden kaltaisena, hidastui myynnin määrän kasvu hintojen nousun voimistumisen myötä melko selvästi. 280 Hotelli- ja ravintola-alan myynnin määrän ja kansantalouden kokonaistuotannon kehitys (1972 = ) 260 240 220 BKT 200 180 HR-ala 160 140 72 76 80 84 88 92 96 2000 2004 2008 2012 E Lähteet: TK, Valvira, MaRa Kuvio 1: Hotelli- ja ravintolapalveluiden kysyntä taittui vuosien 2005-2007 nopean kasvun jälkeen 2008 laskuun, joka taantuman syvenemisen myötä selvästi jyrkentyi 2009. Yleisen talouskehityksen piristyminen sekä ravintolaruoan alv:n aleneminen käänsivät myynnin määrän 2010 nousuun, joka viime vuoden loppua kohden tasaantui. Kuluvan vuoden osalta arviot vaihtelevat lievästä kasvusta selvään pudotukseen. Anniskeluravintoloiden myynnin arvo kasvoi Valviran osin otospohjaisen seurannan mukaan lähes 5 prosenttia edellisvuodesta. Määrällisesti myynti lisääntyi muun muas- 1 Matkailu- ja ravintola-alaan ei ole tässä luettu mukaan liikennettä eikä matkatoimistoja. 2 Liikevaihdon muutos oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden tammi-marraskuussa 8,2 %. Vastaava verollisen myynnin arvon muutos oli vertailuajanjaksona tapahtuneiden alv-muutosten vuoksi selvästi pienempi. 3 Myyntihintojen muutos 2011 vuotta aiemmasta oli Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan seuraava: majoitus 1,2 %, ruoka- ja alkoholittomat juomat 2,2 % ja alkoholi 3,6 %. 4 Alueelliset kehityserot anniskeluluvin toimivissa ravintoloissa tammi-syyskuussa 2011 käyvät ilmi Valviran nettiosoitteesta www.valvira.fi kohdasta Alkoholi/Tilastot.
4 sa alv-alennuksen vauhdittaman ruokamyynnin kasvun 5 ansiosta noin 2,5 myyntihintojen noustua vajaat 2,5 prosenttia. Kiinteähintaisen myynnin ja asiakaspaikkojen suhteella mitattu ravintolakapasiteetin käyttöaste kohosi jonkin verran edellisvuodesta. Hotelli- ja ravintola-alan myynnin arvon ja määrän muutokset 2009-2011 6 4,7 Muutos (%) vuotta aiemmasta 4 2 0-2 -4-6 -4,1 1,5 0,8 Arvo Määrä 2,6-8 -10-8,1 2009 2010 2011 Lähteet: TK, Valvira, MaRa Kuvio 2: Vuoden 2009 sukelluksen jälkeen hotelli- ja ravintola-alan myynti kääntyi 2010 lievään nousuun, joka voimistui viime vuonna. Alkoholi- ja muun myynnin (lähinnä ruokamyynnin) kehityksessä oli selvää hajontaa etenkin määrässä. Anniskelumyynnin arvo kasvoi noin 3 prosenttia, määrä supistui runsaat 0,5 prosenttia ja hinnat nousivat noin 3,5 prosenttia. Muussa myynnissä arvon muutos oli 6 prosenttia, ja kun hinnat olivat noin 1,5 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin, kohosi määrä runsaat 4,5 prosenttia. Ruoka-, alkoholi- ja majoitusmyynnin määräkehitys matkailu- ja ravintola-alalla (1989=) 160 150 BKT 140 130 90 80 70 60 1989 1990 Majoitus 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Ruoka Alkoholi 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 E Lähteet: TK, Valvira, MaRa Kuvio 3: Matkailu- ja ravintola-alan kysynnän kolmesta pääkomponentista majoitus ja ruoka ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet likimäärin bkt:n kasvua vastaavasti. Alkoholijuomien kysyntä on jäänyt selvästi jälkeen muun myynnin määräkehityksestä. 5 Valviran mukaan alkoholitoimitukset ravintoloille absoluuttialkoholina kasvoivat viime vuoden tammi-marraskuussa 0,4 %. Myymälämyynnissä oli pudotusta 0,5 % ja koko tilastoidussa kulutuksessa 0,4 %.
5 Hotellien majoitusmyynnin arvo kasvoi viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan runsaat 7 prosenttia edellisvuodesta. Myydyillä huonevuorokausilla mitattu majoitusmyynnin määrä lisääntyi noin 4,5 prosenttia huonehintojen kohottua noin 2,5 prosenttia. Huonekapasiteetin käyttöasteeksi muodostui 53 prosenttia, mikä on noin 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Huonetuotto käytettävissä ollutta huonetta kohden (revpar) kasvoi noin 5,5 prosenttia. Huonetarjonnassa oli 1,5 prosentin nousu edellisvuodesta. 6 Anniskeluravintoloiden myynnin arvon, hintojen ja määrän muutokset 2011 7,0 6,0 5,0 Arvo Hinta Määrä 6,1 4,6 4,8 Muutos (%) viime vuodesta 4,0 3,0 2,0 2,9 3,3 1,4 2,2 2,5 1,0 0,0-1,0-0,4 Alkoholi Ruoka ja muu Yhteensä Lähteet: Valvira, Tilastokeskus, MaRa Kuvio 4: Anniskeluravintolapalveluiden kysyntäkehityksessä oli viime vuonna selvä ero tuoteryhmien välillä. Määrällisestikin ruokamyynti kasvoi tuntuvasti edellisvuoden alv-laskun myötä anniskelukysynnän poljettua lähes paikoillaan. Hotellien majoituskysynnän nousua jarrutti suomalaisten yöpymisten 2 prosenttiin jäänyt lisääntyminen. Ulkomaalaisten yöpymisissä oli nousua noin 10 prosenttia 7. Yhteensä hotelliyöpymiset kasvoivat runsaat 4 prosenttia. Kasvua oli yhtä paljon vapaaajan yöpymisissä sekä liike- ja kokousmatkailuyöpymisissä. Muiden rekisteröityjen majoitusliikkeiden yöpymismäärien muutokset olivat seuraavat: leirintäalueet 2,5 prosenttia, lomakylät 1,5 prosenttia, matkustajakodit -4 prosenttia ja retkeilymajat 26 prosenttia. Kaikissa rekisteröidyissä majoitusliikkeissä yöpymiset lisääntyivät viime vuonna vajaat 4 prosenttia. 6 Ruotsin hotellien majoitusmyynnin arvo kasvoi viime vuonna 7,5 %. Huonemyynnin määrä lisääntyi vajaat 4 % huonehintojen noustua 3,5 %. Huonekäyttöaste kohosi edellisvuoden 50 %:sta 51 %:iin. Revpar kasvoi vajaat 5,5 % huonetarjonnan lisäännyttyä hieman alle 2,5 %. 7 Suurimmissa ulkomaalaisryhmissä yöpymismäärien muutokset vaihtelivat venäläisten 22,5 %:n kasvusta brittien noin 4,5 %:n pudotukseen.
6. Hotellien yöpymismääräkehitys (1990=) 210 200 190 180 170 160 Yhteensä Suomalaiset Ulkomaalaiset 150 140 130 90 80 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2 011 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 5: Hotellien majoitusmyynnin kasvun veturina on ollut pitkällä aikavälillä etenkin vientikysyntä eli ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu. Vuonna 2009 se kuitenkin kääntyi kotimaista kysyntää selvästi tuntuvampaan laskuun. Lasku taittui 2010 nousuksi, joka selvästi voimistui viime vuonna. 140 Hotellien huonehintojen, käyttöasteen ja revparin kehitys (1999=) 135 130 Revpar 125 Huonehinnat 115 Käyttöaste 105 95 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 6: Vielä 2010 huonetuotto käytettävissä ollutta huonetta kohden (revpar) kasvoi yksinomaan kapasiteetin käyttöasteen nousun ansiosta, sillä huonehintakehitys oli tuolloin edellisvuoden tapaan laskeva. Viime vuonna nopeutuneen revpar-kehityksen taustalla on sekä käyttöasteen että huonehintojen kohoaminen. Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen mukaan lämpimän alkutalven menetykset hiihtokeskuksille ovat nopeasti kompensoitumassa kylmän ja runsaslumisen alkuvuoden myötä.
7 130 Hotellien huonekysynnän kehitys Pohjoismaissa (2000=) 125 115 Suomi Ruotsi Norja Tanska 105 95 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähteet: Pohjoismaiden tilastokeskukset Kuvio 7: Myytyjen hotellihuoneiden määrällä mitatun huonekysynnän kehitys on ollut Pohjoismaissa melko yhdenmukainen parin viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suurimpien pikaruokaravintolaketjujen liikevaihto kasvoi viime vuonna noin 10 prosenttia. Myynnin arvon vastaava muutos oli vajaat 7 prosenttia määrän noustua runsaat 4,5 prosenttia. Toimipaikkoja oli keskimäärin 5,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, joten myynnin ja toimipaikkojen määrän suhteella mitattu kapasiteetin käyttöaste laski lievästi edellisvuodesta. 260 250 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 90 Pikaruokaravintoloiden kysyntä-, tarjonta- ja käyttöastekehitys (1995=) Myynnin määrä Toimipaikat Myynnin määrä / toimipaikat 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähteet: A C Nielsen, TK, MaRa Kuvio 8: Pikaruokaravintoloiden kysyntä, jonka nousu tasaantui taantuman myötä 2009, kääntyi 2010 selvään nousuun, joka jatkui viime vuonna. Kiinteähintaisen myynnin ja toimipaikkojen määrän suhteella mitattu kapasiteetin käyttöaste on kuitenkin tarjonnan nopean kasvun seurauksena jonkin verran alentunut. MaRan seurannan piirissä olevien suurimpien catering-yritysten liikevaihto supistui viime vuonna 5 prosenttia. Henkilöstöravintoloissa päästiin noin 3,5 prosentin nou-
8 suun, kun taas oppilaitosten ravintoloissa oli pudotusta noin 2,5 prosenttia ja muussa ateriapalvelussa peräti 38 prosenttia. Määrällisesti henkilöstöravintoloidenkaan myynnissä ei ollut lainkaan kasvua edellisvuodesta, vaan niiden verollisen myynnin arvon muutos vastasi hintojen muutosta. 125 115 Kysyntäkehitys eräillä matkailu- ja ravintola-alan sektoreilla (2005=) A- ja B-ravintolat Pikaruokapaikat Henkilöstöravintolat Hotellimajoitus 105 95 90 85 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähteet: TK, Valvira, MaRa Kuvio 9: Alan palveluiden myynnin määrällisessä kehityksessä on ollut viime vuosina melko selviä eroja sektoreiden välillä. Vuoden 2005 jälkeen suurimmista sektoreista suotuisinta kehitys on ollut pikaruokaravintoloissa ja heikointa henkilöstöravintoloissa. 2.1.2 Tuleva kehitys Yleisten talousnäkymien sekä EK:n suhdannebarometrin 8 tulosten perusteella on arvioitavissa, että alan palveluiden kysyntä tulee kuluvana vuonna säilymään lähellä viime vuoden tasoa. Alan kysyntänäkymien arviointia vaikeuttaa nyt poikkeuksellisen paljon kuluttajien taloudelliseen käyttäytymiseen liittyvä epävarmuus. Vaikka ostovoiman ei ennakoida tänä vuonna heikkenevän, saattaa kotitalouksien säästämisaste epävarmassa taloustilanteessa kohota, minkä myötä yksityisen kulutuksen kehitys alittaisi ostovoiman kehityksen. Tällöin matkailu- ja ravintolapalveluiden kysyntä supistuisi tuntuvammin kuin kulutuksen määrä keskimäärin. Ruokatarjoilun arvonlisäveron vuoden 2010 heinäkuun alussa tapahtuneen alentamisen myötä toteutunut kasvuimpulssi ravintolaruoan kysyntään on nyt pääosin takanapäin. Kuitenkin ravintola- ja kaupparuoan veroneutraliteetin toteutumisen voi arvioida vaikuttavan edelleen myönteisesti ruokapalveluiden kysyntään. Kun yleisen talouskasvun ennakoidaan tasaantuvan tänä vuonna, ei myöskään ravintolaruoan kysynnän kasvun jatkumiselle 2012 ole perusteita. 8 Helmikuussa 2012 julkaistun, tammikuussa toteutettuun tiedusteluun pohjautuvan barometrin mukaan hotelli- ja ravintola-alan lähikuukausien suhdanneodotuksia mittaava saldoluku oli -7 sen oltua viime vuoden marraskuussa -2. Saldoluku saadaan vähentämällä suhdanteiden paranemista ennakoineiden vastausten prosenttiosuudesta suhdanteiden heikkenemistä ennakoineiden vastausten osuus.
9 Kuluvan vuoden alussa toteutettu alkoholiveron korotus tukee matkustajatuonnin kasvua, mikä osaltaan painaa anniskelukulutusta edelleenkin alaspäin. 130 Alkoholijuomien tukkuhintakehitys (12/1994=) 125 115 YHTEENSÄ Mallasjuomat Viinit ja siiderit Väkevät, liköörit, long dr. 105 95 90 85 80 75 70 65 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähteet: TK, Valvira Kuvio 10: Alkoholiveron kolme korotusta ovat pääsyy vuoden 2007 jälkeen selvästi nopeutuneeseen alkoholin tukkuhintakehitykseen. Neljäs korotus toteutettiin kuluvan vuoden alussa. Majoituskysynnässä kasvu vähintäänkin hidastuu selvästi kuluvan vuoden aikana. Huonehintojen nousu joka vielä viime vuoden viimeisellä neljänneksellä voimistui alkuvuoteen verrattuna tasaantuu vähitellen ja säilynee tänä vuonna likimäärin viime vuoden tasolla. Cateringyritysten tulevaan myyntikehitykseen vaikuttaa yleisen talouskehityksen ohella se, millä vauhdilla julkisia ruokapalveluita jatkossa ulkoistetaan. 9 Vaikka kuntien talousahdinko on syventynyt, on palveluiden ostaminen alan yrityksiltä toistaiseksi edennyt ennakko-odotuksia hitaammin. Pikaruokaravintolatoimintaan suhdanteiden muutokset ovat yleensä vaikuttaneet muita sektoreita vähemmän. Onkin mahdollista, että niiden kysynnän kasvu jatkuu tänä vuonna. Korkeakouluopiskelijoille tapahtuvan ruokamyynnin kysyntänäkymät riippuvat mm. siitä, miten ateriatukea ja opintotukea yleisemminkin jatkossa kehitetään. 2.2 Kustannukset ja kannattavuus Tilastokeskuksen viime vuoden syyskuuhun kohdistuneen seurannan mukaan ruoan raaka-aineiden tukkuhinnat nousivat 5,4 prosenttia vuotta aiemmasta 10. 9 Alan myyntikehitystä on vetänyt alaspäin mm. suurten metsäteollisuusyritysten toiminnan supistaminen Suomessa. 10 Seuraavat, helmikuulle 2012 asti ulottuvat tiedot raaka-aineiden tukkuhintakehityksestä valmistuvat Tilastokeskuksessa maaliskuun puolivälissä.
10 Alan ansiotaso kohosi Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan viime vuonna 2,8 prosenttia vuotta aiemmasta. Työn kokonaishinnan voi arvioida nousseen noin 3 prosenttia työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen kohottua 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Työn tuottavuuden noustua samaan aikaan noin prosentin tapahtui yksikkötyökustannuksissa noin 2 prosentin kasvu.. Alan ansiotaso nousee solmitun raamiratkaisun mukaisesti tänä vuonna noin 3 prosenttia viime vuodesta. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen muutoksen huomioon ottaen työn kokonaishinta kohoaa runsaat 3 prosenttia. 8,0 Työn hinnan ja yksikkötyökustannusten vuosimuutokset hotelli- ja ravintola-alalla 7,0 6,0 Työn hinta Yksikkötyökustannukset 5,0 4,0 % 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 E 2012 E Lähteet: TK, MaRa Kuvio 11: Työn tuottavuuden aleneminen yhdistyneenä työn hinnan kohoamisen voimistumiseen johtivat yksikkötyökustannusten nousun selvään kiihtymiseen 2008-2009. Vuonna 2010 yksikkötyökustannukset alenivat, sillä työn tuottavuus kohosi työn hintaa nopeammin. Viime vuonna yksikkötyökustannukset kääntyivät tuottavuusnousun hidastumisen myötä jälleen nousuun, joka jatkunee tänä vuonna. Myyntituotto- ja kustannuskehityksen vertailu viittaa alan keskimääräisen kannattavuuden kohentumiseen edellisvuoden tapaan viime vuonna tasolta, jolle se 2009 putosi. Sektoreiden, alueiden ja etenkin yritysten väliset erot ovat kuitenkin huomattavat. Konkurssiin haettujen hotelli- ja ravintolayritysten määrä oli Tilastokeskuksen mukaan 217 eli 3 prosenttia edellisvuotista korkeampi. Niiden vuoksi uhanalaisten työpaikkojen määrä kuitenkin aleni 3 prosenttia. 2.3 Työllisyys ja tuottavuus Alan palvelujen kysynnän kasvu käänsi myös työpanoskehityksen viime vuonna plussan puolelle. Nousua tehdyissä työtunneissa joihin on arvioitu mukaan myös vuokratyöpanos - oli noin 2 prosenttia 11. Myynnin volyymin ja tehtyjen työtuntien suhteella mitattu työn tuottavuus kasvoi 2011 vajaan prosentin. 11 Johtopäätös perustuu Tilastokeskuksen tuottamista hotelli- ja ravintola-alan palkkasumma- ja ansiotasoindekseistä johdettuun työpanoksen määrälliseen muutokseen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus osoittaa alan tehtyjen työtuntien lisääntyneen viime vuonna 1,8 %.
11 Tehtyjen työtuntien määrän kehitys hotelli- ja ravintola-alalla ja koko kansantaloudessa (1980=) 115 105 Hotelli- ja ravintola-ala Koko kansantalous 95 90 85 80 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 E E Lähteet: TK, Valvira, MaRa Kuvio 12: Alan palveluiden kysynnän viime vuoden suotuisa kehitys on jäämässä lyhytaikaiseksi. Kuluvana vuonna nousua ei ole näköpiirissä. Koska työn tuottavuuden nousun voi ennakoida jatkuvan myös kuluvana vuonna, tulee työn kysyntä kehittymään alan palvelujen kysynnän kehitystä hitaampana. Näköpiirissä voi siis olla alan työllisyyden lievä lasku tänä vuonna. Muutos (%) edellisestä vuodesta 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 1 1 Työn tuottavuuden vuosimuutokset hotelli- ja ravintola-alalla 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 2001 2003 2005 2007 2009 2011 E 1 Kiinteähintainen myynti / tehdyt työtunnit Lähteet: TK, MaRa Kuvio 13: Vuosina 2008-2009 alan työn tuottavuus laski, sillä työpanos supistui alan palvelujen kysyntää vähemmän. Vuonna 2010 tuottavuus kääntyi jälleen selvään nousuun, joka jatkui hidastuneena viime vuonna.
12 3 Johtopäätöksiä Matkailu- ja ravintola-alan kokonaismyynnin arvo kasvoi 2011 runsaat 4,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Alan palveluiden kysyntä kohosi noin 2,5 prosenttia myyntihintojen noustua 2 prosenttia. Kasvuvauhti hidastui selvästi toisella vuosipuoliskolla. Hotellien majoitusmyynti kasvoi tuntuvasti sekä arvoltaan että määrältään. Myös anniskelu- ja pikaruokaravintoloissa kehitys oli ruokamyynnin selvän kasvun myötä suotuisa. Sen sijaan henkilöstöravintoloissa ja etenkin catering-yritysten muissa ateriapalveluissa myynnin määrällinen kehitys oli heikko. Alan kannattavuuden vuoden 2010 loppupuoliskolla alkanut paraneminen jatkui viime vuonna. Myös työn kysyntä oli viime vuonna työn tuottavuuden lievästä kasvusta huolimatta nouseva. Alan palveluiden kysyntä lisääntyy kuluvana vuonna positiivisimmankin skenaarion mukaan vain lievästi viime vuodesta. Työn tuottavuuden kasvun todennäköisesti jatkuessa työllisyyskehitys on vaarassa kääntyä laskuun tänä vuonna. Lisätietoja tutkimuspäällikkö Heikki Lankinen, puh. 050 544 8311
13 Abstract Development of the hotel and restaurant industry in Finland The value of sales in the hotel and restaurant industry in Finland increased by about 4,5 per cent in 2011 from the previous year. The volume of sales or the demand of hotel and restaurant services rose by about 2,5 per cent, because sales prices rose by about 2 per cent. The value of lodging sales of hotels increased by nearly 7,5 per cent. Because the room prices rose by over 2,5 per cent the volume of room sales was about 4,5 per cent higher than in 2010. Room occupancy also rose because room supply did not increase considerably. Room occupancy was about 53 per cent about 1,5 per cent units higher than a year earlier. The sales value of licensed restaurants increased by nearly 5 per cent. The volume of sales rose by 2,5 percent and the sales prices went up by about 2 per cent. Occupancy of restaurant capacity increased, because the supply was only a little bigger than a year earlier. The sales value of canteens dropped by 0,5 per cent. The sales volume was the same as a year earlier, because sales prices went also down by 0,5 per cent.. The value of fast food restaurant sales increased by nearly 7 per cent. The sales volume was about 4,5 per cent higher than a year earlier. The profitability of the hotel and restaurant industry was a little better than a year earlier. The number of bankrupts, however, increased in the industry by 3 per cent from the previous year. During this year the demand in the industry will not grow. It is also possible that the volume of sales will go down. Labour productivity has begun to grow. This means that the demand of labour input will not develop as well as the demand of hotel and restaurant services.