1/12 Riihimäen kaupunki PÖYTÄKIRJA Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialue Nuorisopalvelut 12.2.2018 Nuorisovaltuusto NUORISOVALTUUSTON KOKOUS Aika Maanantai 12.2.2018 kello 18.16-19.24 Paikka Nuorisokeskus Monari, Uudenmaankatu 1 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16. 2. LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Nimenhuudossa oli läsnä 18 nuorisovaltuutettua. Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Nimilista liitteenä. LIITE 1. 3. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Tarvittaessa pöytäkirjantarkastajat toimivat myös ääntenlaskijoina. Mikäli pöytäkirjantarkastaja on itse ehdolla vaaleissa, valitaan ääntenlaskijaksi joku muu. Esitys: Valitaan ääntenlaskijoiksi Aino Kotirinta ja Helena Kuronen. Päätös: Esityksen mukainen 4. TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Tässä kohdassa voidaan esittää lisäyksiä käsiteltäviin asioihin. Ne voidaan lisätä omiksi kohdikseen tai käsitellä kohdassa Muut esille tulevat asiat (META). Päätös: Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi. 5. LAUTAKUNTAEDUSTAJIEN PUHEENVUOROT Sivistys- ja hyvinvointilautakunta o Lähetetään 2 joukkuetta WEX Robotics-maailmanmestaruuskisoihin Louisville, Kentucky, USA huhti-toukokuun vaihteessa. Kaupunkikehityslautakunta o Ei edustajia paikalla lautakunnan tai nuorisovaltuuston kokouksessa Ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontajaos o Cocksin uuden käsipallohallin 2. kerroksen esteettömyys puhutti. Asiaa käsitellään uudelleen seuraavassa kokouksessa. Sosiaali- ja terveyslautakunta) o Ei nuoria koskevia asioita. 6. NUORISOVALTUUSTON TALOUS Kuluja ryhmäytymisestä: majoitus 300, kuljetus 350, ruokailut n. 200,- 7. ABC AKTIIVIPÄIVÄT YLIVIESKA 16.-18.3.2018 Ilmoittautuminen päättyy 21.2.2018. Esitys: Nuorisovaltuusto maksaa vain ensikertalaisten osallistumisen ja matkat. Päätös: Esityksen mukainen.
2/12 8. NUORTEN JA PÄÄTTÄJIEN KESKUSTELUTILAISUUS Nuorten ja päättäjien keskustelutilaisuus pidetään Monarilla keskiviikkona 7.3.2018 klo 12.00-15.30. Teemaryhmien PJ:t Helmi Pajari ja Aino Kotirinta, sihteerit Melian Vettenterä ja Helena Kuronen. 9. OPPILASKUNTATAPAAMINEN 21.3.2018 Päätös: PJ Aapo Rantanen. Kutsut lähettää Aapo Rantanen. Paikkana Monari, kellonaika tarkentuu myöhemmin. 10. LAUSUNTOPYYNTÖ KOSKIEN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA KEHITTÄMIS- OHJELMAAN HAKEMISTA Lausuntopyyntö liitteenä. LIITE 2. Päätös: Työryhmään ilmoittautuivat Aleksi Huttunen, Melian Vettenterä ja Olivia Mäenpää. Olivia toimii kokoonkutsujana. 11. LAUSUNTOPYYNTÖ KOSKIEN PIKAVIPPIMAINOSTEN KIELTÄMISESTÄ RIIHIMÄEN KAUPUNGIN OMISTAMILLA MAINOSPAIKOILLA. Aloite liitteenä. Lausuntopyyntöä ei ole käytettävissä. LIITE 3. Esitys: Koska asia lienee selvä ja lausunnolla on kiire, pyritään lausunto valmistelemaan kokouksen yhteydessä tai välittömästi sen jälkeen. Päätösehdotus: Nuorisovaltuusto kannattaa aloitetta. Päätös: PJ ja sihteeri kirjoittavat lyhyen lausunnon, jossa kannatetaan aloitetta. Lausunto liitteenä. LIITE 4. 12. LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESEEN ALLE 25-VUOTIAIDEN NUORTEN MAKSUTTOMAN EHKÄISYN EDISTÄMISEKSI Lausunto liitteenä. LIITE 5. Päätös: Nuorisovaltuusto hyväksyi lausunnon kannanottonaan. 13. KUULUMISET ERI SIDOSRYHMIEN KOKOUKSISTA Notus 25.1.2018 o Ohjaamo tulossa Riihimäelle MaNu:n kokous 25.1.2018 o Tehdään kannanotto nuorten osallisuudesta o BSSC:n tapaaminen 19.4. Hämeenlinnassa 14. KEHITYSTYÖRYHMÄN KUULUMISET Kehitystyöryhmä kehittää nimensä mukaisesti nuorisovaltuuston toimintaa.
3/12 15. MONTESSORI-OPETUKSEN JATKUMINEN RIIHIMÄELLÄ Sivistys- ja hyvinvointilautakunta on käsitellyt montessoriopetuksen mahdollista hallittua alasajoa kokouksissaan 16.1.2018 ja 30.1.2018. Montessoriopetuksen lakkauttaminen sisältyy kaupungin talouden tasapainottamissuunnitelmaan. Montessoriopetuksen alasajolla tavoitellaan noin 150 000 euron säästövaikutuksia vuoteen 2020 mennessä. Kevään 2018 aikana sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialue laatii yhteistyössä Riihimäen Montessori-yhdistys ry:n kanssa esityksen montessoriopetuksen järjestämisestä syksystä 2020 alkaen sekä suunnitelman säästötavoitteiden toteutumisaikataulusta. Esitys montessoriopetuksen järjestämisestä tai sen alasajosta syksystä 2020 alkaen viedään Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan käsiteltäväksi kesäkuussa 2018. Esitys: Nuorisovaltuusto jää odottamaan Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan kesäkuisen kokouksen päätöstä ennen toimenpiteitä. Päätös: Esityksen mukainen. 16. HYRIAN TILANNE Päätös: Pyydetään opiskelijakunnan hallitukselta tietoa nykyisestä tilanteesta koskien esim. opettajia ja ohjaajia. 17. ERASMUS+ JA YOUTH IN ACTION Erasmus+ on Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, joka rahoittaa toimialoilla tehtävää eurooppalaista yhteistyötä. Avaintoimi 3 tuki toimintapolitiikan uudistamiselle, josta rahoitetaan mm. nuorten ja päättäjien välistä vuoropuhelua. Hakuajat: 1.2.2018, 26.4.2018 ja 4.10.2018. 18. MUUT ESILLE TULEVAT ASIAT Vaikute.net o Sivun salasana: Vaikutejäsen2016 Hyvinvointipolitiikan avoimet workshopit 21. ja 22.3. o Annettiin tiedoksi. Terveiset ryhmäytymisviikonlopusta Kokeillaan Discord-sovellusta esim. työryhmien kokousten alustana. Leander ottaa kopin. 19. SEURAAVAN KOKOUKSEN PÄIVÄMÄÄRÄ Seuraava kokous pidetään maanantaina 12.3.2018.
4/12 20. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.24. Pöytäkirjan vakuudeksi Riihimäellä 12.2.2018 Olivia Mäenpää Puheenjohtaja Heikki Leväniemi Sihteeri Aino Kotirinta Pöytäkirjantarkastaja Helena Kuronen Pöytäkirjantarkastaja
5/12 Nuorisovaltuuston kokous 12.2.2018 klo 18.16-19.24 LIITE 1 1. Eronen Julius 2. Haapanen Janika-Sofia 3. Halmetoja Iisa 4. Herttua Venla 5. Huttunen Aleksi 6. Kankaantähti Jenny 7. Kotirinta Aino 8. Kuronen Helena 9. Lappi Essi 10. Mäenpää Olivia (Kokouksen puheenjohtaja) 11. Ovaskainen Iida 12. Pajari Helmi 13. Pasanen Riikka 14. Pihlgren Sofia 15. Rantanen Aada 16. Rantanen Aapo 17. Svärd Leander 18. Vettenterä Melian Nuorisopalveluiden työntekijä(t): Leväniemi Heikki (Sihteeri) Puhakainen Tuomas (Ei kokouspalkkiota, työaikaa)
6/12 LIITE 2 Dno KH/1618/2017 Valtuustoaloite koskien Lapsiystävällinen kunta -kehittämisohjelmaan hakemista Valtuutettu Hannele Saari ym. jättivät seuraavan valtuustoaloitteen: Lapsiystävällisyys on kunnalle kilpailu- ja elinvoimatekijä. Tarvitsemme Riihimäellä nyt ja tulevaisuudessa lisää veronmaksajia. Myös Riihimäellä väkiluku on laskenut syntyvyyden sekä muuttajien määrän laskemisen vuoksi. Lapsiperheille, nykyisille sekä tuleville, on iso merkitys sillä, millaisia palveluita kunta tarjoaa ja miten lapsiperheitä, lapsia ja nuoria kohdellaan kuntalaisina. Lapsiystävällisyys voi jopa ratkaista muuttaako perhe Riihimäelle vai ei. Riihimäki-strategia 2030 vision mukaan Riihimäellä kaiken toiminnan lähtökohtana on asukkaiden ja yritysten hyvinvointi. Yhtenä strategisena päämääränä on se, että Riihimäellä on maakunnan aktiivisimmat ja tyytyväisimmät asukkaat. Strategiassa korostetaan myös kuntalaisten osallisuuden lisäämisen tärkeyttä. Yksi konkreettinen väline parantaa entisestään Riihimäen lapsiystävällisyyttä, on hakeutua Suomen Unicefin lapsiystävällinen kunta -ohjelmaan. Suomalainen malli kehitettiin Unicefin pilottihankkeessa 2012-2013 Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Hämeenlinnan lisäksi Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen on lähikunnistamme saanut jo Lahti. Malli ei tuo kunnille uusia velvoitteita eikä kustannuksia, vaan se on työkalu, jonka avulla kunta voi ottaa lapsenoikeusnäkökulman osaksi koko kunnan kehittämistä. Unicefin lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen voi saada kunta, joka on sitoutunut ja pyrkii aktiivisin toimin toteuttamaan ja edistämään lapsen oikeuksia. Lapsiystävällisessä kunnassa lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti kunnan asukkaina. Heidät otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Jokaiselle lapselle turvataan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua. Kukin mallia toteuttava kunta arvioi ensin lähtötilanteensa ja valitsee sen jälkeen omat kehittämistoimenpiteensä. Lasten ja nuorten näkemysten ja kokemusten tulee vaikuttaa siihen, millaisia tavoitteita kunta itselleen asettaa. Lisää tietoa: www.unicef.fi/lapsiystavallinen-kunta Esitän, että Riihimäellä haetaan mukaan Unicefin Lapsiystävällinen kunta -ohjelmaan keväällä 2018. Näin tuettaisiin kuntalaisten hyvinvointia ja myös Riihimäki Strategian 2030 toteutumista.
7/12 Suomen UNICEF kutsuu kunnat rakentamaan kanssaan lapsiystävällistä Suomea! Suomen UNICEF on kehittänyt Lapsiystävällinen kunta -mallin kannustaakseen ja tukeakseen kuntia kehittämään hallintoaan ja toimintatapojaan lapsiystävällisemmiksi ja siten edistämään kunnan nuorimpien asukkaiden oikeuksia. Lapsiystävälliseksi katsotaan kunta, joka edistää aktiivisesti ja konkreettisilla teoilla lapsen oikeuksia. Tämä tarkoittaa, että lapsen oikeudet näkyvät kunnan politiikassa, ohjelmissa, toimintatavoissa ja -kulttuurissa sekä viestinnässä ja talousarviossa. Lapsiystävällisessä kunnassa lapset ovat aktiivisia toimijoita: heidän mielipiteitään kuullaan, ja he voivat vaikuttaa päätöksentekoon. Lapsiystävällinen kunta -malli perustuu UNICEFin kansainväliseen Child Friendly Cities - malliin. Suomalainen versio on kehitetty yhdessä Hämeenlinnan kaupungin kanssa pilottiprojektissa 2012 2013. Mukana on jo 15 kuntaa: Forssa, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kirkkonummi, Kittilä, Kokkola, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Oulu, Pori, Raasepori, Rovaniemi, Tammela ja Turku. UNICEF ottaa vuosittain uusia kuntia mukaan malliin. Kevään 2018 haku on auki 18.5. asti. Lapsiystävällinen kunta -mallia toteuttavalla kunnalla on mahdollisuus saada kahden vuoden kehittämistyön jälkeen Suomen UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustus, joka on kiitos sitoutumisesta ja onnistuneesta työstä lapsen oikeuksien edistämiseksi, mutta myös velvoite jatkaa kehittämistyötä edelleen. Jotta kunta voi aloittaa mallin toteuttamisen ja yhteistyön UNICEFin kanssa, on kunnanhallituksen tehtävä asiasta päätös. Lisäksi tulee nimetä yhteyshenkilö UNICEFille sekä koordinaatioryhmä. Tämän jälkeen kunta ja UNICEF sopivat kehittämistyön käynnistävän koulutustilaisuuden järjestämisestä ja mallin toteuttaminen voi alkaa. Mikäli mallista kiinnostuneita kuntia on enemmän kuin UNICEF pystyy malliin ottamaan, UNICEF valitsee kunnat siten, että mukana on erilaisia ja erikokoisia kuntia eri puolilta Suomea. Suomen UNICEF tarjoaa mallia toteuttavalle kunnalle: - Toimintamalliin sekä lapsen oikeuksiin liittyvän koulutuksen koordinaatioryhmälle - Toimintamalliin liittyvät tukimateriaalit - Nimetyn yhteyshenkilön, joka toimii kunnan asiantuntijatukena mallin toteuttamiseen ja lapsen oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä - Kontaktit ja yhteydet muihin mallia toteuttaviin kuntiin; vuosittaiset verkostotapaamiset - Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen, mikäli kehittämisprosessi ja sen tulokset täyttävät mallissa asetetut edellytykset.
8/12 Suomen UNICEF edellyttää mallia toteuttavalta kunnalta: - Sitoutumista lapsen oikeuksien edistämiseen kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa. Tämä tarkoittaa kehittämistyötä, jossa lapset ja nuoret sekä relevantit kansalaisyhteiskunnan toimijat otetaan mukaan lapsia koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. - Vastuun ottamista kehittämisprosessin kokonaiskoordinaatiosta. Kuntaan tulee nimetä koordinaatioryhmä, joka vastaa prosessin etenemisestä. Ryhmässä tulee olla kattava edustus kunnan eri toimialoilta. - Sitoutumista tiedottamaan prosessin tavoitteista ja tuloksista kuntalaisille. Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa. Suomen UNICEF kutsuu kunnat rakentamaan kanssaan lapsiystävällisempää arkea! Kysymyksiä ja vastauksia lapsiystävällisestä kunnasta Miksi kunnan kannattaa toteuttaa mallia? Malli tarjoaa yhteisen viitekehyksen sellaiselle kehittämistyölle, mitä kunnassa ja untaorganisaation eri osissa jo tehdään. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi strateginen suunnittelutyö, lasten hyvinvointityö ja lasten osallisuuden ja kuulemisen kehittäminen. Malli tuo toimijat kuntaorganisaation eri osista ja tasoilta saman pöydän ääreen. Näin malli mahdollistaa osaltaan ensinnäkin sen, että lapsia koskeva päätöksenteko ja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävä työ on johdonmukaista, ja toisaalta sen, että lapsia koskevaa tietoa ja osaamista hyödynnetään kunnassa parhaalla mahdollisella tavalla. Kehittämällä toimintaansa Lapsiystävällinen kunta -mallin kautta yhdessä UNICEFin kanssa kunta saa kehittämistyöhönsä UNICEFin asiantuntijatuen sekä yhteydet muihin mallia toteuttaviin kuntiin. Eikö näitä hankkeita jo ole tarpeeksi? Lapsiystävällinen kunta ei ole hanke. UNICEFin tavoitteena on saada lapsen oikeuksien huomioiminen pysyväksi toimintatavaksi kunnan päätöksenteossa ja arjen palveluissa. Toimintasykli Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen saamiseksi on kaksivuotinen, mutta tarkoitus on sovittaa mallin sisällöt alusta alkaen osaksi kunkin kunnan omia toimintatapoja, strategisen suunnittelun prosesseja ja eri toimintojen vuosikelloja. Lapsenoikeusnäkökulman omaksuminen vaatii yhteistä keskustelua ja nykyisten toimintakäytäntöjen arviointia, joten ensimmäinen kaksivuotiskausi on luultavasti kunnalle työläin. Alussa myös yhteisen toimintatavan löytäminen voi viedä aikaa, sillä mukana on yleensä eri toimijoita, jotka eivät välttämättä ole aikaisemmin tehneet töitä yhdessä. Miksi päätös pitää tehdä kunnan-/kaupunginhallituksessa? Yksi suurimmista ongelmista lasten hyvinvoinnin edistämisessä on kokonaiskoordinaation puute. Lapsia koskevia asioita tarkastellaan usein eri palvelusektoreiden sisällä, vaikka lapsen arki on kokonaisuus, jossa eri toimijat, palvelut ja ympäristöt linkittyvät toisiinsa.
9/12 Yhteisten toimintaperiaatteiden puute voi toisaalta johtaa eriarvoisuuteen lasten ja lapsiryhmien välillä myös yksittäisen sektorin sisällä. On lisäksi tavallista, ettei lapsia huomioida erikseen silloin, kun tehdään koko kunnan asukkaita koskevia päätöksiä. UNICEFin tavoitteena on edistää lapsiystävällisyyttä läpi kuntaorganisaation. Siksi kehittämistyön aloittamiseksi tarvitaan kaikkia toimijoita velvoittava päätös. Miten tämä malli liittyy lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmiin / lastensuojelusuunnitelmiin? Hyvinvointiohjelma tai lastensuojelusuunnitelma voi olla yksi työkalu, jolla mallin tavoitteita edistetään. Mikäli ohjelmalla tai suunnitelmalla on kunnan kehittämistyössä riittävän vahva asema, mallin mukainen kehittämistyö voi jopa rakentua sen ympärille. Tämä edellyttää kuitenkin mm. sitä, että työssä on mukana riittävän laaja joukko eri toimijoita. Hyvinvointiohjelman tai lastensuojelusuunnitelman valmistelu-, toteutus- ja seurantaprosessia voidaan myös kehittää mallin toteuttamisen kautta niin, että se voi jatkossa toimia sellaisena strategisen suunnittelun ja koordinoinnin välineenä mitä Lapsiystävällinen kunta -mallissa tavoitellaan. Mitä mallin toteuttaminen maksaa kunnalle? Pitääkö mallia toteuttamaan palkata henkilökuntaa? UNICEF ei peri kunnalta maksuja mallista eikä siihen liittyvistä koulutuksista tai materiaaleista. Kunnan ei tarvitse palkata mallin toteuttamista varten uutta henkilökuntaa. Erityisesti ensimmäisen vuoden aikana kehittämistyö ja sen koordinoiminen vie kuitenkin työaikaa, ja tämä on tarpeen huomioida niin koordinaatioryhmän jäsenten kuin UNICEFyhteyshenkilön kohdalla. Miksi juuri UNICEFilla on Lapsiystävällinen kunta -malli? Malli perustuu UNICEFin kansainväliseen Child Friendly Cities -malliin. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa UNICEFille on määritelty velvoite ja mandaatti arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Kerätäänkö mallissa varoja UNICEFin työhön? Lapsiystävällinen kunta -malliin ei liity varainhankintaa.
10/12 LIITE 3 Valtuustoaloite pikavippimainosten kieltämisestä Riihimäen kaupungin omistamilla mainospaikoilla Valtuutettu Juha Ranta ym. jättivät seuraavan valtuustoaloitteen: Maksuhäiriöt yleistyvät jatkuvasti Suomessa. Useimmiten maksuhäiriömerkintöihin liittyvät myös ns. pikavipit, jotka saattavat helposti huonontaa velallisen tilannetta. Pikavippien jatkuva suosio on saanut maksuhäiriömerkinnät räjähdysmäiseen nousuun. Vuosittain uusia merkintöjä tulee noin 20 000. Etenkin nuoret ovat herkkiä ottamaan pikavippejä ja saattavat helposti ajautua velkakierteeseen. Pikavippien mainostaminen voi houkutella ihmisiä ottamaan pikavippejä herkemmin. Tämän vuoksi ehdotan, että myös Riihimäki kieltää julkisilla paikoilla pikavippien mainostamisen. Moni kunta on kieltänyt pikavippiyrityksien mainokset julkisilla paikoilla. Riihimäen tulisi liittyä näiden kuntien joukkoon. Valtuustoaloitteessani esitän, että Riihimäen kaupungin omistamilla mainospaikoilla ei mainostettaisi pikavippilainoja.
11/12 LIITE 4 RIIHIMÄEN NUORISOVALTUUSTO LAUSUNTO KOSKIEN PIKAVIPPIMAINOSTEN KIELTÄMISESTÄ RIIHIMÄEN KAUPUNGIN OMISTAMILLA MAINOSPAIKOILLA kannattaa aloitetta pikavippimainosten kieltämisestä Riihimäen kaupungin omistamilla mainospaikoilla. Riihimäki 12.2.2018 Olivia Mäenpää Puheenjohtaja
12/12 LIITE 5 n lausunto valtuustoaloitteeseen alle 25-vuotiaiden nuorten maksuttoman ehkäisyn edistämiseksi toteaa lausuntonaan seuraavaa: Aloitteessa halutaan nostaa maksuttoman ehkäisyn ikäraja 20 vuodesta 25 vuoteen. Yhtenä perusteluna mainitaan, että alle 25-vuotiaat nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita. Nuorisovaltuuston mielestä ei saa tulla tilannetta, jossa nuori tinkii ehkäisystä ja sukupuolitaudeilta suojautumisesta, koska niihin ei ole varaa. Ehkäisyn puuttuessa mahdollisesti aiheutuvat abortit ja sukupuolitaudit voivat vaikuttaa nuoren kehitykseen ja mielenterveyteen. Nuoren oman tilanteen vaikeutumisen lisäksi näidenkin hoitamisesta aiheutuu kustannuksia yhteiskunnalle. Pelkkä ikärajan nosto ei kuitenkaan ole ratkaisu itse ongelmaan. Jo nyt alle 20-vuotiailla on mahdollisuus maksuttomaan ehkäisyyn, mutta tieto siitä ei välttämättä tavoita nuoria. Ehkäisyvalistusta ja tietoa puutteellisen ehkäisyn ja sukupuolitaudeilta suojautumisen riskeistä on lisättävä ja etsittävä niiden esiintuomiseen uusia raikkaita keinoja. Nuorisovaltuusto ehdottaa, että Riihimäen kaupunki toimii esimerkkinä ja innoittajana lähialueen kunnille tukemalla alle 25-vuotiaiden maksutonta ehkäisyä. Ehdotamme myös, että ehkäisyvalistuksessa siirrytään uuteen toimintatapaan, jossa nuoret valistavat nuoria. Esimerkiksi yläkouluissa ja oppilaitoksissa voitaisiin järjestää kampanjatilaisuuksia, jossa valistusta ovat antamassa nuoret ja esimerkiksi hoitoalan opiskelijat. Riihimäki 12.2.2018 Olivia Mäenpää Puheenjohtaja