Kehyskuntien elinvoimaanalyysi Elinvoiman osatekijöiden tilastotarkastelu Väestö ja työpaikat 6.6.2018 Jaana Halonen
Tarkastelussa on mukana kehyskuntaverkostoon kuuluvat 28 kehyskuntaa ja niiden 7 keskuskaupunkia n kehyskunnat:,,,, n kehyskunnat:, n kehyskunnat:, en kehyskunnat:,,,,,, Turun kehyskunnat:,,,,, Lahden kehyskunnat:,,, n kehyskunnat: ja Kehyskunnissa asuu yhteensä 470 000 asukasta (keskuskuntineen yli 1,5 miljoonaa) 30 400 yritystoimipaikkaa 85 800 työntekijää yrityksissä 19 100 M liikevaihtoa/vuosi Aluerajat MML 2017
Kehyskunnat väkiluvun mukaan ryhmiteltynä yli 30000 4,,, 25000-30000 0 20000-25000 15000-20000 10000-15000 5000-10000 alle 5 000 2 4 4,,,,,, 7,,,,,, 7,,,,,,, 0 2 4 6 8
Kehyskuntien elinvoima-analyysi - Elinvoiman osatekijöiden tilastotarkastelu Analyysin aineiston muodostivat ensisijaisesti Tilastokeskuksen tilastot ja tietokannat. Analyysiin on valittu keskeisiä elinvoimaan liittyviä väestöä ja työpaikkoja kuvaavia muuttujia. Analyysissa on mukana sekä absoluuttisia että suhteellisia tarkasteluja. Absoluuttiset luvut perustuvat viimeiseen käytettävissä olevaan tilastovuoteen ja suhteelliset muutokset pääosin kehitykseen viimeisen 10 tai 5 vuoden ajalta. Analyysin kohteena ovat kehyskuntaverkostoon kuuluvat 28 kehyskuntaa ja niiden keskuskaupungit 7 kaupunkiseudulta. Verkostoon kuuluvat n kehyskunnat:,,,, n kehyskunnat:, n kehyskunnat:, en kehyskunnat:,,,,,, Turun kehyskunnat:,,,,, Lahden kehyskunnat:,,, n kehyskunnat: ja Koska kaupunkiseudut ovat toiminnallisia kokonaisuuksia, on tarkasteluihin otettu mukaan myös kaupunkiseutujen keskuskaupungit. Kunnat esitetään graafeissa aina samassa järjestyksessä kaupunkiseuduittain. Absoluuttisia vertailuja esitettäessä kunkin kaupunkiseudun kehyskunnat on merkattu samalla värillä. Absoluuttisia lukuja esitettäessä keskuskaupungit on erotettu omaan vertailugraafiinsa suurten mittakaavaerojen vuoksi. Suhteellisia osuuksia esitettäessä kehyskunnat ja keskuskaupungit on sen sijaan esitetty samassa kuviossa, kehyskunnat sinisellä värillä ja keskuskaupungit keltaisella. Mukana olevissa taulukoissa tuodaan esille kehyskuntien merkitystä tarkasteltavaan ilmiöön koko kaupunkiseudulla. Karttakuvissa on kuvattu tilannetta koko maan osalta.
Sisältää tarkasteluja seuraavista aiheista: 1. Väkiluku 2017, 2 diaa 2. Väestönmuutos 2010 2017, 3 diaa 3. Väestöennuste 2035, 2 diaa 4. Muuttovetovoima, 3 diaa 5. Väestön keski-ikä, 2 diaa 6. Syntyneet, 2 diaa 7. Vieraskieliset, 2 diaa 8. Taloudellinen huoltosuhde 9. Työpaikkakehitys 2010-2015, 3 diaa 10. Informaatiosektorin työpaikat, 2 diaa 11. Työllisyysaste 2010-2016 12. Yrityskanta, 3 diaa 13.Työpaikkaomavaraisuusaste 2015 14. Koulutustaso/Tutkinnon suorittaneet 15. Sairastavuusindeksi
Väkiluku 2017 kehyskunnissa 14 830 12 150 18 978 10 097 9 782 21 657 16 221 23 782 19 128 8 248 9 966 17 535 10 133 9 019 6 730 22 829 9 285 19 237 4 460 3 991 19 596 19 167 24 234 6 263 31 437 33 322 32 878 33 099 Väkiluku 2017 vuoden lopussa Kehyskunnat yhteensä 8,5 % koko maan väestöstä. Kaupunkiseudut yhteensä 28 % koko maan väestöstä. Väkiluku 2017 keskuskaupungissa ja kehyskunnissa yhteensä n kehyskunnat n kehyskunnat n kehyskunnat Lahden kehyskunnat n kehyskunnat en kehyskunnat Turun kehyskunnat 26 980 29 075 31 439 53 383 76 067 67 379 118 209 119 573 106 350 140 188 153 448 201 810 189 669 231 853 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000
Väkiluku 2017 Kaupunkiseutukehyskunnat vertailu Kaupunkiseudun väestö yhteensä Seudun kehyskuntien väestö yht. Kehyskuntien osuus koko kaupunkiseudun väestöstä Turun kaupunkiseutu 296 019 106 350 35,9 en kaupunkiseutu 385 301 153 448 39,8 n kaupunkiseutu 255 193 53 383 20,9 Lahden kaupunkiseutu 186 952 67 379 36,0 n kaupunkiseutu 149 648 31 439 21,0 n kaupunkiseutu 169 263 29 075 17,2 n kaupunkiseutu 103 047 26 980 26,2 Yhteensä 1 545 423 468 054 Koko maa 5 513 130 8,5
Väkiluvun muutos %:na kehyskunnissa 2010 2017 KOKO MAA Väestönmuutos 2010-2017 -7,3-3,5-1,0-0,5-1,3-5,6-3,6-0,8 2,6 3,8 3,1 2,6 1,8 2,6 2,0 1,9 4,6 5,2 4,9 5,9 5,3 6,2 7,2 8,1 7,8 7,0 7,1 7,6 7,7 9,1 8,8 8,7 10,5 12,1 10,9 11,6-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 Kehyskuntien osuus 13,5 % koko maan väestömuutoksesta. Kaupunkiseutujen osuus koko maan väestömuutoksesta 63 %. Väkiluvun muutos keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa yhteensä 2010-2017 n kehyskunnat n kehyskunnat n kehyskunnat Lahden kehyskunnat n kehyskunnat en kehyskunnat Turun kehyskunnat -1846-127 987 1677 2762 2991 3827 4273 5873 9372 9839 12343 16391 18636-5000 0 5000 10000 15000 20000
Väkiluvun muutos 2010-2017 Seutu-kehys vertailu Kaupunkiseudun väestömuutos yhteensä Seudun kehyskuntien väestömuutos yht. Kehyskuntien osuus koko kaupunkiseudun väestömuutoksesta Turun kaupunkiseutu 16 616 4 273 25,7 en kaupunkiseutu 28 475 9 839 34,6 n kaupunkiseutu 20 218 3 827 18,9 Lahden kaupunkiseutu 1 145-1 846-161,2 n kaupunkiseutu 5 746-127 -2,2 n kaupunkiseutu 11 049 1 677 15,2 n kaupunkiseutu 3 749 987 26,3 Yhteensä 86 998 18 630 Koko maa 137 854 13,5
Lähde: Tilastokeskus Väkiluvun muutos %:na kunnittain 2008-2017 Koko maan väkiluku kasvoi aikavälillä 2008-2017 yhteensä 187 000 henkilöllä eli 3,5 %. Kaikkiaan 218 kuntaa menetti väestöään ja vain 89 kunnassa väkimäärä lisääntyi jakson aikana. Kartalle on merkitty punaisella voittajat ja sinisellä häviäjät. Suurin voitto %:na Suurin tappio %:na Jomala 24,0 Sottunga -20,0 19,1 Hyrynsalmi -19,2 18,2 Posio -17,7 15,6 Isojoki -17,3 Espoo 15,5 Parikkala -17,3 14,5 Salla -17,0 Vantaa 14,1 Kivijärvi -16,9 Sipoo 13,8 Hartola -16,8 Lemland 13,7 Savukoski -16,8 Luoto 13,2 Puumala -16,5 Uurainen 12,8 Juuka -16,4 Kauniainen 12,6 Multia -16,2 12,2 Puolanka -16,1 Helsinki 11,6 Rääkkylä -16,1 Seinäjoki 11,5 Rautjärvi -16,1 Järvenpää 11,2 Karijoki -15,6 10,6 Ilomantsi -15,3 10,6 Vaala -15,2 Ylivieska 10,5 Ylitornio -15,0 10,5 Heinävesi -15,0 Kuntarajat MML 2017 Karttakuva Kuntaliitto JAH 21.5.2018
Väkiluvun muutos %:na kehyskunnissa 2017 2035 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan KOKO MAA -17,0-0,2-0,5-7,7-3,4-1,7 2,0 3,3 2,1 3,0 5,7 5,9 2,8 8,4 5,8 7,6 9,1 6,2 4,5 4,0 8,5 11,1 9,2 7,7 9,5 8,0 7,7 8,2 16,3 11,6 14,6 17,1 14,9 16,2 20,4 31,4-20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 Väestöennuste 2035 Kehyskuntien osuus 11 % koko maan ennakoidusta väestönkasvusta. Kaupunkiseutujen osuus yhteensä 46 %. Väkiluvun muutos keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa yhteensä 2017-2035 n kehyskunnat n kehyskunnat n kehyskunnat -321 Lahden kehyskunnat-1 902 n kehyskunnat en kehyskunnat Turun kehyskunnat 2 757 1 868 4 476 5 401 4 127 7 803 11 820 10 802 15 222 20 660 25 714 34 468-5 000 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000
Väestöennuste 2017-2035 Väestönkasvu kaupunkiseuduilla yht. Väestönkasvu kehyskunnissa yhteensä Kehyskuntien osuus koko kaupunkiseudun väestönkasvusta Turun kaupunkiseutu 23 025 7 803 33,9 en kaupunkiseutu 46 374 20 660 44,6 n kaupunkiseutu 38 595 4 127 10,7 Lahden kaupunkiseutu 3 499-1 902-54,4 n kaupunkiseutu 10 481-321 -3,1 n kaupunkiseutu 13 688 1 868 13,6 n kaupunkiseutu 7 233 2 757 38,1 Yhteensä 142 895 34 992 Koko maa 312 095 11,2
Kokonaisnettomuutto (henkilöitä) 2010 2016 307-79 253 367-450 -82-17 -533-437 -73-57 299 139-317 -186 668 1 344 848-121 1 462 22 1 058-63 838 797 321-527 111-1 000-500 0 500 1 000 1 500 2 000 Muuttovetovoima 2010-2016 282 000 ihmistä vaihtoi kotikuntaa Suomessa v. 2016 Ulkomailta Suomeen muutti yhteensä 34 900 ja Suomesta ulkomaille 18 100 henkilöä. Kokonaisnettomuutto (henkilöitä) keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa yhteensä 2010 2016 n kehyskunnat n kehyskunnat n kehyskunnat Lahden kehyskunnat-1 060 n kehyskunnat en kehyskunnat Turun kehyskunnat -532-122 228 620 1 325 1 709 1 477 2 601 3 432 4 320 5 281 5 647 8 500-2 000 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000
Yhteensä 33 426 Nettomuutto 2010-2016 Nettomuutto kaupunkiseuduilla yht. Nettomuutto kehyskunnissa yhteensä Kehyskuntien osuus koko kaupunkiseudun nettomuutosta Turun kaupunkiseutu 7 124 1 477 20,7 en kaupunkiseutu 13 781 5 281 38,3 n kaupunkiseutu 4 198-122 -2,9 Lahden kaupunkiseutu 649-1 060-163,3 n kaupunkiseutu 2 900-532 -18,3 n kaupunkiseutu 3 221 620 19,2 n kaupunkiseutu 1 553 228 14,7
Lähde: Tilastokeskus Kokonaismuuttovoitto/-tappio kunnittain 2016 108 kuntaa sai muuttovoittoa ja 203 kuntaa kärsi muuttotappiota. Eniten voittoa: Eniten tappiota: Helsinki 5 102 Äänekoski -184 Vantaa 3 616 Raahe -158 Espoo 2 955 Raasepori -158 2 673 Saarijärvi -152 1 703 Hanko -140 1 048 Kouvola -137 932 Pieksämäki -127 863 Salo -124 821 Janakkala -123 Sipoo 477 Pedersören -122 441-120 Järvenpää 421 Kurikka -117 409 Kuusamo -115 Rovaniemi 355 Rauma -114 Seinäjoki 288 Kauhava -112 Kirkkonummi 221 salmi -111 Porvoo 198 Alavus -109 Lappeenranta 195 Kankaanpää -108 Eurajoki 150 Haapajärvi -108 134 Hamina -104 129 Imatra -104 121-104 Maarianhamina 119 Tornio -103 115 Vaasa -103 Hyvinkää 110 Lohja -101 * Maahan- ja maastamuutto sekä maassamuutto yhteensä. Kuntarajat MML 2017 Karttakuva Kuntaliitto JAH 23.5.2018
Väestön keski-ikä kehyskunnissa vuonna 2017 Vuonna 2017 Suomen väestön keski-ikä oli 42,7 vuotta (mediaani 46,2 v.). Maailman väestön keski-ikä on 30 (YK). Väestö vanhenee, kymmenen vuotta sitten keski-ikä Suomessa oli 41,1. Useimmissa kehyskunnissa keski-ikä on maan keskiarvoa alhaisempi samoin kuin keskuskaupungeissa. Kehyskuntien (ja koko maan) alhaisin (31,6) ja korkein (49,6). Koko maan korkein Sottunga 58,3. KOKO MAA 42,7 42,2 39,0 42,6 39,7 40,1 39,4 42,0 48,2 41,0 43,6 44,3 43,7 49,6 48,6 38,2 40,2 37,3 31,6 38,7 33,8 40,8 41,3 38,3 41,6 46,9 39,7 40,7 39,6 41,8 40,5 41,8 40,9 45,2 43,6 40,8 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0
Lähde: Tilastokeskus Väestön keski-ikä kunnittain v. 2017 Vuonna 2017 Suomen väestön keski-ikä oli 42,7 vuotta (mediaani 46,2 v.). Väestö vanhenee, kymmenen vuotta sitten keski-ikä oli 41,1. Alhaisimmat: Korkeimmat: 31,6 Sottunga 58,3 33,8 Kuhmoinen 55,5 Luoto 33,9 Puumala 55,0 Lumijoki 36,5 Luhanka 54,7 37,3 Sysmä 54,1 Sievi 37,5 Hyrynsalmi 54,0 Pedersören kunta 37,9 Ristijärvi 53,9 38,2 Rääkkylä 53,9 38,3 Ilomantsi 53,8 Espoo 38,3 Salla 53,8 38,7 Kustavi 53,7 Jomala 38,7 Posio 53,6 Uurainen 38,7 Tervo 53,6 39,0 Vesanto 53,5 Pornainen 39,1 Pello 53,4 Vantaa 39,2 Puolanka 53,4 Ylivieska 39,2 Rautavaara 53,4 Perho 39,3 Parikkala 53,3 39,4 Rautjärvi 53,2 Nurmijärvi 39,4 Kemijärvi 53,1 Kirkkonummi 39,5 Heinävesi 52,9 39,6 Padasjoki 52,9 39,7 Sulkava 52,9 39,7 Hartola 52,8 Nivala 39,8 Juuka 52,6 Kuntarajat MML 2017 17 Lähde: Tilastokeskus Karttakuva Kuntaliitto JAH 23.5.2018
Vuonna 2017 syntyneet 2017 Suomeen syntyi 50 321 lasta. Syntyneitä koko maassa 50 300 Kuolleita koko maassa 53 700 Kehyskuntien maximit ja minimit: Eniten: Vähiten: 353 41 350 44 290 50 290 61 258 75 Syntyneiden määrä (abs.) kaupunkiseuduittain 2017, keskuskaupunki ja kehysalue erikseen 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Syntyneitä / 1000 asukasta v. 2017 KOKO MAA 6,1 5,6 6,4 7,9 7,7 7,8 8,1 9,1 8,5 8,9 8,8 8,7 9,0 8,7 8,3 9,2 9,2 9,8 9,9 9,8 9,4 10,1 10,0 9,7 10,9 10,7 10,6 10,7 10,1 11,5 11,9 11,3 11,0 12,9 14,3 15,2 Keskuskaupunki Kehyskunnat 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0
Lähde: Tilastokeskus Suomeen syntyi ennätysvähän lapsia vuonna 2017 2017 Suomeen syntyi 50 321 lasta. Eniten: Vähiten: Helsinki 6566 Kökar 0 Espoo 3089 Sottunga 0 Vantaa 2513 Lumparland 1 2274 Sund 1 2205 Brändö 2 1775 Föglö 2 1377 Geta 2 1050 Kumlinge 2 1048 Luhanka 2 Pori 709 Puumala 4 Seinäjoki 673 Savukoski 4 664 Vårdö 4 Vaasa 622 Kannonkoski 5 Lappeenranta 613 Pelkosenniemi 5 Rovaniemi 606 Pertunmaa 5 Kouvola 605 Hailuoto 6 Hämeenlinna 589 Kivijärvi 6 Kokkola 519 Kuhmoinen 6 Mikkeli 433 Kustavi 6 Porvoo 429 Lestijärvi 6 Hyvinkää 410 Utsjoki 6 Järvenpää 410 Vesanto 6 Kuntarajat MML 2017 Karttakuva Kuntaliitto JAH 21.5.2018
Vieraskielisten määrän muutos 2008-2017 Koko maassa vieraskielisten määrä lisääntynyt 10 vuodessa 183 000:lla. Kehyskuntien osuus 3 % koko maan muutoksesta. Kaupunkiseutujen osuus koko maan muutoksesta 20 % Vieraskielisten määrän muutos viimeisten 10 vuoden aikana kaupunkiseuduittain n seutu n seutu n seutu Lahden seutu n seutu en seutu Turun seutu 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 Keskuskaupunki Kehyskunnat yht Vieraskielisten määrän muutos viimeisten 10 vuoden aikana kehyskunnissa 119 57 148 55 53 141 185 248 257 68 16 82 21 67 9 268 210 315 41 329 33 323 51 762 297 203 806 77 0 200 400 600 800 1000
Vieraskielisten muutos 2008-2017 Vieraskieliste n kasvu kaupunkiseuduilla yht. Vieraskielisten kasvu kehyskunnissa yhteensä Kehyskuntien osuus koko kaupunkiseudun vieraskielisten kasvusta Turun kaupunkiseutu 11 396 2 196 19,3 en kaupunkiseutu 9 230 1 519 16,5 n kaupunkiseutu 4 620 195 4,2 Lahden kaupunkiseutu 4 425 758 17,1 n kaupunkiseutu 2 515 194 7,7 n kaupunkiseutu 3 211 203 6,3 n kaupunkiseutu 1 972 176 8,9 Yhteensä 37 369 5 241 Koko maa 182 787 2,9
Taloudellinen huoltosuhde vuosina 2006-2016 Taloudellinen huoltosuhde -muuttuja kuvaa eityöllisten määrää suhteessa työllisiin. Mitä alhaisempi on suhdeluku, sitä kilpailukykyisempi alue on taloudellisesta näkökulmasta. Taloudellisen huoltosuhteen arvoon vaikuttaa alueen väestörakenne, mutta lisäksi siihen vaikuttavat taloustilanne ja paikallisesti myös alueen työllisyystilanne. Jos esim. jokin yritys lopettaa toimintansa tai siirtää tuotannon toiseen kuntaan, maakuntaan tai jopa ulkomaille, heijastuu se välittömästi taloudelliseen huoltosuhteeseen. Useinkaan korvaavia työpaikkoja ei heti ole tarjolla, jolloin työttömien osuus kasvaa. Väestöllisessä huoltosuhteessa tällainen suhdannevaihtelu ei näy. Työssäkäyvien määrä heijastuu kunnan maksukykyyn. Mitä vähemmän on työssäkäyvää väestöä, sitä pienempi on kunnan tuloverokertymä. Vuonna 2016 koko maan taloudellinen huoltosuhde oli 143 eli sataa työllistä kohden oli 143 ei-työllistä henkilöä. Kunnittaiset arvot vaihtelevat koko maassa 85:stä (Sottunga) 256:een (Rautavaara). KOKO MAA Taloudellinen huoltosuhde heikkeni kaikissa vertailujoukon kunnissa vuosien 2006-2016 aikana. 120,5 Taloudellinen huoltosuhde 2016 Huoltosuhteen muutos 2006-2016 142,8 164,4 133,9 152,5 144,4 156,4 131,3 143,2 171 136,8 156,5 153,1 146,2 184,6 172,9 146,6 191,7 142,1 162,2 171,6 171,3 139,3 137,2 135,6 144,2 172 126,5 142,4 135,2 141 125 131,6 123,5 138,4 135,3 0 50 100 150 200 250 KOKO MAA 2,4 8,9 5,6 3,1 6 7,4 14,3 13,7 13,1 17,2 19,7 14,7 18,3 24,4 15,8 9,6 19 7,5 13,8 5,5 21,2 21,1 21,1 25,7 14,5 14,7 6,4 16,2 15,9 14,2 20,6 10,7 26,3 23,7 13,3 40,2 0 10 20 30 40 50
Työpaikkakehitys vuosina 2010-2015 Luvut pitävät sisällään kaikkien työnantajasektoreiden työpaikat - kuntien, valtion, valtioenemmistöisten osake-yhtiöiden, yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Työpaikkojen määrä väheni koko maassa vuosina 2010-2015 lähes 70 000:lla. Muutama kehyskunta onnistui kuitenkin lisäämään työpaikkoja myös tällä jaksolla, jopa poikkeuksellisen paljon. Työpaikkojen kehitys (abs.) 2010-2015 keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa yhteensä n kehyskunnat n kehyskunnat n kehyskunnat Lahden kehyskunnat -2304 n kehyskunnat en kehyskunnat Turun kehyskunnat -2116-1371 -957-582 -492-297 948 1233-2500 -2000-1500 -1000-500 0 500 1000 1500-80 -64 183 357 634 Kaikkien työpaikkojen kehitys (muutos %) 2010-2015 KOKO MAA -4,4-6,7-12,3-10,3-7,8-14,3-3,0-0,2-9,7-2,8-1,0-5,3 0,0-10,6-3,8-3,2-0,4-4,6-7,0-5,5-3,2-3,7-2,0-1,5 0,4 0,4 4,7 1,5 1,3 1,8 1,8 4,0 4,4 12,4 12,0 22,9-20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 30,0
Avoimen sektorin työpaikkakehitys vuosina 2010-2015 Avoin sektori pitää sisällään yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Koko maassa avoimen sektorin työpaikat vähenivät tarkastelujaksolla yhteensä reilulla 40 000:lla. Avoimen sektorin työpaikkakehitys (abs.) 2010-2015 keskuskaupungissa ja kehyskunnissa yhteensä n kehyskunnat n kehyskunnat n kehyskunnat Lahden kehyskunnat n kehyskunnat en kehyskunnat Turun kehyskunnat -1856-1524 -1095-47 -90-154 -11 1154 1416 1649 1712 2379-2500 -2000-1500 -1000-500 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 178 435 Avoimen sektorin työpaikkakehitys (muutos %) 2010-2015 KOKO MAA -17,4-10,2-4,2-9,0-13,2-12,0-9,0-11,6-7,2-7,9-5,4-4,5-4,5-2,3-4,7-6,4-5,5-2,6-0,2-2,3-1,8 0,0-0,5 1,1 2,1 1,7 2,6 1,7 1,6 3,9 7,5 9,9 14,0 20,5 16,0 27,9-20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0
Avoimen sektorin osuus työpaikoista 2010-2015 Avoin sektori pitää sisällään yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Koko maassa avoimen sektorin työpaikkoja oli v. 2015 yhteensä 1 555 000 eli 69 % kaikista työpaikoista. Avoimen sektorin osuus 0n pysynyt ennallaan tämän 5 vuoden tarkastelujakson aikana. Avoimen sektorin työpaikkaosuuden (%-yks.) muutos keskuskaupungissa ja kehyskunnissa yhteensä 2010-2015 n kehyskunnat n kehyskunnat n kehyskunnat Lahden kehyskunnat -1,2 n kehyskunnat en kehyskunnat Turun kehyskunnat -0,2-0,2 0,0 0,2 0,7 0,8-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 1,1 1,1 1,3 1,5 1,6 2,2 2,9 Avoimen sektorin osuus työpaikoista 2015 KOKO MAA 68,9 62,6 63,6 64,5 65,3 71,2 73,0 59,9 74,2 65,1 69,8 76,3 74,2 75,7 73,5 66,3 61,9 75,6 60,0 66,7 65,0 71,3 71,3 74,5 67,5 71,6 70,2 68,2 71,4 67,2 75,7 74,4 74,2 66,5 78,5 85,5 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0
Informaatiosektorin työpaikat 2015 Informaatiosektorin työpaikkoja oli koko maassa yhteensä 155 000 eli 7 % kaikista työpaikoista. Kehyskunnissa informaatiosektorin työpakkaosuudet ovat tyypillisesti pienempiä kuin koko maassa tai keskuskaupungeissa. Informaatiosektorin työpaikat keskuskaupungissa ja kehyskunnissa yhteensä 2015 n kehyskunnat n kehyskunnat n kehyskunnat Lahden kehyskunnat n kehyskunnat en kehyskunnat Turun kehyskunnat 75 119 85 250 445 986 1163 2013 2281 3118 4738 6845 9278 14191 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 Informaatiosektorin työpaikat kehyskunnissa v. 2015 24 17 14 25 10 33 31 51 47 33 42 35 38 86 68 70 76 102 132 129 181 194 173 204 178 215 280 635 0 200 400 600 800 Informaatiosektorin työpaikkojen osuus työpaikoista v. 2015 KOKO MAA 0,7 1,5 0,6 1,0 1,6 1,2 1,4 1,6 1,2 1,0 1,5 1,7 1,0 2,1 3,0 2,0 1,2 2,1 2,9 2,2 0,9 3,2 2,9 2,3 1,9 2,3 4,6 5,3 6,9 6,1 6,2 7,2 7,1 7,9 11,1 12,3 0,0 5,0 10,0 15,0
Informaatiosektorin työpaikkojen muutos 2010-2015 Informaatiosektorin työpaikkoja oli koko maassa yhteensä 155 000 eli 7 % kaikista työpaikoista. Vuosina 2010-2015 ko. sektorin työpaikat vähenivät koko maassa noin 17 000:lla. Muutos on koskettanut voimakkaasti etenkin tta, a ja ä. Kehyskunnissa kehitys ei ole ollut yhtä radikaalia, monissa ko. sektorin työpaikat jopa lisääntyneet ajanjaksolla. Informaatiosektorin työpaikkojen muutos 2010-2015 keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa yhteensä n kehyskunnat n kehyskunnat n kehyskunnat Lahden kehyskunnat n kehyskunnat en kehyskunnat Turun kehyskunnat -2055-1763 -589-285 -87-9 -43-44 59 84 149-2500 -2000-1500 -1000-500 0 500-23 50 28 Informaatiosektorin työpaikkojen muutos 2010-2015 -138-95 -45-36 -38-11 -15-7 -2-9 5 2 2 1 4 9 11 7 22 23 19 14 20 14 23 55 62 155-200 -150-100 -50 0 50 100 150 200
Työllisyysaste 2010-2016 18-64 -v. työllisten osuus samanikäisestä väestöstä, % Nykyisen hallitusohjelman tavoite 72 %:n työllisyysaste. Työllisyysaste 2016 KOKO MAA 68,6 60,3 73,0 68,4 63,9 70,5 75,0 65,9 66,6 73,4 65,2 70,9 72,7 64,0 69,2 64,4 64,2 72,6 74,8 67,6 71,9 63,9 73,3 73,9 70,8 68,2 75,4 73,4 73,9 64,0 76,4 74,8 77,6 72,6 70,7 78,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Työllisyysasteen muutos 2010-2016 KOKO MAA -1,5-1,5-1,3-1,3-1,3-1,0-0,3-0,7-0,4-0,1-0,1 0,0 0,2 0,2 0,0 0,5 0,3 0,5 0,6 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,8 1,0 1,3 1,0 1,3-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 0,9 0,9 1,4 1,6 1,5 1,9 2,6
Yrityskanta 2013-2017 Yrityksiä oli vuoden 2017 alkupuolella koko maassa yhteensä 365 000. Näistä 87 000 oli 7 suurimmalla kaupunkiseudulla. Kehyskunnissa oli 28 000 yhteensä yritystä eli 8 % koko maan yrityksistä. Yrityskanta kaupunkiseuduittain 2017Q1 n kaupunkiseutu n kaupunkiseutu n kaupunkiseutu Lahden kaupunkiseutu n kaupunkiseutu en kaupunkiseutu Turun kaupunkiseutu 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 keskuskaupunki kehysalue Yrityskanta kehyskunnissa 2017Q1 763 693 1009 617 562 1007 616 986 1434 1132 482 816 449 417 298 1956 1437 1719 677 1072 291 2133 357 2195 1451 1467 1465 478 0 500 1000 1500 2000 2500
Yrityskannan muutos 2013-2017 Yrityksiä oli vuoden 2017 alkupuolella koko maassa yhteensä 365 000. Viiden vuoden aikana 2013-2017 yrityskanta kasvoi koko maassa vajaalla 10 000:lla. Yritysten määrä väheni tai pysyi ennallaan 136 kunnassa ja lisäntyi 175 kunnassa. Useimmissa kehyskunnissa yritysten määrä lisääntyi. Yrityskannan (abs.) muutos keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa yhteensä 2013Q1-2017Q1 n kehyskunnat n kehyskunnat n kehyskunnat -12 Lahden kehyskunnat -48 n kehyskunnat en kehyskunnat Turun kehyskunnat 66 111 118 173 181 171 215-100 0 100 200 300 400 500 600 700 359 397 443 482 606 Yrityskannan muutos %:na 2013Q1-2017Q1 KOKO MAA -6,0-5,6-2,4-2,5-2,2-0,2-0,7-1,9-0,6 0,6 0,4 1,5 2,8 4,7 4,8 4,7 6,5 4,3 2,4 3,3 3,7 3,5 4,4 5,0 5,1 6,4 5,9 4,0 5,5 3,8 2,5 6,5 3,4 10,0 12,6 12,3-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0
Yrityskannan muutos 2013Q1-2017Q1 Muutos kaupunkiseuduilla yht. Muutos kehyskunnissa yhteensä Kehyskuntien osuus koko kaupunkiseudun muutoksesta Turun kaupunkiseutu 777 171 22,0 en kaupunkiseutu 663 181 27,3 n kaupunkiseutu 515 118 22,9 Lahden kaupunkiseutu 167-48 -28,7 n kaupunkiseutu 347-12 -3,5 n kaupunkiseutu 554 111 20,0 n kaupunkiseutu 239 66 27,6 Yhteensä 3 262 587
Työpaikkaomavaraisuusaste 2015 Kuntakohtaiset työpaikkaomavaraisuusasteet vaihtelivat vuonna 2015 Taipalsaaren 41,5:stä Pyhännän 145:een. Koko maan kaikkien kuntien työpaikkaomavaraisuuden mediaaniarvo oli 89. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2015 noin joka kolmas työllinen kävi töissä kotikuntansa ulkopuolella. Pendelöinti oli yleisempää valtionhallinnossa kuin yrityssektorilla. Keskimääräinen työmatka oli myös pidempi valtionhallinnon työntekijöillä kuin yrityssektorin työntekijöillä. Keskimääräinen työmatka linnuntietä mitaten vuonna 2015 oli 14,1 kilometriä. Yrityksissä työskentelevillä keskimääräinen työmatka oli 15,7 kilometriä. Työpaikkaomavaraisuus kehyskunnissa ja keskuskaupungeissa 2015 54,1 68,5 73,2 65,2 76,6 76,9 69,7 62,3 73,8 72,0 75,7 58,7 73,3 57,8 46,8 65,0 70,2 80,1 83,2 77,2 64,7 63,4 64,0 69,6 72,1 93,5 60,8 114,7 107,6 105,2 108,1 95,6 104,8 122,8 124,2 0,0 50,0 100,0 150,0
Väestön koulutustaso 2016 Tutkinnon suorittaneita, % Tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos 2011-2016 Ylemmän korkea-asteen ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus yht. KOKO MAA 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tutkinnon suorittaneita yht., % KOKO MAA 2,2 2,9 2,8 2,8 2,7 3,6 3,4 3,3 3,5 3,5 3,7 3,8 3,7 3,5 3,5 3,7 3,8 4,0 4,3 4,2 3,9 4,0 4,2 3,1 4,1 3,8 3,2 3,2 3,2 4,1 3,9 3,6 3,6 4,5 4,4 4,6 KOKO MAA 4,9 8,1 7,2 4,0 6,6 4,5 5,8 4,9 6,1 6,0 5,7 5,6 5,5 7,1 8,2 7,6 8,3 10,0 9,7 8,6 10,0 10,8 10,3 12,4 12,7 13,3 13,7 11,3 13,5 10,6 8,9 12,7 13,0 11,2 10,0 15,5 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, % 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0
Sairastavuusindeksi 2008-2017 Indeksin arvo vaihtelee koko maassa 44 ja 162 välillä Kehyskunnissa indeksin arvot välillä 83-121 Koko maan pienimmät arvot Ahvenanmaan kunnissa Manner-Suomen alhaisimmat arvot Kauniaisissa (69), Espoossa (76) ja Sipoossa (77) Isoja eroja kuntien kesken muutoksessa 2008-2017. Lähde: KELA, Kelasto tietokanta http://raportit.kela.fi/approot/lisatied/nit079a_fi.html Indeksi 2017 Muutos 2008-2017 85,8 86,1 83,4 92,4 90,5 93,4 89,5 96,5 96,0 96,4 92,0 99,2 97,4 97,9 98,6 94,7 100,6 101,1 103,3 100,1 100,4 103,7 103,9 100,7 102,5 100,1 108,1 113,3 111,0 107,3 115,4 118,2 118,1 113,9 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0-2,1-0,8-3,3-0,6-6,1-3,2-3,0-0,4-0,1-1,6-12,7-1,7-1,0-9,6-0,3-6,6-2,4-3,2 1,2 1,8 1,1 1,3 1,0 4,9 0,8 3,9 1,3 1,5 1,5 0,9 3,9 3,3 9,2 7,0 8,2-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0
Elinvoima-analyysin jatko-osa (-t?) Mahdollisia lisävertailuja Talous ja kustannukset? Kaupunkiseutukohtaiset yhteenvedot Kaupunkiseutukohtaiset analyysit peilaten ilmiöitä tulevaisuuden kunnan tehtäviin. Esim. mitä esitetyt väestömuutokset tarkoittavat perusopetuksen näkökulmasta.