Markkinakatsaus. Viikko 18/2018. Globaali noususuhdanne osoittaa jo jäähtymisen merkkejä Suomen taloussuhdanne saa jatkoajan

Samankaltaiset tiedostot
Markkinakatsaus. Viikko 8/2018. BoE:n seuraavat siirrot riippuvat Brexit-sovusta Ruotsin asuntohintojen lasku pysähtyi tammikuussa

Markkinakatsaus. Viikko 15/2018. Kruunu vajonnut jo finanssikriisin aikaisille tasoille USA:n työmarkkinaraportti tuotti yllättävän pettymyksen

Markkinakatsaus. Viikko 19/2018. Kypsyvä suhdanne ja korkojen nousu koettelevat arvopaperihintoja

Markkinakatsaus. Viikko 17/2018. EKP ei kiirehdi rahapolitiikan normalisointiviestien kanssa

Markkinakatsaus. Viikko 7/2018. Inflaatiouhka hermostuttaa markkinoita. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 12/2018. Vaikuttaako Ruotsin asuntohintojen lasku myös kulutukseen?

Markkinakatsaus. Viikko 13/2018. USA saa lyhytaikaista tukea finanssipolitiikasta, mutta riskillä Kauppasodan pelko varjostaa sijoitusmarkkinoita

Markkinakatsaus. Viikko 20/2018. Turbulenssia EM-markkinoilla EKP selventää ohjeistustaan rahapolitiikan suunnasta

Markkinakatsaus. Viikko 21/2018. Öljyn hinta saa tukea monelta suunnalta Ruotsin asuntohinnat vakautumassa

Markkinakatsaus. Viikko 11/2018. Entistä vahvempi puoluejohtaja Xi keskittyy uudistuksiin USA:n työllisyys kukoistaa, mutta se ei näy palkoissa

Markkinakatsaus. Viikko 50/2017. Dollarin vahvistuminen jää maltilliseksi. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 22/2018 Ei toistaiseksi syytä panikoida EM-turbulenssista

Markkinakatsaus. Viikko 25/2018 Kaupan jännitteistä lisähuolta Kiinan kasvunäkymille

Markkinakatsaus. Viikko 6/2017. EKP katsoo läpi sormien, kun inflaatio kiihtyy väliaikaisesti

Markkinakatsaus. Viikko 5/2018. Suomi nauttii yhä vahvasta kasvuvireestä EKP kantaa huolta valuutan vahvistumisesta

Markkinakatsaus. Viikko 23/2018 Italiassa rauhallisempaa, mutta kuinka kauan? Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 9/2018. Euroalueen tähtihetki on tässä ja nyt! Korkomarkkinan fokus edelleen USA:n inflaatiossa

Markkinakatsaus. Viikko 47/2017. Kiinan lokakuun data enteilee hitaampaa kasvua Ruotsin asuntojen hinnat laskussa lokakuussa

Markkinakatsaus. Viikko 24/2018 Keskuspankit sijoittajien luupin alla. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 44/2017. EKP:n exitin onnistunut ensiaskel EKP pakottaa Riksbankenin odottamaan

Markkinakatsaus. Viikko 16/2018. Ruotsissa asuntojen hinnat vakaantuivat maaliskuussa Inflaatiomysteeristä rahateorian opein

Markkinakatsaus. Politiikalla merkittävä vaikutus myös valuuttoihin. Viikko 21/2017

Pohjois-Korean kriisi nostanut markkinavolatiliteettia vain maltillisesti

Markkinakatsaus. Viikko 38/2017. Fed aloittanee taseen pienentämisen mutta miten he näkevät korkouran?

Markkinakatsaus. Viikko 6/2018. Suhteelliset rahapolitiikkaodotukset heikon dollarin takana Herääkö palkkainflaatio vihdoin USA:ssa?

Markkinakatsaus. Viikko 43/2017. Keskuspankit päättämässä määräelvytystään. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 15/2017. Katsauksia USA:n, euroalueen ja Kiinan talouksiin

Markkinakatsaus. Viikko 33/2017. Miksi dollari on heikentynyt euroon nähden. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 49/2017

Markkinakatsaus. Viikko 37/2017. Johtopäätökset EKP:n viime viikon korkokokouksesta Jälleen merkkejä Kiinan kasvun hidastumisesta

Markkinakatsaus. Viikko 45/2017. Republikaaneilla yhä haasteita verouudistuksen kanssa. Fedin uusi pääjohtaja Powell edustaa jatkuvuutta

Markkinakatsaus. Viikko 10/2018. Kauppasodan uhka varjostaa markkinatunnelmia Italian vaalitulos tietää haastavia hallitusneuvotteluja

Markkinakatsaus. Viikko 41/2017. Tuotantoleikkaukset tukevat monien raaka-aineiden hintoja

Markkinakatsaus. Viikko 40/2017. USA:n verolakiuudistuksen tiellä vielä monta mutkaa

Markkinakatsaus. Viikko 25/2017. Katsauksia euroalueen, USA:n ja Kiinan talouksiin Fed aloittaa tänä vuonna taseensa pienentämisen

Markkinakatsaus. Viikko 20/2017. Kiinan kasvu hidastuu Iso-Britannian talous luovii Brexit-epävarmuudessa

Markkinakatsaus. Viikko 7/2017. Kiina ehkäisee pääomapakoa ja liiallista velkaantumista

Markkinakatsaus. Viikko 22/2017. Öljyn hinta kääntyi laskuun OPEC-päätöksen myötä

Markkinakatsaus. Viikko 14/2017. Briteille hyvä erosopimus näyttää poliittisesti mahdottomalta

Markkinakatsaus. Viikko 12/2017. Fedillä optimistinen arvio tulevista koronnostoista OPECin tuotantorajoitussopu menettänyt tehoaan

Markkinakatsaus. Viikko 17/2017. Markkinat huojentuivat Ranskan vaalituloksesta

Markkinakatsaus. Ruotsissa pelätään asuntokuplaa. Viikko 46/2017. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 10/2017. Yellen indikoi Fedin nostavan korkoa maaliskuussa Hollannin vaalit antavat suuntaa Ranskan vaaleille

Markkinakatsaus. Viikko 9/2017. Kehittyvien markkinoiden toivo lepää status quossa

Markkinakatsaus. Viikko 35/2017. Kesällä nähty raaka-ainehintojen nousutrendi on hauras

Markkinakatsaus. Viikko 23/2017. Katseet Brittien parlamenttivaaleissa EKP tuskin vielä vihjailee kiristystarpeesta

Markkinakatsaus. Viikko 34/2017. Syksyllä fokus inflaatioon, vaikka politiikka pysyy otsikoissa Fed ilmoittanee syyskuussa taseen pienentämisestä

Markkinakatsaus. Viikko 10/2019. EKP muuttaa pian ohjeistustaan koronnoston ajoituksesta Suomen BKT:n kasvu jäi viime vuonna 2,2 prosenttiin

Markkinakatsaus. Viikko 8/2017. Ranskan Le Pen aiheuttaa jo pieniä korkoväristyksiä Fed normalisoi korkotason ennen taseensa pienentämistä

Markkinakatsaus. Viikko 4/2018. Vuoden keskeinen riski on odotettua nopeampi inflaatio. Katsaus maailmantalouden näkymiin

Tilastojulkaisut Viikon kalenteri Ennusteet Vastuunrajoitus. Markkinakatsaus. Viikko 3/2017. Janne Ronkanen. Handelsbanken Capital Markets

Markkinakatsaus. Viikko 21/2019 Hidas inflaatio ei enää anna sijaa Fedin koronnostoille

Markkinakatsaus. Viikko 42/2017. Maailmantalouden kasvu pirteää, mutta horisontissa pilviä Kenestä Fedin seuraava pääjohtaja?

Markkinakatsaus. Viikko 49/2018 Lyhyt kertaus suhdannedynamiikasta. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Fedillä ei suurta taseen supistamistarvetta Ranskalta EU-myönteinen vaalitulos USA:n työmarkkinat tukevat Fedin koronnostoa kesäkuussa

Markkinakatsaus. Viikko 5/2017. Fed pysyy varovaisena. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit Tiina Helenius Janne Ronkanen

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Markkinakatsaus Saksassa vahva pyrkimys välttää uudet vaalit

Viikko 51/2018 Fedin koronnostotahti hidastuu ensi vuonna EKP ei tuonut yllätyksiä

Makroennuste, tammikuu 2017

Korot ja suhdanteet. Pasi Kuoppamäki

Markkinakatsaus. Viikko 24/2017. Vaalit mutkisti brittipolitiikkaa entisestään Fedin koronnosto näyttää varmalta, katseet loppuvuodessa ja taseessa

Markkinakatsaus. Viikko 39/2019. Fed-päättäjillä huomattava erimielisyys tulevista liikkeistä Ruotsin työttömyysasteen nousu antaa vääriä signaaleja

Makroennuste, helmikuu 2017

Markkinakatsaus. Viikko 48/2018 Kuinka pitkään USA:n noususuhdanne voi jatkua?

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Viikko 37/2018 EKP pysyy yhä odottavalla kannalla Riksbank siirsi jälleen eteenpäin koronnostoarviotaan

Markkinakatsaus. Viikko 42/2018 Kiistanalainen Italian budjetti EU:n syyniin. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 36/2018 Ruotsin vaalien talousvaikutukset jäänevät pieniksi

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus

Markkinakatsaus. Viikko 13/2017. Miksi USA:n dollari on heikentynyt maaliskuussa Riksbanken luopunee määräelvytyksestä kesäkuussa

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Markkinakatsaus. Viikko 38/2018 Kiina turvautuu elvytykseen kasvuhaasteiden edessä

Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa

Markkinakatsaus Fed yllätti korkomarkkinat varovaisuudellaan

Markkinakatsaus. Viikko 23/2019 Italian budjettivääntö jälleen pöydällä. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Trumpin verouudistuksesta luvassa tukea dollarille Vuosi 2017 oli toinen nousevien raaka-ainehintojen vuosi Bitcoin, oikea valuutta ja maksuväline?

Taloudellinen katsaus

Markkinakatsaus. Viikko 5/2019. Fedin koronnostosykli voi pian tulla päätökseen Ruotsin hallitus vannoo finanssipoliittiseen elvytykseen

Markkinakatsaus. Viikko 44/2018 Euroalue jää kasvumittelössä selvästi USA:n taakse

Markkinakatsaus. Viikko 19/2019 Kiina globaalin talouden tienjakajana. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 11/2017. USA:n kovat kasvuodotukset arveluttavat jo korkosijoittajia Italian pankkien murheet yhä ratkaisematta

Markkinakatsaus. Joulukuu 2015

Markkinakatsaus. Viikko 40/2019. Brexit-vääntö jälleen jatkuu Britannian parlamentissa. Päätoimittaja: Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Makroennuste, huhtikuu 2017

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet

Markkinakatsaus. Viikko 51/2017. Brexit neuvottelut siirtyvät kauppasuhteisiin Globaali talous noususuhdanteen huippuvaiheessa

Makroennuste, kesäkuu 2017

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Markkinakatsaus. Viikko 8/2019. Euroalue tuskailee vaimeiden kasvunäkymien kanssa

Markkinakatsaus. Viikko 47/2018 Öljyn hinnan lasku saattaa pian hidastaa inflaatiota

MISSÄ MENNÄÄN SUOMEN JA MAAILMAN TALOUDESSA

Markkinakatsaus. Viikko 36/2019 Kauppasota nakertaa Kiinan kasvua. Päätoimittaja: Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2016

Markkinakatsaus. Viikko 3/2019 USA ja Kiina määrittävät vuoden alun makrokuvan

Markkinakatsaus. Viikko 43/2018 USA:n pitkien korkojen nousu kalvaa osakemarkkinoita

Transkriptio:

Viikon makroteemat Tilastojulkaisut Viikon kalenteri Ennusteet Vastuunrajoitus Markkinakatsaus Viikko 18/2018 Globaali noususuhdanne osoittaa jo jäähtymisen merkkejä Suomen taloussuhdanne saa jatkoajan Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Globaali noususuhdanne osoittaa jo jäähtymisen merkkejä Maailmantalous on tällä hetkellä vahvassa noususuhdanteessa ja kasvu jakautuu tasaisesti alueittain ja toimialoittain. Globaali talous kasvoi viime vuonna vahvemmin kuin kertaakaan sitten vuoden 2011. Ennustamme myös vuodelle 2018 huomattavaa globaalia kasvua ja työmarkkinoiden kiristymistä. Tämä siksi, että talouden ilmapiiriä ja toimintaa kuvaavat tilastot ovat pääosin edelleen vahvoja, finanssipolitiikka on aikaisempaa vähemmän kasvua rajoittavaa, paikoin suorastaan kasvua elvyttävää, ja koska korot ovat edelleen matalat. Nyt nähdään jo merkkejä siitä, että BKT:n globaali kasvu lähestyy lakipistettään. Esimerkiksi G10-maita kuvaava Citibankin talouden yllätysindeksi on pudonnut miinukselle vuoden 2017 huippulukemista. Kansainvälisen kaupan ja teollisuustuotannon tunnusluvut kertovat samaa tarinaa. Vapaat tuotannolliset resurssit kuitenkin niukentuvat investointien kasvun jäädessä rajalliseksi, ja rahapolitiikkakin on kiristymässä. Tämän seurauksena globaali kasvu hidastuu 2019-20 enemmän kuin yleisesti tällä hetkellä odotetaan. Suhdanteen heikentyminen näkyy ensin selkeimmin USA:ssa, mutta ulkomaankauppa ja finanssimarkkinat pitävät huolen siitä, että USA:n hidastuvan talouskasvun vaikutukset ulottuvat myös laajemmalle. 2

Globaali noususuhdanne osoittaa jo jäähtymisen merkkejä Kielteiset vaikutukset kasvuun syntyvät korkeampien korkojen ja edellisvuosia heikomman osakemarkkinakehityksen kautta. Työmarkkinat ovat normalisoitumassa useimmissa kehittyneissä maissa, ja tästä seurauksena olevat työvoiman saantirajoitukset hidastavat talouskasvua. Uskomme vaikutusten näkyvän selvimmin USA:ssa, jossa suhdanne on edennyt muita pidemmälle. Ennakoimmekin USA:n talouskasvun hidastumisen loppuvuodesta 2019 lähtien muodostavan vastatuulta globaalille taloudelle. Nämä kasvun esteet konkretisoituvat maailmankaupassa ja rahoitusmarkkinoilla. Vaimea palkkapaine liittyy todennäköisesti maailmanlaajuisesti heikkoon tuottavuuden kasvuun. Jos tuottavuuden kasvu jää heikoksi, palkkakehityksen pienikin kiihtyminen nostaa yritysten työn yksikkökustannuksia nopeammin kuin mihin aiemmin on totuttu. Odotamme edelleen, että työmarkkinoiden kiristyminen nostaa palkkoja ajan myötä, jolloin myös inflaatio kiihtyy maailmanlaajuisesti heikkoon tuottavuuden kasvuun. Inflaatio on yhä useimmissa keskeisissä teollisuusmaissa keskuspankkien tavoitetasoa hitaampaa ja jotkut analyytikot ovat kyseenalaistaneet kytköksen, jossa kiristyvä työmarkkina kiihdyttää inflaatiota. Vaikka tilanne työmarkkinoilla on kohentunut reippaasti, on palkkakehitys silti jäänyt maailmalla maltilliseksi. Tämä on vähentänyt yritysten painetta hintojen nostoon. 3

Globaali noususuhdanne osoittaa jo jäähtymisen merkkejä Olemme jo tovin ennakoineet USA:n talouden jarruttavan voimakkaasti vuonna 2019 talouden ylikuumenemisen ja rahoitusolosuhteiden kiristymisen seurauksena. Odotamme yhä USA:n BKT:n kasvun hidastuvan ensi vuonna, joskin aikaisemmin ennakoimaamme vähemmän. Talouden ilmapiiriä ja toimintaa kuvaavat tunnusluvut ovat edelleen vahvoja, eivätkä ennakoi nopeaa käännettä huonompaan. Syy sille, että olemme korjanneet ennustettamme USA:n talouden näkymistä, on finanssipoliittisen elvytyksen vahvistuminen lähivuosina. Odotamme verouudistuksen ja menolisäysten kasvattavan liittovaltion alijäämää vuosina 2018-20 summalla, joka vastaa 2 prosenttia BKT:stä. Elvytyksen vaikutus BKT:n kasvuun jäänee pienemmäksi, noin 0,5 prosentti-yksikköön tänä vuonna ja 0,5-1 prosenttiyksikköön ensi vuonna. Odotamme, että kapasiteettirajoitukset, korkojen nousu ja finanssipoliittisen elvytyksen vähentyminen heikentävät yhdessä kasvuedellytyksiä ennustejakson loppupuolella. Tämän seurauksena näemme USA:n BKT:n kasvun hidastuvan ensi vuonna 1,8 prosenttiin tämän vuoden 2,7 prosentista ja 1,1 prosenttiin vuonna 2020. 4

Globaali noususuhdanne osoittaa jo jäähtymisen merkkejä Elvyttävä rahapolitiikka on vähitellen tulossa tiensä päähän, joskin maakohtaisia eroja on nähtävissä. USA:n keskuspankki Fed on nostanut ohjauskorkoaan kuusi kertaa sitten loppuvuoden 2015. Edellinen korotus nähtiin tämän vuoden maaliskuussa. Fedin koroista päättävä avomarkkinakomitea on indikoinut vielä kahta koronnostoa tälle vuodelle, mutta kolmeen korotukseen uskovien jäsenten määrä kasvaa komiteassa. Ennustamme Fedin nostavan ohjauskorkoaan vielä kolme kertaa tänä vuonna ja ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla näemme vielä kaksi nostoa. Koska tämä on enemmän kuin mitä markkinakorkoihin on hinnoiteltu, joukkolainojen korkojen pitäisi nousta. Odotamme 10-vuotisten valtion velkakirjalainojen korkojen nousevan tänä vuonna USA:ssa korkeimmillaan runsaaseen 3 prosenttiin. Vuonna 2020 ennakoimme Fedin sen sijaan jo laskevan korkoja vastauksena heikkeneviin talousnäkymiin. 5

Globaali noususuhdanne osoittaa jo jäähtymisen merkkejä Euroalueen talouskasvu voimistui viime vuonna ja useimmat jäsenmaat pääsivät siitä osallisiksi. Noususuhdanne on kuitenkin jo saavuttanut huippunsa, kun esimerkiksi suotuisista rahoitusolosuhteista saatu tuki on vähitellen katoamassa. Ennustamme euroalueen BKT:n kasvavan 2,2 prosenttia tänä vuonna ja 1,8 prosenttia ensi vuonna, mutta hidastuvan vuonna 2020 1,3 prosenttiin, kun maailmantalous siirtyy heikompaan suhdannevaiheeseen USA:n johdolla. Euroalueen työttömyys jatkaa laskuaan vuosina 2018-19, mutta arvioimme työttömyysasteen kääntyvän ylöspäin vuonna 2020 Inflaation asteittainen kiihtyminen luo puolestaan EKP:lle edellytykset hiljalleen lopettaa voimallisen rahapolitiikan elvytyksensä. Arvioimme EKP:n lopettavan arvopapereiden osto-ohjelmansa tänä vuonna ja toteuttavan ensimmäisen koronnostonsa vuoden 2019 toisella vuosineljänneksellä. Odotukset USA:n ja euroalueen välisestä talouskasvuerosta ovat selittänyt viimeisten reilun 12 kuukauden aikana euron dollarikurssin liikkeitä paremmin kuin itse talouksien välinen korkoero. Uskomme edelleen, että USA:n dollari vahvistuu euroon nähden vuoden 2018 aikana, kun lyhyellä aikavälillä Yhdysvaltojen talouskasvu suhteellisesti vahvistuu, ja korot nousevat USA:ssa enemmän kuin markkinat tällä hetkellä odottavat. Ensi vuonna USA:n kasvu hidastuu ja tämä kääntää dollarin eurokurssin asteittain heikompaan suuntaan. Vaikka USA:n laskusuhdanne jää aiemmin ennustamaamme laimeammaksi, ennakoimme tänä vuonna haastavampia aikoja riskipitoisille omaisuuslajeille, osakemarkkinat mukaan lukien. Vähemmän elvyttävä rahapolitiikka ja kypsä taloussuhdanne saattavat haastaa sekä arvostustasot että voittoennusteet. 6

Globaali noususuhdanne osoittaa jo jäähtymisen merkkejä Odotamme myös Kiinan kasvun asteittain hidastuvan lähivuosina, kun politiikan painopiste siirtyy kasvun määrästä kasvun laatuun. Kiinan kasvun keskeinen moottori rakennusbuumi on todennäköisesti ohi, kun Kiina haluaa hillitä kuumentuneita asuntomarkkinoitaan sekä luotonantoaan, erityisesti varjopankkitoiminnan osalta. Ilmansaastumista ehkäisevät toimet ja USA-kauppaan liittyvät jännitteet vaimentavat myös osaltaan talouskasvua. Tammikuisen suhdanne-ennusteemme jälkeen globaalin kasvun uhat ovat muuttaneet muotoaan. Lyhyellä aikavälillä taantuman riski USA:ssa on pienentynyt, ennen kaikkea elvyttävän finanssipolitiikan ansiosta, mutta samaan aikaan kuitenkin kauppasodan uhka ja protektionismi ovat lisänneet epävarmuutta tulevasta kasvusta. Ei ole lainkaan poissuljettua, etteikö kauppasota voisi kiihtyä tai että nykytilanteen vaikutukset yleiseen luottamukseen sysäävät maailmankaupan jyrkkään laskuun. Pahin vaihtoehto olisi maailmanlaajuinen taantuma. Myöskään USA:n talouden ylikuumenemisen riski ei ole täysin väistynyt. USA:n finanssipoliittiset helpotukset tukevat kasvua seuraavien parin vuoden aikana ja ne voivat kuitenkin myös nostaa kasvun tasolle, joka kiihdyttää palkka- ja hintainflaatiota, mikä vuorostaan sysää korot ja rahoitusolosuhteet kasvua rajoittavalle alueelle. Handelsbanken: BKT-ennusteet Prosenttimuutos 2017 2018E 2019E 2020E Ruotsi 2,7 2,9 1,6 1,6 Norja, (Manner-Norja) 1,8 2,5 2,0 1,4 Suomi 2,6 2,5 1,9 1,2 Tanska 2,2 1,3 1,6 1,0 EMU 2,5 2,2 1,8 1,3 USA 2,3 2,7 1,8 1,1 Iso-Britannia 1,8 1,5 1,4 1,3 Alankomaat 3,2 2,9 2,2 1,0 Japani 1,6 1,1 0,8 0,4 Kiina 6,9 6,5 6,0 5,7 Lähde: 7

Suomen taloussuhdanne saa jatkoajan Maailmantalouden ja erityisesti Euroopan noususuhdanne on osoittautumassa pidempikestoisemmaksi kuin vielä vuoden alussa ennustimme. Vahva maailmantalouden näkymä tällä hetkellä antaa jatkoaikaa myös Suomen noususuhdanteelle, ja Suomi saa nauttia hieman aikaisemmin ennakoimaamme pidempään kohtalaisen vahvasta ja tasapainoisesta talouskasvusta. Keskeiset talouskasvua tukevat tekijät Suomen taloudelle ovat vahvana pysynyt, vaikkakin hienoisesti kypsymässä oleva globaali teollisuussuhdanne, joka synnyttää Suomen edelleen hyvää vientikysyntää, sekä edelleen hyvin elvyttävä rahapolitiikka euroalueella. Aikaisempaa positiivisemman maailmantalouden kasvunäkymän siivittämänä nostamme Suomen vuoden 2018 BKT:n kasvuennusteen 2,5 prosenttiin ja vuoden 2019 ennusteen 1,9 prosenttiin. Odotamme kuitenkin maailmantalouden suhdanteen osoittavan selviä heikentymisen merkkejä vuonna 2020, mikä selittää sen, että Suomen kasvu jää tuolloin selvästi vaatimattomammaksi ja kasvupotentiaaliamme alhaisemmaksi. 8

Suomen taloussuhdanne saa jatkoajan Suomen talouskasvu on tällä hetkellä laajapohjaista, kun vientikysyntämme saa tukea edelleen reippaasta talouskasvusta keskeisillä vientimarkkinoillamme ja tämän lisäksi kotimainen kysyntä on pysynyt vahvana. Suomalainen teollisuus näkee tulevaisuutensa edelleen verraten positiivisena, katsotaan mittarina sitten tuotanto-odotuksia tai saatuja uusia tilauksia. Näin ollen on mielestämme perusteltua odottaa, että viennissä näemme toisen perättäisen suhteellisen hyvän kasvuvuoden. Viennin veto ja hyvässä vauhdissa oleva kotimainen kysyntä kiihdyttävät kuitenkin tuontia, ja siten ulkomaankaupan positiivinen vaikutus talouskasvulle muodostuu tänä vuonna selvästi edellisvuotta pienemmäksi. Kulutuksen kasvua ylläpitävät vakaana vuosina 2018-19 työllisyyden kasvu, matalana pysyvät korot sekä kohtuulliset palkankorotukset. Nämä ovat kaikki tekijöitä, jotka vahvistavat kuluttajien optimistisia talousodotuksia. Työmarkkinat ovat Suomessa kohentuneet ja talouskasvun myötä työttömyysaste putoaa viime vuoden 8,6 prosentista 7,8 prosenttiin vuonna 2020. Suomen verrokkimaihin verrattuna työmarkkinoiden elpyminen on kuitenkin ollut hidas prosessi, sillä merkittävästi työllisyyden kasvu on vauhdittunut vasta vuoden 2017 lopulla. Vahvan kotitalouksien ja yritysten luottamuksen sekä yrityssektorin parantuneen kannattavuuden perusteella näyttää siltä, että investointien kasvu pysyy myös tänä vuonna hyvässä vauhdissa. Investointisykli on kuitenkin saavuttanut huippunsa, minkä takia investointien kasvu tänä vuonna hieman hidastuu ja hiipuu myöhemmin vuonna 2020. 9

Suomen taloussuhdanne saa jatkoajan Hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteelle on realistista saavuttaa, mutta samalla työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat ovat jo selvästi näkyvissä. Työttömyys vähenee hitaasti samalla, kun yritykset raportoivat Suomessa jo laajalti rekrytointivaikeuksista. Vielä on kuitenkin liian aikaista todeta hallituksen työttömien aktivointitoimien olevan syy työllisyyden hyvälle kasvuvireelle alkuvuonna, mutta pidemmällä aikavälillä on aivan keskeistä, että politiikkatoimet tepsivät, sillä liian matala työllisyysaste vaarantaa julkisen talouden kestävyyden väestön ikääntymisen kasvattaessa julkisia hoiva- ja terveysmenoja. Julkisen talouden tasapaino on viimeisten vuosien aikana kohentunut talouskasvun elpymisen ja hallituksen sopeuttamistoimien takia ja taloustilanteen pysyessä suotuisana tasapaino paranee entisestään vuosien 2018-2019 aikana. Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle Prosenttimuutos 2017 2018E 2019E 2020E BKT 2,6 2,5 1,9 1,2 Yksityinen kulutus 1,6 1,9 1,7 1,2 Investoinnit 6,3 4,2 3,5-1,0 Nettovienti* 1,7 0,5 0,3-0,1 Työttömyysaste** 8,6 8,1 7,9 7,8 Kuluttajahintaindeksi 0,7 1,0 1,4 1,5 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä* -0,6-0,3-0,2 0,1 EMU-velka*** 61,4 59,0 58,1 56,5 * Kontribuutio BKT:n kasvuun **Prosenttia työvoimasta *** Prosenttia BKT:sta Lähde: Macrobond ja Handelsbanken 10

Viikon keskeiset tilastojulkaisut Euroalueelta mm. BKT:n kasvu- ja inflaatiolukuja Euroalue: BKT, Q1 2018 (ke 2.5.) Euroalue: työttömyysaste, maaliskuu (ke 2.5.) & inflaatio, huhtikuu (to 3.5.) Euroalueella on luvassa paljon mielenkiintoisia tilastoja viikon aikana. Keskiviikkona saadaan ensitiedot euroalueen BKT:n kasvusta vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vuoden alussa euroalueen tilastot ja barometrit olivat vahvoja, mutta ovat sen jälkeen heikentyneet, erityisesti vähittäiskaupan ja teollisuustuotannon tilastot ovat tuottaneet pettymyksen vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana. Saatammekin nähdä euroalueen kasvun hidastuneen 0,5 prosenttiin edellisestä kvartaalista. Odotamme, että yksityinen kulutus laskee lisää, eikä investoinneista saada riittävää kasvuvaikutusta sitä kompensoimaan. Torstaina on vuorossa huhtikuun alustavat inflaatioluvut. Maaliskuussa inflaatio kiihtyi 1,3 prosenttiin edelliskuun 1,1 prosentista. Huhtikuussa on odotuksissa hieman hidastumista 1,2 prosenttiin. Euroalueella ei näköpiirissä vielä ole merkkejä inflaatiopaineista. Ruoan ja energian hinnoista puhdistetun pohjainflaation odotamme hidastuvan 0,9 prosenttiin (maaliskuussa 1,0%). Euroalueen työttömyysasteen odotetaan maaliskuussa pysyneen ennallaan 8,5 prosentissa. 11

Viikon keskeiset tilastojulkaisut Keskuspankki Fedin toukokuun kokous jäänee välikokoukseksi USA: keskuspankki Federal Reserve, korkopäätös (ke 2.5.) Yhdysvalloistakin saadaan viikon aikana merkittäviä tilastoja ja niiden lisäksi myös keskuspankki Fed kokoontuu korkokokoukseen. Merkittäviä uutisia ei kokouksesta kuitenkaan ole odotettavissa. USA:ssa talous on kehittynyt suhteellisen vahvasti viime perjantaina julkistettujen tilastojen mukaan BKT:n kasvu vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli 2,3 prosenttia, mikä oli hieman markkinaodotusta enemmän, mutta jäi Q4 2017 kasvulukemasta, joka oli 2,9 prosenttia. Myös inflaatio on USA:ssa alkanut kevään mittaan kiihtyä. Todennäköisesti Fed päätöksessään yhä painottaa vahvaa talouskasvua ja inflaation kiihtymistä, ja päätyy johtopäätökseen, että asteittaiset koronnostot ovat jatkossa paikallaan. Toukokuun Fedin kokous on kuitenkin pienemmän statuksen kokous, koska pääjohtaja Jerome Powell ei tässä kokouksessa pidä lehdistötilaisuutta ja usein merkittäviä politiikkamuutoksia ei ole tehty silloin, kun korkopäätöstä ei ole seurannut keskuspankin lehdistötilaisuus. 12

Viikon keskeiset tilastojulkaisut USA:sta seurataan myös ostopäällikköindeksejä ja työllisyyttä USA: ISM-indeksit (ti 1.5. & to 3.5.) USA: Työmarkkinaraportti, huhtikuu (pe 4.5.) Tiistaina julkistettavasta huhtikuun teollisuuden ISMostopäällikköindeksistä analyytikkoyhteisö odottaa hienoista heikentymistä lukemaan 58,5 maaliskuun lukemasta 59,3. Vaikka indeksin odotetaan nyt heikentyneen toista kuukautta peräkkäin, niin taso on edelleen erittäin vahva ja indikoi vahvaa talouskasvua. Helmikuussa indeksi saavutti korkeimman lukemansa 14 vuoteen. Myös torstaina julkistettavasta palvelujen ISM-ostopäällikköindeksin odotetaan hieman heikentyneen lukemaan 58,0. Perjantaina julkistetaan mielenkiinnolla odotettu huhtikuun työmarkkinaraportti. Maaliskuussa työllisyyden kasvu jäi selvästi odotuksista vain 103 000 nettotyöllisen lisäyksellä. Huhtikuussa työllisyyden kasvun odotetaan nousseen 185 tuhanteen uuteen työlliseen. Työttömyysaste on USA:ssa pysynyt paikoillaan 4,1 prosentissa edelliset kuusi kuukautta, mutta nyt odotuksena on lasku 4,0 prosenttiin. Keskituntipalkat ovat olleet alkuvuodesta vahvasti otsikoissa, kun markkinoilla on arvioitu inflaatiopaineiden yltymistä. Odotamme keskituntipalkkojen nousun pysyneen huhtikuussa ennallaan 2,7 prosentissa edellisvuodesta. 13

Kalenteri: 30.4.-4.5.2018 14

Kalenteri: 30.4.-4.5.2018 15

Handelsbankenin korko- ja valuuttaennusteet O hjauskorot 30/04/2018 Q 2 2018 Q 3 2018 E nd 2018 Q 1 2019 E nd 2019 E nd 2020 Euroalue, EKP -0.40-0.40-0.40-0.40-0.40 0.00 0.00 USA, Fed 1.63 1.88 2.13 2.38 2.63 2.88 2.38 UK, BoE 0.50 0.75 0.75 1.00 1.00 1.00 1.00 Ruotsi, Riksbanken -0.50-0.50-0.50-0.25-0.25 0.25 0.50 Norja, Norges Bank 0.50 0.50 0.75 0.75 1.00 1.25 1.25 P itkät korot 10 v. Saksa 0.57 0.60 0.80 0.95 1.10 1.20 1.00 USA 2.95 2.90 3.15 3.00 3.00 2.85 2.80 UK 1.45 1.50 1.60 1.70 1.70 1.60 1.50 Ruotsi 0.70 0.80 0.90 1.10 1.30 1.40 1.20 Norja 1.97 1.90 2.00 2.10 2.20 2.10 2.00 Suomi 0.76 0.70 0.90 1.10 1.30 1.35 1.10 V aluutat 30/04/2018 Q 2 2018 Q 3 2018 E nd 2018 Q 1 2019 E nd 2019 E nd 2020 EUR/USD 1.21 1.17 1.15 1.15 1.17 1.20 1.25 USD/JPY 109.07 105.00 101.00 97.00 97.00 97.00 102.00 EUR/SEK 10.51 10.25 10.00 9.80 9.70 9.50 9.40 EUR/NOK 9.63 9.50 9.50 9.40 9.30 9.30 9.30 EUR/GBP 0.88 0.88 0.88 0.90 0.91 0.92 0.92 USD/CNY 6.33 6.50 6.60 6.60 6.50 6.40 6.20 EUR/CNY 7.66 7.61 7.59 7.59 7.61 7.68 7.75 Lähde: Handelsbanken 16

Handelsbankenin Markkinakatsaus Handelsbanken julkaisee tämän Markkinakatsauksen palveluna asiakkailleen. Julkaisun tarkoituksena on antaa yleistä tietoa, eikä julkaisua näin ollen voi yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana. Pyrimme siihen, että analyysien ja ennusteiden laatimiseen käyttämämme lähteet ja työskentelymenetelmät ovat luotettavia. Emme kuitenkaan vastaa ennusteissa ja analyyseissa olevien tietojen virheettömyydestä ja täydellisyydestä emmekä lähdeaineistossa mahdollisesti olevista puutteista. Handelsbanken ei vastaa niistä tappioista, joiden voidaan olettaa syntyvän seurauksena siitä, henkilö on toiminut tässä julkaisussa esitetyn mukaisesti tai hyödyntää siinä annettuja tietoja. 17

Vastuunrajoitus Analyysit: vastuunrajoitus, joka on Svenska Handelsbanken AB:n (julk) yksikkö (jatkossa SHB ), vastaa analyysiraporttien koostamisesta. SHB:llä on Ruotsin viranomaisten myöntämä toimilupa ja valvova viranomainen on Ruotsin Finanssivalvonta. Kaikki analyysiraportit perustuvat kaupankäynti- ja tilastopalveluista saatuihin tietoihin ja muihin tietoihin, jotka SHB arvioi luotettaviksi. SHB ei kuitenkaan itse ole vahvistanut tietojen todenperäisyyttä eikä voi taata tiedon paikkansapitävyyttä, virheettömyyttä tai täydellisyyttä. SHB, sen hallituksen jäsenet, toimihenkilöt, työntekijät tai kukaan muu henkilö ei lain sallimissa puitteissa vastaa minkäänlaisista tappioista, riippumatta siitä, syntyykö tappio seurauksena analyysiraportin tai sen sisällön käytöstä tai muulla tavoin raporttiin liittyen. SHB:tä tai sitä lähellä olevia yrityksiä, toimihenkilöitä, hallituksen jäseniä tai työntekijöitä ei missään olosuhteissa tule asettaa vastuuseen toiselle henkilölle syntyneestä välillisestä tai välittömästä vahingosta, joka syntyy tämän käytettyä analyysiraportissa olevaa tietoa, mukaan lukien mahdollinen saamatta jäänyt voitto, ilman rajoituksia, vaikka SHB:lle nimenomaan on annettu tiedoksi tällaisten vahinkojen mahdollisuus tai todennäköisyys. SHB:n analyysiraporteissa olevat mielipiteet ovat SHB:n ja sen tytäryhtiöiden työntekijöiden näkemyksiä. Ne kuvastavat kunkin analyytikon henkilökohtaista näkemystä tällä hetkellä ja voivat muuttua. Ei ole olemassa takuita siitä, että tulevat tapahtumat ovat yhteneväiset näiden näkemysten kanssa. Jokainen raportissa nimetty analyytikko vakuuttaa myös, että näkemykset, jotka tässä esitetään ja jotka kuuluvat analyytikolle, kuvastavat tarkoin hänen henkilökohtaisia käsityksiään niistä yrityksistä tai arvopapereista, jotka analyysiraportissa mainitaan. SHB:n analyysiraporttien tarkoituksena on ainoastaan antaa tietoa. Analyysiraporteissa olevaa tietoa ei tule pitää henkilökohtaisena suosituksena tai henkilökohtaisena sijoitusneuvona, eikä analyysiraportteja tai näkemyksiä tule pitää sijoituspäätöksen tai strategisen päätöksen perustana. Tämä asiakirja ei myöskään ole itsessään tarjous ostaa tai myydä arvopapereita eikä osa tällaista tarjousta eikä kehoitus tehdä arvopapereiden myyntiä tai ostoa koskeva tarjous. Asiakirjaa ei myöskään, kokonaan tai osittain, tule käyttää pohjana mahdolliselle sopimukselle tai muulle sitoumukselle eikä sitä tule käyttää tällaisen sopimuksen tai sitoumuksen yhteydessä. Ei ole varmaa, että historiallinen kehitys toistuu, eikä historiallista kehitystä tule pitää osoituksena tulevasta kehityksestä. Sijoitusten arvo ja niistä saatava tuotto voi sekä laskea että nousta, ja sijoittaja voi menettää kaikki sijoittamansa varat. Sijoittajalle ei taata voittoja sijoituksistaan, ja hän voi menettää varojaan. Muutokset valuuttakursseissa voivat aiheuttaa muihin maihin tehtyjen sijoitusten arvon ja niistä saatavien voittojen nousun ja laskun. Tämä analyysituote päivitetään säännöllisesti. Raportti ei sisällä lain käyttöön tai verotukseen liittyviä näkökulmia, jotka ovat kytköksissä liikkeeseenlaskijan suunniteltuihin tai olemassa oleviin velkakirjaemissioihin. Tärkeää tietoa analyyseista SHB:n työntekijät, analyytikot mukaan lukien, saavat korvausta, jonka perustana on yrityksen kokonaiskannattavuus. Analyytikoille suoritettava korvaus ei perustu yksittäisiin corporate finance- tai joukkovelkakirjamarkkinapalveluihin. Mitään osaa analyytikkojen korvauksesta ei ole kytketty tai tulla kytkemään suoraan tai epäsuorasti analyysiraporteissa ilmaistaviin yksittäisiin suosituksiin tai käsityksiin. SHB ja/tai sen tytäryhtiö voi tarjota sijoituspankkipalveluita ja muita palveluita, mukaan lukien corporate banking -palvelut ja arvopaperineuvontaa, yrityksille, jotka mainitaan analyysissamme. Voimme toimia neuvonantajana ja/tai välittäjänä niille yrityksille, jotka analyysissamme mainitaan. SHB voi myös tavoitella corporate finance -toimeksiantoja näistä yrityksistä. Käymme omissa nimissämme asiakkaiden kanssa arvopaperikauppaa niillä arvopapereilla, jotka mainitaan analyyseissamme. Siksi meillä voi eri ajankohtaina olla joko pitkä tai lyhyt positio tällaisissa arvopapereissa. Voimme myös toimia arvopapereiden markkinatakaajana kaikkien niiden yritysten osalta, jotka mainitaan analyysiraporteissamme. [Lisätietoa ja - selvityksiä on saatavilla analyysiraporteissamme.] SHB, sitä lähellä olevat yritykset, asiakkaat, toimihenkilöt, hallituksen jäsenet tai työntekijät voivat omistaa tai pitää hallussaan arvopapereita, jotka mainitaan analyysiraporteissa. Handelsbanken-konsernin eettisten ohjeiden mukaisesti pankin hallituksen ja kaikkien Handelsbankenin työntekijöiden tulee omassa toiminnassaan pankin sisällä ja muita toimeksiantoja hoitaessaan noudattaa korkeita eettisiä periaatteita. Pankilla on myös ohjeet analyysia varten. Ohjeiden tarkoitus on varmistaa analyytikoiden ja analyysiosaston loukkaamattomuus ja riippumattomattomuus sekä tunnistaa todelliset ja mahdolliset eturistiriidat, jotka koskevat analyytikkoja tai pankkia, sekä ratkaista sellaiset mahdolliset ristiriidat poistamalla ne tai vähentämällä niitä ja/tai soveltuvilta osin julkistaa ne. Osana eturistiriitojen hallintaa Handelsbanken on ottanut käyttöön rajoituksia ( tietoesteitä ) analyysiosaston ja muiden Handelsbankenin osastojen välisessä viestinnässä. Analyysiosasto on organisatorisesti erotettu Corporate Finance -osastosta ja muista sellaisista osastoista, joilla on vastaavia työtehtäviä. Analyysiosaston ohjeisiin sisältyy sääntöjä siitä, miten analyytikoille saa maksaa korvauksia, bonuksia ja palkkaa, millaisiin markkinointiaktiviteetteihin analyytikko saa osallistua, miten analyytikon tulee hoitaa omat ja lähipiirinsä arvopaperikaupat jne. Lisäksi analyytikon ja analyysin kohteena olevan yhtiön välistä viestintää on rajoitettu. Tarkemmat tiedot Handelsbankenin eettisistä oheista ovat saatavilla Handelsbankenin verkkosivustolla osoitteessa www.handelsbanken.com/about the bank/investor relations/corporate social responsibility/ethical guidelines. Tämä asiakirja on tarkoitettu Suomessa toimiville sijoittajille. Joillakin lainkäyttöalueilla jakelu saattaa olla laissa kielletty, ja henkilön, joka jollain tavoin vastaanottaa asiakirjan, tulee itse varmistua mahdollisista rajoituksista ja ottaa ne huomioon.

Yhteystiedot Macro Research and Trading Strategy Head of Macro Research and Trading Strategy & Chief Economist Ann Öberg +46 8 701 28 37 Lena Fahlen Deputy Head +46 8 701 83 29 Christina Nyman Head of Forecasting +46 8 701 51 58 Web Editor Terese Loon Chief Editor +46 8 701 28 72 Sweden Helena Bornevall Scenario Analysis and Senior Economist +46 8 701 18 59 Johan Löf Senior Economist, Sweden +46 8 701 50 93 Finland Tiina Helenius Head, Macro Research +358 10 444 2404 Janne Ronkanen Senior Economist, Finland +358 10 444 2403 Debt Capital Markets Tony Lindlöf Head of Debt Capital Markets +46 8 701 25 10 Per Eldestrand Head of Debt Capital Markets Sweden +46 8 701 22 03 Måns Niklasson Head of Corporate Loans and Acquisition Finance +46 8 701 52 84 Ulf Stejmar Head of Corporate Bonds +46 8 463 45 79 Regional Sales Copenhagen Kristian Nielsen +45 46 79 12 69 Gothenburg Jaan Kivilo +46 31 774 83 39 Gävle Petter Holm +46 26 172 103 Helsinki Mika Rämänen +358 10 444 62 20 Linköping Fredrik Lundgren +46 13 28 91 10 Denmark Jes Asmussen Head, Macro Research, Denmark and Netherlands +45 46 79 12 03 Rasmus Gudum-Sessingø Senior Economist, Denmark and Eurozone +45 46 79 16 19 Bjarke Roed-Frederiksen Senior Economist, China and Latin America +45 46 79 12 29 Norway Kari Due-Andresen Head, Macro Research, Norway, UK +47 22 39 70 07 Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI +47 22 82 30 10 Marius Gonsholt Hov Senior Economist, Norway +47 22 39 73 40 Halfdan Grangård Senior Economist, Norway +47 22 39 71 81 Trading Strategy Claes Måhlén Chief Strategist +46 8 463 45 35 Martin Jansson Senior Commodity Strategist +46 8 461 23 43 Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI +47 22 82 30 10 Lars Henriksson Strategist FX +46 8 463 45 18 Luleå/Umeå Ove Larsson +46 90 154 719 Luxembourg Snorre Tysland +352 274 868 251 Malmö Fredrik Lundgren +46 40 243 900 Oslo Petter Fjellheim +47 22 82 30 29 Stockholm Malin Nilén +46 8 701 27 70 London Ray Spiers +44 207 578 86 12 Toll-free numbers From Sweden to N.Y. & Singapore 020-58 64 46 From Norway to N.Y. & Singapore 800 40 333 From Denmark to N.Y. & Singapore 8001 72 02 From Finland to N.Y. & Singapore 0800 91 11 00 Within the US 1-800 396-2758 19