1 N:o 104 3.9.1896 Amerikan suomalaiset. Jurwasta kotoisin olewa Herman Hill (hänen oikeata suomalaista nimeä ei tiedetä) on Cape Annin kiwimurtimossa pahoin murskannut päänsä, niin että hänet wietiin toiwottomassa tilassa sairashuoneeseen. Brulessa Wisconsinissa on heinäk. 31 p:nä murhattu suomalainen Jani Wiita eli Hermanson. Hän oli heinänteossa poikineen, kun läheisestä metsästä kuului pyssyn pamaus ja Wiita kaatui. Ampujiksi arweli hän joko weljeään tai waimoaan, näillä kun oli ollut liikanaista wäliä. Sowittaja raittiusseura Worcesterissa on päättänyt palkata erityisen lääkärin jäseniensä terweydenhoitoa warten. Kun Philadelphiaan kulkewa kuunari Belle Wooster kulki äskettäin Batteryn ohitse Newyorkin alapäässä, huusi laiwan kapteeni apua. Tullikutteri Chandler lähestyi nyt kuunaria. Siellä oli eräs merimiehistä, suomalainen Gust. Harris tullut mielipuoleksi ja uhkasi muuta miehistöä. Luutnantti Rogers tullikutterista meni neljän miehen kera ottamaan kiinni mielipuolta, mutta se onnistui wasta ankaran ottelun jälkeen. Kun mielipuoli oli wihdoinkin saatu rannalle, eiwät sairashuoneet tahtoneet häntä mitenkään ottaa wastaan. Luutnantti Rogers ilmoitti nyt poliisikonttooriin, että hän päästää mielipuolen irti, jos ei hänelle anneta turwaa. Silloin otti poliisi hänet haltuunsa. Ulkomaille mennessä toinen nimi tarpeen. Päähänpistoja on ihmisellä todella monenlaisia, mutta wertaistaan etsii se nimenmuutos, joka oli äsken Aamulehdessä. Siellä näet, eräs J.J. Helminen ilmoittaa nimekseen tästä lähtien J.J. Rennebond ja tämän hän tekee sillä perustuksella että se on wälttämätön hänen lähtiessään ulkomaille. Luuleekohan mainittu henkilö, että tuolla kummallisella Rennebond nimellä todella on ulkomaalaisen korwissa sen parempaa kaikua kuin Helmiselläkään, joskin se mahdollisesti täällä Suomessa tuntuu hiukan herrasnimeltä, sanoo mainittu lehti. N:o 13 25.1.1900 Pohjalaisia kaatunut ja haawoittunut Transwaalin sodassa. Kööpenhaminasta sähkötetään t.k.24 pnä: Rationaltidenden Pretoriassa olewa kirjeenwaihtaja ilmoittaa, että buuerien puolelta taistelussa Scholznekilla on kaatunut Emil Mattsson Uudestakaarlepyystä sekä haawoittunut 23-wuotias Otto Backman Uudestakaarlepyystä, 30-wuotias Johan Niklas Biklund Munisalosta, Wekjalasta, sekä wangiksi otettu waikeasti haawoitettu 25 -wuotias Henrik Hägglöf Munisalosta ja kewyesti haawoittunut 34 -wuotias Johan Mickelsson Waasasta. Kaikki kuuluiwat Skandinaawia-osastoon.
2 N:o 13 25.1.1900 Ameriikkaan muutto näyttää saawan yhä enemmän jalansijaa. Useissa kylissä on se tullut päiwän tärkeimmäksi kysymykseksi. Syynä siihen on kuten arwatakin sopii nykyinen sato ja useat muut waikeudet. Hätäapua owat pyytäneet useimmat kunnat ja on niitä saatukin, mutta ei niillä pitkälle päästä. Wähän niillä eletään siihen nähden, mitä tarwe waatisi. Minun mielestäni pitäisi maanwiljelysrahastojen olla suurempia, silloin woisiwat maanwiljelijät saada lainoja hywillä takaisinmaksuehdoilla, silloin saisiwat työttömät työtä ja silloin woisimme tehdä suurempia uhrauksia siwistyksen hywäksi. Mutta niin ei ole. Warmaan luulen, että jos waltio myöntäisi maamiehelle enemmän waltioapua kuin tähän asti, niin moni poikamme ja tyttäremme jäisi kotimaahan. Silloin olisi maamme ja kansamme tulewaisuus turwattu, silloin waltion warat tulisiwat hywin täytetyksi. Ei olisi minun mielestäni liian aikuista, jos säädyt ottaisiwat tämän laatuisetkin asiat harkittawakseen. J.L. M. N:o 134 28.8.1900 Arvoisat Suomen neitoset. Katsokaa ja lukekaa tämä! Meitä on täällä 3 Suomen poikaa, jotka haluaisimme tutustua kotimaan neitosten kanssa. Ikämme on 20 ja 30 vuotta. Neitosten, jotka huomioonsa ottavat ilmoituksemme tulee olla 18 ja 30 vuoden välillä. Kirjeenvaihdon pidämme omana salaisuutenamme. Kaikki kirjeet vastaamme; valokuva myös olisi tervetullut, vaan jos ei satu kuvaa olemaan niin mainitkaa painonne. Säätyeroitusta me emme rajoita kaikki ovat yhtä tervetulleita mökin eli hovin tyttäret vaan lesket älkööt vaivatko itseään. Nimemme ovat seuraawat: A. Odottavainen, B. Kaipaavainen, C. Lempiväinen. Fairport Harbor Ohio, L Box 17 2806 U.S. of Amerika.
3 N:o 134 28.8.1900 Suomalaiset lähetyssaarnaajat Kiinassa. Erään pääkaupunkiin tulleen sähkösanoman mukaan owat suomalaiset lähetyssaarnaajat neidit Ehrström ja Cajander Waasasta ja Arpiainen Säkkijärweltä, terweinä saapuneet Schanghaihin. Toisten lähetyssaarnaajien kohtalo on tuntematon. N:o 174 6.11.1900 Katkeralla kaiholla ilmoitan, että mieheni Salmon Valentin Pastupakka synt. 25.5.1860, kuoli 28.10.1900, klo 10 illalla kotitilallaan Peräseinäjoella, palattuaan Amerikan matkaltaan rintatautisena, noin 2½ viikkoa sitten. Hiljaa ja levollisena vaipui hän kuolemaan, ikäväksi minulle ynnä 6 veljelleen, 2 sisarelleen, joista toinen Amerikassa, sekä muille sukulaisille ja laajalle tuttavapiirille. Helpi Ottilia Pastupakka os. Pahkala. U.v.k.n:o 510. 3630 Kajaanin Lehti N:o 51 30.8.1899 Siirtolaisuus. Toisella wiikolla matkusti Hangon kautta ulkomaalle 236 suomalaista siirtolaista. H:ö. Suomalaiset Amerikassa. Laestediolaisten kuuluisasaarnaaja J. H. Kampi, joka wiime aikoina on toimittanut papillisia toimia Atlantic kaiwannon laestadiolaisille, kuuluu lähteneen kenellekään ilmoittamatta teille tietämättömille, saatuaan sitä ennen seurakuntalaisiltaan useampia satoja dollareita welkojensa maksamista warten etupäässä Calumetin Betlehemin seurakunnalle. Asemalta on saatu tietää, että hän on ostanut piletin Duluthiin. Pastori kuuluu unohtaneen perheensäkin kiireellisessä lähdössä. Amer. S:tar
4 Kans. Kasper Aho kuoli Red Lodgessa, Mont, kesäkuun 23 p:nä. Wainaja oli kotoisin Yliwetelistä. Itä 23 wuod. Suomalaiset saarnaajat Wenäjällä. Wiiden wuoden ajaksi on myönnetty 1,500 ruplaa wuodessa saarnaajain ja opettajain palkkaamiseksi suomalaisissa seurakunnissa Aunuksen Kuwernementissä. Krasnoje Selon leirikokouksen loppuparaatin jälkeen lausui H. K. K. suuriruhtinas Wladimir h. ylh. kenraalikuwernöörille olewansa erittäin tyytywäinen suomalaisiin pataljooneihin. Kenraali Bobrikoff ilmoitti tämän asianomaisille joukoille. Samassa tilaisuudessa puhutteli H. M. Keisari Suomen rakuunarykmentin komentajaa, öwersti Schaumania lausuen kiittäwiä sanoja suomalaisista rakuunoista. U. S. Kajaanin Lehti N:o 52 2.9.1899 Bulgarian mustalaisia sanoo Salmetar asettuneen leiriin Iisalmen kirkonkylään 7 hewoskuormaa. Uusi Kiinan-lähetyssaarnaaja. Neiti Anna Ehrström Waasasta, jonka wapaa sisälähetys on ottanut lähetyssaarnaajaksi Kiinaan, lähti torstaina Turkuun, jatkaakseen sieltä matkaa Englantiin, jossa hän tulee walmistautumaan lähetyssaarnaajaksi. Walmistawan kurssin Englannissa suoritettuaan lähtee hän Kiinaan. W. N. Suomalaiset woittiwat. Äskettäin pidettiin Newadassa, Amerikassa suuri kilpailu kiwenporaamisessa amerikalaisten ja suomalaisten kesken. Suomalaisia oli noin 30 miestä, joiden joukosta walittiin kaksi rotewintakilpailemaan kahden suuresta miesjoukosta walitun amerikkalaisen kanssa. 1000 dollarin wetokin oli lyöty suomalaisten ja amerikkalaisten wälillä ja suuri oli kilpapalkintokin. Kunpa sitten ryhdyttiin poraukseen, näyttiwät amerikkalaiset alussa pääsewän woittajiksi, waikka suomenkin miehet porata ruhtoiwat kaikin woimin niin että porat särkyiwät. Lopputulokseksi kuitenkin jäi että määräajan, neljännestunnin kuluttua oli suomalaisilla harmaassa kiwessä 25 ½ tuumaa, mutta amerikkalaisilla waan 24 tuumaa. Suomalaisten pääsankarit tässä woitossa oliwat Kalle Konstu ja Isi Mäki, molemmat waasan läänistä. Mahtawain woittohuutojen kaikuessa jaettiin palkinnot. Suomalainen painoasiamiehenä Wenäjällä. Kuopion tappelusta kuuluisaksi tullut luutnantti Alfred Hartman, joka, kuten muistetaan, pyysi ja sai eron kapteenin arwolla, on nyt, nauttien eläkettä Suomen waltiolta, painoasiamiehenä Pietarissa, sensuroiden skandinaawialaisia lehtiä. Hra Hartman kuuluu olewan wihamielinen suomalaisia sanomalehtiä kohtaan, ne kun muka owat syypäät siihen, että hänen täytyi ottaa eronsa sotilaswirasta. Wiip. S. Raahen Lehti N:o 22. 22.3.1899 Suuri siirtolaistulwa lähtee Toholammiltakin Amerikkaa kohden. Monia kymmeniä, warsinkin asewelwollisuusikään tulewia nuorukaisia, on näinä päiwinä lähtenyt matkalle pelottawia asewelwollisuus-rasituksia pakoon. Kohta jää maan asuminen ikäloppujen tehtäwäksi. Koff.
5 Raahen Lehti N:o 88 15.11.1899 Walheellisia juttuja suomalaisten agitaatiooneista syötetään eräältä taholta ehtimiseen ulkomaan sanomalehdille. Niinpä Standard julkaisi t.k. 2 p. kirjeenwaihtajansa sähkösanoman Odessasta, jossa puhutaan siitä agitatsioonista, jota suomalaiset muka harjoittawat ulkomaiden pääkaupungeissa, ja sen waarallisuudesta suomalaisten kansalliselle pyrinnölle. Wenäjän hallitus saa muka siitä syystä yhä ankarampiin ylimääräisiin toimenpiteisiin suuriruhtinaskunnassa. Uudella ministeriwaltiosihteerillä on hywin tarkat tiedot suomalaisten komiteain toimista ja yllytyksistä Lontoossa, New-Yorkissa ja muualla, y.m. Miten oikeutettu ja isänmaallinen ulkomailla olewain suomalaisten komiteain toiminta lieneekin, niin ei heidän nykyinen yllytyksensä muuta woi, kuin wahingoittaa suomalaisten kansallisten johtajain hartaita yrityksiä saada wenäläiswaltaa liewennetyksi yhdenmukaisemmaksi Suomen entisen autonomian periaatteiden kanssa. Wenäjän lehdet jo puhuvat ulkomaalla olewain suomalaisten systemaatillisesta yllytyksestä ja wertaawat sitä puolalaisten kansalliseen yllytykseen, jonka kohtalo on tunnettu. Täällä Suomessa tiedetään, että nuo jutut suomalaisten agitatsiooneista ja suomalaisista komiteoista ulkomailla owat kerrassaan perättömät. Mistä tarkoituksessa sellaiset jutut liikkeelle pannaan, on jokaiselle selwää.
6 Tekstin puhtaaksikirjoitus ja taitto: Siirtolaisuusinstituutti http://www.migrationinstitute.fi Alkuperäistekstit haettavissa Historiallisesta sanomalehtikirjastosta osoitteessa: http://digi.lib.helsinki.fi /sanomalehti Yksittäisen lehden numero löytyy helpoimmin sivuston selailu-toiminnon kautta.