Lohjan pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 214 Katriina Nummela Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 255/215
LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 255/215 Lohjan pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 214 Katriina Nummela
Laatija: Katriina Nummela Tarkastaja: Katriina Nummela Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 255/215 Valokuva(t): LUVY ry (Johan Lindholm) Taitto: Sirpa Heikkinen Harriprint Tmi Karkkila 215 ISBN 978-952-25-132-5 (nid.) ISBN 978-952-25-133-2 (PDF) ISSN-L 789-984 ISSN 789-984 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu) Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut
Kuvailulehti Julkaisija Tekijä(t) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry PL 51, 811 LOHJA Puh. 19 323 623 Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi Katriina Nummela Julkaisuaika 6/215 Julkaisun kieli Suomi Sivuja 85 Julkaisun nimi Lohjan pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 214 Julkaisusarjan nimi ja numero Tiivistelmä Asiasanat Toimeksiantaja Julkaisu 255/215 Projektinumero 4 Lohjan kaupungin koordinoiman Lohjan pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa Lohjanharjun pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet. Kuntaliitosten myötä tarkasteltiin myös kolmen Lohjanharjun ulkopuolisen vedenottamon raakaveden laatua. Vuonna 214 yhteistarkkailuun osallistuivat Lohjan vesi- ja viemärilaitos, Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö ja tekninen toimi / kunnallistekniikka (Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus ja Suitiantien välivarastointialue), Cembrit Production Oy, Enics Finland Oy, Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, Lemminkäinen Infra Oy / Muijalan asfalttiasema, Nordic Waterproofing Oy kattohuopatehdas, Peab Industri Oy / MBR Lohjan betoniasema, Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky, Rudus Oy / betonituotetehdas, Skanska Infra Oy (Muijalan ja Ratametsän kaatopaikkakohteet). Pohjaveden tarkkailu perustui eri osapuolten lupaehtojen mukaisiin tarkkailuohjelmiin. Vuonna 214 mittauksia tehtiin 12 vedenottamolta, Tytyrin kalliopohjavedestä ja 76 pohjavesiputkesta tai kaivosta. Lohjanharjun alueella todettiin monin paikoin kohonneita kloridipitoisuuksia. Edellisvuoden tapaan korkeimmat pohjaveden Cl-pitoisuudet todettiin valtatien 25 ja kantatien 1125 läheisyydessä sekä moottoritien vaikutusalueella. Vuonna 214 pohjaveden Cl-pitoisuudet eivät kuitenkaan ylittäneet talousveden enimmäispitoisuutta 25 mg/l, mutta pohjaveden ympäristönlaatunormi 25 mg/l ylittyi useilla alueilla. Kohonneita kloridipitoisuuksia todettiin myös Pappilankorven, Moisionpellon, Uusniityn, Lehmijärven, Myllylammen, Lempolan ja Takaharjun vedenottamoilla sekä Tytyrin kalliopohjavedessä. Pohjaveden sulfaattipitoisuudet olivat laskusuunnassa Muijalan teollisuusalueella, mutta silti alueen itäosassa todettiin muutama talousveden laatusuosituksen 25 mg/l ylittävä sulfaattipitoisuus. Ojamonkankaan kunnostetun kaatopaikan vaikutusalueella todettiin kohonneen sulfaattipitoisuuden lisäksi talousveden laatusuosituspitoisuuden (4 µg/l) ylittäviä määriä ammoniumtyppeä. Pääosin lievästi kohonneita pohjaveden metallipitoisuuksia todettiin yksittäisissä pisteissä tuotantolaitosten alueilla Gunnarlassa, Perttilässä ja Muijalassa sekä Takaharjun / Lehmijärven alueella. Rautaa ja mangaania esiintyi tyypillisesti savipeitteisillä alueilla, kuten myös Moisionpellon ja Pappilankorven vedenottamoilla. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) todettiin pieniä pitoisuuksia muutamilla teollisuusalueilla ja suljetun kaatopaikan seurannassa. Suurin bensiinin lisäaineen MTBE:n pitoisuus 88 µg/l todettiin Ojamonkankaalla ja se ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 7,5 µg/l. Uusniityn, Porlan, Moisionpellon ja Pappilankorven ottamoiden ja Laivarannan varavedenottamon vedestä sekä Tytyrin kalliopohjavedestä analysoitiin pieniä pitoisuuksia torjuntaaineisiin kuuluvia rikkakasvien torjuntaan käytettyjä yhdisteitä. Talousvedelle annetut enimmäispitoisuudet alittuivat. Vuonna 214 Lohjanharjun yhdeksän vedenottamon (Myllylampi, Porla, Kaivola, Moisionpelto, Pappilankorpi, Lempola, Takaharju, Lehmijärvi ja Uusniitty), Pusulan Kylmälähteen ottamon sekä varavedenottamoiden (Sammatin Kukkusnummi ja Karjalohjan Laivaranta) vedenlaatu oli hyvä, vaikkakin useimmilla ottamoilla todettiin kohonneita kloridipitoisuuksia. Pohjavesitarkkailu, yhteistarkkailu, pohjaveden laatu, vedenottamot, Lohjanharju, Lohja Yhteistarkkailun osapuolet
Sisältö 1 Johdanto.... 7 2 Pohjavesialue... 8 2.1 Perustietoa...8 2.2 Pohjaveden laadun riskitekijät...9 3 Näytteenotto ja analyysimenetelmät... 9 3.1 Näytteenotto pohjavesiputkista ja kaivoista...9 3.2 Vesinäytteiden analysointi...1 3.3 Poikkeavien tilanteiden periaatteet...1 4 Säätila vuonna 214... 1 5 Tulokset... 11 5.1 Myllylampi / Porla Lohjanharju...11 5.1.1 Yleistä...11 5.1.2 Vedenottamoiden seuranta...11 5.1.2.1 Myllylammen vedenottamo...11 5.1.2.2 Porlan vedenottamo...12 5.1.3 Toiminnanharjoittajien seuranta...13 5.1.3.1 Enics Finland Oy...13 5.1.3.2 Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus...16 5.1.4 Yleisseuranta...2 5.1.4.1 Lohjan vesilaitos, havaintopisteet 3_12 ja 4_12...2 5.1.4.2 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu............................................2 5.1.5 Yhteenveto tarkkailualueen Myllylampi / Porla Lohjanharju pohjaveden mittaustuloksista...22 5.2 Kaivola Keskilohja...23 5.2.1 Yleistä...23 5.2.2 Kaivolan vedenottamon seuranta...24 5.2.3 Toiminnanharjoittajien seuranta...24 5.2.3.1 Nordic Waterproofing Oy...24 5.2.3.2 Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky...26 5.2.4 Kaivolan pohjavesialueen seuranta...28 5.2.4.1 Lohjan vesilaitos, havaintopisteet PT4 ja 8_1...28 5.2.5 Yhteenveto Kaivola Keskilohjan tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista...28 5.3 Moisionpelto...29 5.3.1 Yleistä...29 5.3.2 Moisionpellon vedenottamon seuranta...29 5.3.3 Moisionpellon pohjavesialueen seuranta...3 5.3.3.1 Lohjan vesilaitos, havaintopisteet M1.12 ja M3.12...3 5.3.4 Yhteenveto Moisionpellon tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista...31 5.4 Pappilankorpi...31 5.4.1 Yleistä...31 5.4.2 Pappilankorven vedenottamon seuranta...32 5.4.3 Pappilankorven pohjavesialueen seuranta...33 5.4.3.1 Lohjan vesilaitos, havaintopiste OKS1...33 5.4.3.2 Suitiantien puhtaiden maiden välivarasto........................................33 5.4.4 Yhteenveto Pappilankorven tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista...35 5.5 Lempola Lempoonsuo...35 5.5.1 Yleistä...35 5.5.2 Lempolan vedenottamon seuranta...36 5.5.3 Lempolan pohjavesialueen seuranta...37 5.5.3.1 Lohjan vesilaitos, havaintopiste KaivoL1...37 5.5.4 Yhteenveto Lempola-Lempoonsuon tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista...38
5.6 Takaharju Perttilä...38 5.6.1 Yleistä...38 5.6.2 Takaharjun vedenottamon seuranta...38 5.6.3 Toiminnanharjoittajien seuranta...4 5.6.3.1 Rudus Oy (31.3.214 saakka Rudus Betonituote Oy)...4 5.6.3.2 Lehmijärven Romu ja Rauta Oy...42 5.6.4 Yhteenveto Takaharju Perttilä tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista...44 5.7 Lehmijärvi...45 5.7.1 Yleistä...45 5.7.2 Lehmijärven vedenottamon seuranta...45 5.7.3 Lehmijärven pohjavesialueen seuranta...46 5.7.3.1 Lohjan vesilaitos, havaintopiste SK6...46 5.7.4 Lohjan ympäristönsuojelu, havaintopiste SK5...46 5.7.5 Yhteenveto Lehmijärven tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista...47 5.8 Uusniitty Ratametsä...48 5.8.1 Yleistä...48 5.8.2 Uusniityn vedenottamon seuranta...48 5.8.3 Toiminnanharjoittajien seuranta...49 5.8.3.1 Cembrit Production Oy...49 5.8.3.2 Peab Industri Oy / MBR, Lohjan betoniasema...53 5.8.3.3 Lemminkäinen Infra Oy, Muijalan asfalttiasema...55 5.8.3.4 Skanska Infra Oy, Ratametsän maankaatopaikka ja vanha teollisuuskaatopaikka...59 5.8.4 Yhteenveto Uusniitty-Ratametsä tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista...63 5.9 Lohjanharjun ulkopuoliset vedenottamot...65 5.9.1 Tytyrin kalliopohjavesi...65 5.9.2 Pusulan Kylmälähteen vedenottamo, Keräkankare...65 5.9.3 Sammatin Kukkusnummen varavedenottamo...66 5.9.4 Karjalohjan Laivarannan varavedenottamo...66 6 Pohjavesien yhteistarkkailun jatkaminen ja kehittäminen... 66 7 Yhteenveto... 67 Kirjallisuuslähteet... 7 Liitteet Liite 1. Kartta Lohjanharjun pohjavesialueesta...72 Liite 2a. Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 214, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset...73 Liite 2b. Vedenottamoiden analyysitulokset toukokuussa 214...8 Liite 3a. Vedenottamoiden kokonaispumppaukset vuonna 214...83 Liite 3b. Vedenottamoiden pumppaukset vuonna 214 ja pinnankorkeustiedot...84 Liite 4. Vedenlaatumääritykset kohteittain vuoden 214 yhteistarkkailussa...85
1 Johdanto Pohjavesien suojelun ja hoidon päämäärä on, että vesien kemiallinen ja määrällinen tila on vähintään hyvä vuoteen 215 mennessä. Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/24) ja siihen liittyvät asetukset (Vna 133/24 vesienhoitoalueista, Vna 14/26 ja Vna 341/29 vesienhoidon järjestämisestä) käsittelevät vesienhoidon järjestämistä siten, että pohjavesien pilaantuminen estetään ja turvataan hyvänlaatuisen pohjaveden riittävä saanti. Asetuksessa 341/29 vahvistettiin mm. pohjaveden hyvän kemiallisen tilan arviointiin käytettävät ympäristönlaatunormit. Lisäksi valtioneuvoston asetusta 122/26 vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista muutettiin asetuksella 342/29, jonka tarkoitus on suojella pinta- ja pohjavesiä asettamalla tiettyjen aineiden ja aineryhmien päästökielto pohjaveteen. Vuonna 212 voimaan tulleessa vesilaissa (587/211) säädetään mm. pohjaveden ottamisesta, vedenottamon suoja-alueesta ja ottamistoiminnan luvanvaraisuudesta. Ympäristönsuojelulain (527/214) mukainen pohjaveden pilaamiskielto (17 ) kieltää pohjaveden laadun huonontamisen tai muuttamisen ympäristölle tai terveydelle vaaralliseksi tai tekemään pohjaveden käytön kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. Kunnan on alueellaan huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta asianmukaisin menetelmin (143 ). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (26/118/EY) pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta edellyttää pohjaveden kemiallisen ja määrällisen tilan seurantaa ja pohjavesien suojelua. Alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY-keskus järjestää pohjavesien seurannan vesienhoitoalueella. Lohjan kaupungin vesilaitoksen Myllylammen ja Lehmijärven pohjavedenottamot on sisällytetty Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen pohjavesitarkkailuohjelmaan. Ottamoilla suoritetaan sekä määrällistä että kemiallista perusseurantaa. Määrällistä seurantaa suoritetaan mittaamalla pohjaveden pinnan korkeuksia sopivista havaintoputkista, ja kemiallinen seuranta toteutuu valvontatutkimusohjelman parametrein. Vesihuoltolain (119/21, 15 ) mukaan vesihuoltolaitoksen on tarkkailtava käyttämänsä raakaveden määrää ja laatua sekä veden hävikkiä laitoksen verkostossa. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet Lohjanharjun alueella. Alueen pohjaveden tarkkailussa ovat mukana seuraavat tahot: - Lohjan kaupungin vesi- ja viemärilaitos: vedenoton vaikutuksien, vedenottamoiden valumaalueiden riskien ja vedenlaadun seuranta, vedenottolupiin liittyvä seuranta - Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö: muiden kuin lupavelvollisten riskien seuranta, kunnan tiedontarve pohjaveden laadusta - Toiminnanharjoittajat: ympäristö- ja maa-ainesottolupien tarkkailuvelvoitteiden täyttäminen Lohjanharjun pohjavesialueen veden laatua vedenottamoilla ja vesijohtoverkossa seurataan kattavasti myös Lohjan kaupungin terveysvalvonnan hyväksymässä vesilaitoksen talousveden valvontatutkimusohjelmassa. Tähän raporttiin on sisällytetty talousveden valvontatutkimusohjelman tulokset Lohjanharjun pohjavedenottamoilta otetuista näytteistä vuodelta 214. Pohjaveden yhteistarkkailun avulla saadaan kokonaiskuva pohjaveden määrästä ja laadusta koko pohjavesialueella. Pohjavedessä mahdollisesti havaittavien haitta-aineiden päästölähteen selvittäminen ja levinneisyyden arviointi helpottuvat, kun tarkkailujen tulokset raportoidaan yhdessä yhteenvetoraportissa. Tarkkailuun liittymällä eri osapuolet voivat myös saada kustannussäästöjä, kun mahdolliset päällekkäisyydet näytteenotossa voidaan poistaa ja olemassa olevia havaintoputkia voidaan hyödyntää eri tahojen kesken. Yhteistarkkailussa noudatetaan Lohjan kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen (nyk. ELY-keskus) teettämän Lohjanharjun pohjavesialueen yhteistarkkailuohjelman periaatteita (Eerikäinen & Jylhä-Ollila 24). Lohjan kaupungin koordinoima yhteistarkkailu käynnistyi vuoden 25 syksyllä. Tarkkailussa oli vuoden 214 lopulla mukana 13 tahoa tai toiminnanharjoittajaa: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 255/215 7
Cembrit Production Oy, kuitusementtilevytehdas Enics Finland Oy, elektroniikkatehdas Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, metallin kierrätystoiminta Lemminkäinen Infra Oy, Muijalan asfalttiasema Lohjan tekninen toimi / kunnallistekniikka, Suitiantien välivarastointialue Lohjan tekninen toimi / kunnallistekniikka, Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus Lohjan vesi- ja viemärilaitos, pohjavedenottamot Lohjan ympäristöyksikkö, yleisseuranta Nordic Waterproofing Oy, kattohuopatehdas Peab Industri Oy / MBR, Lohjan betoniasema Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky, jätehuoltotoiminta, välivarastointi Rudus Oy, (Rudus Betonituote Oy 31.3.214 saakka), betonituotetehdas Skanska Infra Oy, Muijalan kaatopaikat (Ratametsä ja vanha teollisuuskaatopaikka) Vuoden 214 tarkkailututkimuksen on toteuttanut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Näytteenotosta on vastannut sertifioitu ympäristönäytteenottaja (erikoistumispätevyyden ala: vesi- ja vesistönäytteet). Vesianalyyseistä on vastannut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725: 25. Ennen yhteistarkkailun aloittamista tarkkailuvelvolliset luvanhaltijat olivat kukin osaltaan hoitaneet tarkkailunsa erillisinä toimeksiantoinaan. Tässä esitettävässä yhteenvetoraportissa on esitetty vuosien 21 214 aikana yhteistarkkailun puitteissa tuotettuja pohjaveden mittaus- ja analyysituloksia. Terveysvalvonnan vedenottamoiden raakavesien tutkimukset tehdään erikseen, tässä yhteenvedossa tarkastellaan pääasiassa vuoden 214 tuloksia. Havaintopisteiden sijaintikartat on koottu erilliseksi liitteeksi, joka toimitetaan toiminnanharjoittajien lisäksi tiedoksi valvoville viranomaisille. 2 Pohjavesialue 2.1 Perustietoa Lohjanharjun pohjavesialue on osa ensimmäistä Salpausselkää, joka kulkee Hankoniemeltä Lohjan ja Hyvinkään kautta Lahteen ja edelleen Itä-Suomeen. Alue jakautuu kahteen osa-alueeseen: 142851 A ja 142851 B (kartta liitteessä 1). Pohjavesialueen pinta-ala on 31,7 km², josta pohjaveden muodostumisaluetta on 13,8 km² (Arola & Rantala 211). Muodostumisalue sijoittuu Salpausselän keskiosiin, jossa vettä johtavat hiekka- ja sorakerrokset ulottuvat maan pintaan asti. Muodostuman liepeillä karkeammat kerrokset ovat vettä heikosti läpäisevien savi- ja silttikerrosten peittämiä, mikä johtaa paineellisen pohjaveden esiintymiseen joillakin alueilla. Ensimmäinen Salpausselän reunamuodostuma on syntynyt keskimäärin 8 metriä meren pinnan yläpuolella sijaitsevien kallioiden väliin. Kallionpinta nousee alueella lounaasta kohti koillista ja muodostuma on korkeimmillaan Lohjan asemalta koilliseen sijaitsevalla alueella, jossa selänne kohoaa 117 metrin korkeuteen. Matalimmillaan (+15 +3 m mpy) alueen kallion pinnan taso on Pappilanselän alueelta kaakkoon suuntautuvassa kalliopainanteessa. (Kajander & Huuhko 24.) Lohjanharjun muodostuma on ympäristöönsä pohjavettä purkava. Yhteistarkkailualueella pohjaveden päävirtaussuunta on luoteeseen kohti Lohjanjärveä ja Lehmijärveä, mutta kaakkoisreunalla pohjavedet purkautuvat kaakkoon. Pohjavedenjakaja siis kulkee alueella pitkittäin, Salpausselän suuntaisesti. Lisäksi kalliokynnykset ohjailevat pohjaveden virtausta paikallisesti (Eerikäinen & Jylhä-Ollila 24). Lohjanharjun arvioitu kokonaisantoisuus on 11 m³/vrk ja alueella on 12 pohjavedenottamoa, joista yhdeksän oli Lohjan vesilaitoksen käytössä ja kolme oli yksityisiä. Lisäksi Tytyrin kaivoksesta pumpataan vettä. Lohjan alueen kuntaliitosten myötä vesilaitos ottaa vettä myös Pusulan Keräkankareen Kylmälähteen ottamolta ja uusina varavedenottamoina toimivat Sammatin Kukkusnummen sekä Karjalohjan Laivarannan vedenottamot. Tässä yhteenvedossa on käsitelty myös näiden kolmen ottamon raakavesituloksia. 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 255/215
Lohjan vesilaitoksen vedenottamoiden ja Tytyristä pumpatun veden suhteelliset osuudet kokonaisvesimäärästä on esitetty kuvassa 1. Vuorokausikeskiarvona kaupunkilaisten käyttöön otettiin vuonna 214 noin 8 6 m³ pohjavettä, josta noin 1 79 m³ oli Tytyrin kalliopohjavettä (liitteet 3a ja 3b). Aiemmin varavedenottamona toiminut Porlan ottamo oli käytössä koko vuoden 214 ajan. Lohjan vesilaitoksen vedenottamot vuonna 214 Kaivos 21 % Myllylampi 16 % Porla 3 % Kylmälähde* 7 % Kaivola 1 % Uusniitty 2 % Moisionpelto 4 % Lehmijärvi 13 % Takaharju 9 % Lempola 12 % Pappilankorpi 3 % Kuva 1. Lohjan vesilaitoksen toimittama vesi, suhteelliset osuudet vedenottamoittain vuonna 214. 2.2 Pohjaveden laadun riskitekijät Pohjavesialueella harjoitettavan toiminnan seurauksena pohjavesi saattaa likaantua vähitellen tai äkillisesti esim. onnettomuuden seurauksena. Vuonna 211 valmistuneessa Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa riskikohteet on luokiteltu sijaintiriskin ja päästöriskin perusteella kolmeen luokkaan, jolloin kokonaisriski vedenottamon alueen pohjavedenlaadulle ilmaistaan ei-merkittävänä, vähäisenä tai merkittävänä. Sijaintiriskiin vaikuttavat kohteen sijainti pohjavesialueen ja vedenottamoiden suhteen, maalajit sekä pintaveden valumasuunnat ja imeytyminen. Päästöriskissä huomioidaan kohteessa käytettävät haitta-aineet, aineiden liukenemis- ja kulkeutumisominaisuudet sekä varastointiolosuhteet. (Arola & Rantala 211.) 3 Näytteenotto ja analyysimenetelmät 3.1 Näytteenotto pohjavesiputkista ja kaivoista Havaintoputken vedenpinnan korkeus mitattiin putken suulta ennen huuhtelutoimenpiteitä ja näytteenottoa. Pohjaveden todellinen korkeus laskettiin mitatun syvyystiedon ja pohjavesiputken yläpään tarkan korkotiedon avulla. Tulokset ovat N2-korkeusjärjestelmän (TM35FIN) mukaiset (aiemmin käytettiin N6-järjestelmää). Pohjaveden pintaa kuvaavissa käyrissä saman alueen putket on saatettu hajauttaa eri kuviin, jos korkotasoerot ovat olleet suuria. Vesipinnan vaihtelut on näin saatu selkeämmin näkyviin. Pohjavesinäytteenotossa noudatettiin voimassa olevaa kansainvälistä standardia (ISO 5667-11) ja kansallisia ohjeistuksia (Rintala & Suokko 28). Ennen näytteenottoa vettä pyrittiin pumppaamaan vähintään kolme kertaa havaintoputken vesitilavuuden verran tai veden kirkastumiseen saakka, yleensä noin 2 3 min/putki. Näytteet otettiin pääsääntöisesti pumppaamalla ja paikan päällä mitattiin lämpötila sekä tehtiin aistinvaraiset havainnot vedestä. Öljyhiilivetymäärityksiä varten näytteet otettiin ensimmäisenä pohjavesikerroksen yläosasta. Huonosti toimivien, antoisuudeltaan heikkojen putkien osalta tyhjentäminen tehtiin mahdollisuuksien mukaan etukäteen ja näytteenotossa käytettiin uppopumpun lisäksi myös pohjavesinoutimia. Myös hyvin syvien pohjavesiputkien näytteenotossa saatettiin käyttää noudinta. Kaivoista ja porakaivoista vesinäy- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 255/215 9
te otettiin hanasta tai muuten soveltuvalla tavalla (kaivosta suoraan näyteastiaan). 3.2 Vesinäytteiden analysointi Vesianalyyseistä vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio (akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725: 25). Akkreditoituja alihankintalaboratorioita käytettiin mm. öljyhiilivety- ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC-yhdisteet, liuottimet) määrityksissä. Öljyhiilivetymääritys sisälsi hiilivetyjakeet C₁₀ C₄₀ jaoteltuna keskitisleisiin (C₁₀ C₂₁) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C₂₁ C₄₀). Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC-yhdisteet) laaja määritys käsitti sekä halogenoidut että ei-halogenoidut yhdisteet. Torjunta-aineiden monijäämämenetelmä käsitti kaasukromatografisella GC/MSD-menetelmällä esille saatavat yhdisteet ja/tai nestekromatografisella LC/ MSD-menetelmällä analysoitavat yhdisteet. Metallit määritettiin pääsääntöisesti liukoisina pitoisuuksina, eli analyysi tehtiin suodatetusta (,45 µm) pohjavesinäytteestä. Kaikki analyysitulokset ja tiedot analyysimenetelmistä, määritysrajoista sekä mittausepävarmuuksista on toimitettu luvanhaltijoiden lisäksi tiedoksi valvoville viranomaisille. 3.3 Poikkeavien tilanteiden periaatteet Laboratoriolla on laatujärjestelmän mukaiset ohjeet ja pohjavesinäytteenotossa on erilliset toimintamenetelmiä koskevat ohjeet poikkeavista tilanteista. Mikäli vedestä määritetty laatutekijä poikkeaa merkittävästi aiemmista tuloksista tai talousveden laatusuositukset tai -vaatimukset ylittyvät, ilmoitetaan poikkeamasta välittömästi analyysituloksen valmistuttua toiminnanharjoittajalle ja toiminnanharjoittajan kanssa sovittavalla tavalla Lohjan kaupungin ympäristöyksikön viranomaisille. Tulosten perusteella viranomainen ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Vähimmäistoimenpide on uusintanäytteiden otto ja tilanteen seuranta. 4 Säätila vuonna 214 Vuoden 214 keskilämpötila Lohjan Porlan havaintoasemalla oli 6,7 C, mikä oli yli asteen enemmän kuin pitkän ajan (1981 21) keskimääräinen vertailulämpötila 5,5 C. Alkuvuosi ja kevät olivat tavanomaista lauhempia, tosin suuria lämpötilan vaihteluita esiintyi. Kesäkuussa oli poikkeuksellisen kylmä jakso, mutta loppukesä oli helteinen. Loppuvuodesta lämpötila oli yleisesti normaalia korkeammalla, mutta myös kylmiä jaksoja esiintyi. (Ilmatieteen laitos 214.) Vuoden 214 kokonaissademäärä Porlan havaintoasemalla oli 594 mm, mikä oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mutta vähemmän kuin vertailukauden (1981 21) keskimääräinen sademäärä (723 mm). Talvi 213 214 oli vähäluminen ja alkuvuosi oli normaalia kuivempi. Touko-kesäkuussa satoi paikoin runsaasti, heinäkuussa taas yleisesti satoi vähän, mutta saatiin rankkasateita. Elokuu oli normaalia sateisempi, mutta loppuvuodesta satoi vähän. Lumipeite tuli Etelä-Suomeen joulukuun puolivälissä. Lohjan Porlan kuukausittaiset sademäärät ja keskilämpötilat on esitetty kuvassa 2 vuoden 214 osalta ja kuvassa 3 vuosilta 21 214. mm 16 14 12 1 8 6 4 2 Lohja Porla, sademäärät ja lämpötilat 214 C 25 2 15 1 5-5 -1-15 sademäärä sadevertailu 1981-21 keskilämpötila vertailulämpötila 1981-21 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 255/215
Kuva 2. Sademäärät ja keskilämpötilat Lohjan Porlan havaintoasemalla vuonna 214. mm Sademäärä ja lämpötila Lohjalla (Porla) 21-214 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 sademäärä keskilämpötila tammi.1 maalis.1 heinä.1 syys.1 tammi.11 maalis.11 heinä.11 syys.11 tammi.12 maalis.12 heinä.12 syys.12 tammi.13 maalis.13 heinä.13 syys.13 tammi.14 maalis.14 heinä.14 syys.14 C 25 2 15 1 5-5 -1-15 Kuva 3. Kuukauden keskimääräiset sademäärät ja keskilämpötilat Lohjan Porlan havaintoasemalla vuosina 21 214. 5 Tulokset Tulokset on käsitelty vedenottamoiden arvioitujen valuma-alueiden mukaisesti. Yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien tai tahojen havaintopisteistä määritetyt analyysit on lueteltu liitteessä 4. Analyysitulosten valmistuttua testausselosteet on toimitettu toiminnanharjoittajille ja viranomaisille. Lisäksi kaikki yhteistarkkailuun kuuluvat tulokset on koottu erilliseen koosteeseen, joka toimitetaan em. tahoille. Vedenottamoiden raakavedestä määritetyt analyysit ovat liitteissä 2a ja 2b. Pohjaveden laatua on verrattu STM:n asetusten 41/21 (pienten yksiköiden talousvesikaivot) tai 461/2 ja 442/214 (vesilaitosvedet) ohjearvoihin sekä pohjaveden ympäristönlaatunormeihin (VNa 341/29). 5.1 Myllylampi / Porla Lohjanharju 5.1.1 Yleistä Tarkkailualueella on kaksi vedenottamoa, Myllylampi ja Porla, joiden lisäksi yhteistarkkailussa vuonna 214 olivat mukana Lohjan kaupungin ympäristöyksikön havaintopisteet, Enics Finland Oy:n velvoitetarkkailuun liittyvät pohjaveden havaintopisteet Gunnarlan tehtaalla ja Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostukseen liittyvä pohjavesitarkkailu. Lohjan vesilaitos tarkkaili Myllylammen vedenottamon lähialueella pohjaveden laatua kahdesta havaintopisteestä. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan merkittävimpiä riskejä alueen pohjavedelle aiheuttavat vanhat öljysäiliöt, asutus ja viemärit, huoltoasematoiminta, vanhat kaatopaikat, teollisuus- ja yritystoiminta, maantiekuljetukset ja teiden suolaus. Vähäisen riskin kohde on mm. pieneläinten hautausmaa. Alueella on polttoaineen jakeluasemien maaperäkunnostuksiin ja ympäristölupiin liittyvää määräaikaista pohjaveden tarkkailua, joka ei ole mukana Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailussa. 5.1.2 Vedenottamoiden seuranta 5.1.2.1 Myllylammen vedenottamo Myllylammen pohjavedenottamo sijaitsee Lohjan keskustan länsipuolella keskellä omakotitaloaluetta, Lohjanharjun rinteessä. Myllylammen vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 28.9.1987 päivättyyn lupaan 59/1987/1, jonka mukaan pohjavettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 2 m³/vrk. Vuonna 214 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 1 344 m³/vrk, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin vuotta aiemmin. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laatumääritykset tehtiin liitteiden 2a, 2b ja 4 mukaisesti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 255/215 11
Myllylammen vedenottamon alueella veden korkeutta tarkkaillaan neljästä pohjavesiputkesta (havaintopisteet 65, 66, 77 ja 4_12) neljä kertaa vuodessa. Vuosien 21 214 korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 4. mmpy, N2 41, 4, 39, 38, 37, Pinnankorkeudet, Myllylampi 65 66 77 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 mmpy, N2 5, 49, 48, 47, 46, 45, Pinnankorkeudet, Myllylampi 3_12 4_12 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 Kuva 4. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 21 214 Myllylammen vedenottamon alueella. Myllylammen vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuun 214 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Toukokuussa 214 tutkittujen ominaisuuksien osalta Myllylammen ottamon veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2 ja 442/214). Veden kloridipitoisuus 23 mg/l oli lähellä vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annettua enimmäispitoisuutta 25 mg/l. Kloridipitoisuus on pysynyt samalla tasolla useiden vuosien ajan. Haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (VOC) todettiin erittäin pieni pitoisuus (,62 µg/l) trikloorieteeniä ja talousvedelle annettu enimmäispitoisuus 1 µg/l alittui selvästi (enimmäispitoisuus annettu tri- ja tetrakloorieteenin yhteispitoisuudelle). Myllylammen vedenottamolta on aiemmin tutkittu VOC-yhdisteet vuosina 28, 29 ja 211, jolloin myös todettiin pienet pitoisuudet trikloorieteeniä (1 4 µg/l). Vuonna 214 ottamon vedessä ei todettu syanidia, kloorifenoleita, PAH-yhdisteitä tai torjunta-aineita. Torjunta-aineet, syanidi (CN), kloorifenolit ja PAH-yhdisteet kuuluvat laajaan analyysipakettiin, joka tehtiin tämän ottamon vedestä edellisen kerran vuosina 28 ja 29. 5.1.2.2 Porlan vedenottamo Porlan vedenottamo sijaitsee Lohjan keskustan lounaispuolella, Myllylammen kaupunginosan omakotialueen ja Lohjanjärven välisellä ranta-alueella. Porlan vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu 22.9.1987 päivättyyn Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämään lupaan 52/1987/1, jonka mukaan pohjavettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 8 m³/vrk. Vedenottamo oli pitkään varavedenottamona, mutta keväällä 29 ottamo otettiin säännölliseen käyttöön. Vuonna 214 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 293 m³/vrk, mikä vastaa vuoden 213 käyttökuukausien keskiarvoa. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laatumääritykset tehtiin liitteiden 2a, 2b ja 4 mukaisesti. Porlan vedenottamon alueella veden korkeutta tarkkaillaan kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopisteet 1462, 1784, 179) neljä kertaa vuodessa. Vuosien 21 214 korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 5. Vuonna 213 ottamo ei ollut alkuvuodesta käytössä ja vettä pumpattiin verkostoon kesäkuusta eteenpäin. Tämä näkyy pohjaveden pintojen painetason laskuna marraskuun 213 mittauskierroksesta alkaen (kuva 5). Porlan vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuun 214 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 255/215
mmpy, N2 39, 38, Pinnankorkeudet, Porla 1462 1784 179 37, 36, 35, 34, helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 Kuva 5. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 21 214 Porlan vedenottamon alueella. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Toukokuussa 214 Porlan raakavedestä tutkittiin laajat fysikaalis-kemialliset määritykset ja veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2 ja 442/214). Torjunta-aineista todettiin rikkakasvien torjuntaan käytetyn diklobeniilin hajoamistuotetta 2,6-diklooribentsamidia (BAM) pieni pitoisuus (,1 µg/l), mikä alittaa selkeästi yksittäiselle torjunta-aineelle annetun asetuksen mukaisen enimmäispitoisuuden,1 µg/l. Vuonna 214 ottamon vedessä ei todettu syanidia, kloorifenoleita, VOC- tai PAH-yhdisteitä. Torjunta-aineet, syanidi (CN), kloorifenolit, VOC- ja PAH-yhdisteet kuuluvat laajaan analyysipakettiin, joka tehtiin tämän ottamon vedestä edellisen kerran vuonna 29. Tuolloin todettiin vedessä bensiinin lisäainetta MTBE:tä 3 µg/l. 5.1.3 Toiminnanharjoittajien seuranta 5.1.3.1 Enics Finland Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Enics Finland Oy:n Lohjan elektroniikka- ja sähkötuotteita valmistava tehdas on toiminut alkuvuodesta 28 lähtien Gunnarlassa, joka sijaitsee Lohjanharjun I-luokan pohjavesi-alueella (142851 A). Pohjaveteen aiheutuvat riskit tehtaan alueella voivat aiheutua kemikaalien huolimattomasta käsittelystä tai onnettomuuden seurauksena tapahtuvan päästön vuoksi. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan tehtaan kemikaalien varastointi ja käsittely aiheuttavat merkittävän kokonaisriskin Porlan vedenottamon pohjaveden laadulle. Riskiä pienentävät kemikaalivarastojen ja tuotannon sijaitseminen sisätiloissa sekä asfaltoidut piha-alueet. Haitallisten aineiden pääsy orsi- ja pohjaveteen on käytännössä mahdollista vain suojarakenteiden tai viemäriverkon vaurioiden seurauksena (Ihonen & Onnila 26). Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Porlan vedenottamo sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä Gunnarlan tehtaasta pohjoisluoteeseen ja Myllylammen vedenottamo noin 1,5 km tehtaasta länsiluoteen suuntaan sekä golfkentän vedenottamo noin 1,4 km tehtaasta etelään. Pohjaveden virtaussuunta on luoteeseen Porlan ja mahdollisesti Myllylammen vedenottamon suuntaan. Orsiveden virtaussuunnan on arvioitu kulkevan lounaaseen golfkentän vedenottamolle päin. Alueen maaperä on hyvin vettä johtavaa. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Enics Finland Oy:n Lohjan tehtaan tarkkailu vuonna 214 toteutettiin ympäristölupapäätöksen 18.12.213 112 Dnro 411/11.1./213 mukaisesti. Pohjaveden tarkkailu tehtiin aiemmin hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti kahdesta pohjavesiputkesta (2.6, 3.6) ja yhdestä orsivesiputkesta (4.6). Pinnankorkeuden mittaukset ja vedenlaadun määritykset tehtiin liitteen 4 mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Perusseurantaan kuuluvat vedenlaatutekijät olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, sähkönjohtavuus, ph, öljyhiilivedyt ja VOC-yhdisteet (haihtuvat orgaaniset hiilivedyt). Ympäristöluvan mukaisesti normaalin tarkkailun lisäksi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 255/215 13
keväällä 214 määritettiin kertaluonteisesti sameus, COD Mn, sulfaatti, nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtyppi, kokonaisfosfori ja liukoiset metallit (Ag, As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Sn, Zn). Tulokset Gunnarlan tehtaan tarkkailussa tehtiin laajat määritykset toukokuussa ja perusseurantaan kuuluvat määritykset marraskuussa. Tuloksia on esitetty taulukoissa 1 2 sekä kuvissa 6 8. Havaintopisteessä 2.6 todettiin toukokuussa 214 liukoista arseenia 6,3 µg/l, mikä ylitti lievästi pohjaveden ympäristönlaatunormin 5 µg/l. Suomessa arseenia esiintyy luontaisesti pohjavedessä tietyillä alueilla (Pirkanmaalla), ympäristöön arseenia voi päästä puunkäsittelyaineista, kasvinsuojeluaineista, ulkomaisista lannoitteista, kaivos-/metalliteollisuudesta ja fossiilisten polttoaineiden palamistuotteista (Loukola-Ruskeeniemi ym. 27). Muut tutkitut metallipitoisuudet olivat matalia. Ammoniumtypen pitoisuus oli lievästi koholla (5 µg/l), mutta alitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 2 µg/l. Myös kokonaisfosforin pitoisuus 11 µg/l oli koholla verrattaessa Suomen pohjavesien taustapitoisuuksiin (<1 µg/l) (Hatakka ym. 29). Marraskuussa todettiin pieni pitoisuus dikloorimetaania (< 1 µg/l) ja pohjaveden ympäristönlaatunormi 1 µg/l alittui selkeästi. Dikloorimetaania (metyleenikloridi) käytetään mm. metalliesineiden rasvanpoistoon ja puhdistukseen, maalinpoistoaineiden liuottimena, graafisen alan pesuaineissa ja liimoissa. Muita haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC -yhdisteet) ei todettu. Edellisen kerran tässä pisteessä todettiin dikloorimetaania (1 µg/l) maaliskuussa 211. Havaintopisteen 3.6 sähkönjohtavuus on ollut noususuunnassa viimeisen kolmen vuoden aikana (kuva 6). Sähkönjohtavuutta voivat nostaa mm. kloridi ja sulfaatti. Toukokuussa 214 pohjaveden sulfaattipitoisuus (51 µg/l) oli hieman koholla, mutta pohjaveden ympäristönlaatunormi 15 µg/l alittui selkeästi. Orsivesi 4.6 on aina ollut hieman hapanta, myös vuoden 214 ph-arvot alittivat lievästi talousvedelle annetun tavoitetason 6,5 9,5. Marraskuusta 21 lähtien havaintopisteestä 4.6 on ajoittain todettu pieniä pitoisuuksia isopropyylitolueenia ja terpeeneihin kuuluvia yhdisteitä (kuva 8). Vuonna 214 orsivesipisteessä todettiin 6 12 µg/l p-isopropyylitolueenia ja terpeenejä taulukon 2 mukaisesti. Todettujen yhdisteiden alkuperästä ei ole tietoa. Isopropyylitolueenia käytetään liuotinaineena mm. maaleissa ja puhdistusaineena (Alén 29). Pineenit, kareeni ja limoneeni kuuluvat terpeeneihin, alfa-pineeni on tärpätin pääkomponentti. Enicsin pohjavesitarkkailussa tutkitut veden laatuominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle annetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Myös pohjaveden ympäristönlaatunormit täyttyivät havaintopisteen 2.6 arseenia lukuun ottamatta. Missään näytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä (C₁₀ C₄₀). Taulukko 1. Enics Finland Oy:n pohjavesitarkkailun tuloksia toukokuussa 214, kertaluonteinen laaja tarkkailu. Metallit toukokuu 214 yksikkö Talousveden laatu / pohjaveden ymp.normi 2.6 3.6 4.6 Arseeni, As µg/l 1 / 5 6,3 3,1,3 Hopea, Ag µg/l - / - <1 <1 <1 Kadmium, Cd µg/l 5 /,4,2 <,2 <,2 Kromi, Cr µg/l 5 / 1 <,5,2,6 Kupari, Cu µg/l 2 / 2 <,2 <,2,2 Lyijy, Pb µg/l 1 / 5,1 <,1 <,1 Nikkeli, Ni µg/l 2 /1,2,2,4 Sinkki, Zn µg/l - / 6 <2 <2 3 Tina, Sn µg/l - / - <1 <1 <1 Muut Sameus FNU 12 6,4 1,3 Hapettuvuus, CODMn mg O₂/l 5 / - <1 <1 1,9 Ammoniumtyppi, NH₄N µg/l 4 / 2 5 <5 <5 Nitraattityppi, NO₃N µg/l 11 / * <1 23 38 Nitriittityppi, NO₂N µg/l 15 / - <2 <2 <2 Kokonaisfosfori, P µg/l - / - 11 31 11 Sulfaatti, SO₄ mg/l 25 / 15 7,7 51 6,4 * VnA 341/29: nitraatit 5 µg/l, erillistä arvoa nitraattitypelle ei ole annettu 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 255/215
mmpy, N2 Pinnankorkeudet, pohjavesi, Gunnarla mmpy, N2 Pinnankorkeudet, orsivesi, Gunnarla 55 64 54 53 2.6 3.6 63 62 4.6 52 61 touko.8 marras.8 touko.9 marras.9 touko.8 marras.8 touko.9 marras.9 Kuva 6. Pinnankorkeudet vuosina 28 214 Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan havaintopisteissä. 3 25 2 15 1 ms/m 5 touko.8 marras.8 touko.9 Sähkönjohtavuus, Gunnarla marras.9 2.6 3.6 4.6 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, touko.8 marras.8 touko.9 marras.9 ph, Gunnarla 2.6 3.6 4.6 Kuva 7. Sähkönjohtavuus ja ph-arvot vuosina 28 214 Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan havaintopisteissä. Taulukko 2. Öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet vuonna 214 Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan havaintopisteissä. Enics Finland Oy Öljyhiilivedyt, µg/l VOC-yhdisteet touko 14 marras 14 touko 14 marras 14 2.6 pohjavesi <5 <5 ei todettu dikloorimetaani <1 µg/l 3.6 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu 4.6 orsivesi <5 <5 p-isopropyylitolueeni 6 µg/l p-isopropyylitolueeni 12 µg/l alfa-pineeni <,5 µg/l delta-kareeni <,5 µg/l limoneeni 2 µg/l µg/l 14 12 1 8 6 4 2 p-isopropyylitolueeni alfa-pineeni limoneeni Orsivesi 4.6, terpeenit Kuva 8. Enics Finland Oy:n orsivesipisteen VOC-yhdisteet, joiden pitoisuudet ovat ylittäneet määritysrajan, vuodesta 21 lähtien. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 255/215 15
5.1.3.2 Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus Toiminnan ja riskien kuvaus Tynninharjulla sijaitseva Ojamonkankaan kaatopaikka on ollut käytössä vuosina 1962 1966, jolloin sinne läjitettiin noin 24 m³ jätettä. Kaatopaikka-alueen pinta-ala on noin 6 6 m² ja jätetäytön paksuus vaihtelee,6 2,7 m. Jätetäytön helposti hajoava orgaaninen materiaali on jo hajonnut ja kaatopaikkakelpoisuustutkimuksen mukaan jäte luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella. Lohjan kaupunki on kunnostanut kaatopaikka-alueen vuosina 21 211. Vanhan kaatopaikan pohjaveteen aiheuttamat riskit vähenivät kunnostuksen valmistuttua. Kunnostuksen tarkoitus oli saada kaatopaikan sisäiset vedet hallintaan pintarakenteiden ja vesien viemäröintien avulla. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan kunnostetun kaatopaikan kokonaisriski Myllylammen vedenottamon pohjaveden laadulle on vähäinen. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Kaatopaikka-alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella (142851 A). Myllylammen vedenottamo sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä koillisessa. Myös pohjaveden virtaussuunta on koilliseen, kohti vedenottamoa (ympäristölupapäätös UUS-28-Y-327-111, YS 192). Maaperä jätetäytön alla on hiekkaa tai silttistä hiekkaa, paikoin esiintyy myös savea. Pohjaveden pinta on yli 1 m syvemmällä kuin jätetäytön alapinta. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen 1.9.29, Dnro UUS-28-Y-327-111, No YS 192 mukaisesti kaatopaikan sisäisen veden, pohjaveden ja viemäriin johdettavan veden sekä kaatopaikkakaasujen tarkkailusta laadittiin erillinen tarkkailuohjelma (Ramboll Finland Oy, Ojamonkankaan kaatopaikan tarkkailuohjelma nro 82127788, 16.12.29). Tässä Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun yhteenvedossa käsitellään tulokset pohjaveden osalta. Tarkkailuohjelman mukaisesti ensimmäinen laaja näytteenottokierros toteutettiin toukokuussa 21, jonka jälkeen tarkkailu jatkuu kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein. Tarkkailu muuttuu, kun kolme vuotta on kulunut sulkemisrakenteiden valmistumisesta. Vuoden 214 tarkkailu suoritettiin 16.12.29 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Kaatopaikan alueella tarkkaillaan pohjaveden pinnankorkeuksia havaintopisteistä L1, GA2, GA3, 1.5, 1/9, 2/9 ja 3/9 sekä vedenlaatua havaintopisteistä 1.5, 1/9, 2/9 ja 3/9 kaksi kertaa vuodessa liitteen 4 mukaisesti. Vuonna 214 määritettäviä vedenlaatutekijöitä olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, väriluku, happipitoisuus, sameus, sähkönjohtavuus, ph, alkaliteetti, kokonaiskovuus, TOC, COD Mn, sulfaatti, kloridi, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittityppi, öljyhiilivedyt, VOC-yhdisteet, fenoliset yhdisteet ja liukoiset metallit (Fe, Zn, Al, As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Mo, Ni, V). Tulokset Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostukseen liittyvä pohjavesitarkkailu aloitettiin vuonna 21. Havaintopisteiden tuloksia on esitelty taulukoissa 3 ja 4 sekä kuvissa 9 15. Pohjavesi oli hieman hapanta havaintopiteissä 1/9, 2/9 ja 1.5, ph alitti talousvedelle annetun tavoitetason (6,5 9,5). Kloridipitoisuudet olivat koholla havaintopisteissä 1/9, 2/9 ja 3/9 (15 31 mg/l), ympäristönlaatunormi 25 mg/l ylittyi pisteissä 1/9 ja 3/9, kun taas pisteen 2/9 kloridipitoisuus oli hienoisessa laskusuunnassa edellisiin vuosiin verrattuna. Havaintopisteen 1.5 sulfaattipitoisuus saavutti 1 mg/l -pitoisuuden toukokuussa 214 ja pitoisuus kääntyi laskuun marraskuun mittauksessa (kuva 11). Sulfaatin ympäristönlaatunormi 15 mg/l kuitenkin alittui. Tämän pisteen sulfaatti lähti nousuun vuonna 212, eikä selkeää syytä pitoisuuden nousuun ole tullut esille. Edellisvuosien tapaan ammoniumtypen pitoisuus havaintopisteessä 3/9 oli 48 55 µg/l ja talousveden laatusuosituspitoisuus 4 µg/l sekä pohjaveden ympäristönlaatunormi 2 µg/l ylittyivät. Havaintopisteen 1/9 ammoniumtypen pitoisuus jatkoi laskusuuntaansa ja marraskuussa 214 pitoisuus oli vain 1 µg/l. Havaintopisteen 3/9 liukoisen kadmiumin (Cd) ja koboltin (Co) pitoisuudet ylittivät pohjaveden ympäristönlaatunormin (taulukko 3). Samassa pisteessä liukoisen nikkelin pitoisuus oli koholla (6,1 µg/l), mutta ympäristönlaatunormi 1 µg/l ei ylittynyt (kuva 15). Muutoin liukoisten metallien pitoisuudet olivat matalia tai melko matalia, myös muissa havaintopisteissä. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 255/215
Kaatopaikka-alueen pohjavedessä ei todettu öljyhiilivetyjä vuonna 214. Fenolisista yhdisteistä todettiin bisfenoli A:ta pieniä pitoisuuksia (,6 1, µg/l) kolmessa havaintopisteessä (1/9, 2/9 ja 1.5). Bisfenoli A on mm. polykarbonaattimuovin raaka-aine ja sitä on todettu lisäksi erilaisissa lämpöpapereissa ja kassakuiteissa. Bisfenoli A:ta ei ole tutkittu kovin laajasti pohjavedestä ja koska näytteenottovälineissäkin on muoviosia, tulokset ovat suuntaa-antavia. Yhdiste vaikuttaa ihmisessä häiritsemällä normaalia hormonitasapainoa (Rajasärkkä 212). Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) todettiin havaintopisteistä 1/9, 2/9 ja 3/9 taulukon 3 mukaisesti. Pisteessä 1.5 ei todettu VOC-yhdisteitä. Aiempinakin vuosina todettua 1,2-dikloorietaania oli havaintopisteessä 3/9 lokakuussa 2 µg/l, mikä ylitti pohjaveden ympäristölaatunormin 1,5 µg/l, mutta alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen 3 µg/l. Edellisvuosien tapaan pohjavedestä määritettiin bensiinin lisäainetta MTBE:tä (3 88 µg/l) ja havaintopisteiden 2/9 ja 3/9 pitoisuudet ylittivät ympäristönlaatunormin 7,5 µg/l. MTBE on erittäin vesiliukoinen ja hitaasti biohajoava, joten se voi kulkeutua veteen liuenneena kauas päästölähteestä. Yhdisteen päästöt ympäristöön tapahtuvat bensiinin jakelun, varastoinnin ja käytön yhteydessä (Tidenberg ym. 29), joten todennäköisesti päästölähde sijaitsee kaatopaikka-alueen ulkopuolella. Muita todettuja VOC-yhdisteitä olivat 1,1,1-trikloorietaani, trikloorieteeni ja bentseeni, joiden pitoisuudet olivat hyvin pieniä. Ojamonkankaan kunnostetun kaatopaikan vaikutus näkyy voimakkaimmin havaintopisteen 3/9 vedenlaadussa. Taulukko 3. Liukoisten metallien pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuonna 214. Metallit, µg/l talousveden laatu 1/9 2/9 3/9 1.5 214 / ympäristönormi loka.14 loka.14 loka.14 loka.14 Alumiini, Al 2 / - <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 Arseeni, As 1 / 5,7,5,2,2,9,3,2 Barium, Ba 7 (WHO 28) 55 32 26 23 53 11 9,2 Kadmium, Cd 5 /,4,3 <,2,6,7,58,8,6 Koboltti, Co - / 2,23,14,17,21 3,5,34,24 Kromi, Cr 5 / 1,3,34,28,26 <,5,33,34 Kupari, Cu 2 / 2 1,6,7,9 3,6 2,3 1,1 1,1 Lyijy, Pb 1 / 5 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 Molybdeeni, Mo 7 (WHO 28),2,2 <,1 <,1 1,1 <,1 <,1 Nikkeli, Ni 2 /1 2,8 2, 1,4 1,5 6,1,3,3 Rauta, Fe 2 / - <3 <3 <3 <3 <3 3 <3 <3 Sinkki, Zn - / 6 2 <2 3 4 3 3 <2 3 Vanadiini, V - <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 Taulukko 4. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuonna 214. VOC-yhdisteet, µg/l talousveden laatuvaatimus 1/9 2/9 3/9 1.5 214 / ymp.normi loka.14 loka.14 loka.14 loka.14 1,1,1-trikloorietaani ei todettu <,5 ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu trikloorieteeni summapit. ei todettu <,2 ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu tetrakloorieteeni 1 / 5 µg/l ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu 1,2-dikloorietaani 3, / 1,5 µg/l ei todettu ei todettu <,5 ei todettu <5* 2 ei todettu ei todettu bentseeni 1, /,5 µg/l ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu <2*,2 ei todettu ei todettu MTBE - / 7,5 µg/l 4 3 23 16 88 55 ei todettu ei todettu * normaalia korkeampi määritysraja näytematriisin ominaisuuksien takia Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 255/215 17
mmpy, N2 6,5 59,5 58,5 57,5 56,5 55,5 54,5 Pinnankorkeudet, Ojamonkangas L1 GA2 GA3 1/9 2/9 3/9 1.5 µg/l 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5 Koboltti 1/9 3/9 ymp.laatunormi Kuva 9. Pinnankorkeudet ja liukoisen koboltin (Co) pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina 21 214. ms/m 8 7 6 Sähkönjohtavuus 7,5 7, ph 1/9 2/9 3/9 1.5 5 6,5 4 3 2 1/9 2/9 3/9 1.5 6, 5,5 Kuva 1. Sähkönjohtavuus ja ph-arvot Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina 21 214. mg/l Kloridi 1/9 5 2/9 45 3/9 4 1.5 35 3 25 2 15 1 5 mg/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1/9 2/9 3/9 1.5 Sulfaatti Kuva 11. Kloridi- ja sulfaattipitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina 21 214. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 255/215
mmol/l 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kokonaiskovuus 1/9 2/9 3/9 1.5 mmol/l 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Alkaliteetti 1/9 2/9 3/9 1.5 Kuva 12. Kokonaiskovuudet ja alkaliteettiarvot Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina 21 214. µg/l 25 2 15 1/9 2/9 3/9 1.5 Ammoniumtyppi µg/l 14 12 1 8 1/9 2/9 3/9 1.5 Nitraattityppi 1 5 6 4 2 Kuva 13. Ammoniumtypen ja nitraattitypen pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina 21 214. µg/l 7 6 5 4 3 2 1 1/9 2/9 3/9 1.5 Kokonaisfosfori mgc/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Orgaaninen kokonaishiili, TOC 1/9 2/9 3/9 1.5 Kuva 14. Kokonaisfosforin ja orgaanisen kokonaishiilen pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina 21 214. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 255/215 19
µg/l 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 MTBE 1/9 2/9 3/9 µg/l 12 1 8 6 4 2 Nikkeli 1/9 2/9 3/9 1.5 Kuva 15. Bensiinin lisäaineen MTBE:n ja liukoisen nikkelin pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina 21 214. 5.1.4 Yleisseuranta 5.1.4.1 Lohjan vesilaitos, havaintopisteet 3_12 ja 4_12 Myllylammen vedenottamon ja Ojamonkankaan väliselle alueelle asennettiin Lohjan vesilaitoksen toimeksiannosta loppuvuodesta 212 kaksi havaintoputkea 3_12 ja 4_12. Havaintopiste 3_12 sijaitsee noin 85 m ja havaintopiste 4_12 noin 23 m etäisyydellä lounaan suunnassa Myllylammen vedenottamolta. Pohjaveden virtaus on havaintopisteiltä vedenottamolle päin. Havaintopisteiden pohjavedestä määritettiin kesäkuussa 214 pinnankorkeuden lisäksi ulkonäkö, haju, lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, happi, kloridi, öljyhiilivedyt (C₁₀ C₄₀) ja VOC-yhdisteet. Tulokset Pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 4 ja kloridi- sekä happipitoisuudet kuvassa 16. Kummassakaan pohjavesipisteessä ei todettu öljyhiilivetyjä eikä VOC-yhdisteitä. Molempien havaintopisteiden kloridipitoisuudet olivat pienemmät kuin edellisen vuoden syksyllä mitatut. Havaintopisteen 3_12 kloridipitoisuus oli 19 mg/l ja lähempänä vedenottamoa sijaitsevan havaintopisteen 4_12 kloridipitoisuus oli 15 mg/l. Mitatut pitoisuudet alittivat pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l. mg/l 1 8 6 4 2 Kloridi 3_12 4_12 mg O₂/l Liuennut happi 3_12 12 4_12 1 8 6 4 2 syys.12 joulu.12 maalis.13 kesä.13 syys.13 joulu.13 maalis.14 kesä.14 syys.14 syys.12 joulu.12 maalis.13 kesä.13 syys.13 joulu.13 maalis.14 kesä.14 syys.14 Kuva 16. Lohjan vesilaitoksen Myllylammen vedenottamon tarkkailualueen havaintopisteiden kloridi- ja happipitoisuudet. 5.1.4.2 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Toiminnan ja riskien kuvaus Vuonna 29 yhteistarkkailuun mukaan tulleet pohjaveden yleistä tilaa kuvaavat seurantapisteet PT2, PT3 sijaitsevat Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella (142851 A). Vuonna 212 seurantaan otettiin mukaan orsivesipiste PT5, joka sijaitsee samalla paikalla kuin pohjavesipiste PT2. Havaintopisteen PT2 luoteispuolella noin 15 m etäisyydellä sijaitsee 196-luvulla toimintansa lopettanut Harjun kaatopaikka, josta kunnostettiin vuoden 213 aikana tiealueella oleva osa eli noin neljäsosa. Kaatopaikalle on toimitettu oletettavasti sekä 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 255/215
yhdyskunta- että teollisuusjätettä ja kaatopaikka-alue oli osittain jäänyt valtatien 25 alle (Kivimäki 21). Hautausmaa-alue on pisteestä PT2 noin 25 m etäisyydellä idän suunnassa ja valtatie 25 kulkee noin 1 m etäisyydellä. Havaintopiste PT3 sijaitsee Tynninharjulla pienteollisuusalueella alle 2 m etäisyydellä valtatiestä 25. Ympäristöyksikön tarkkailussa on myös havaintopiste SK5, joka sijaitsee Muijalassa Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella (142851 B) aivan kantatien 1125 läheisyydessä. Tämän pisteen tuloksia on käsitelty myös kohdassa 5.7.3 Lehmijärven pohjavesialueen seuranta. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Pohjaveden virtaussuunta havaintopisteestä PT2 on luoteeseen Porlan ja mahdollisesti Myllylammen vedenottamoille päin. Porlan ottamolle on matkaa noin 8 m ja Myllylammen ottamolle noin 1,1 km. Havaintopiste PT3 sijaitsee noin 1,7 km etäisyydellä etelään Myllylammen vedenottamosta, lähellä arvioidun valuma-alueen rajaa. Alueiden maaperä on hyvin vettä johtavaa. Pohjavesiseuranta Havaintopisteiden PT2, PT3 ja PT5 pinnankorkeudet mitattiin helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Vedenlaatu tutkittiin toukokuussa, jolloin pisteistä PT2 ja PT3 määritettiin lämpötila, ulkonäkö, haju, sameus, väriluku, sähkönjohtavuus, ph, happi, kokonaiskovuus, kloridi, rauta, mangaani, hapettuvuus (COD Mn ), nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi ja VOC-yhdisteet. Öljyhiilivedyt määritettiin orsivesipisteen PT5 vedestä. Analyysit on koottu liitteen 4 taulukkoon. Tulokset Pohjaveden laatua tutkittiin toukokuussa 214, pinnankorkeuksia mitattiin neljä kertaa vuodessa. Mittaustuloksia on esitetty kuvissa 17 2. Harjun kaatopaikan läheisyydessä sijaitsevasta havaintopisteestä PT2 ja Tynninharjun teollisuusalueen pisteestä PT3 otettujen näytteiden liukoisen raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat matalia. Havaintopisteen PT2 veden happamuus (ph 8,7) ja ammoniumtypen pitoisuus (8 µg/l) olivat koholla. Talousveden ph:n tavoitetaso 6,5 9,5 ja pohjaveden ympäristönlaatunormi ammoniumtypelle (2 µg/l) täyttyivät. Harjun vanhan kaatopaikan vaikutus saattaa näkyä tämän pisteen vedenlaadussa, lisäksi vuonna 214 valtatiellä 25 tehtiin maansiirtotöitä pohjavesisuojauksien ja meluesteiden rakentamisen yhteydessä. Orsivesipisteessä PT5 ei todettu öljyhiilivetyjä, eikä havaintopisteissä PT2 tai PT3 todettu VOC-yhdisteitä vuonna 214. Toukokuussa 214 havaintopisteen PT3 kloridipitoisuus 51 mg/l ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l, mutta talousveden laatusuositus 25 mg/l alittui. Kloridipitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin vuotta aiemmin. Pisteessä PT2 oli ainoastaan 2,3 mg/l kloridia. mmpy N2 56, 55, 54, 53, 52, 51, 5, 49, 48, Pinnankorkeudet, Lohjanharju PT2 PT3 PT5 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 helmi.15 mg O₂/l Liuennut happi PT2 12 PT3 1 8 6 4 2 Kuva 17. Pinnankorkeudet ja liuenneen hapen pitoisuudet Lohjan ympäristöyksikön havaintopisteissä vuosina 21 214. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 255/215 21