Kotkatniemi 08 297 08
Kuopion kaupunki 1 (17) Sisällys KUVAT JA TAULUKOT... 2 LIITTEET... 2 1 SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 3 1.1 Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia... 3 1.2 Pohjavesimuodostumasta riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä luonnonsuojelualueet... 4 1.3 Vedenotto ja vedenkäsittely sekä suojavyöhykkeet... 4 1.3.1 Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu sekä tarkkailu... 5 1.4 Alueen kaavoitus ja maankäyttö... 8 1.4.1 Kaavoitus... 8 1.4.2 Nykyinen maankäyttö... 11 2 SUUNNITELMA-ALUEEN TOIMINNAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT RISKIT... 12 2.1 Asutus... 12 2.2 Maatalous... 12 2.2.1 Nykytilanne... 12 2.2.2 Maatalouden riskien arviointi... 12 2.3 Metsätalous... 12 2.3.1 Nykytilanne... 12 2.3.2 Metsätalouden riskien arviointi... 13 2.4 Öljy- ja polttoainesäiliöt ja sähkönjakelumuuntajat... 13 2.4.1 Nykytilanne... 13 2.4.2 Öljy- ja polttoainesäiliöiden sekä sähkönjakelumuuntajien aiheuttamien riskien arviointi...14 2.5 Tie- ja vesiliikenne...14 2.5.1 Nykytilanne...14 2.5.2 Liikenteen riskien arviointi... 15 2.6 Maa-ainesten otto... 15 2.7 Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet... 15 2.8 Muut toiminnot... 15 2.9 Ilmastonmuutos... 15 3 SUUNNITELMA-ALUETTA KOSKEVAT TOIMENPIDESUOSITUKSET...16 4 LÄHTEET... 17
Kuopion kaupunki 2 (17) KUVAT JA TAULUKOT Kuvat Kuva 1. Vedenottomäärän kehitys vuosina 2001 2013. Kuva 2. Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta. Kuva 3. Itärannan yleiskaavan mukainen pohjavesialuerajaus. Kuva 4. Valtion ympäristöhallinnon mukainen pohjavesialuerajaus. Kuva 5. Maankäyttö Kotkatniemen pohjavesialueella. Taulukot Taulukko 1. Kotkatniemen raakaveden laatu vuosina 2001 2013. Taulukko 2. Oiva -tietokannasta saadut vedenlaatutiedot vuosilta 2007 2005 ja 2012 sekä suojelusuunnitelmien teon yhteydessä otettujen laatunäytteiden tulokset. Taulukko 3. Kotkatniemen pohjavesialueella sijaitsevan muuntamon tiedot. Taulukko 4. Pohjavesialueen riskitoimintoja koskeva toimenpidetaulukko. LIITTEET Liite 1. Sijaintikartta pohjavesialueesta. Liite 2. Yleiskartta pohjavesialueesta. Liite 3. Pohjavesialueen kallioperäkartta. Liite 4. Pohjavesialueen maaperäkartta. Liite 5. Pohjavesialueen hydrogeologiakartta. Liite 6. Pohjavesialueelle sijoittuvat riskitoiminnot.
Kuopion kaupunki 3 (17) ALUKSI Tämä Kotkatniemen pohjavesialueen suojelusuunnitelma sisältää tiedot alueen pohjavesioloista, pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista sekä aluekohtaiset suositukset toimenpiteistä, joilla toimintojen vaikutuksia pohjaveteen voidaan ehkäistä tai vähentää. Suunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä Kuopion pohjavesialueiden suojelusuunnitelman yleisen osan kanssa. Yleinen osa sisältää koonnin pohjavesiä koskevasta lainsäädännöstä, Kuopion kaupungin paikallisista määräyksistä sekä yleiskuvaukset pohjavedelle riskiä aiheuttavista toiminnoista ja tekijöistä. Yleisen osan loppuun on koottu kaikille Kuopion pohjavesialueille yhteiset toimenpideehdotukset. 1 SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS Kotkatniemen I-luokan pohjavesialue muodostuu noin 750 metrin pituisesta ja 900 metrin levyisestä moreenimuodostelmasta, joka sijoittuu Kuopion Kurkiharjun kylään keskelle Kotkatniemeä noin 10 kilometriä Kuopion keskustasta koilliseen. Sijaintikartta pohjavesialueesta on esitetty suunnitelman liitteenä 1. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 0,52 km 2, josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,3 km 2. Pohjaveden muodostumisalueeksi on rajattu lähteen valuma-alue. Yleiskartta Kotkatniemen pohjavesialueesta on esitetty suunnitelman liitteenä 2. 1.1 Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia Kallio- ja maaperä Pohjavesialueen kallioperä on noin 1,86 miljardia vuotta vanhaa paleoproterotsooista kallioperää, joka on muodostunut osittain syväkivilajeista, kuten graniitista ja granodioriitista sekä sedimenttikivilajeista, kuten kiilleliuskeesta, konglomeraatista (kivettynyt sora) ja arkosiitista (hiekkakivi). Kallio on lähellä maanpintaa tai näkyvissä. Pohjavesialueen kallioperäkartta on esitetty suunnitelman liitteenä 3. Kotkatniemen pohjavesialue sijaitsee kallio- ja moreenirinteellä. Maaperä on kerrospaksuudeltaan varsin ohut vaihdellen 6,35 9,2 metrin välillä. Alueella on vähän lajittuneita maalajeja, kuten soraa ja hiekkaa. Kotkatniemen pohjavesialueen maaperäkartta on esitetty suunnitelman liitteenä 4. Hydrogeologia Pohjavesialue on ympäristöönsä vettä purkava moreenimuodostuma. Pohjaveden pinnankorkeudesta ja virtausoloista ei ole tietoa. Pohjois-Savon ELY-keskus on arvioinut Kotkatniemen pohjaveden määrälliseltä ja kemialliselta tilaltaan hyväksi. Alueen arvioitu antoisuus on 123 m 3 /vrk, kun pohjavedek-
Kuopion kaupunki 4 (17) si imeytyy 25 % vuotuisesta sademäärästä (600 mm). Pohjavesialueen hydrogeologia on esitetty suunnitelman liitteenä 5. 1.2 Pohjavesimuodostumasta riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä luonnonsuojelualueet Vedenottamon luoteispuolella sijaitsee pieni lampi. Lampeen tulee vettä sen itäpuolella olevasta ojaan purkavasta lähteestä. Lammesta lähtee itä-kaakko suuntaisena alle kaksi metriä leveä virtavesi. Metsäneläimet käyttävät lampea juomapaikkana. Aivan alueen länsi- ja lounaisrajalla sijaitsee kaksi soistuma-aluetta. Kotkatniemen pohjavesialueella ei ole Natura- tai muita luonnonsuojelualueita. 1.3 Vedenotto ja vedenkäsittely sekä suojavyöhykkeet Vedenottamo ja ottolupa Kotkatniemen pohjavesialueella sijaitsee Roinilan vedenottamo. Vedenottamo on rakennettu vuonna 1985 Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin käyttöön. Ottamoalue sijaitsee niityn reunassa, loivarinteisessä painanteessa. Ottamorakennuksen ympärys on hyvin hoidettua nurmialuetta. Maasto on muotoiltu ottamolta poispäin viettäväksi ja pintavesien valuntaa ottamolle on estetty ojituksin. Lähimmät puut kasvavat noin 20 metrin päässä ottamorakennuksesta. Vedenottamoaluetta ei ole aidattu eikä pohjavesialuekylttejä ole asennettu. Kotkatniemen pohjavedenottamon kapasiteetti jää alle 250 m 3 /vrk, eikä sen toiminnasta aiheudu pohjaveden muuttamiskiellon mukaisia seurauksia, joten vedenottamo ei tarvitse vesilain (587/ 2011) mukaista lupaa. Vedenottamolle ei ole perustettu suojaaluetta. Pohjavedenottamolla on noin hehtaarin suuruinen epävirallinen suoja-alue, joka on sovittu yhteisesti maanomistajien kanssa. Vedenkäsittely ja vedenkulutus Vedenottamoon kuuluu yksi betonirengaskaivo, josta vesi johdetaan Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin alueella sijaitsevaan vedenkäsittelylaitokseen. Vedenkäsittelymenetelmänä on Magna-Dol kalkkimassasuodatus ja porrasilmastus. Erityistilanteissa vesi voidaan kloorata natriumhypokloriitilla. Vedenkäsittelylaitokselta vesi johdetaan hidaspumppauksella kahteen 100 m 3 ylävesisäiliöön ja jakeluun. Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin oman kulutuksen lisäksi vettä toimitetaan Itä-Kallaveden vesiosuuskunnan toiminta-alueelle Vaajasalon saareen. Vuoden 2013 vedenottomäärä oli noin 38 m 3 /vrk eli noin 13 800 m 3 /v. Pumpatusta vesimäärästä noin 70 % menee Neuronin kulutukseen, jossa käyttäjämäärä on noin 80
Kuopion kaupunki 5 (17) henkilöä. Kuvassa 1. on esitetty vedenottomäärän kehitystä vuosien 2001 2013 välisenä aikana. 120 100 m 3 / vrk 80 60 40 20 0 Vedenottomäärä Kuva 1. Vedenottomäärän kehitys vuosina 2001 2013. Neuronin oma kulutus pysyy vuosittain melko tasaisena. Vaihtelua vedenottomäärissä aiheuttaa Itä-Kallaveden vesiosuuskunnalle myytävä veden määrä. Toisaalta Itä- Kallaveden osuuskunta on lisännyt vedenostoa Kuopion Veden Ritoniemen ottamolta, joka näkyy vedenottomäärän puoliintumisena vuonna 2009. 1.3.1 Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu sekä tarkkailu Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu Kotkatniemen pohjavesialueella on tehty pohjavesitutkimus vuonna 1983 Kuopion kaupungin sekä Vaajasalon epilepsia- ja kuntoutussairaalan toimesta (nykyinen Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron). Koepumppaus suoritettiin syyskuussa 1983 ja se kesti 26 vuorokautta. Koepumppauksen mukaan pumppauspaikan antoisuus olisi kuivinakin aikoina vähintään 150 200 m 3 /vrk. Vedenotolla ei arvioida olevan vaikutusta ympäristön pohjaveden pinnankorkeuteen. Varavesilähteeksi on ehdotettu Kurkiharjun pohjavesialueella sijaitsevaa Riihilahteen purkavaa lähdettä. Koepumppauksen aikana otettiin viisi vesinäytettä. Tutkimuksissa vesi todettiin laadultaan hyväksi pohjavedeksi. Raakavesi oli pehmeää eikä siinä havaittu suuria pitoisuuksia rautaa (0,01-0,11 mg/l) tai mangaania (0,006-0,01 mg/l). Hygieeninen laatu oli moitteetonta. Vedenkäsittelymenetelmäksi ehdotettiin hiilihapon neutraloimista veden syövyttävien ominaisuuksien poistamiseksi. Vuonna 1983 tehdyn pohjavesitutkimuksen aikana asennetut havaintoputket eivät ole enää toimintakuntoisia ja osa putkista on hävinnyt. Alueella ei kuitenkaan sijaitse sellaisia riskejä, joiden vuoksi laatunäytteiden mahdollistavien havaintoputkien asentaminen olisi tarpeen.
Kuopion kaupunki 6 (17) Valvontatutkimusohjelman mukainen tarkkailu ja tulokset Kotkatniemen pohjavesialueen talousveden laatua seurataan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti (sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000). Kotkatniemen pohjavesialueen valvontatutkimusohjelma on laadittu 90-luvun alkupuolella ja sitä on tarkastettu viimeksi 19.9.2012. Valvontatutkimusohjelmaan kuuluu käyttötarkkailu sekä jatkuva ja jaksottainen valvonta. Valvontatutkimusohjelman mukaisia käyttötarkkailun näytteitä otetaan vedenottamon hanasta raakavedestä ja yhdestä verkostopisteestä neljä kertaa vuodessa. Määritettävät parametrit ovat Escherichia coli, koliformiset bakteerit, bakteeripesäkkeiden lukumäärä, lämpötila, väri, ph, rauta, mangaani, COD Mn, alkaliteetti, veden kovuus ja vapaa hiilidioksidi. Jatkuvassa valvonnassa näytteitä otetaan joka toinen vuosi ja jaksottaisessa seurannassa joka 5. vuosi. Näytteitä otetaan Neuronin vesijohtoverkostosta kahdesta valvontapisteestä. Jatkuvan valvonnan ja jaksottaisen seurannan näytteitä ei ole tässä analysoitu. Lähteestä pumpattava raakavesi on hapanta sekä mangaani- ja rautapitoista. Mangaani ja rauta aiheuttavat veden värjäävyyttä ja pahaa makua. Korkeat pitoisuudet johtuvat yleensä maaperän vähähappisuudesta. Raakavedenlaatu käyttötarkkailututkimuksissa vuosina 2010 2012 on esitetty taulukossa 1. Taulukoiden 1. ja 2. tietoja on verrattu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (STMA 461/2000) mukaisiin laatuvaatimuksiin ja suositusarvoihin talousvetenä käytettävälle vedelle sekä vesienhoitoasetuksen (VHA 1040/2006, muutos 341/2009) liitteen 7A mukaisiin ympäristölaatunormeihin pohjavedelle niiltä osin kuin laatuominaisuuksista on ollut tietoa. Taulukko 1. Kotkatniemen raakaveden laatu vuosina 2001 2013. Parametri, yksikkö Roinilan vedenottamo STMA 461/2000 n Ka Min Max vaatimus*/ suositus Escherichia coli, pmy/100 ml 47 0,1 0 4 0* Enterokokit, pmy/100 ml 13 0 0 0 0* Koliformiset bakteerit, pmy/100 ml 47 0,7 0 10 0 Pesäkkeiden lkm, pmy/ml 47 12,4 0 180 Lämpötila, C 43 6,9 4,8 14,6 ei epätavallisia muutoksia ph 34 6,2 6 8,9 6,5 9,5 Alkaliniteetti, mmol/l 32 0,3 0,27 0,6 Hiilidioksidi, mg/l 31 28,2 19 38 CODMn, mg/l 11 0,4 0 1,6 5 Kovuus, mmol/l 31 0,2 0,17 0,52 Rauta, µg/l 27 169,7 13 990 200 Mangaani, µg/l 19 21,5 0 72 50 Ympäristölaatunormit pohjavedelle, VNA (341/2009) Sähkönjohtavuus, µs/cm 2 63,5 58 69 2500
Kuopion kaupunki 7 (17) Vuonna 2012 heinäkuussa raakavedessä ja ylävesisäiliössä havaittiin koliformisia bakteereita sekä E. coli -bakteereita verkostonäytteessä. Itä-Kallaveden verkostosta otetuista kahdesta näytteestä toisesta löytyi myös enterokokkibakteereita. Laitos suoritti talousveden klooridesinfioinnin ja vesijohtoverkoston huuhtelun. Vedenlaadunhäiriö oli aiheutunut todennäköisesti pintavesien pääsystä pohjavesikaivoon. Tapauksen seurauksena alueella tehtiin huomattavia maanmuokkaustoimenpiteitä pintavesien pois johtamiseksi. Ojituksen seurauksena humuspitoisuus raakavedessä on vähentynyt. Taulukkoon 2. on kerätty Oiva-rekisteristä saatuja vedenlaatutietojen vuosikeskiarvoja vuosilta 2007 2013 sekä suojelusuunnitelman laatimisen yhteydessä otetun laatunäytteen tulokset. Näytteenottopisteenä kaikissa näytteissä on ollut ottamon hana. Taulukko 2. Oiva -tietokannasta saadut vedenlaatutiedot vuosilta 2007 2005 ja 2012 sekä suojelusuunnitelmien teon yhteydessä otettujen laatunäytteiden tulokset. Parametri, yksikkö Ottamon hana 2007 2013 n Ka Min Max Alkaliniteetti, mmol/l 7 0,3 0,28 0,33 Ammonium typpenä (NH4-N), mg/l Asiditeetti, mmol/l 7 0,71 0,66 0,79 Ottamon hana 9.1.2014 STMA 461/2000 vaatimus*/ suositus Ympäristölaatunormit pohjavedelle, VNA (341/2009) 1 0,005 0,005 0,005 < 0,004 0,4 0,2 Escherichia coli, kpl/100 ml 7 0,1 0 0,3 0 Enterokokit, kpl/100 ml 3 0,0 0,0 0,0 0 Hapen kyllästysaste, kyll.% 1 61 61 61 Happi, liukoinen, mg/l 1 7,8 7,8 7,8 6,9 Heterotrofiset bakteerit, kpl/ml 7 10,6 0,25 34 0 Kalsium + magnesium, mmol/l 7 0,21 0,18 0,26 Kemiall. hapen kulutus CODMn, mg/l 6 1,46 1 3,3 1,1 5 Kloridi, mg/l 1 1,2 1,2 1,2 1,2 100 25 Koboltti, µg/l 1 0,14 0,14 0,14 < 0,50 2 Kokonaistyppi, mg/l 1 0,48 0,48 0,48 0,47 Koliformiset bakteerit, kpl/100ml 7 0,17 0 0,5 0 Kupari, µg/l 2 27,5 25 30 14 2000 * 20 Lyijy, µg/l 1 1 1 1 1,3 10 * 5 Lämpötila, C 7 6,9 6,0 8,3 6,1 Mangaani, µg/l 7 19,58 9,2 35 20 50 Nikkeli, µg/l 1 2,3 2,3 2,3 1,6 20 * 10 Nitraatti mg/l 1 1,9 50 * Nitraatti typpenä, mg/l 1 0,43 0,43 0,43 11 * Nitriitti mg/l 1 < 0,007 0,5 * Nitriitti typpenä, mg/l 1 0,005 0,005 0,005 0,15 * ph 7 6,1 6,1 6,2 6,2 6,5 9,5 Rauta, µg/l 7 106 48 170 64 200
Kuopion kaupunki 8 (17) Sameus, FNU 2 1,16 0,62 1,7 < 0,2 (NTU) käyttäjien hyväksyttävissä, eikä epätavallisia muutoksia Sulfaatti, mg/l 1 10 10 10 11 250 150 Sähkönjohtavuus, µs/cm 3 63,7 58 69 69 2500 Väriluku, mg Pt/l 4 6,5 5 10 < 5 Antimoni, µg/l < 0,50 5,0* 2,5 Arseeni, µg/l < 1,0 10* 5 Elohopea, µg/l < 0,10 1,0* 0,06 Kadmium, µg/l < 0,10 5,0* 0,4 Kromi, µg/l < 1,0 50* 10 Radon, Bq/l < 30 Sinkki, µg/l 34 60 TOC, mg/l 1,6 ei epätavallisia muutoksia Kuopion läänin alueella kupari ei ole tasaisesti jakautunut, vaan maaperä sisältää luontaisesti kuparia eniten läänin halki luode-kaakkosuunnassa kulkevalla vyöhykkeellä. Tällä vyöhykkeellä ovat myös maaperän luontaiset koboltti-, nikkeli-, fosfori- ja magnesiumpitoisuudet jonkin verran suuremmat kuin Suomen maaperässä keskimäärin. Haitallisten aineiden tulokset jäävät alle STMA:n vaatimusten ja suositusten, mutta kuparin osalta ympäristölaatunormi on ylittynyt vuosien 2008 ja 2012 mittauksissa. 1.4 Alueen kaavoitus ja maankäyttö 1.4.1 Kaavoitus Kaavoituksella ohjataan rakentamista ja maankäytön sijoittumista. Kotkatniemen pohjavesialueella voimassa olevia kaavoja ovat Kuopion seudun maakuntakaava sekä Kuopion maaseudun yleiskaava, Itäranta. Maakuntakaava Kotkatniemen pohjavesialueella on voimassa Kuopion seudun maakuntakaava jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 3.7.2008. Maakuntakaavassa (kuva 2), alue on alueen erityisominaisuutta osoittavalla merkinnällä Tärkeä pohjavesialue, pv 11.668 ja vedenottamo-kohde.
Kuopion kaupunki 9 (17) Kuva 2. Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta. Yleiskaava Alueella on voimassa myös Kuopion maaseudun yleiskaava, Itäranta, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 28.10.1994. Kaavassa pohjavesialue on osoitettu osaaluemerkinnällä Pohjavesialue pv. Alueella on noudatettava erityisiä pohjaveden ja vedenhankintavesistön suojeluun tähtääviä kaavamääräyksiä (237, 238, 116, 251 ja 303), jotka ovat samat kaikille ns. vanhan Kuopion yleiskaavassa oleville pohjavesi- ja valuma-alueille. Pohjavesialueen sisällä maankäytön pääkäyttötarkoituksena ovat maa ja metsätalousalue (M). Eteläiseen reuna-alueeseen kuuluu myös maa- ja metsätalousalue, lomaasutusta ja peltoalue (M-2 ja MT). Alueilla on voimassa maankäyttömääräykset 108 ja 110. Kuvassa 3. on esitetty Itärannan yleiskaavan mukainen pohjavesialueen rajaus, joka on esitetty pistekatkoviivalla ja tunnuksella pv. Kuvassa 4. on valtion ympäristöhallinnon rajaus, jossa pohjavesialueen rajaus on merkitty sinisellä katkoviivalla ja varsinainen muodostumisalue yhtenäisellä viivalla. Maakuntakaavan ja yleiskaavan rajaukset ovat yhdenmukaiset valtion ympäristöhallinnon rajauksen kanssa.
Kuopion kaupunki 10 (17) Kuva 3. Itärannan yleiskaavan mukainen pohjavesialuerajaus. Kuva 4. Valtion ympäristöhallinnon mukainen pohjavesialuerajaus. Ranta- ja maaseutualueiden yleiskaavaa päivitetään noin viiden vuoden välein, jolloin yleiskaavaan tehdään pienialaisia tilakohtaisia muutoksia ja viedään ne päätöksentekoon. Vuosina 2001 ja 2007 tehdyistä muutoksista yksikään ei sijoitu Kotkatniemen pohjavesialueelle.
Kuopion kaupunki 11 (17) Asema- ja ranta-asemakaava Kotkatniemen pohjavesialueella ei ole asema- tai ranta-asemakaavoja. Ympäristönsuojelumääräysten maankäyttörajoitukset Kuopion ympäristönsuojelumääräyksiin sisältyy seuraava Kotkatniemen pohjavesialuetta koskeva erityismääräys: Pohjavesialueella voi tehdä enintään 3 hehtaarin yhtenäisen hakkuuaukion muodostavan avohakkuun kerrallaan. Maaperän muokkauksissa on käytettävä mahdollisimman kevyttä muokkausmenetelmää, jossa paljastettavan mineraalimaan osuus voi olla korkeintaan 20 % (11.2 ). Kotkatniemen pohjavesialuetta koskevat myös kaikilla Kuopion pohjavesialueilla voimassa olevat kunnallisten määräysten pohjavesialuemääräykset. Ko. määräysten sisällöstä on kerrottu tarkemmin suojelusuunnitelman yleisessä osassa kohdassa 5.2. 1.4.2 Nykyinen maankäyttö Kotkatniemen pohjavesialueen päämaankäyttömuoto on metsätalous, jota pohjavesialueen pinta-alasta on noin 87 %. Maatalouden osuus on 9 %. Lopulle 4 %:lle sijoittuu loma- ja vakituisen asutuksen alueet sekä muussa käytössä olevat maa-alueet. Maankäyttömuodot ovat esitetty kuvassa 5. 3 % 1 % 9 % Metsämaa 45,6 ha Asutus 0,5 ha Maatalousmaa 4,8 ha Muut alueet 1,5 ha 87 % Kuva 5. Maankäyttö Kotkatniemen pohjavesialueella. Kotkatniemen pohjavesialue on yksityisessä maanomistuksessa. Vedenottamoalue on vuokrattu Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronille.
Kuopion kaupunki 12 (17) 2 SUUNNITELMA-ALUEEN TOIMINNAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT RISKIT Tähän lukuun on koottu tiedot Kotkatniemen pohjavesialueelle sijoittuvasta toiminnasta sekä arvioitu niiden aiheuttamia riskejä pohjaveden muuttumis- ja pilaantumisvaaran sekä vedenoton kannalta. Toimintojen kartoitukset on tehty kesällä 2013 sekä keväällä 2014. Toiminnat on esitetty kartalla suunnitelman liitteenä 6. 2.1 Asutus Rakennuskanta ja rakentaminen Kotkatniemen pohjavesialueella ei sijaitse asutusta. Alueella sijaitsee vuonna 1985 rakennettu vedenottamorakennus. Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 250 metrin päässä vedenottamosta. 2.2 Maatalous 2.2.1 Nykytilanne Sydän-Savon maaseutupalveluilta saatujen tietojen mukaan Kotkatniemen pohjavesialueella on kaksi peruspeltolohkoa, jotka eivät ole viljelyssä. Lohkot ovat osittain hevosten laidunalueena. 2.2.2 Maatalouden riskien arviointi Pohjavesialueella sijaitsevista peltolohkoista muodostuva riski vedenottotoiminnalle ja pohjaveden laadulle on vähäinen. 2.3 Metsätalous 2.3.1 Nykytilanne Metsäkeskukselta saatujen tietojen mukaan Kotkatniemen pohjavesialueella on metsämaata noin 45,6 hehtaaria. Alue on maastotyypiltään kangasmaata ja pääpuulajit ovat mänty ja lehtipuut. Kehitysluokaltaan eniten on nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää 90 % metsämaasta. Uudistuskypsää metsää on melko vähän, noin 6 % metsämaasta. Kuvassa 6. on esitetty Kotkatniemen pohjavesialueella olevan puuston hakkuutarpeet vuosille 2013 2023. Hakkuutarvealueiden pinta-ala yhteensä on noin 36,5 hehtaaria, josta suunniteltuja avohakkuita on noin 4,3 hehtaaria ja harvennushakkuita 32,1 hehtaaria. Toteutuvien hakkuiden määrää on kuitenkin metsänomistajista riippuvaista.
Kuopion kaupunki 13 (17) 20 % 10 % 46 % Ensiharvennus 21,0 ha Harvennushakkuu 11,1 ha Avohakkuu 4,3 ha Ei toimenpiteitä 9,1 ha 24 % Kuva 6. Ehdotetut hakkuut vuosien 2013 2023 välisenä aikana. Maanmuokkaustavoista, ojituksen tarpeellisuudesta ja lannoitustavoista ei ole tietoa. 2.3.2 Metsätalouden riskien arviointi Metsätalouden muodostama riski Kotkatniemen pohjavesialueelle on vähäinen. Alueella arvioitu päätehakkuiden pinta-ala seuraavan kymmenen vuodenaikana on noin 8 % (n. 4 ha) koko pohjavesialueen pinta-alasta. Tasaisesti vuosittain jakaantuvat puuston harvennus- ja päätehakkuut eivät aiheuta ko. alueella todennäköistä pohjaveden pilaantumisvaaraa, kun hakkuuajankohdan valinnassa ja mahdollisessa maapohjan käsittelyssä otetaan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti huomioon pohjaveden suojelutarve. Metsätalouden pohjaveden pilaantumisvaara aiheuttavia toimintoja ovat päätehakkuut, mahdolliset kunnostusojitukset, lannoitukset ja muu maanmuokkaus. Nämä vaikuttavat ravinteiden huuhtoutumiseen, valumavesien lisääntymiseen sekä pohjaveden määrän muutoksiin. Hakkuutähteiden korjuu pienentää hakkuun ravinnehuuhtoumia, mutta toisaalta kantojen nosto kasvattaa eroosioriskiä ja saattaa lisätä kuormitusta. Lisäksi metsätyökoneiden käyttöön liittyy öljyvahingonvaara ja sitä kautta pohjaveden pilaantumisvaara. 2.4 Öljy- ja polttoainesäiliöt ja sähkönjakelumuuntajat 2.4.1 Nykytilanne Öljy- ja polttoainesäiliöt
Kuopion kaupunki 14 (17) Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ja Kuopion kaupungin rakennusvalvonnan tietojärjestelmän mukaan Kotkatniemen pohjavesialueella ei sijaitse maanpäällisiä tai -alaisia öljy- tai polttoainesäiliöitä. Sähkönjakelumuuntajat Savon Voima Oy:ltä saadun tiedon mukaan Kotkatniemen pohjavesialueella sijaitsee yksi sähköyhtiön omistama sähkönjakelumuuntaja (taulukko 3). Muuntaja on malliltaan koppimuuntaja. Kooltaan se on 50 kilowattia, joka vastaa öljymäärältään noin 67 kg. Koppimuuntajalla öljysuojaus on toteutettu kiinteällä suojakaukalolla. Taulukko 3. Kotkatniemen pohjavesialueella sijaitsevan muuntamon tiedot. Tunnus Rakenne Rakentamisvuosi Öljysuojaus Muuntaja (kva) Öljymäärä (noin kg) Etäisyys vedenottamolle (m) 12116 Koppi 2010 On 50 67 140 2.4.2 Öljy- ja polttoainesäiliöiden sekä sähkönjakelumuuntajien aiheuttamien riskien arviointi Muuntajien pohjaveden pilaantumisvaaran aiheuttaa niiden sisältämä mineraaliöljy, jota käytetään eristeenä ja jäähdytysaineena. Vedenottamoa lähin sähkönjakelumuuntaja on tyypiltään kiinteällä suojakaukalolla varustettu koppimuuntaja. Muuntajasta aiheutuva riski pohjavedelle on vähäinen. 2.5 Tie- ja vesiliikenne 2.5.1 Nykytilanne Tieliikenne Kotkatniemen pohjavesialueella on sorapintaiset Kurkiharjun-, Kotkatniemen- ja Kurkiniementiet. Teiden yhteispituus alueella on noin kaksi kilometriä. Nopeusrajoitus alueella on 40 km/h. Tieliikennemääriä ei ole laskettu mutta voidaan arvioida, että pohjavesialueen läpi kulkeva liikenne on talvisaikaan vähäistä, sillä Kotkatniemen alueella on vain kaksi ympärivuotista asuntoa. Kesäisin liikenne on vilkkaampaa, sillä loma-asuntoja alueella on noin parikymmentä. Pohjavesialueella olevia teitä ei suolata eikä tienhoidossa käytetä muitakaan kemikaaleja (rikkaruohontorjunta). Alueella ei ole poliisin vahinkotilaston mukaan sattunut yhtään liikenneonnettomuutta vuosien 2009 2011 välisenä aikana. Alueella ei ole pohjavesialue-kylttejä eikä pohjavesisuojauksia ole rakennettu.
Kuopion kaupunki 15 (17) Vesiliikenne Alueelle ei sijoitu sellaisia vesireittejä joita pitkin pääsisi läheiseen vesistöön, joten alueella ei ole vesiliikennettä. 2.5.2 Liikenteen riskien arviointi Liikenteestä aiheutuva pilaantumisvaara pohjavedelle on vähäinen. Koska liikennemäärät ja ajonopeudet ko. alueella ovat vähäisiä, pohjaveden pilaantumisvaaraa ja vedenottamon toimintaa vaarantavan onnettomuuden todennäköisyys alueella on pieni. 2.6 Maa-ainesten otto Kotkatniemen pohjavesialueella ei sijaitse maa-ainesten ottoa. 2.7 Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Kotkatniemen pohjavesialueella ei sijaitse tunnettuja pilaantuneita maa-alueita Maaperän tilan tietojärjestelmän (Matti-rekisterin) mukaan. 2.8 Muut toiminnot Pohjavesialueella ei sijaitse muita toimintoja, kuten yrityksiä tai vapaa-ajan harrastealueita. Pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä on kuitenkin ollut vuosituhannen vaihteessa kaksi valtausaluetta. Pääasiallisesti valtausalueilta on etsitty kimberliittiesiintymiä (timantteja). Pitoisuudet ovat tutkimuksissa olleet kuitenkin niin vähäisiä, että valtauksista on luovuttu. 2.9 Ilmastonmuutos Kotkatniemen pohjavesialue ei sijaitse Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemän tulvariskikartoituksen mukaan tulvavaara-alueella.
Kuopion kaupunki 16 (17) 3 SUUNNITELMA-ALUETTA KOSKEVAT TOIMENPIDESUOSITUKSET Seuraavaan taulukkoon (taulukko 4.) on koottu Kotkatniemen pohjavesialueen toimintoja koskevat toimenpidesuositukset. Kuopion kaikille pohjavesialueille yhteiset toimenpidesuositukset on esitetty suojelusuunnitelman yleisen osan kohdassa 7. Suojelusuunnitelman seurantaryhmä päivittää toimenpideohjelman vuosittain. Seurantaryhmä tarkistaa sekä tarvittaessa täsmentää vastuu- ja valvontavastuutahot, toimenpidesuositukset ja aikataulun. Taulukko 4. Pohjavesialueen riskitoimintoja koskeva toimenpidetaulukko. Toiminta Toimenpidesuositus Vastuutaho Aikataulu Maatalous Pohjavesialueella vältetään uusien peltoalueiden raivausta. Kiinteistönomistajat jatkuvaa Muu Vedenottamoalue aidataan Neuron 2014
Kuopion kaupunki 17 (17) 4 LÄHTEET Selvitykset ja suunnitelmat Savon Suunnittelu OY, 1982, Pohjavesitutkimus 3073, Vaajasalon epilepsia- ja kuntoutussairaala/ Kuopion kaupunki Kuopion kaupunki, Isto Mononen, 28.9.2012 Valvontatutkimusohjelman mukainen tarkastuskertomus, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Kuopion kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020. Maankäyttösuunnitelmat Ympäristöministeriö 3.7.2008, Kuopion seudun maakuntakaava Ympäristöministeriö 28.10.1994, Kuopion Itärannan yleiskaava, kartta 6. Kurkiharju, Ranta-Toivala, Jännevirta Tietojärjestelmät ja aineistot Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA, www.ymparisto.fi/oiva Maaperän tilan tietojärjestelmä MATTI, https://tyvi.elma.fi/ Kuopion kaupungin paikkatietopalvelu TAAVI Geologian tutkimuskeskuksen maaperä- ja kallioperätutkimusaineistot, www.gtk.fi/ Linkit wwwi.ymparisto.fi/psavo/maa/kamara/kemiaa.htm