Oulun Erä- ja Kennelkerhon järjestämät vesityökokeet 8.8.2009 OEK:n kauden ensimmäiset vesikokeet pidettiin tutulla hiekkakuopalla Alakyläntien varrella. Koetoimitsijana toimi allekirjoittanut ja kyseinen vesityökoe oli minun ensimmäinen koe vastuullisena koetoimitsijana. Ja silti hengissä selvittiin! Olin onnistunut saamaan avustajaksi mestariampujan, Saksanseisojakerhon aluekouluttaja Matti Päivärinnan, joka teki haulikollaan tappavaa jälkeä osumaprosentin ollessa täysi sata! Koejoukollamme oli ilo ja kunnia olla ylituomari Raimo Polven arvioitavina. Sään haltijat hellivät meitä helteellä eikä yhdenkään kaksi- eikä nelijalkaisen tarvinnut tuntea vilua, jos ei huomioida ohjaajien kylmää hikeä oman ohjausvuoron ollessa kyseessä. Vaikka kokeemme olikin suhteellisen vähäväkinen, oli seuraajajoukolle tarjolla vaihtelevuutta. Koirakkoja tuli kokeeseen seitsemän kappaletta, nuoria ja jo paljon kokeneita sotaratsuja joukostamme löytyi. Rotukirjo oli miellyttävän laaja, päivän kuntoaan kokeilemassa oli bretoni, kaksi lyhytkarvaista weimarinseisojaa, kaksi lyhytkarvaista saksanseisojaa sekä laarin pohjalta löytyi vielä kaksi karkeakarvaista saksanseisojaa. Kaunis koepäivämme osoitti jälleen harrastuksemme suolan eli koiruutemme eivät ole koneita ja usein huono onni osuu juuri kokeeseen. Kuva 1. Koeporukkaa kuuntelemassa tuomarin alkusaarnaa.
Nuortenluokka Nuortenluokkaan osallistuneet kaksi koiraa tekivät suorituksensa oikean metsästyskoiran lailla. Hieman oli havaittavissa nuoruuden tuomaa kokemuksen puutetta, jolloin noutotilanteessa vaadittavat sirkustemput eivät ihan pilkulleen menneet. Päivän ensimmäisenä uintivuorossa oli toinen weimareistamme. Veteen meno oli varovainen eli tämä koira ei itseään telo sairastuvalle uhkarohkeilla loikilla vieraisiin vesiin. Noutohalut olivat kohdallaan ja ainoastaan luovutuksessa havaittiin pientä puistelun yritystä, joka ei kokonaisuutta vielä tässä luokassa suuremmin himmennä. Kuva 2. Nuortenluokan weimarilla kapula hallussa. Toisena uintivuorossa oli lyhytkarvainen saksanseisoja, jolla oli oikeaoppisesti intoa noutoon. Loppusuoralla luovutuksessa vaadittavat tanssiaskelet eivät vielä täysin rutiinilla menneet, vaan pientä pyörimistä ja hyörimistä ennen luovutusta ilmeni. Täysiä pisteitä ei nuortenluokkalaisille tullut, mutta pian koittavassa sorsastuksessa ei isäntien eikä emäntien tarvitse uimahommiin itse ryhtyä vaan koiruudet kyllä vaakut tuovat rantaan asti. Pienellä tottelevaisuuden hiomisella ja rutiinin kertymisellä täydet pisteet vesityöstäkin irtoavat ilman hikikarpaloita. Kuva 3. Tuomarin ohjeita kuunnellaan tarkasti ennen suoritusta. Koiruudella katse jo tiukasti lammelle.
Avoin luokka Avoimessa luokassa oli kolme osallistujaa. Ensimmäisenä vuorossa ollut koirakko hoiti homman vakuuttavasti ja suoraviivaisesti. Lähdössä intoa meinasi olla jopa liikaa, mutta ohjaaja sai kaverinsa ojennukseen ennen kuin mitään lopullisesti peruuttamatonta ehti tapahtua. Kuva 4. Saalista isännälle tuomassa. Kuva 5. Palautus kauniisti ohjaajan käteen.
Toisena ja kolmantena olleet koiruudet sortuivat samaan helmasyntiin kumpikin. Molemmat koirat löysivät sorsansa nopeasti, mutta kuitenkin päättivät jättää ankan lillumaan lampeen koetoimitsijan kahlattavaksi. Lisäharjoittelulla ja ennen kaikkea sorsiin totuttelulla nämäkin koirakot kyllä vesityönsä suorittavat ilman hankaluuksia. Kuva 6. Isäntä kuuntelee tuomarin ohjeistusta ja Rontti katselee jo uimapaikkaa. Kuva 7. Velmu valmistautuu.
Voittajaluokka Voittajaluokassa oli kaksi osallistujaa, joista ensimmäinen parivaljakko hoiti homman sukkelaan ilman kommervenkkejä. Jälkimmäinen koirakko taas pääsee yrittämään uudestaan paremmalla onnella myöhemmissä kokeissa. Tässä näkyi hyvin monipuolisen harjoituksen puute, eli koiruus kyllä haki ne paikat, missä oli tottunut riistan löytämään. Nyt kuitenkin ovela tuomari oli heitättänyt sorsan kauas rannasta ja kokematon ohjaaja ei kyennyt karvaista kaveriaan riittävästi tukemaan, jolloin kysymykseen tuli luovutus. On siis muistettava harjoitellessa rakentamaan tilanteista monipuolisia eikä saa kangistua aina siihen yhteen ja samaan muottiin. Kuva 8. Nikolai Kopeloi ja uintiurakan päätös. Voittajaluokasta ensimmäinen koirakko jatkoi siis jälkityöhön, joka oli rutiinisuoritus alusta loppuun. Ilmavainuisen koiran nopeaa jäljitystä ja spontaania lintuun tarttumista sekä suoraviivaista palautus oli ilo seurata.
Tulokset vesi- ja jälkityökokeesta: Nuorten luokka 1. 3x3=9 pistettä 2. 4x3=12 pistettä Avoin luokka 1. 3x4=12 pistettä 2. 0 3. 0 Voittajaluokka 1. 5x2 + 5x2=20 pistettä 2. 0 Jälleen on saatu yksi mukava koiratapahtuma pakettiin ja omasta sekä järjestävän koplan puolesta tahdon vielä kerran kiittää kaikkia, jotka olemassaolollaan vaikuttivat tähän hienoon kennelhenkiseen tapahtumaan! Tuloksekkaita pienpetopyyntejä ja hyviä tuulia syksyn jahteihin! Koetoimitsija Konsta Immonen