OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012



Samankaltaiset tiedostot
OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

TEHTÄVÄ 5: Microsoft Virtual PC asennus ja hallinta

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).

TI10 Joni Hämäläinen & Jan Lampikari

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen

Osaa käyttää työvälineohjelmia, tekstinkäsittelyä taulukkolaskentaa ja esitysgrafiikkaa monipuolisesti asiakasviestintään.

Raspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista.

WINE API ja Virtualisointiohjelmistot

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

Android ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle

CUDA. Moniydinohjelmointi Mikko Honkonen

Pikaintro käyttöjärjestelmiin

Älypuhelimet. Sisällysluettelo

Liitäntäkaapelin CA-42 pika-asennusohje

PC-LAITTEEN TESTAAMINEN

VMware virtualisointiohjelmiston asennus ja käyttöönotto

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Office ohjelmiston asennusohje

PLA Mobiiliohjelmointi. Mika Saari

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Tietoverkkotekniikka. Wine API sekä virtualisointiohjelmistot. Linux. Lukukausi: Kevät Työ valmistui: 8.4.

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa

Qt kaikkialla?

LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN

Jouko Nielsen. Ubuntu Linux

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

PLA Mobiiliohjelmointi. Mika Saari

UBUNTU 8.04 LTS ASENNUS

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen

AIHEET 1. VIRTUALISOINTI 2. WINE 3. VIRTUALISOINTIOHJELMISTOJA. ! Yleistä! Historiaa! Tyypit ja tekniikat! Hyötyjä ja ongelmia

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin

LINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

Comet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla.

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

WINDOWSIN ASENTAMINEN

Näin asennat MS-DOS käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen

Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE

IT BACKUP & RESTORE. Palvelimille, työasemille sekä mobiilipäätelaitteille

GNU/Linux kotikäytössä

Visma GATEWAY INSTALLER. asennusopas

ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS. Navita Yritysmalli. YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu LAPPEENRANTA Puh.

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Mobiililaitteiden ja sovellusten tietoturvallisuus mihin tulee kiinnittää huomiota?

Sisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Maha Eurosystem jarrulaskentaohjelman asennusohje versio

Tietokoneet ja verkot (32)

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut

Linuxissa uusi elämä 1

Linux omaan kannettavaan. Ilkka Kiistala

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

T harjoitustyö, kevät 2012

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka

Unix-perusteet. Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet

Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla.

Bluetooth-paritus. Käyttöopas

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA

Käyttöjärjestelmät. 1pJÄKÄ1 KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN HALLINTA, 12 OSP

Ohjelmointi 1. Kumppanit

Virtuaalityöpöydät (VDI) opintohallinnon järjestelmien käyttöympäristönä.

Virtualisointi Kankaanpään kaupungissa. Tietohallintopäällikkö Jukka Ehto

Viljo-Praktiikka ja Kirjanpito -ohjelman versio 3.05 asennusohje uudet käyttäjät

Ulkoiset laitteet. Asiakirjan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteena saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä.

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1

Käyttöjärjestelmät(CT50A2602)

Työpöytävirtualisointi

Solidity älysopimus ohjelmointi. Sopimus suuntautunut ohjelmointi

FuturaPlan. Järjestelmävaatimukset

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/6

Viljo-Praktiikka ja Kirjanpito -ohjelman versio 3.05 asennusohje vanhan version 2.08 tai aikaisemman käyttäjät

Perustietoa käyttöjärjestelmistä

TIE Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaihe 3. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Wine API ja Virtualisointiohjelmistot. Markku Yli-Kiikka OH06

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus

Simulaattorin asennus- ja käyttöohje

Googlen palvelut synkronoinnin apuna. Kampin palvelukeskus Jukka Hanhinen, Urho Karjalainen, Rene Tigerstedt, Pirjo Salo

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo

T harjoitustehtävät, syksy 2011

Quha Zono. Käyttöohje

Johdatus ohjelmointiin

ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1.0

LibreOffice Calc. Taulukkolaskenta. Otavan Opiston julkaisusarja Jari Sarja 2015 Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0

Transkriptio:

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 13: Käyttöjärjestelmät, osa 2 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al.

Välikyselyn satoa Pienet opiskeluoppaat kunkin viikon tärkeistä aihepiireistä Lisätietolinkkejä Tenttiinlukuohje Avainsanalistat, esim. miellekarttojen piirtämisen tueksi

Opiskelutaidot Johdatus yliopisto-opintoihin -kurssi löytyy jokaisesta koulutusohjelmasta Nimi tosin vaihtelee... Selvitä, millainen oppija olet Etsi paras muistiinpanotekniikka Älä hyväksy (varauksetta) valmiita ratkaisuja, vaan mene oman persoonasi mukaan Oppijat ovat erilaisia ja kaikki eivät istu samaan muottiin, omien työtapojen selvittäminen säästää aikaa ja vaivaa myöhemmistä vaiheista...

Tietokoneen kasaus ja käyttöjärjestelmän valinta Ollut joskus muinaisuudessa mukana viikkoharjoituksissa... Tutorointitilaisuus koneen kasaamisesta (noin 2 tuntia) Selvitetään Moodlessa, löytyykö kiinnostuneita riittävästi Kysely aukeaa tänään klo 18 ja vastausaikaa on keskiviikon luennon alkuun saakka.

Kertausta viime viikosta: käyttöjärjestelmän tehtävät Prosessien hallinta Muistinhallinta Tiedostojärjestelmän hallitseminen Laitehallinta Turvallisuusnäkökulmien hallinta Käyttöliittymän tarjoaminen

Turvallisuus: sisäinen ja ulkoinen Käyttöjärjestelmän hoitamat turvallisuuteen liittyvät asiat voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan Käyttäjien toimien rajoittamista ja valvontaa Ohjelmien toiminnan hallitsemista: prosessit pääsevät käsiksi vain tiettyihin resursseihin Ulkoiseen turvallisuuteen kuuluu esimerkiksi Autentikointi: käyttäjien henkilöllisyyden tunnistaminen ja päästäminen koneeseen käsiksi Erilaisten verkkopalveluiden käytön valvonta Palomuuri

Turvallisuus: pääkäyttäjä Monen käyttäjän järjestelmässä on oikeustasoja Ei ole järkevää että kaikki saavat tehdä kaikkea Jonkun pitää jakaa ja hallinnoida käyttäjiä Yhden käyttäjän järjestelmässä eri käyttäjätunnuksilla voidaan parantaa tietoturvaa Ei anneta ohjelmille oikeuksia joita ne eivät tarvitse normaalisti Pääkäyttäjällä (root/admin) on oikeus kaikkeen Koneen normaalikäytössä pääkäyttäjän roolia tulee välttää Ilmeinen ongelma: pääkäyttäjään on voitava luottaa!

Käyttöliittymä Käyttöliittymäksi kutsutaan niitä keinoja, joiden kautta tietokoneita käytetään Käyttöliittymä liittää ihmisen tietokoneeseen, kyse on siis ihmisen ja koneen välisestä rajapinnasta Käyttöliittymä voidaan jakaa kahteen osaan Tiedon syöttäminen tietokoneeseen Tietokoneen tiedon välitys käyttäjälle Vrt. tietokoneen perusrakenne: syöttötieto, ohjelma, tulostieto

Käyttöliittymä Käyttöjärjestelmien mukana tulee yleensä käyttöliittymä Käyttöliittymää ei aina lasketa osaksi käyttöjärjestelmää Joskus graafista käyttöjärjestelmää hoitaa erillinen sovellus Nykyiset käyttöliittymät ovat tyypillisesti graafisia käyttöliittymiä Käyttäjä manipuloi graafista tiedon esitystä esimerkiksi hiirellä Käyttöliittymää voi ohjata myös vaikkapa puheella, katseella, liikkeellä... Käyttöliittymä löytyy luonnollisesti myös puhelimesta, tablettilaitteesta yms.

MS-DOS: Microsoft Disk Operating System Tekstipohjainen käyttöliittymä, joka ilmestyi 1981

MS Windows 1.0 Graafinen käyttöliittymä vuodelta 1985 Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/history_of_microsoft_windows (11.9.2007)

MS Windows 2.0 Graafinen käyttöliittymä vuodelta 1987 Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/history_of_microsoft_windows (11.9.2007)

MS Windows 3.0 Graafinen käyttöliittymä vuodelta 1990 Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/history_of_microsoft_windows (11.9.2007)

MS Windows 3.11 Graafinen käyttöliittymä vuodelta 1992 Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/history_of_microsoft_windows (11.9.2007)

MS Windows 95 Graafinen käyttöliittymä vuodelta 1995 Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/history_of_microsoft_windows (11.9.2007)

MS Windows XP Graafinen käyttöliittymä vuodelta 2001 Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/history_of_microsoft_windows (11.9.2007)

MS Windows Vista Graafinen käyttöliittymä vuodelta 2007 Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/history_of_microsoft_windows (11.9.2007)

Käyttöjärjestelmä kaaviokuvana Prosessit KJ-ydin (kernel) Rauta vuorontaja muistinhallinta sähköpostin lukuohjelma piirustusohjelma ikkunointijärjestelmä oikeuksien valvonta Käyttöjärjestelmäydin verkkoprotokolla prosessien välinen tiedostojärjestelmä kommunikointi ajuri ajuri ajuri ajuri ajuri näppäimistö hiiri kiintolevy näyttö verkkoohjain WWWselain tekstinkäsittely

Mitkä olivatkaan käyttöjärjestelmän tehtävät? Prosessien hallinta Muistinhallinta Tiedostojärjestelmän hallitseminen Laitehallinta Turvallisuusnäkökulmien hallinta Käyttöliittymän tarjoaminen

Nykyiset käyttöjärjestelmät Tarjontaa on paljon, mutta tärkeimpiä ovat kotikoneissa Windows, Linux ja Mac OS Älypuhelimissa merkittävimmät IOS, Android ja Windows Phone Unix on edelleen tärkeä järjestelmä ja nykyinen Mac OS sekä Linux perustuvat siihen Mac-järjestelmässä perusta on kylläkin piilotettu huolellisesti

Käyttöjärjestelmän valinta? Makuasia! Ja jatkuvien kiistojen kohde :) Mieti mitä tarvitset opinnoissasi Oleelliset ohjelmistot ja niiden saatavuus Ohjelmointi, it-ala yleensäkin: Linuxin opettelu kannattaa

Käyttöjärjestelmän valinta? Useamman käyttöjärjestelmän hallinnasta on ehdottomasti hyötyä työelämässä Matalin aloituskynnys ehkä Ubuntun asentamisessa Windowsin rinnalle... Työelämän laitteissa voi tulla vastaan täysin erilaisia käyttöjärjestelmiä, joten on hyvä osata perusasiat! Oppimiskynnys erilaisiin järjestelmiin madaltuu

Käyttöjärjestelmän valinta? Järjestelmien välinen yhteensopivuus vaihtelee Selvitä missä määrin tämä on oleellista juuri sinulle käyttäjänä, esimerkiksi ohjelmistojen suhteen Loppukäyttäjän kannalta isoin ero on suunnittelufilosofiassa Näistä syntyvät myös kuuluisat mielipide-erot Ainoasta Oikeasta Käyttöjärjestelmästä...

Käyttäjäfilosofia Järjestelmät tekevät erilaisia oletuksia käyttäjistään Unix olettaa, että käyttäjä tietää mitä tekee Korkea oppimiskynnys Helppo tehdä fataaleja virheitä Mac OS pitää asiat yksinkertaisina ja siisteinä Matala oppimiskynnys Nykyään myös UNIX-tyyliset komentorivityökalut

Käyttäjäfilosofia Windowsin helppokäyttöisyyteen on panostettu paljon Monimutkaisemman toiminnon suorittaminen saattaa olla hankalaa, jos tarkoitusta varten ei olekaan sopivaa helppokäyttöistä ohjattua toimintoa Linux pyrkii Mac OS:n suuntaan ja madaltamaan Unixin monimutkaisuutta käyttäjän kannalta

Käyttäjäfilosofiaa vai Windowspropagandaa?

Suunnittelufilosofiaa: Unix / Linux ja Mac Unix/Linux koottu pienistä erillisistä palasista, jotka ovat eri ihmisten käsialaa Hajoita ja hallitse Voimavara avoimen lähdekoodin kehityksessä Kukin palanen on vaihdettavissa toisenlaiseen tai vaihtoehtoiseen toteutukseen

Suunnittelufilosofiaa: Unix / Linux ja Mac Tietoturvaongelmat yleensä rajautuvat yhteen palaseen Helpompi, nopeampi korjata Suunniteltu alusta lähtien monen käyttäjän järjestelmäksi Vahvasti rajattu mitä ohjelmat / käyttäjät saavat tehdä ja mitä ei Mac OS perustuu nykyisin Unix-järjestelmään Ikkunointijärjestelmän alta löytyy täysiverinen Unixkäyttöjärjestelmä työkaluineen

Unix-järjestelmien sukupuu Unix = UNiplexed Information and Computing System (Alunperin "Unics") http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/ce/unix_history.en.svg

Suunnittelufilosofiaa: Windows Tietoturvaongelmat osittain johtuvat yhteensopivuusvaatimuksista Uusien Windows-versioiden tulee olla yhteensopivia vanhojen kanssa Yhteensopivuus jopa MS-DOS:iin, jossa ei käyttöoikeuksia tunnettu Vanhojen ohjelmien, jotka olettavat että saavat tehdä mitä vain, tulisi myös toimia Tietoturvaongelmat johtuvat myös käyttöjärjestelmän yleisyydestä!

Käyttöjärjestelmien yhteensopivuus Ohjelmat tehdään tyypillisesti toimimaan tietyssä käyttöjärjestelmässä Käyttöjärjestelmät tarjoavat ohjelmille pitkälti samoja resursseja rajapintojen kautta Rajapinta: joukko kutsuja (aliohjelmia) joita kutsumalla ohjelma saa käyttöönsä erilaisia resursseja Rajapintojen toteutus kuitenkin vaihtelee käyttöjärjestelmästä toiseen Myös muita asioita tehdään eri tavoin eri käyttöjärjestelmissä Esimerkiksi tiedostojärjestelmän käsittely on erilaista Windows- ja Unix-käyttöjärjestelmissä Windows-polut käyttävät merkkiä \ Unix-poluissa erotinmerkkinä toimii /

Käyttöjärjestelmien yhteensopivuuskerrokset Käyttöjärjestelmien toiminnot ovat hyvin samankaltaisia, mutta koska käyttöjärjestelmän kutsuttavia aliohjelmia tarjoavat rajapinnat ovat erilaiset eivät ohjelmat toimi ristiin eri käyttöjärjestelmissä vaikka laitteisto olisikin sama Väliin voidaan kehittää ajurin tapainen lisäkerros joka muuntaa funktiokutsut sopiviksi WINE tarjoaa mahdollisuuden ajaa Windows-ohjelmia Linuxissa Cygwin helpottaa Linux-ohjelmien siirtämistä Windows:iin Cygwin tekee funktioiden muunnoksen kuitenkin käännettäessä ohjelmaa, joten ohjelmat pitää kääntää uudelleen Cygwiniä varten Näkyy ohjelmille käyttöjärjestelmän laajennuksena

Virtuaalikone Nykyisin koneiden teho mahdollistaa itse koneen virtualisoinnin Fyysinen kone voidaan kadottaa ja tarjota abstrakti kone, jossa ohjelmia ajetaan Abstrakti kone ei välttämättä vastaa mitään todellista tietokonetta, vaan todellisesta koneesta tehdään sopivan näköinen erillisellä ohjelmalla Hukataan jonkin verran tehoa, mutta hyötynä ohjelmat ovat helposti siirrettäviä eri laitteille Riittää rakentaa virtuaalikone uudelle laitteelle Tietokone Käyttöjärjestelmä Virtuaalikone (esim. Java) Sovellus Tietoturva paranee. Ajettava ohjelma ei pääse kovin helposti virtuaalikoneen ohi varsinaiseen koneeseen Virtuaalikone voi tarjota hyvin eksoottisia toimintoja, joita todellisista koneista on turha hakea

Virtualisoidut käyttöjärjestelmät Abstraktin koneen sijaan voidaan myös tarjota virtuaalinen tietokone, joka näyttää aidolta Tällöin itse käyttöjärjestelmäkin on virtuaalisen koneen sisällä Samassa fyysisessä koneessa voi olla monta virtuaalista konetta, joista jokainen tuntuu aidolta Virtuaalisen koneen murtaminen ei vaaranna isäntäkonetta suoraan Mahdollistaa halpojen palvelinkoneiden tarjoamisen Tekniikka on ihan äskettäin tullut suurkonemaailmasta normaaleihin pöytäkoneisiin Master-käyttöjärjestelmä (esim. Xen-Linux) Virtuaalinen kone Käyttöjärjestelmä Virtuaalinen kone Käyttöjärjestelmä Sovellus Sovellus

Virtualisoidut käyttöjärjestelmät: VMWare Windows XP Ubuntu Linuxissa Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/vmware (11.9.2007)

Virtualisoidut käyttöjärjestelmät: VMWare Fedora Linux Windows XP:ssä Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/vmware (11.9.2007)

Emulaattorit Ohjelma voi matkia kokonaisen tietokonejärjestelmän toimintaa Emulaattori jäljentää jonkin tietokonejärjestelmän ohjelmallisesti Emulointi tarkoittaa jäljittelyä Emulointia käytetään kehitettäessä ohjelmistoja sellaisiin laitteisiin, joiden ohjelmointi ei niillä itsellään onnistu Sulautetut järjestelmät, pelikonsolit Alan harrastajat emuloivat vanhoja kotimikroja Esimerkiksi Nokia 9300 -puhelimessa on mahdollista emuloida vaikkapa Commondore 64 -tietokonetta

Mitä tapahtuu kun tyypillinen PC käynnistyy? 1. Koneen pysyväismuistissa oleva alkulatausohjelma ajetaan Tästä vastaa BIOS (Basic Input Output System) 2. BIOS diagnosoi lyhyesti ongelmia, jotka voivat estää koneen käynnistämisen Esimerkiksi näppäimistön puuttuminen 3. Alkulataaja hakee aivan kovalevyn alusta käynnistyssektorin, joka luetaan ja ajetaan BIOS ei tiedä löytääkö se käyttöjärjestelmän, se vain lataa pätkän sovitusta paikasta 4. Tästä eteenpäin kovalevyltä haettu koodi vastaa suorituksen etenemisestä 5. Käyttöjärjestelmä suorittaa omia alustustoimintojaan Suorittaa esimerkiksi erilaisia skriptejä Asettaa ympäristömuuttujia

Käyttöjärjestelmän lataus kaaviokuvana Keskusmuisti Keskusmuisti ROM Levymuist i ROM Latausohjelma Latausohjelma Levymuisti Haihtuva muisti Haihtuva muisti Käyttöjärjestelm ä Käyttöjärjestelmä Käyttöjärjestelmä Kone käynnistyy suorittamalla muistissa valmiina olevan latausohjelman. Käyttöjärjestelmä on tallennettuna tukimuistiin. Latausohjelma huolehtii käyttöjärjestelmän lataamisesta keskusmuistiin ja aloittaa sen suorituksen