13.1., ei olekaan, 27.1., 3.2., , Luennon jälkeen minun on

Transkriptio

1 Kirkkovuosi ja jumalanpalveluselämä Luentosarja kl 2009 Luentorunko 13.1., ei olekaan, 27.1., 3.2., , Luennon jälkeen minun on juostava junalle, joten jos haluatte keskustella on se tehtävä ennen luentoa. Suoritus www Sisällys 1. Minä 2. Verryttely 3. Kurssin tavoitteet 4. Esimerkki 1 5. Miten opettaa kirkkovuotta 1. Minä 1.1. Minä 1.2. Minä ja kirkkovuosi Verryttely 1.Mitä käsite kirkkovuosi tuo mieleesi? 2. Sinä ja kirkkovuosi 3. Kurssin tavoite 3.1. Tiedollinen 3.2. Käytännöllinen 3. Kurssin tavoite: Tiedollinen - muotoutuminen - nykyinen 3. Kurssin tavoite: Käytännöllinen Kirkkovuosi papin työssä - riippa? - tuki Tehtävä 1 1. Mielestäni San Antonion pyhät ovat suhteessa Suomen vastaaviin jaettavissa kolmeen ryhmään 1. samat 2. samanluontoiset 3. erit

2 1. Miten sijoittaisit ne näihin ryhmiin? 2. Mitä voisimme oppia Texasista? 4. Esimerkki 1 San Antonion tuomiokirkon kirkkovuosi Tehtävä 1 1. Mielestäni San Antonion pyhät ovat suhteessa Suomen vastaaviin jaettavissa kolmeen ryhmään 1. samat 2. saman luontoiset 3. erit Miten sijoittaisit ne näihin ryhmiin? 2. Mitä voisimme oppia Texasista? 4. Esimerkki 1 Jumalanpalveluksen kulttuurinen luonne - transkulttuurinen - kontekstuaalinen - vastakulttuurinen - kulttuurienvälinen 4. Esimerkki 1 San Fernandossa painottuu kontekstuaalisuus 5. Tehtävän 1 purku: Guadalupen Madonna Marian ilmestysten juhliminen on meille vierasta La Serenata Adventtivesper Lucian päivä Lahjat Karamellit Lähetys 5. Tehtävän 1 purku: Joulu Jouluvaellus Joulunäytelmä Tiernapojat 5. Tehtävän 1 purku: Loppiainen Kolme kuningasta Päättyy kirkkoon seimen luo 5. Tehtävän 1 purku: Loppiainen Kulttuurien välisyys Senegalilainen messu 5. Tehtävän 1 purku: Kynttilänpäivä Seimi viedään pois Meillä tavallinen sunnuntai ainoastaan väri valkoinen 5. Tehtävän 1 purku: Paasto ja hiljainen viikko Tunnelma vaihtuu täysin. Useampia eri kokoontumisia. 5. Tehtävän 1 purku: Paasto ja hiljainen viikko Oma kokemus: kiirastorstaista pääsiäiseen. 5. Tehtävän 1 purku: Meksikon itsenäisyyspäivä

3 Eri alueiden kulttuurit Ruotsalaisuuden päivä Saamelaisten kirkkopyhä Etnisten vähemmistöjen pyhä Norja: kirkossa kansallispuvuissa 5. Tehtävän 1 purku: Pyhäin päivä Parin kymmenen vuoden aikana yleistynyt kynttilöiden tuonti haudoille Iltajumalanpalvelus nimien lukuineen ja kynttilän sytyttämisineen. Mikä synnyttää uuden tavan? Kuvien tuonti. 5. Tehtävän 1 purku: Kiitospäivä Ekumeenisuus Uskontojen välinen Itsenäisyyspäivä Ent. 3. rukouspäivä Luomakunnan sunnuntai 5. Tehtävän 1 purku: yleistä Kaupungin haltuunotto: kirkosta ja kirkkoon liike Kaikki aistit Kukin aikakausi tuo parastaan kirkkoon eli Seurakuntalaisten täysimääräinen mukanaolo: Ymmärtäminen Tehtävä 2 Väitän, että kirkkoon tulijan tulisi voida viimeistään kirkkosaliin astuessaan aistia, mikä kirkkovuoden aika on menossa. 1. Mitä sellaista voi olla ennen kirkkosalia 2. Kirkkosalissa. 1. Kertokaa kokemuksianne. 2. käyttäkää mielikuvitustanne. 6. Kirkkovuoden synty 1: alku Aluksi - Jerusalemin temppelin jumalanpal-velus Kokoontu-minen sunnuntaina kodeissa 6. Kirkkovuoden synty 1:alku Kokoontu-minen sunnuntaina kodeissa 6. Kirkkovuoden synty 2: n. 150 Pääsiäinen Loppiainen: Jeesuksen kaste Sen jälkeen 40 päivän paasto Paastoa viettivät erityisesti katujat ja katekumeenit almujen anto, paastoaminen, rukous Sen päätyttyä kasteita 6. Kirkkovuoden synty 2: n. 150 Oli myös muita paastoaikoja Käytännöt vaihtelivat eri alueilla Muistopalvelus marttyyrin haudalla hänen kuolinpäivänään

4 6. Kirkkovuoden synty 2: n. 150 Kirkkovuoden perusta oli asetettu 1 Sunnuntain kokoontuminen 2 kaksi vuotuista juhlaa 3 paaston aikoja 4 Pyhien muistojuhlat 6. Kirkkovuoden synty 2: n 150 Ennen 300-lukua ei mitään tietoa: joulu kirkastus hiljaisen viikon erilliset tapahtumat taivaaseen astuminen helluntai 6. Kirkkovuoden synty 3: l ja 400-luvulla tapahtui suuri muutos. Siihen vaikutti kolme tekijää (1) tarve yhdistää juutalainen kuukalenteri ja roomalainen aurinkokalenteri. 6. Kirkkovuoden synty 3: l. (2) Pyhiinvaellukset Palestiinaan synnyttivät Jeesuksen vaiheiden muistamisen: hiljainen viikko Palmusunnuntaista alkaen pyhät helluntaihin asti Viattomien lasten päivä 6. Kirkkovuoden synty 3: l. Herran päivä = jumalanpalvelukseen kokoontumisen päivä vs. Auringon päivä = lepopäivä Kirkkovuoden synty 3: l. (3) Kilpailu pakanallisten juhlien ja paastojen kanssa 6. Kirkkovuoden synty 3: l. Kirkko hiljalleen hyväksyi Herran päivän sapatiksi mutta korosti edelleen kokoontumista messuun alkoi myös rohkaista osallistumista aamu- (Laudes) ja ilta- (vesper) palvelukseen 6. Kirkkovuoden synty 4: pääsiäinen Pääsiäisen vieton taustalla juutalaisten pääsiäinen Meliton (n. 195): Teksti hebrealaisten eksodoksesta on luettu ja mysteerion sanat selitetty: kuinka lammas uhrataan ja kuinka kansa pelastetaan. Meliton, Sardeen piispa 1968: Pääsiäisen salaisuus. Helsinki: Sley 6. Kirkkovuoden synty 4: pääsiäinen Idässä juutalaisten pääsiäisen aika: ei aina sunnuntai Lännessä kevätpäivän tasauksen jälkeisen täysikuun jälkeinen sunnuntai 6. Kirkkovuoden synty 4: pääsiäinen Ei ole tietoa, että pääsiäinen olisi ollut ennen 300-lukua erityinen kastepäivä sitten oli kiirastorstaina katekumeeni voi keskeyttää paaston ja peseytyä kastetta varten > piispa pesee jalat

5 6. Kirkkovuoden synty 4: pääsiäinen Pääsiäiskynttilän sytyttäminen ja siunaaminen lännessä luku 6. Kirkkovuoden synty 4: pääsiäinen Pääsiäisenä kaste viikko valkeissa vaatteissa juutalaisen tavan mukaan 50 päivän vietto 6. Kirkkovuoden synty 5: joulu 9 kuukautta Jeesuksen sikiämisestä Babylonialainen sadonkorjuujuhla Auringon juhla: auringon tervehtiminen 6. Kirkkovuoden synty 5: joulu Auringon juhla sekä joulu että loppiainen vastajuhlia voittamattoman auringon synty vs. Oikeudenmukaisuuden auringon synty auringon tervehtiminen kasvot kohti itää rukoileminen kasvot kohti itää 6. Kirkkovuoden synty 5: joulu Adventin edeltäjiä on monia mahdollisia Pyhän Martinuksen paasto pv (567) valmistautumista loppiaiskasteelle ei Roomassa > loppiainen ei kastepäivä Roomassa tuhkapäivät 6. Kirkkovuoden synty 5: joulu Adventin edeltäjiä on monia mahdollisia sadonkorjuujuhla > kiitos täyttymys eskatologinen näkemys ei mitään tekemistä inkarnaation kanssa 6. Kirkkovuoden synty 6: pyhimykset eukaristia haudalla luku: basilikoja haudoille pyhimyksien reliikit tuotiin kaupunkeihin keisarin juhlakulkueessa taustana kreikkalais-roomalainen vainajakultti 6. Kirkkovuoden synty 6: pyhimykset Pyhäinpäivä tuli kelttiläisestä Britanniasta ja Irlannista. Haluttiin lievittää kuolleiden aiheuttamaa pelkoa heidät Kristuksen pääsiäismysterion piiriin Sydän keskiajalle tultaessa oli otettu kristilliseen käyttöön kaikki ajan yksiköt: tunnit, päivät, viikot, vuodenajat ja vuosi kirkkovuosi myös näkyi ihmisten elämässä koska maallinen ja kirkollinen kalenteri olivat melko tavalla yhtä Benediktiiniläinen luostarilaitos toi lännessä käyttöön tunnit n Päivä jaettiin yhtäläisiin jaksoihin: rukous, työ, lepo rukous, syöminen, työ, nukkuminen sama jako koko Euroopassa

6 Kaikki päivät eivät olleet samanlaisia Sunnuntai: jumalanpalvelus, lepo pyhimysten päivät paikalliset viranomaiset rikokset ankarammin rangaistuja Espanja Kirkko yritti kristillistää viikonpäivien nimet Roomassa perustana babylonialainen astrologinen kalenteri Neljän viikon adventti germaanisesta maailmasta Roomaan n joulu: enkelien, keskiyö paimenten, aamunkoitto inkarnaation messu keskipäivä alettiin näytellä joulukuvaelmia tämä traditio jatkuu edelleen Loppiainen itä: kaste, 1. ihme länsi: tietäjien vierailu Joulu pyhä perhe, seimi, joululaulut fransiskaanit muistumana elonkorjuusta juhlaa ja karjan teurastamista Kirkko vastusti alkujaan 1.1. Jeesuksen nimen ja ympärileikkauksen juhlana: Se Maria-juhla Antoi periksi roomalainen tapa antaa lahjoja 1.1. siirtyi 6.1. HUOM! 13.1., ei olekaan, 27.1., 3.2., , alettiin näytellä joulukuvaelmia tämä traditio jatkuu edelleen Loppiainen itä: kaste, 1. ihme länsi: tietäjien vierailu Joulu pyhä perhe, seimi, joululaulut

7 fransiskaanit muistumana elonkorjuusta juhlaa ja karjan teurastamista Kirkko vastusti alkujaan 1.1. Jeesuksen nimen ja ympärileikkauksen juhlana: Se Maria-juhla Antoi periksi roomalainen tapa antaa lahjoja 1.1. siirtyi Kirkkovuoden synty: loppiainen Loppiainen oli Kristuksen ilmestymisen/paljastumisen juhla: syntymä, Itämaan tietäjät, kaste, Kaanaan häät. 6. Kirkkovuoden synty: loppiainen Näin koko kristikunta 300-luvulle. Sitten, erityisesti Roomassa, syntymä irrotettiin tästä ja alettiin viettää joulua Jeesuksen syntymäpäivänä. 6. Kirkkovuoden synty: loppiainen Loppiainen ei siis ollut Jeesuksen syntymäpäivä 6. Kirkkovuoden synty: loppiainen Huom! Kristus vs. Jeesus Loppiaisesta tuhkakeskiviikkoon Tähtipojat (Office of the Star) Tiernapojat Juhlakalenterin ilmoittaminen Kulkueet, joissa koko yhteisö mukana 1 Kynttilänpäivä 2 Palmusunnuntai 3 Seurakunnan siunausvaellus (rogatio) 4 Kristuksen ruumiin juhla Loppiaisesta tuhkakeskiviikkoon Karnevaali - hyvästi liha Häiden aika

8 Laskiainen päivien laskeminen Paaston laskeminen Lännessä ei paastottu Herran päivänä. Idässä ei myöskään Sapattina. Paasto alkoi aikaisemmin Idässä. Toisaalta Paastoaikana Idässä oli sekä sapattina että sunnuntaina lievempi paasto. Paasto ja hiljainen viikko: tuhkakeskiviikko tuhka valmistettiin polttamalla Palmusunnuntain lehvät julkinen katumus muuttui yksityisripiksi Kaikki alettiin merkitä tuhalla Paasto ja hiljainen viikko Ristintie Statiot 300-luku pyhiinveltajien vaellus Jerusalemissa fransiskaanit Jerusalemissa tuotiin Eurooppaan Paasto ja hiljainen viikko: Ristintie 14 asemaa Perustuu enimmäkseen Raamatun teksteihin. Joitakin ei-raamatullisia. Jouko Martikainen 18 asemaa joista vain yksi ei perustu suoraan Raamatun tekstiin Paasto ja hiljainen viikko Palmusunnuntaina kulkue kirkon ympäri Paasto ja hiljainen viikko: Kiirastorstai kaksi eukaristiaa Jerusalem kolme messua Rooma Paasto ja hiljainen viikko: pitkäperjantai kolme osaa Suosittuja käsikirjan ulkoisia hartauksia Ristin tie ja Jeesuksen hautaaminen Pääsiäisvigilia Toinen messu lisättiin Pääsiäinen Pääsiäisaamun loisto Pääsiäinen

9 Kolmen päivän juhla: Oma kokemus Pääsiäisestä Helluntaihin - Ilon aika - Rogatio-kulkueiden aika: seurakunnan rajat Helatorstai 6. Kirkkovuoden synty: Rogationtide, Rogatio Days Jaakko Rusama: Rogation Days. Rogationtide on vanhaa englantia ja Book of Common Prayerin tekstiä. Se on ajanjakso, jota on vietetty vain läntisessä kristikunnassa kesän alussa. Termi esiintyy enää oikeastaan vain anglikaaneilla ja katolilaisilla. Kyseisiä päiviä on neljä, joista ensimmäinen on 25. huhtikuuta pyhän Markuksen päivänä ja muut kolme juuri ennen helatorstaita, Kristuksen taivaaseenastumisen päivää (maanantai, tiistai, keskiviikko). Se on anomisen ja pyytämisen (latinan rogatio ja rogatus; taustalla Joh 16:24 "Pyytäkää, niin te saatte"), paaston ja pidättäytymisen aikaa. Näiden päivien tarkoituksena on hengellisesti valmistautua helatorstaihin, siksi niihin liittyy paasto. Näitä päiviä vietetään hyvin vaihtelevasti Englannin kirkossa ja joissakin muissa anglikaanikirkoissa, koska niiden vietto ei ole enää "pakollista". Katolinen kirkko poisti koko käytännön 1969, mutta nykyinen paavi on rohkaissut vanhojen rituksien käyttöä. Katolinen kirkko on pitäytynyt lähinnä sadon siunaamisen rituaaleihin kyseisenä aikana, mikä on perinteisesti kuulunut tähän ajanjaksoon. Jos nämä päivät huomioidaan, silloin liturginen väri on violetti. Meillä Suomen ev.lut. kirkossa 5. sunnuntai pääsiäisestä on rukoussunnuntai eli Rogate (anokaa). Kirkkovuotemme selitys kertoo: "400-luvun lopulta lähtien kirkolliset rukouskulkueet sijoittuivat rukoussunnuntain ja helatorstain välisiin arkipäiviin, mistä johtuu niiden myöhempi nimi käyntipäivät (ruotsin gångdagar)." Pääsiäisestä Helluntaihin Helluntai: rahan keruu Juhlaton puoli Kolminaisuuden päivä Kristuksen ruumiin juhla 1200-: - Torstai: Ehtoollisen kunnioittamisen päivä Juhlaton puoli Johannes Kastajan syntymäpäivä: - jäi pakanallisen keskikesän juhlan alle Kirkkopyhät, kirkkomessu - Tehtävä 3

10 Oletetaan, että olette pappina seurakunnassa. Lauantaina teillä on hautaan siunaaminen ja avioliittoon vihkiminen, sunnuntaina 1.2. kaste, joka ei ole messun yhteydessä, ja kodin siunaaminen. Miten käyttäisitte käsikirjan Raamatun aineistoa näiden toimitusten puheissa? Perustelkaa ratkaisunne. Tehtävä 4 Herran päivänä 8.2. vietämme Kynttilänpäivää. Katsokaa Kirkosta ja kaupungista, Vantaan Laurista ja Essestä, miten päivä näkyy näissä lehdissä. Kirkkovuosi papin työssä 1Yleistä 2 Kausisuunnittelu 3 Jumalanpalvelus 4 Saarna 5 Toimitukset 6 Muu Kirkkovuosi papin työssä 1: yleistä Aina mukana almanakka käsikirja virsikirja ja hyvä myös rukoushetkien kirja 7 Kirkkovuosi papin työssä 1: yleistä Aina mukana almanakka käsikirja virsikirja ja hyvä myös rukoushetkien kirja 7 Kirkkovuosi papin työssä 2: kausisuunnittelu Suunnitelma laaditaan yleensä kolmessa osassa, - syys, - kevät, - kesä ei vain työaikajärjestelyt 7 Kirkkovuosi papin työssä 2: kausisuunnittelu 1. lähtökohta: juhla- aikojen hoitaminen: - valmistautuminen, - juhla, - jälkivietto 7 Kirkkovuosi papin työssä 2: kausisuunnittelu 2. valmistusryhmien ja sunnuntaiden yhteensovittaminen 3. virsikirjan ja muuan aineiston laaja käyttö

11 papiston ja kanttorien yhteistyö tärkeää 4. erityisjumalanpalvelukset: perhe, sana 7 Kirkkovuosi papin työssä 3: jumalanpalvelus Kausisuunnittelussa on jo joidenkin jumalanpalvelusten luonne määritelty Osa tulee suoraan käsikirjasta Kirkkovuoden huomioonottaminen - johdantosanat (ei vain otsikko eikä selitys suoraan) - rippiin johdattaminen - yhteinen esirukous - musiikki kirkkovuosi liturgia dogma seurakuntalaisten elämäntilanne Kirkkovuosi vaikuttaa näihin kaikkiin tai voidaan sanoa, että nämä kaikki ovat vuorovaikutuksessa keskenään kirkkovuosi Juhla - Marian päivä liturgia dogma Dogma: Saarnatekstin valintatavat vapaa valinta lectio continua perikoopit

12 : vapaa valinta Edut tilanne voidaan ottaa huomioon luottamus Pyhän Hengen johdatukseen : lectio continua Edut Raamattuopetusta kirjan/testamentin/ Raamatun kokonaisuus tulee käsiteltyä : perikoopit Edut - Pelastushistorian kokonaisuus tulee käsiteltyä dogma Terho Pursiainen (kauan sitten): Saa ta vain, minkä itse uskoo vs. Lampinen: ei saa ta sellaista, mitä ei itse usko. dogma Markku Kotila: Saarnataan tekstistä, jonka kirkko on valinnut seurakuntalaisten elämäntilanne seurakuntalaisten elämäntilanne: esimerkki Kuuntele lukemani. Millaisia elämäntilanteita aja on olettanut seurakuntalaisilla olevan? jumalanpalvelus & Kirkkovuodellisia ongelmia: 7 Kirkkovuosi papin työssä 5: toimitukset Toimitukset Tehtävä 3

13 Oletetaan, että olette pappina seurakunnassa. Lauantaina teillä on hautaan siunaaminen ja avioliittoon vihkiminen, sunnuntaina 1.2. kaste, joka ei ole messun yhteydessä, ja kodin siunaaminen. Miten käyttäisitte käsikirjan Raamatun aineistoa näiden toimitusten puheissa? Perustelkaa ratkaisunne. 7 Kirkkovuosi papin työssä 5: toimitukset Kirkkovuoden tekstien käyttö tuo ajankohtaisuutta. ainutkertaisuutta Yleensä ei välttämättä koko tekstiä (poikkeus, jos psalmi psalmin paikalla) 7 Kirkkovuosi papin työssä 5: toimitukset Kirkon käytännön mukaan edellisen sunnuntain tekstejä käytetään lauantaihin klo 18 saakka Huom! Ei juhlapäivän vaan sunnuntain Uuden viikon tekstit otetaan käyttöön la klo 18 7 Kirkkovuosi papin työssä 5: toimitukset Oma käytäntö: ei näin ankara lauantaina Viime sunnuntaina tai Huomenna sunnuntaina kirkoissa luetaan 7 Kirkkovuosi papin työssä 5: toimitukset Toimituksen oman psalmin sijasta voi käyttää kirkkovuoden mukaista 7 Kirkkovuosi papin työssä 5: toimitukset Toimitukset Tehtävä 2 Väitän, että kirkkoon tulijan tulisi voida viimeistään kirkkosaliin astuessaan aistia, mikä kirkkovuoden aika on menossa. 1. Mitä sellaista voi olla ennen kirkkosalia 2. Kirkkosalissa. 1. Kertokaa kokemuksianne. 2. käyttäkää mielikuvitustanne. 8. Tehtävän 2 purku Kirkon ulkopuolella Asehuoneessa/ eteisessä/ kirkkotorilla Kirkkosalissa 8. Tehtävän 2 purku: Kirkon ulkopuolella kynttilät kirkonkellot vitriini rakennelmat banderolli

14 taideteos valaistus joulukuusi 8. Tehtävän 2 purku: Asehuoneessa/ eteisessä/ kirkkotorilla Liturginen tila Esimerkkejä - ortodoksinen kaste - valonrukous pääsiäisenä 8. Tehtävän 2 purku: Asehuoneessa/ eteisessä/ kirkkotorilla - rakennelmat - banderi - esite - tarvittava esine - toimittajien liturginen väri 8. Tehtävän 2 purku: Kirkkosalissa Liturgiset värit Kynttilät Pääsiäiskynttilä Esineet ja rakennelmat Viirit kuvat 9. Kansalliset rukouspäivät Pori Jazz Katumus- kiitos- ja rukouspäivät tarvittaessa 9. Kansalliset rukouspäivät 4. rukouspäivää - Katumus - Nuoriso - Uskonpuhdistus - Kiitos 9. Kansalliset rukouspäivät 4. rukouspäivää - Katumus - Nuoriso - Uskonpuhdistus - Kiitos 9. Kansalliset rukouspäivät 4. rukouspäivää - Kristittyjen yhteys - Lähisuhteet - Kiitos ja kiitollisuus - Yhteisvastuu 9. Kansalliset rukouspäivät

15 2. rukouspäivää - Kristittyjen yhteys Rauha, ihmisoikeudet ja kansainvälinen vastuu Materiaaleja Materiaaleja opetus_d_p_kl2009_kirjallisuutta.pdf