POHJOLA-NORDEN Toimintakertomus 2007 (Hall.hyv. 3/08, valtuuston hyv. 5/08)

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2007 (Hall.hyv. 3/08, valtuuston hyv. 5/08) YLEISTÄ Pohjola-Norden on Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusjärjestö, jonka päätehtävänä on mahdollisimman monen suomalaisen saattaminen tekemisiin pohjoismaisuuden ja pohjoismaalaisten kanssa. Vuosi 2007 oli Pohjola-Nordenin 83. toimintavuosi, jonka aikana se jatkoi työtään teemanaan Pohjola on parasta Eurooppaa. Liitto toimii projektipohjaisena palvelu- ja asiantuntijajärjestönä ja kokoontui liittokokoukseensa Jyväskylässä. Keskustelua Pohjois-Euroopan yhteistyörakenteista ja Pohjoismaiden yhteistyön roolista tulevaisuudessa seurattiin tarkasti lähtökohtana liittokokouksen hyväksymä strategia, jonka mukaan Pohjola-Norden on osa pohjoismaista ja Itämeren alueen verkostoa, joka koostuu virallisista yhteistyötahoista ja suuresta määrästä epävirallisia tekijöitä. Pohjoismaisella tasolla liitto toimii Norden-yhdistysten liiton puitteissa pyrkien vahvistamaan sen toimintaa. Panostus toisaalta pohjoismaiseen ytimeen ja NYL:oon ja toisaalta Baltic Sea NGO -prosessiin on ollut luonteva ratkaisu. Liitto on kehittänyt valmiuksia toimia vuorovaikutuksessa monen parlamentaarisen ja hallitustason yhteistyöelimen kanssa. Pohjola-Norden on pyrkinyt kehittämään suhteita koko Itämeren alueella. Keskeisiä asioita vuoden aikana olivat edelleenkin pohjoismaalaisten oikeuksien puolustaminen sekä kansalaisten liikkumista haittaavien tekijöiden selvittäminen ja poistaminen. Osana laajempaa edunvalvonta- ja palvelutoimintaa liitto mm. esitteli näkemyksiään ministereille ja kansanedustajille. Virkamiesten paikallinen koulutustoiminta jatkui eri puolilla maata. Ruotsin kanssa tapahtuvan tvlähetysten vaihdon turvaaminen siirryttäessä digitaalisiin lähetyksiin oli liiton erityisen huomion kohteena. Omaan jäsenistöön suuntautuvan toiminnan päätarkoituksena oli Pohjolaa ja lähialueita koskevan tietouden lisääminen. Näissä merkeissä liitto kehitti viestinnällistä ilmettään kokonaisvaltaisesti tuottamalla uutta tiedotusmateriaalia ja kehittämällä kotisivujaan. Liitto nosti esille ajankohtaisia ja kiinnostavia pohjoismaisia kysymyksiä sekä osallistui aktiivisesti yhteiskuntakeskusteluun. Vuoden teeman, Carl von Linné, merkeissä paikallisyhdistykset ja piirit järjestivät huomattavan määrän tilaisuuksia, vierailuja ja matkoja. Koulusektorilla liitto tuotti niinikään Linnétä käsittävää materiaalia. Pohjola-Nordenin hallinnoimien vaihto-ohjelmien kautta yli 1000 oppilasta ja satoja opettajia vieraili vuoden aikana muissa Pohjoismaissa. Elinkeinoelämän kanssa harjoitettava yhteistyö jatkui vuoden aikana, ja yhteistyösopimuksia eri yhtiöiden kanssa solmittiin yli 40 kappaletta. Toimintasuunnitelma laadittiin keskusjärjestön, piirien ja asiantuntijaverkoston yhteis-työnä. Ystäväkuntayhteistyön kehittämistä jatkettiin yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa. Pohjola- Norden-lehti ilmestyi neljä kertaa vuoden aikana yhteistyössä nuorisoliiton kanssa ja lähetettiin kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille. Edellisenä vuonna aloitettua paikallistyön kehittämishanketta jatkettiin tuloksena liittokokoukselle esitetty raportti ja siitä käyty laaja keskustelu. 1

2 JÄSEN- JA PAIKALLISYHDISTYSTOIMINTA Pohjolan päivä ja Pohjolan pidot Pohjolan päivää vietettiin nyt kuudennen kerran Pohjolan pitojen merkeissä. Paikallisyhdistykset ja piirit järjestivät noin 30 tilaisuutta, joissa Pohjola-Nordenin jäsenet kokoontuivat ympäri maata yhteisen ruokateeman merkeissä. Pohjolan pitoja järjestettiin myös muissa Pohjoismaissa. Liitto toimi pitojen koordinaattorina ja toimitti kiinnostuneille yhteispohjoismaisen menyyehdotuksia, Pohjolan pidot -julisteen, kutsukortin ja ruokasanaston ja laulumonisteen Suomen tilaisuuksia varten. Pohjolan päivän seminaari Eduskuntatalossa Eduskuntavaalien takia valtakunnallista seminaaria ei järjestetty. Pohjoismainen kirjastoviikko 11. Pohjoismaista kirjastoviikkoa vietettiin teemalla Nainen Pohjolassa. Suomesta oli rekisteröitynyt kirjastoviikon viralliseen tietokantaan yhteensä 385 eri tahoa kuten pääkirjastoja, sivukirjastoja, kouluja, koulukirjastoja, Pohjola-Nordenin paikallisyhdistyksiä sekä muita organisaatiota. Lasten teematekstinä oli ruotsalaisen Astrid Lindgrenin Ronja Ryövärintytärs ja Peppi Pitkätossu aikoo merille. Aikuisten tekstinä puolestaan oli ote norjalaisen nobel-palkitun Sigrid Undsetin romaanista Kristiina Lauritsantytär. Vuoden julisteen oli suunnitellut ahvenanmaalainen taiteilija Jonas Wilén. Ystäväkuntayhteistyö Liitto osallistui Norjan Hamarissa järjestettyyn pohjoismaiseen ystäväkuntaseminaariin Ystäväkunnat ja vapaaehtoistoiminta. Tähän ystäväkuntayhteistyötä käsitelleeseen tapahtumaan osallistui n. 80 kuntien, järjestöjen ja Norden-yhdistysten edustajia eri Pohjoismaista. Suomalaisia osanottajia oli 10. Tapahtuman keskeisimpiä aiheita oli eri Pohjoismaissa sekä jo toteutettujen että suunnitteilla olevien mittavien kuntainliitosten vaikutus perinteiseen ystäväkuntatoimintaan. Ystäväkuntatapahtuman päätteeksi Pohjola-Norden esitti kutsun seuraavaan pohjoismaiseen tapaamisen, joka on tarkoitus järjestää Suomessa v Vuoden teema Vuoden teemana oli Carl von Linné, jonka syntymästä oli kulunut 300 vuotta. Liitto tuotti tietopaketin Linnésta, hänen aikakaudestaan ja kasveista sekä idealistan paikallisyhdistyksiä varten. Tilaisuuksia eri puolilla maata oli n Teeman merkeissä jaettiin Linnéjulisteita ja kortteja sekä kaikissa kouluissa että paikallisissa tilaisuuksissa. Liitto järjesti piirien edustajille matkan Uppsalaan tutustumaan kasvitieteelliseen puutarhaan ja Hammarbyhyn. Valtakunnallinen Linné-seminaari järjestettiin Ylläksellä. Alustajina toimivat Ruotsin Linnéseuran puheenjohtaja Carl-Olof Jacobson sekä Helsingin yliopiston kasvitieteellisen museon johtaja Henry Väre ja Oulun yliopiston professori Juha Tuomi. Myös Linnén lastentarha -niminen valokuvanäyttely kiersi liiton toimesta eri puolilla Suomea. Kouluissa liitto järjesti yhteistyössä Ruotsin suurlähetystön kanssa digitaalisen valokuvakilpailun aiheena luonnonvarainen kukkiva kasvi. Ensimmäisen palkinnon matkan Uppsalaan voitti Halikon lukion oppilas Antti Laine. Erikoismainintoja myönnettiin Juho Laitalaiselle Helsingistä ja Emppu Kuvajalle Kirkkonummelta. Antti Laineen kuvasarjasta koottiin oma näyttely. Jäsenhankinta Vuoden 2008 jäsenhankintakampanja valmisteltiin. (ks. myös 2.2) 2

3 Paikallisyhdistysten projektikilpailu Vuoden aikana ei jaettu projektipalkintoa. Paikallistoimintaprojekti Vuonna 2006 asetettu paikallistoimintatyöryhmä jatkoi työtään ja jätti raportin hallitukselle joka esitteli sen liittokokoukselle. TIEDOTUS Pohjola-Norden-lehti Pohjola-Norden-lehti on kaksikielinen aikakauslehti, joka ilmestyi neljä kertaa vuoden aikana. Lehden levikki oli ja se postitettiin jäsenille ja yhteistyökumppaneille. Lisäksi lehteä jaettiin suurelle yleisölle seminaarien, messujen, kurssien ja muiden tapahtumien yhteydessä. Pohjola- Norden-lehden sisältöä ja ulkonäköä kehitettiin vuoden aikana. Lehti toimitetaan Pohjola-Nordenin liitossa ja sen sisällön tuottamiseen osallistuvat jäsenet, paikallisyhdistykset, piirit ja yhteistyökumppanit. Lehti tarjosi tietoa ja näkökulmia pohjoismaisiin ilmiöihin, tapahtumiin ja instituutioihin, välitti pohjoismaista kirjallisuutta ja toimi jäsenten ja Pohjolasta kiinnostuneiden yhdyssiteenä. Lehdessä poliitikot ja elinkeinoelämän edustajat esiintyvät rinnan paikallisten aktiivien kanssa. Tiedotusmateriaali Yleisesite uusittiin kesän aikana. Loppuvuodesta valmistui lisäksi jäsenhankintaan liittyvä lahjakortti sekä jäsenhankintaesite. Kotisivu Käytössä olevia kotisivuja päivitettiin jatkuvasti vuoden aikana. Vuoden aikana otettiin käyttöön piireille suunniteltu yhtenäinen kotisivupohja, jonka kautta piireille tarjottiin mahdollisuus tiedottaa hallinnostaan, tapahtumistaan sekä alueen paikallisyhdistysten tapahtumista verkossa. Liiton kotisivulle ryhdyttiin suunnittelemaan sisäiseen käyttöön tarkoitettua, ei-luottamuksellisesta materiaalista koostuvaa osiota. Sivujen varsinainen käyttöönotto lykättiin alkuvuoteen Strategia-asiakirja Liiton voimassa oleva vuoden 2005 liittokokouksen hyväksymä strategia oli jaossa monistettuna versiona sekä kotisivuilla. Vuoden 2007 liittokokous vahvisti strategian vuosille Liiton kalvosarja Pohjola-Nordenin kalvosarjaan tehtiin pieniä päivityksiä. Kalvosarjaa on jaettu kaikkien piirien toimistoille ja lisäksi keskustoimistossa on joitakin lainattavia kalvosarjoja. Kalvoja löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Peruskalvosarja (11 kalvoa) on myös Pohjola-Nordenin kotisivuilla pdfmuodossa, josta sen voi tulostaa tarpeen mukaan. Pohjola-kalvosarja Pohjolan maita käsittävä kalvosarja on saatavilla liiton kotisivuilta pdf-muodossa sekä keskustoimistolta. Kalvot löytyvät suomeksi ja ruotsiksi. Kalvosarjaan tehtiin pieniä päivityksiä. Messupaketti Liitolla on messupaketti, joka koostuu kahdesta osasta: vinkki- ja muistilistasta messuihin osallistujille sekä tilausluettelosta, jolla voi tilata tavaraa liitosta messuja varten. Vuoden aikana kartoitettiin tarvetta messupaketin laajentamiseksi paikallisyhdistyksille suunnatuksi vinkkilistaksi. Vinkkilistan toteutus jätettiin vuodelle Materiaalin tuottaminen ja hyödyntäminen Liitto hankki ja välitti pohjoismaista kirjallisuutta sekä eri Pohjoismaita käsittäviä kirjoja. 3

4 Pohjoismaisten verkkojen kartoitus Pohjola-Norden jatkoi vuoden aikana pohjoismaisten yhteistyöjärjestöjen ja erilaisten yhteistyöverkostojen kartoitusta. Rahoitustiedotus Liitto tiedotti pohjoismaisista rahoituslähteistä. NEUVONTA JA EDUNVALVONTA Edunvalvonta Liiton edunvalvontatoiminnan tavoitteena vuoden aikana oli edesauttaa rajaesteisiin liittyvien ratkaisujen löytymistä sekä poliittisella että virkamiestasolla, nostaa esiin Haloo Pohjolan kautta tietoon tulleita ongelmia ja tuoda kansalaisnäkökulma mukaan pohjoismaiseen keskusteluun. Edunvalvonnan keinoja ovat olleet verkostoituminen ja yhteydenpito poliittisiin päättäjiin, viranomaisiin, ammattiyhdistyskenttään, pohjoismaisiin järjestöihin sekä muihin yhteiskunnallisiin toimijoihin Suomessa. Virkamiehille suunnattu koulutus, kansalaistiedotus, raportointi ja Pohjoismaiden ministerineuvoston Rajapoliittiseen foorumiin osallistuminen olivat edunvalvontatoiminnan keskeisiä tehtäviä vuoden aikana. Keskustelua käytiin lisäksi Pohjola- Nordenin neuvontatoimikunnassa. Haloo Pohjola neuvontapalvelu Haloo Pohjola neuvontapalvelu laajeni vuonna 2007 ja alkoi palvella myös pohjoismaisille markkinoille suuntaavia yrityksiä. Haloo Pohjola palveli kuitenkin määrällisesti selvästi enemmän yksityishenkilöitä, jotka liikkuvat Pohjoismaissa ja tarvitsevat tietoa toisesta Pohjoismaasta esimerkiksi työn tai opintojen vuoksi. Neuvontapalvelun tavoitteena on ohjata kysyjät eteenpäin oikealle viranomaistaholle, tiedottaa pohjoismaisista sopimuksista sekä kartoittaa ongelmakohtia pohjoismaisessa yhteistyössä ja raportoida niistä eteenpäin poliitikoille ja viranomaisille. Suomen Haloo Pohjola onkin ylläpitänyt ja luonut kontakteja keskeisiin ministeriöihin ja hallinnonaloihin: Kelaan, työhallintoon, verohallintoon, maistraatteihin, sosiaali- ja terveysministeriöön, oikeusministeriöön, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskuntaan ja ulkoministeriön Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristöön (PYS). Pohjoismaisen neuvontapalvelun Haloo Pohjolan seitsemäs toimintavuosi Suomessa sujui hyvin. Eniten kysymyksiä esitettiin eläkkeen verotuksesta, muuttomuodollisuuksista, sosiaaliturvasta ja terveydenhuollosta sekä opinnoista ja työnteosta. Reilu 5 % kysymyksistä oli ongelmallisempia tapauksia, jotka johtuivat viranomaisten tulkintaeroista, lainsäädännön yhteensopimattomuudesta tai puutteellisesta tiedottamisesta. Haloo Pohjola osallistui lisäksi Pohjola-Nordenin järjestämään paikallis- ja aluetason virkamiehille suunnattuun koulutusseminaariin Torniossa kesäkuussa Koulutustilaisuuksia paikallisille ja alueellisille viranomaisille Pohjola-Norden jatkoi paikallisvirkamiehille suunnattua seminaaritoimintaa, joka aloitettiin keväällä Liitto järjesti yhteistyössä pohjoismaisen neuvontapalvelun Haloo Pohjolan kanssa Työvoiman vapaa liikkuvuus Pohjoiskalotilla tapahtuman Torniossa kesäkuussa 2007 ja Rajattomat mahdollisuudet Pohjoiskalotilla seminaarin lokakuussa Saariselällä. Tornion liikkuvuustapahtuma järjestettiin yhteistyössä Rajaosaamiskeskuksen, Crossborder Tornedalenin ja Lapin piirin kanssa. Tapahtuman rahoitti Pohjoismaisen ministerineuvosto, Rajaosaamiskeskus, Pohjoiskalotin neuvosto, Suomalais-Ruotsalainen kulttuurirahasto sekä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta. Tapahtuma koostui Pohjoiskalotin työntekijöille 4

5 suunnatuista työmessuista, yhden päivän koulutusseminaarista Pohjoiskalotin virkamiehille sekä yhteispohjoismaisesta Rajafoorumista, jonka järjestämisestä vastasi Pohjoismaiden ministerineuvosto. Messuilla oli noin 300 kävijää ja seminaarissa oli 90 osallistujaa Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Lokakuussa järjestimme yhdessä PYS:n kanssa Saariselällä kaksipäiväisen seminaarin aiheesta Rajattomat mahdollisuudet Pohjoiskalotilla. Seminaari järjestettiin Pohjoismaisen yhteistyökomitean kokouksen yhteyteen ja paikalla oli 90 osallistujaa ympäri Pohjolaa. Seminaarin rahoitti Pohjoismaiden ministerineuvosto, PYS, Pohjoiskalotin neuvosto sekä Pohjola-Norden. Ay-toiminta Yhteydenpitoa ammattiyhdistysliikkeen kanssa jatkettiin vuoden aikana. Ay-toimikunta aikoo järjestää seminaarin Hyvinvointi ja muutosturva Pohjoismaissa Majvikissa keväällä KOULUTOIMINTA Pohjoismaiset opettajastipendit ja ystäväkuntien välinen opettajavaihto Pohjoismaisia opettajastipendejä myönnettiin 29 opettajalle, jotka vierailivat viikon tai kahden viikon ajan toisessa pohjoismaassa tutustumassa kouluun ja opetukseen. Suomesta osallistui ystäväkuntien väliseen opettajavaihtoon 11 opettajaa. Matkalehtorit Ruotsalainen matkalehtori Örjan Einarsson vieraili Uudellamaalla , Hämeessä , Etelä- ja Itä-Savossa ja Pirkanmaalla Ruotsinstipendiaatit 21 suomenkielistä lukiolaista osallistui Ahvenanmaalle ja Ruotsiin järjestettyyn kieli- ja kulttuurimatkaan. Ohjelma oli ruotsinkielinen ja siihen sisältyi ruotsin opetusta, käytännön kieliharjoittelua, opintokäyntejä, tutustumista eri kulttuurikohteisiin sekä kouluvierailu. Lukiolaisten kielikylpymatka Niille lukiolaisille, jotka keväällä hakivat Pohjola-Nordenin stipendejä mutta jotka eivät tulleet valituiksi, tarjottiin mahdollisuutta osallistua kielikylpymatkalle Uppsalaan ja Tukholmaan Osanottajia 31. Oppilasvaihdot ja leirikoulut Oppilasvaihtomatkaa varten on tukea saanut Tanskaan 4 ryhmää, Norjaan 7 ryhmää ja Ruotsiin 36 ryhmää, yhteensä 47 ryhmää peruskouluista ja lukioista. Lukiolaisten opintomatka Yhteensä 27 suomen- ja ruotsinkielistä lukiolaista osallistui Viroon ja Latviaan järjestettyyn opintomatkaan Osanottajat tutustuivat Viron ja Latvian historiaan ja kulttuuriin sekä Tarttoon, Pärnuun ja Riikaan. Opettajankoulutuslaitosten opiskelijoiden stipendit Matka-avustuksia on myönnetty opettajankoulutuslaitosten 14 opiskelijalle pohjoismaisia opintomatkoja varten. Kansanopistojen opettajien ja oppilasryhmien stipendit 1 kansanopiston opettaja ja 2 kansanopistojen oppilasryhmää sai matka-apurahan pohjoismaista opintomatkaa varten. 5

6 Kansanopistojen opiskelijoiden pohjoismaiset stipendit Kansanopistostipendejä myönnettiin seuraavasti: 12 lukuvuosistipendiä opiskeluun Ruotsissa ja 1 lukuvuosistipendi opiskeluun Norjassa. Lyhyempiä perusoppijaksoja varten myönnettiin kansanopistostipendejä seuraavasti: 1 opiskeluun Norjassa. Ammattioppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden opintomatkat Matka-apuraha myönnettiin 18:lle ammattioppilaitosten/-korkeakoulujen opiskelija-ryhmälle pohjoismaisia opintomatkoja varten. Ammattioppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden stipendit työssäoppimisjaksoa varten Toisessa pohjoismaassa suoritettavaa, opintoihin liittyvää työssäoppimisjaksoa varten myönnettiin matka-apuraha 5:lle ammattioppilaitosten/-korkeakoulujen opiskelijalle. Palkintokirjat Kaikille yläasteille ja lukioille lähetettiin toukokuussa ruotsin kielen palkintokirjat, 3 kpl koulua kohti, yhteensä n kpl. Piireittäin järjestettävät opettaja- ja oppilaskonferenssit Opettaja- ja oppilaskonferensseja ei ole järjestetty. Jaksostipendiaatit 19 suomenkielistä lukiolaista vieraili Ruotsissa He kävivät ruotsalaista lukiota ja asuivat perheissä eri puolilla Ruotsia. Oppilas- ja opettajaryhmät Suomeen Suomeen saapuneiden pohjoismaisten oppilas- ja opettajaryhmien isäntäkouluja on tuettu vierailuohjelman toteuttamisessa. Tukea on saanut 15 ryhmää. Opettajien kurssistipendit Opettajien ja kouluhallintoviranomaisten kurssistipendejä toisessa pohjoismaassa järjestettävälle pohjoismaiselle kurssille osallistumista varten myönnettiin 48. Pohjoismainen oppimateriaali Kaikki yläasteen koulut ja lukiot saivat Pohjolan päiväksi maantiedetoimikunnan puheenjohtajan Oili Mikolan laatiman päivänavaustekstin Carl von Linné tunnetuin ruotsalainen kautta aikojen sekä maantiedetoimikunnan kouluja varten suunnitteleman julisteen Carl von Linné Tulevien äidinkielen opettajien opintomatka Eri yliopistoja edustaville tuleville äidinkielen (suomi) opettajille järjestettiin opintomatka Põltsamaalle, Viljandiin ja Tarttoon Ohjelmassa oli kouluvierailu ja tutustumista opintokäyntien avulla Viron historiaan ja kulttuuriin. Osanottajia 14. Tulevien ruotsinopettajien opintomatka Eri yliopistoja edustaville tuleville ruotsinopettajille järjestettiin opintomatka Uppsalaan ja Tukholmaan Ohjelmassa oli opintokäyntejä, kouluvierailu, esitelmiä, keskusteluja ja kulttuuriohjelmaa. Osanottajia 21. Ruotsinopettajien opintomatka Yläasteen ruotsinopettajille järjestettiin opintomatka Ahvenanmaalle Miniseminaarissa keskusteltiin mm. oppimateriaalista, kielitaidon ylläpitämisestä ja ruotsin kielen asemasta koulussa. Lisäksi osallistujat tutustuivat Maarianhaminaan, Ahvenanmaahan sekä sen itsehallintoon, kulttuuriin ja kirjallisuuteen. Osanottajia 19. 6

7 Koulun alan toimikunnat Koulun alan toimintaan ovat osallistuneet koulutoimikunta, kielitoimikunta, maantiedetoimikunta sekä pohjoismaisen opettaja- ja oppilasvaihdon toimikunta. Maantieteen opettajien opintomatka Pohjola-Nordenin maantiedetoimikunta järjesti Carl von Linnén ( ) juhlavuoden johdosta biologian ja maantieteen opettajille opintomatkan Uppsalaan ja Öölantiin Ohjelmassa oli miniseminaari pääaiheena Itämeren tila ja ilmastonmuutos. Osanottajia 26. Ystäväluokkaprojekti Järjestö toi yhteen suomalaisia luokkia,muiden pohjoismaisten luokkien kanssa seuraavasti: 14 kpl ruotsalaisten, 1 tanskalaisten ja 3 norjalaisten luokkien kanssa. Yhteistyö muiden Norden-yhdistysten kanssa Norden-yhdistysten Liiton koulusektorikokoukset pidettiin Tukholmassa ja Helsingissä. Kaikki Norden-yhdistykset ovat osallistuneet ystäväluokkaprojektiin. Koulun alan yhteistyötahot Koulun alan toiminnassa tärkeitä yhteistyötahoja ovat olleet mm. Biologian ja maantieteen opettajien liitto - BMOL, ED-Matkat, Finlands Svenska Lärarförbund FSL, Hanasaaren kulttuurikeskus, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL, Kansainvälisen henkilövaihdon keskus Cimo, Opetusalan Ammattijärjestö - OAJ, Opetushallitus, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, Pohjoismaiden Suomen instituutti - Nifin, Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto, Pohjola-Nordenin piirit ja paikallisyhdistykset, Ruotsin suurlähetystö ja Suomen ruotsinopettajat. NORDJOBB Nordjobb tarjoaa vuotiaille pohjoismaalaisille nuorille kesätyötä, asunnon sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanohjelmaa. Vaihto-ohjelman tavoitteena on lisätä kiinnostusta Pohjoismaihin ja parantaa nuorten tietoa pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä ymmärrystä näiden maiden kieliä kohtaan. Samalla nordjobbarit saavat arvokasta kansainvälistä työkokemusta. Pohjola-Norden ja Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto ovat tehneet sopimuksen vaihto-ohjelman hallinnoimisesta ja toteuttamisesta Suomessa. Nuorisoliiton toimistolla työskenteli vuonna 2007 kokopäiväisesti Nordjobb-projektivastaava syyskuun loppuun asti, ja pestiin palkattiin taas uusi vastaava marraskuun loppupuolelta. Lisäksi kesäksi palkattiin vapaa-ajanohjaajat Tampereelle ja Vaasaan (vastuualueena koko Pohjanmaa). Projektivastaava ja vapaa-ajanohjaajat järjestivät nordjobbareille ohjelmaa, aktiviteetteja ja matkoja esimerkiksi Pietariin. He auttoivat myös nordjobbareita käytännön järjestelyissä kuten asunnon hankkimisessa ja nuorten vastaanottamisessa. Vuonna 2007 Suomeen tuli 55 nordjobbaria. Näistä 26 työskenteli pääkaupunkiseudulla, 14 Pohjanmaalla, kymmenen Turussa ja viisi Tampereella. Suurin osa, 46 nuorta, tulivat Ruotsista, neljä Islannista, kaksi Norjasta, yksi Ahvenanmaalta ja yksi Tanskasta. Hoitoalalle sijoittui 16 nuorta, kuten myös siivousalalle. Palvelualalla oli töissä 11 nordjobbaria, puutarha-alalla yhdeksän, tuotannon parissa kaksi ja toimistotöissä yksi nordjobbari. Nordjobb välitti koko Pohjolassa kesätyöpaikkoja yhteensä 717 nuorelle. Täydellisiä hakemuksia (hakemuksia, joissa kaikki vaadittavat kohdat on täytetty) tuli yhteensä Suomesta täydellisiä hakemuksia lähti 1666, ja näistä 299 sai Nordjobb-paikan. Nordjobbareiden palauttamien arviointilomakkeiden perusteella voidaan todeta, että enemmistö Suomessa olleista nordjobbareista olivat erittäin tyytyväisiä kesäänsä. Tyytyväisiä olivat myös 7

8 työnantajat. Nordjobbarit olivat myös sitä mieltä, että he olivat saaneet hyvää palvelua ja heidät oli otettu hyvin vastaan. KONFERENSSIT JA SEMINAARIT Seminaarit Hanasaaren kanssa Liitto järjesti yhdessä Hanasaaren kulttuurikeskuksen kanssa seminaarin tasa-arvolainsäädännöstä eri pohjoismaissa. Seminaarissa esiintyivät osastopäällikkö Arni Hole Norjasta, Svenska handelsbankenin varatoimitusjohtaja Petri Hatakka, MPS:n toimitusjohtaja Marcus Herold, tasaarvovaltuutettu Pirkko Mäkinen, dosentti Catarina af Sandeberg Tukholman yliopistosta, kansanedustaja Maria Wetterstrand Ruotsista sekä TANEn puheenjohtaja Sole Molander. Muut seminaarit Liitto järjesti yhteistyössä Ulkoministeriön Pohjoismaiden sihteeristön kanssa yhteispohjoismaisen kielipoliittisen seminaarin Seminaarissa kiinnitettiin huomiota 30 vuotta täyttäneeseen pohjoismaiseen kielisopimukseen, uuden sopimuksen valmisteluihin sekä kielten ymmärtämiseen. Seminaarissa alustivat ministeri Stefan Wallin, lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren, professori Niels Davidsen-Nielsen Tanskasta, toimistopäällikkö Mikael Reuter, sekä valtuuskuntasihteeri Esko Melakari ja pääsihteeri Mats Wallenius Ruotsista. Keskustelutilaisuuksia CENS:n kanssa Liitto järjesti yhteistyössä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksen kanssa keskustelutilaisuuden Henrik Berggrenin ja Lars Trädgårdhin Är svensken en människa? teoksesta. Tekijöistä Lars Trädgårdh osallistui itse tilaisuuteen. Muita panelisteja olivat mm. prof. Bo Stråth CENS:istä ja prof. Pauli Kettunen. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi CENS:in johtaja Henrik Stenius. Seminaari paikallisyhdistysten luottamushenkilöille Liittokokouksessa käsiteltiin laajasti paikallisyhdistystoimintaa, joten erillistä seminaaria ei järjestetty. Piirikohtaiset seminaarit Liitto tuki viiden piirin seminaarijärjestelyjä. Toimintaseminaarit Liiton kaikki toimihenkilöt osallistuvat tammikuussa toimintaseminaariin, jossa käytiin läpi vuoden työt toimintasuunnitelman pohjalta. Liiton kaikki toimihenkilöt osallistuivat elokuussa toimintaseminaariin, jossa laadittiin pohja vuoden 2008 toimintasuunnitelmalle. Vuoden aikana toimihenkilöt kokoontuivat vielä joulukuussa aiheena vuoden 2008 toiminta. Tarkoitus on tästä lähtien ajoittaa toimintaseminaarit joulu- ja kesäkuuhun. Pohjoiskalottikonferenssi Liitto valmisteli yhteistyössä Norjan ja Ruotsin Norden-yhdistysten kanssa Haaparannassa vuonna 2008 järjestettävää Pohjoiskalottikonferenssia. 8

9 ELINKEINOELÄMÄLLE SUUNNATTU TOIMINTA Kulttuuri- ja kielikurssi Kulttuuri ja kieli -kurssi järjestettiin Helsingissä Kurssiin osallistui 28 henkilöä yhteispohjoismaisista yrityksistä ja ay-liikkeestä. Kurssi koostui teoriaosuudesta, luennoista ja keskusteluista pienryhmissä. Teoriaopetuksesta vastasi Satakielikoulutus ja Ruotsin suurlähetystön ja yhteispohjoismaisten yritysten edustajat toimivat luennoitsijoina. Keskusteluja johti Pohjola- Nordenin nuorisoliiton edustajat. Päätöstilaisuudesta vastasi Suomen Pohjoismaiden instituutti. Elinkeinoelämänseminaarit Kevään seminaari Pohjolan metsien taloudellinen merkitys tulevaisuudessa pidettiin Seminaarissa todettiin että puutavara- ja metsäteollisuudella on jo pitkään ollut Pohjolassa ratkaiseva asema sekä elinkeinokehityksen että työllisyyden kannalta. Viime vuosien aikana alan suhteellinen kansantaloudellinen merkitys ja työllistävä vaikutus on kuitenkin huomattavasti vähentynyt. Samalla muut teollisuuden alat ovat kasvaneet merkittävästi. Seminaarissa keskusteltavat kysymykset olivat Mitä jää Pohjolaan? Miten merkittävästi uudet tuotteet kehittyvät Mitä työtä alalla tulevaisuudessa tehdään? Esitelmöitsijöinä seminaarissa olivat Ruotsin maatalousministeri Eskil Erlandsson, Ruotsin paperiliiton puheenjohtaja Jan-Henrik Sandberg, Jaakko Pöyry Groupin hallituksen puheenjohtaja Rainer Häggblom sekä Knut Öistad joka on Norjan maatalousneuvos Brysselissä. Seminaarin puheenjohtajana toimi vuorineuvos Martin Saarikangas ja yhteenvedon seminaarista teki Pohjoismaiden Investointipankin toimitusjohtaja Johnny Åkerholm, molemmat jäseniä Pohjola- Nordenin elinkeinoelämäntoimikunnassa. Syksyn seminaari Vanhenevan Pohjolan haasteet pidettiin Hotel Scandic Continentalissa Helsingissä osanottajan turvin. Pääpuhujina olivat pääministerit Fredrik Reinfeldt sekä Matti Vanhanen, jotka molemmat olivat sitä mieltä että ikääntyvä kansa vaatii uusia otteita jotka puolestaan asettaa suuria haasteita työmarkkinapolitiikkaan sekä koulutukseen. Pääministerit olivat yksimielisiä siitä, että meidän maat ovat vahvoja ja että globalisaatio sisältää enimmäkseen etuuksia. Pohjola-Nordenin elinkeinoelämäntoimikunnan puheenjohtaja Martin Saarikangas mainitsi avauspuheessaan, että Suomella on jo pari vuotta ollut tilanne, jossa työelämän jättävät on suurempi kuin työelämään tulevat. Muita luennoitsijoita olivat Tilastokeskuksen pääjohtaja Heli Jeskanen-Sundström, Bergenin yliopiston professori Ann Nilsen, Oy Fazer Ab:n toimitusjohtaja Berndt Brunow sekä Ruotsin LO:n yksikön johtaja Irene Wennemo. Seminaarin puheenjohtajana toimi Fortumin johtaja Carola Teir-Lehtinen, myös jäsen Pohjola- Nordenin elinkeinoelämäntoimikunnassa. Kuten myös EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs joki teki yhteenvedon seminaarista. Fagernäs päätti yhteenvedon mm. toteamalla, että jos työllisyys ja tuottavuus ei nouse, olemassa oleva hyvinvointimalli tulee muuttumaan. Hän mainitsi myös, että yksi rakenneongelma Suomessa on, että yritykset eivät saa tarvittavaa työvoimaa. Liian moni valitsee lukion ennemmin kuin ammattikoulutuksen. Myös lähempää yhteistyötä tarvitaan yritysten, koulujen ja yliopistojen välillä. Yhteistyösopimukset ja jäsenedut Pohjola-Nordenilla oli vuoden aikana sopimus 46:n eri yrityksen kanssa. Vastapanoksena yrityksille yhteistyösopimuksiin kuuluu mahdollisuus osallistua koulutuksiin, seminaareihin ja kursseille, näkyvyyttä Pohjola-Nordenin jäsenlehdessä ja kotisivuilla sekä eri julkaisuissa. Yhteistyösopimuksiin kuuluu myös konsultointia pohjoismaisessa yhteistyössä sekä PR- ja sponsorointityössä. Pohjola-Nordenin jäsenet saavat jäsenetuja mm. alennuksen muodossa teattereihin, hotelliyöpymisiin sekä matkoista. 9

10 MATKAT, KURSSIT, LEIRIT, NÄYTTELYT Matka Uppsalaan Linnén merkeissä (ks. 1.4) Näyttelyt Linné-vuoden näyttely Ruotsalaisen tiedemiehen Carl von Linnén 300-vuotisjuhlavuoden merkeissä kasvien kukintaa esittelevä valokuvanäyttely kiersi Kuopion, Oulun, Pohjanmaan ja Uudenmaan piireissä. EWK-näyttely Ruotsalaisen pilapiirtäjän Ewert Karlssonin Suomenaiheisia pilapiirroksia käsittävä näyttely avattiin syyskuussa eduskunnassa varapuhemies Seppo Kääriäisen toimesta. Näyttely oli esillä Jyväskylässä liittokokouksen aikana ja sen jälkeen Oulussa ja Vaasassa. Leirit Hillerødin pohjoismainen leirikoulukeskus järjesti pohjoismaisen nuorisoleirin Suomesta 20 osanottajaa. Perinteinen pohjoismainen nuorisoleiri vuotiaille järjestettiin heinäkuussa Porvoossa. Leirille osallistui 30 nuorta Norjasta, Suomesta, Tanskasta, Färsaarilta ja Virosta. Osanottajat esittelivät kotipaikkakuntiaan sekä tutustuivat Porvooseen ja Helsinkiin leirielämän ohessa. Käytännön järjestelyistä vastasi jälleen Uudenmaan piiri. KULTTUURIHANKKEET Orkesteri Norden Liitto vastaa Orkesteri Nordenin Suomen yhteyksistä ja auttaa tarvittaessa konserttijärjestelyissä Kirjakappa pohjoismaisen kirjallisuuden kerho Liitto ylläpitää pohjoismaisen kirjallisuuden kerhoa ja välittää sen kautta pohjoismaista kirjallisuutta sekä suomeksi käännettynä, että alkuperäiskielellä alennettuun hintaan kiinnostuneille. Pohjoismainen kulttuuriklubi Liitto järjestää 3-5 kertaa vuodessa pohjoismaisia tapaamisia Helsingissä erikseen valittujen teemojen puitteissa. Riksteaternin kiertue Ruotsin valtionteatteri Riksteatern kiersi Suomessa huhtikuussa ja esitti Wilhelm Mobergin Maastamuuttajat-teokseen perustuvan näytelmän. Liiton pääkaupunkiseudulla asuville järjestettiin yhteinen teatteri-ilta Espoon kaupunginteatterissa Ruotsin Riksteatern tuottaa kiertueen huhtikuussa. Alustavasti näytelmä on Mobergin Utvandrarna. Kiertueaikataulu: Espoo , Tampere 19.4., Vaasa 20.4., Oulu 23.4., Kuopio 25.4., Jyväskylä ja Turku Tampereella Työväen teatteri, Vaasassa ja Turussa ruotsalaiset teatterit, muualle kaupunginteatterit. JÄSENPALVELU Toimintatuki Liitto myönsi toimintatukea paikallisyhdistyksille, piireille ja työryhmille 10

11 euroa. Hakijoita oli Jäsenrekisteri ja kortti Liitto ylläpiti jäsenrekisteriä ja keräsi paikallisyhdistysten puolesta jäsenmaksut maaliskuussa. Liitto toimitti jäsenille jäsenkortin, jolla sai Norden-yhdistyksien tarjoamat edut kaikissa Pohjoismaissa. Maksavia henkilöjäseniä liitolla oli 8378, paikallisyhdistyksiä 169, järjestöjäseniä 81, koulujäseniä 139 ja kirjastojäseniä 26. Huomionosoitukset, ansiomerkit ja stipendit Veikko Karsma stipendi Kaisu Tapiovaara, Kuusankoski K-A Fagerholm stipendit Oulun seudun Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto Joensuun seudun Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto Kultainen ansiomerkki Ulpu Lehti, Kerava Harry Johansson, Kerava Leena Pesonen, Kerava Saara lahdensuo, Kerava Marja-Leena Hautala, Kerava Kyllikki Mustonen, Hämeenlinna Erkki Impola, Hämeenlinna Annu Eklund, Hämeenlinna Esko Louhiala, Hämeenlinna Marja Louhiala, Hämeenlinna Per-Olof Boström, Kristiinankaupunki Martti Ursin, Oulun piiri Marja-Liisa Ala-Pöllänen, Uudenmaan piiri Arja Lehtonen, Huittinen Eila Tiitta, Kuusankoski Marjukka Lausas, Pieksämäki Pentti Lahtinen, Vammala Leila Suomeri, Salo Mikael Fagerström, Salo Riitta Hämeen-Anttila, Tuusniemi Ritva Silta-aho, Tuusniemi Hopeinen ansiomerkki Lauri Pietikäinen, Leppävirta Tarja Heiskanen, Leppävirta Synnöve Partanen, Leppävirta Aila Talma, Leppävirta Sirpa Kauppinen, Leppävirta Rose-Marie Pfauder, Kerava Kalle Kuittinen, Kerava Lars Lönegren, Kerava Kerttu Tirronen, Kerava Matti Loukojärvi, Hämeenlinna Kari Kolehmainen, Hämeenlinna Stig Simelius, Pohjola-Nordenin elinkeinoelämäntoimikunta Maire Eskola, Kivijärvi Pirkko Kaustinen, Kivijärvi 11

12 Marita Pasanen, Kivijärvi Hans-Erik Lillhannus, Kristiinankaupunki Anne Kankaanranta, Huittinen Irma Keski-Vakkuri, Huittinen Sirja Vähähyyppä, Huittinen Pirjo Hälli, Huittinen Pirjo Iso-Aho, Huittinen Marja-Liisa Jäppinen, Pieksämäki Liisa Puharinen, Pieksämäki Jorma Pihlajamäki, Pieksämäki Anne Taivalantti, Pieksämäki Hilkka Korpela, Orimattila Rauni Mäkelä, Orimattila Merja Vallas, Orimattila Jari Andersson, Vammala Pekka Koskinen, Vammala Unto Tupila, Vammala Aila Seppänen, Nokia Reijo Karvanen, Nokia Sai Vuokko, Nokia Kaarina Elo-Rauske, Nokia Reijo Lindqvist, Salo Pirjo Ruska, Salo Roger Holmberg, Salo Terttu Näremaa-Helin, Salo Terttu Huldén, Salo Sisko Heikkilä, Kouvola Ulla-Maija Karvonen, Tuusniemi Pekka Tenhunen, Tuusniemi LUOTTAMUSELIMET Liiton toimielimet Liiton toimielimet ovat liittokokous, valtuusto ja hallitus. Valtuusto kokoontui kaksi kertaa, toukokuussa ja marraskuussa. Liiton puheenjohtaja Liiton puheenjohtajana toimintavuotena oli Outi Ojala. Valtuusto liittokokousten välisenä kautena Puheenjohtaja: Kimmo Sasi Varapuheenjohtajat: Risto Laakkonen Magnus Öster Yhdistysten ja piirien edustajat Varsinaiset jäsenet: Tero Rantanen Tapio Hanhineva Anne-Maj Kokkala Heli Penttinen Aulikki Häkkinen Martti Koskela Varajäsenet: Raili Ilola Anne Sjöberg Jorma Oksman Mauri Repo Matti Martikainen Teuvo Kuikka 12

13 Helena Teräväinen Kristina Saari Siv Jouhkimo Ari Laitinen Bo Grönholm Raija Isotalo Saara Hakaste Marja-Liisa Ala-Pöllänen Ulpu Lehti Hans Rehnström Anna Holm Samuel Lindgren Seppo Kuisma Leena Ilkka-Salonen Olavi Wetterstrand Brit Stenman Reino Ylönen Marjatta Suokari Antti Suominen Mary Helenius Lauri Pohjakallio Jarl Borgman Lars Gröndahl Rolf Grandell Tina Räihä Marjo Kekki Maiju Kaitainen Heikki Spoof Yhteisöjäsenten edustus: Anita Spring Björn Stenberg Olavi Arra Kirsi Moisander Helena Johansson Gunvor Kronman Sisko Harkoma Toni Sjöblom Heidi Räihä Anna Stiina Papunen Ingegerd Ekstrand Ulf Ljung Oili Mikola Pekka Laaksonen Pi Krogell Annica Törmä Asta Rauhala Rainer Nordström Marko Jääskeläinen Sampo Lappalainen Valtuusto liittokokousten välisenä kautena Puheenjohtaja: Kimmo Sasi Varapuheenjohtaja: Risto Laakkonen Magnus Öster Yhdistysten ja piirien edustajat Varsinaiset jäsenet: Tero Rantanen Pirkko Toljamo Anne-Maj Kokkala Mauri Repo Aulikki Häkkinen Martti Koskela Helena Teräväinen Kristina Saari Siv Jouhkimo Ari Laitinen Bo Grönholm Raija Isotalo Saara Hakaste Marja-Liisa Ala-Pöllänen Georg Löfman Hans Rehnström Anna Holm Varajäsenet: Raili Ilola Anne Sjöberg Jorma Oksman Päivi Snellman Matti Martikainen Teuvo Kuikka Olavi Wetterstrand Brit Stenman Pauli Engman Sari Roppo Antti Suominen Mary Helenius Terttu von Weissenberg Jarl Borgman Lars Gröndahl Rolf Grandell Tina Räihä 13

14 Gustav Dumell Seppo Kuisma Leena Ilkka-Salonen Yhteisöjäsenten edustus: Anita Spring Björn Stenberg Olavi Arra Kirsi Moisander Kristina Wikberg Gunvor Kronman Sisko Harkoma Per Thomasfolk Minna Lindberg Eliza Kraatari Tiina Kujala Maiju Kaitainen Heikki Spoof Ingegerd Ekstrand Ulf Ljung Oili Mikola Pekka Laaksonen Helena Johansson Annica Törmä Asta Rauhala Toni Sjöblom Heidi Räihä Annastiina Papunen Hallitus Puheenjohtaja Outi Ojala Varapuheenjohtaja Simo Rundgren (Henrik Stenius) Raha-asiainvalvoja Ulf Sundqvist (Martin Lilius) Varsinaiset jäsenet: Antti Hildén Leena Ilkka-Salonen Paul Lindell Seppo Rautakivi Maj-Len Remahl Anders Rusk Hildur Boldt Anne Sjöberg Varajäsenet: Marja-Liisa Jäppinen Bo Grönholm Torvald Perman Marja-Liisa Ala-Pöllänen Tuula Iso-Ahola Sisko Harkoma Heidi Räihä Mika Pietilä Vaalivaliokunta Vaalivaliokunta liittokokousten välisenä kautena: Mauri Toivio, Raija Isotalo, Pentti Jänkälä, Carl-Gustav Karling, Per Thomasfolk ja Irma Tunkkari. Vaalivaliokunta liittokokousten välisenä kautena: Pentti J. Jänkälä, Gunvor Kronman, Ari Laitinen, Irma Tunkkari, Mauri Toivio ja Christina Knookala. Liittokokous Liitto kokoontui sääntömääräiseen liittokokoukseensa Jyväskylässä Kokouksessa professori Petri Karonen esitelmöi Suomen ja Ruotsin historiasta. Kokous jakautui valiokuntiin, joista yksi käsitteli ystäväkuntayhteistyötä, viisi paikallistoimintaa hallituksen esittämän raportin pohjalta, yksi liiton strategiaa ja yksi liittokokouksen julkilausumia. Kokous vahvisti voimassa olevan strategian, hyväksyi julkilausumat Pohjoismaiden kulttuuriyhteistyöstä, televisiovaihdosta ja ystäväkuntayhteistyöstä. Outi Ojala valittiin edelleen liiton puheenjohtajaksi ja Kimmo Sasi valtuuston puheenjohtajaksi. Asiantuntijaelimet Pohjola-toimikunta on hallituksen puolesta puheenjohtaja Outi Ojalan johdolla seurannut Nordenyhdistysten liiton, Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintaa. Koulun alan toiminnasta ovat vastanneet koulutoimikunta (pj. Tuomo Nisula), kielitoimikunta (pj. Leena 14

15 Tuomiharju), maantiedetoimikunta (pj. Oili Mikola) sekä pohjoismaisen opettaja- ja oppilasvaihdon toimikunta (pj. Larserik Häggman). Muut toimintaa suunnittelevat toimikunnat olivat ystäväkuntatoimikunta (pj. Leena Ilkka-Salonen), historia- ja yhteiskuntatoimikunta (pj. Henrik Stenius), neuvontatoimikunta (pj. Simo Rundgren), elinkeinotoimikunta (pj. Martin Saarikangas), ay-toimi-kunta (pj. Maj-Len Remahl) Nordjobb-toimikunta (pj. Seppo Rautakivi), kulttuuritoimikunta (pj. Marja-Liisa Ala-Pöllänen) ja Färsaari-rahaston hallitus (pj. Jaakko Airava). Tilintarkastajat Tilintarkastajina toimivat vuoden aikana Kari Manner KHT ja Markku Kosola. NORDEN-YHDISTYSTEN LIITTO (NYL) Liitto osallistui aktiivisesti Norden-yhdistysten liiton toimintaan ja toteutti yhteisesti sovitut pohjoismaiset projektit Suomessa. Norden-yhdistysten hallitukset kokoontuivat syyskuussa Reykjavikiin yhteiseen seminaariin keskustelemaan Islannin taloudesta sekä globalisaation haasteista. Yhteisesti sovittiin että NYL lähivuosina fokusoi globalisaatiokysymyksiin. Puheenjohtajisto päätti myöhemmin keskittyä ilmaston muuttumiseen ja ikääntymiseen liittyviin ongelmiin. KESKUSTOIMISTO Liiton pääsihteerinä toimi Larserik Häggman, koulutoimen päällikkönä Arja Kuosma ja markkinointipäällikkönä Kjell Skoglund. Edunvalvontapäällikkö Mari Taivainen, joka vastaa liiton Haloo Pohjola neuvonta-palvelusta. Projektisihteeri Leila Lukander toimi hallituksen ja valtuuston pöytäkirjanpitäjänä ja vastasi kulttuurihankkeista asti jonka jälkeen hän siirtyi Espoon kaupungin palvelukseen. Hallintosihteerinä toimi Aulikki Siikanen ja toimistosihteerinä Nina Rosenström, joka 1.9. lähtien toimi hallituksen ja valtuuston pöytäkirjanpitäjänä.. Lisäksi Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Martin Paulig vastasi liiton ystäväkuntatyöstä. Nordjobbprojektivastaavana toimi Hans Vikdal syyskuun loppuun ja marraskuun 19. pvstä lähtien Annika Forstén. Kaarina Airas palkattiin määräajaksi vastaamaan liiton tiedotuksesta sekä osallistumaan Haloo Pohjolan toimintaan 1.5. lähtien. Henni Heiskanen ja Heli Mäkipää toimivat vuoden aikana harjoittelijoina ja tilapäisinä projektisihteereinä lyhyempiä ajanjaksoja. VARAINHANKINTA JA HOITO Liitto anoi valtiolta yleistä toiminta-avustusta ja lisäksi tukea projektien toteuttamiseen, eri sidosryhmien palvelemiseen ja uusien projektien suunnitteluun sekä valtiolta että eri rahastoista. TALOUS Liiton saama julkinen toimintatuki säilyi vuonna 2007 muuttumattomana ja muodosti suurimman yksittäisen rahoituslähteen (n.37 % tuloista). Sijoitus- ja rahoitustoiminnan nettotuotto nousi n euroon. Varsinainen toiminta oli alijäämäinen, joten liitto oli edelleen riippuvainen omaisuutensa tuotosta. Nimikkorahastojen kirjanpitoarvo on yli ennen siirtoja. Liitolla on omaa pääomaa ,75. Tilikauden tulos osoittaa ,07 ylijäämää. 15

16 IN NUORISOLIITTO Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto on vuoden aikana tarjonnut jäsenistölleen monipuolista ohjelmaa sekä Suomessa että Pohjolassa. Perinteisenä toimintamuotona liitto on järjestänyt yhteispohjoismaisia tapahtumia ja seminaareja Suomessa sekä matkoja muihin Pohjoismaihin. Nuorisoliitto järjesti mm. perinteisen Saunaexpressen-tapahtuman Oulussa, jossa pohjoismaalaiset nuoret tutustuivat suomalaiseen saunakulttuuriin. Lisäksi nuorisoliitto järjesti yhteistyössä Suomen Lukiolaisten Liiton ja Finlands Svenska Skolungdomsförbundin kanssa kaksikielisyysseminaarin. Strategian mukainen vuoden teema Pohjolan ympäristö Itämeri nostettiin esille mm. erillisessä seminaarissa ja vuoden Globsol-tapahtumassa. Lisäksi Suomen pohjoismaisen puheenjohtajuuden takia nuorten liikkuvuuskysymykset Pohjoismaissa ja Baltiassa nostettiin esille opiskelija- ja nuorisojärjestöille järjestetyssä seminaarissa ja nuorille työstettiin opas liikkumisesta Pohjoismaissa. Paikallistasolla jäsenet ovat järjestäneet omaa toimintaa paikallisosastoissa sekä osallistuneet liiton toimintaan valtakunnallisella tasolla ja muualla Pohjolassa. Nuorisoliitto huolehti edelleen Nordjobbprojektin käytännön toteutuksesta ja nordjobbareiden vapaa-ajanohjelmasta eri paikkakunnilla. Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto oli myös edelleen aktiivisesti mukana pohjoismaisten sisarjärjestöjensä yhteistyöelimen, Föreningarna Nordens Ungdomsförbundin (FNUF) toiminnassa. FNUF:n sihteeristöä hoidetaan Suomesta käsin. Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto vastaa myös Nuorten Pohjoismaiden Neuvoston sihteeristöstä FNUF:n puolesta. Tätä tehtävää varten on ollut palkattuna osa-aikainen koordinaattori. NPN:n istunto järjestettiin Oslossa ennen Pohjoismaiden neuvoston istuntoa. Nuorten Pohjoismaiden Neuvoston toimintaa kehittämistä jatkettiin vuoden 2007 aikana mm. tiedotusta ja näkyvyyttä parantamalla. Nuorisoliitolla on myös vuoden aikana ollut edustus Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisessa Pohjoismaisessa lapsi- ja nuorisoyhteistyön komiteassa (NORDBUK) varajäsenyyden kautta. 16