1 VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 1 VUOSIKERTOMUS

2 2 Yleistä 3 Hallinto 4 Kilpailutoiminta 6 Kilpailutoiminnan organisaatio 6 Kilpailumääräykset 7 Kilpailutoiminnan tunnusluvut 7 Sarjatoiminta ja sarjajärjestelmät 8 Pelisäännöt ja pelivälineet 9 Maakuntien kilpailutoiminta 9 Kilpailutoiminnan strategia 10 Seurakohtaamiset 10 Kasvattajakorvausjärjestelmä 10 Antidoping-ohjelma 11 Pelaajayhdistys 11 Olosuhteet 12 Tuomaritoiminta 12 Pelaaja-ja tuomarilupajärjestelmä 13 Tulospalvelu 14 Muu kilpailutoiminta 14 Kilpailutoiminnan huomioimiset 15 Itä-Länsi 15 Viestintä 15 Kansainvälinen toiminta 22 Aikuisten terveys-harrastepesäpallo 22 Lasten ja nuorten toiminta 23 Superpesis Oy 28 Itä-Suomen aluetoiminta 30 Koulutus- ja valmennustoiminta 33 Maakunnat 35 Baseball- ja softball 35 Taloustoiminta 38 Tuloslaskelma, tase 39 LIITTEET Liite 1 Jäsenyydet muissa yhteisöissä Liite 2 Huomionosoitukset 2013 Liite 3 Arvo-ottelut 2013 Liite 4 Sarjataulukot 2013 Liite 5 Liiton jäsenyhdistykset

3 3 YLEISTÄ Lajin 91. toimintavuosi painottui lasten ja nuorten toiminnan sekä seuratoiminnan kehittämiseen. Lasten ja nuorten kilpailutoiminnan johtoryhmä loi uudet mallit leirien kilpailutoiminnan toteutukseen. Koulutus- ja valmennustoiminnat keskitettiin toimintavuoden aikana neljälle urheiluopistolle. Samalla luotiin neljän aluevalmentajan systeemi. Liiton talous kohentui toimintavuoden aikana merkittävästi. Tähän vaikutti erityisesti henkilöstö- ja toimintakulujen leikkaukset sekä onnistunut varainhankinta. Liittojohtokunta 3

4 4 HALLINTO KEVÄTKOKOUS Kevätkokous pidettiin Sokos Hotel Alexandrassa Jyväskylässä. Kokouksessa oli edustettuna 32 jäsenseuraa ja läsnä oli 16 äänivaltaista edustajaa. Lisäksi läsnä oli kuusi puheoikeuden omannutta kokousedustajaa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Antti Aine ja sihteeriksi Arto Ojaniemi. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja äänten laskijoiksi valittiin Jorma Hotakainen ja Tapio Ristilä. Kokouksessa esitettiin liittojohtokunnan laatima toimintakertomus 2012 ja vahvistettiin tilinpäätös. SYYSKOKOUS Syyskokous pidettiin Kongressikeskus Paviljongissa Jyväskylässä. Kokouksessa oli edustettuina 120 jäsenseuraa ja läsnä oli 47äänivaltaista edustajaa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Antti Aine ja sihteeriksi Arto Ojaniemi. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Markku Jussila ja Rauno Piiroinen. Liittojohtokunnan jäsenistä oli erovuorossa neljä jäsentä; Arto Luoma, Jussi Meriläinen, Päivi Pessi-Järvenpää sekä Sanna Pitkänen. Erovuorossa olleista Arto Luoma, Jussi Meriläinen sekä Päivi Pessi-Järvenpää valittiin jatkamaan liittojohtokunnassa vuodet Uutena jäsenenä johtokuntaan valittiin Timo Mäkelä Hämeenkyröstä. Liiton varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin Tommi Murto, HTM ja Hannu Sohlman KHT varatilintarkastajiksi Markku Syrjälä, KHT ja Kari Miettinen, KHT. Kokouksessa toiminnanjohtaja esitteli toimintasuunnitelman ja talousarvion

5 5 LIITTOJOHTOKUNTA 2013 Liittojohtokunta kokoontui kertomusvuonna yhdeksän kertaa. Liittojohtokunnan kokoonpano: puheenjohtaja Unto Väisänen Sotkamo I vpj Arto Luoma Seinäjoki II vpj Päivi Pessi-Järvenpää Ulvila jäsen Jari Karjanlahti Siilinjärvi jäsen Esa Lehtiranta Vihti jäsen Jussi Meriläinen Kempele jäsen Seppo Mustonen Haapajärvi jäsen Sanna Pitkänen Joensuu jäsen Sami Ritola Kangasala LIITON TOIMIHENKILÖT JA TOIMIPAIKAT 2013 Toiminnanjohtaja Arto Ojaniemi Hallintoassistentti Merja Ahokas Kilpailupäällikkö Mika Helminen Koulutus- ja kilpailusihteeri Helena Koukkari Viestintäpäällikkö Antti Kallio Itä-Suomen aluejohtaja Pirjo Mäkelä Nuorisopäällikkö Jari Malinen (osa-aikainen) Palveluyksikön vetäjä Juha Tikkanen Sarjaohjelmaja tulospalvelupäällikkö Jarmo Kokkonen Toimiston kesätyöntekijänä Anriikka Taunila Liiton toimisto sijaitsi Helsingissä Radiokatu 20:ssa. Lisäksi Siilinjärvellä oli Itä-Suomen aluetoimisto. LIITON TILINTARKASTAJAT Liiton tilintarkastajina ovat toimineet Hannu Sohlman KHT ja Tommi Murto HTM, varatilintarkastajina Markku Tynjälä KHT ja Kari Miettinen KHT. Sisäisenä valvontatilintarkastajana on toiminut Hannu Sohlman KHT, KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:stä. LIITON NIMENKIRJOITTAJAT Liiton nimen kirjoittivat puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja toiminnanjohtaja yksin tai liittojohtokunnan jäsenet kaksi yhdessä. 5

6 6 KILPAILUTOIMINNAN VUOSIKERTOMUS 2013 Kilpailutoiminnan keskeisiä painopistealueita kertomusvuonna olivat pelaajapolun kehittämisen (uusi kaksoisedustusoikeusjärjestelmä) valmistelu pesäpalloon, Superpesiksen sarjajärjestelmien kehittäminen, olosuhdevaatimusten ja poikkeuslupien toteuttaminen sekä sarjajärjestelmäperiaatteiden valmistelun aloittaminen vuosille KILPAILUTOIMINNAN ORGANISAATIO Kilpailutoiminnan palveluiden keskittämistä Pesäpalloliittoon jatkettiin kuudetta vuotta. Pesäpalloliitto vastasi kilpailutoiminnan kokonaisjohtamisesta, järjestämisestä ja kehittämisestä. Pesäpallon kilpailutoimintaa organisoi kilpailun johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Seppo Mustonen Haapajärveltä. Muut jäsenet olivat nuorisotoiminnan edustajana Jari Malinen Hämeenlinnasta, pelaajayhdistyksen edustajana Juha Korhonen Hyvinkäältä, lainopillisena neuvonantajana Antti Aine Turusta sekä asiantuntijajäsenenä Sami-Petteri Kivimäki Seinäjoelta. Ryhmän esittelijänä toimi kilpailupäällikkö Mika Helminen. Kilpailun johtoryhmä piti 17 kokousta toimintavuoden aikana, jotka koostuivat normaaleista kokouksista, puhelinkokouksista sekä sähköpostikokouksista. Kilpailu- ja koulutussihteerinä toimi Helena Koukkari ja lisenssiasioita hoiti ajalla Anriika Taunila. Kilpailutoiminnan johtoryhmän tehtäviin kuuluivat pelisääntöjen, edustus- ja kilpailukelpoisuussääntöjen ja sarjajärjestelmien päättäminen, osin kurinpitoelimenä toimiminen sekä erillisten tehtävien valmistelu Superpesiksen hallitukselle. Pesäpallolla oli vuonna 2013 käytössä viidettä vuotta kurinpitopäällikön toimi. Kurinpitopäällikön tehtävää hoiti Tapio Rantala. 1. varamiehen tehtävää hoiti Pesäpalloliiton liittojohtokunnan jäsen Jari Karjanlahti ja 2. varamiehenä oli kilpailun johtoryhmän puheenjohtaja Seppo Mustonen. Kurinpitopäätöksiä tehtiin kurinpitopäällikön toimesta toimintavuoden aikana yhteensä 14 (12/2012). Lisäksi kuripitopäällikkö teki toimintavuoden aikana päätöksiä, jotka eivät aiheuttaneet kurinpitomenettelyn käynnistämistä. Myös kilpailun johtoryhmä toimi osaltaan kurinpitoelimenä toimintavuonna. Superpesis Oy vastasi ylimmän sarjatason toiminnasta ja päätti itsenäisesti Superpesiksen sisäisistä sarjajärjestelmistä, ottelumääristä ja pelikauden pituudesta. Nuorisopäällikkö Jari Malisen apuna leiritoiminnassa toimi lasten ja nuorten kilpailutoiminnan johtoryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajana Sami Ritola ja muina jäseninä Seppo Mustonen ja Timo Pikki. Em. työryhmä vastaa alle 16 vuotiaiden kilpailutoiminnasta. 6

7 7 KILPAILUMÄÄRÄYKSET JA FARMISOPIMUKSET Kilpailumääräyksiin tehtiin täsmennyksiä yleismääräyksiin, edustus- ja kilpailukelpoisuussääntöihin, järjestämismääräyksiin, sarjamääräyksiin, tuomarimääräyksiin ja kurinpitomääräyksiin. Keskeisiä muutoksia: - Teknisten apuvälineiden salliminen (vaihtopenkiltä). Muutoksen avulla seuroille annettiin mahdollisuus palvella kannattajiaan reaaliaikaisesti esimerkiksi sosiaalisen median (Twitter, Facebook ym.) kautta. - Kenttäalueen kuvaajille pakolliset huomioliivit ja 45-vuotiaiden sarjojen erillisten pelaaja-anomuksien toimittaminen Pesäpalloliittoon poistettiin määräyksistä - Kirjaamismaksuaikataulujen ja maksujen muutokset. Maakunta- ja nuorten sarjoihin päätettiin ottaa myös käyttöön sarjamaksujen porrastus (vuonna 2014) - Urheilijoiden ansioiden korotus tapaturma- ja eläkevakuutusmaksujen osalta - Pelinjohtajien lisenssikoulutus ja sanktiointi - Erityishuomiota pyydettiin tekemään pallopoikien- ja tyttöjen määräyskohtaan ykköspesiksessä, suomensarjassa ja nuorten superpesiksessä - Vedonlyönnin kieltäminen ainoastaan omista otteluista Lisäksi määräyksiin päivitettiin muun muassa uudet sarjajärjestelmät, ikärajat sekä tuomaripalkkiot. Kilpailumääräykset julkaistiin ainoastaan sähköisenä versiona. Farmisopimuksien tekemiseen avattiin uusi sähköinen palvelu ja niiden ohjeistukset päivitettiin internet-sivuille. Farmisopimuksiin otettiin käyttöön nk. farmisopimusmaksu. Kilpailumääräyksien neuvontaa ja ohjeistusta tehtiin ensisijaisesti sähköpostitse ja puhelimitse. Lisäksi kilpailumääräyksiin lisättiin esimerkkejä. Erillisiä seurakoulutusosioita ei pidetty seurakokouksissa. KILPAILUTOIMINNAN TUNNUSLUVUT Pesäpalloliiton sarjatoiminnassa oli mukana 122 miesjoukkuetta (125/2012) ja 96 naisjoukkuetta (107/2012). Nuorten A-, B- ja C-ikäisten liittojohtoisissa sarjoissa oli mukana 70 poikajoukkuetta (67/2012) ja 61 tyttöjoukkuetta (63/2011). Yhteensä Pesäpalloliiton alaiseen sarjatoimintaan osallistui 349 joukkuetta (362/2012). Kokonaisjoukkuemäärässä oli vähennystä 13 joukkuetta edelliseen vuoteen verrattuna. Pelaajasiirtoja tehtiin Superpesiksen, Ykköspesiksen, suomensarjan ja nuorten sarjojen (A-, B- ja C-ikäiset liittojohtoiset sarjat) osalta entisen käytännön mukaisesti täyssiirroilla, määräaikaisilla siirroilla sekä nuorten 4-lomakesiirroilla. Lisäksi miesten ja naisten maakuntasarjojen seurasiirrot tehtiin kolmatta vuotta Pesäpalloliittoon. 7

8 8 Täyssiirtoja tehtiin 765 (656/2012), määräaikaisia siirtoja 150 (176/2011) ja nuorten pelaajien 4- lomakesiirtoja 188 (195/2011). Seurasiirtoja tehtiin yhteensä 1103 (1027/2011). Lisäystä seurasiirtojen kokonaismäärään oli 75 siirtoa. Sähköisen seurasiirtojärjestelmän kehittämistoimenpiteet aloitettiin kertomusvuonna. SARJATOIMINTA JA SARJAJÄRJESTELMÄT Miesten ja naisten Superpesis pelattiin 12 joukkueen sarjana. Uusina joukkueina naisten superpesiksessä pelasivat Mansen Räpsä (Tampere/Hämeenkyrö) sekä Roihu Helsingistä. Kaksinkertaisen runkosarjan lisäksi pelattiin miesten puolella paikallispariottelut sekä kaksi valintakierroksen ottelua ja naisten puolella uutena kaksi valintakierroksen ottelua. Runkosarjan ottelumäärä oli miesten puolella 26 ja naisilla 24. Jatko-ottelut pelattiin entiseen tapaan pudotuspeleinä. Miesten puolella puolivälierät pelattiin paras viidestä järjestelmällä entisen paras seitsemästä järjestelmän sijaan. Miesten ja naisten pääsarjasta ei pudonnut yhtään joukkuetta Ykköspesikseen. Miesten ja naisten puolella kaksi superpesiksen heikointa joukkuetta pelasivat kahden ykköspesisjoukkueen kanssa ottelupareina kahdesta superpesispaikasta. Superpesisseurat säilyttivät paikkansa karsintojen kautta seuraavalle pelikaudelle. Sarjakauden päättymisen jälkeen Turku-Pesis kuitenkin luopui naisten superpesispaikastaan ja superpesiksen hallitus päätti, että sarjapaikkaa ei täydennetä seuraavalla pelikaudelle, vaan sarjassa pelaa 11 joukkuetta kaudelle Miesten Ykköspesiksessä pelasi 12 joukkuetta ja naisten yksilohkoisessa Ykköspesiksessä 8 joukkuetta. Nuorten sarjatoiminnan osalta (A-, B- ja C-ikäiset) jatkettiin pääosin entisillä sarjajärjestelmillä. Sarjakyselyt tehtiin pääosin verkkopalvelun kautta. 4-lomakesiirrot päätettiin kertomusvuonna ottaa käyttöön D-ikäisillä vuodesta 2014 alkaen. Aikuisten aiemmin päätetyt sarjajärjestelmäperiaatteet olivat voimassa sarjatoiminnassa toista vuotta (nouseminen, putoaminen ja joukkuemäärät). Periaatteet ovat voimassa pääosin vuosina Naisten puolella on tehty lisäksi muutoksia aiemmin päätettyihin sarjajärjestelmäperiaatteisiin naisten superpesiksen luopumisten sekä naisten ykköspesiksen valtakunnallisten sarjan palauttamisen vuoksi. Kilpailutoiminnan suuntaviivojen valmistelu vuosille aloitettiin kilpailuseminaarissa Jyväskylässä. Seminaarissa käsiteltiin pesäpallon sarjajärjestelmien periaatteita vuosille (2018), pelisääntöjen mahdollisia muutostarpeita, lasten ja nuorten kilpailutoimintaa sekä muita ajankohtaisia asioita. Sarjajärjestelmien valmistelun keskeneräisyydestä johtuen, tavoitteena on, että tulevien vuosien sarjajärjestelmät vahvistetaan kevääseen 2014 mennessä. Nuorten sarjajärjestelmät päätetään vuosittain. 8

9 9 Lisenssijärjestelmää ei päätetty toteuttaa naisten ykköspesiksen ja miesten suomensarjan sarjatoiminnan osalta, koska kaikki seurat eivät toimittaneet hyväksyntää lisenssijärjestelmästä. PELISÄÄNNÖT JA PELIVÄLINEET Pesäpallon pelisääntömuutokset koskivat D-tyttöjen etukaarta, jonka säde lautasen keskipisteestä on 2000 mm. Uusi etukaari oli käytössä ensimmäisen kerran pelikaudella F- ja G-ikäisille pelaajille kehitettiin kertomusvuonna uusi pienpeli, jonka mahdollistaa pelin pelaamisen 5-7 pelaajalla (6 pelaajaa ulkopelissä). Tavoitteena on saada kaikki mukaan osallistumaan peliin ja tehdä siitä aktiivisempaa sekä helpottaa pienemmillä pelaajamäärällä joukkueiden kokoamista. Pienpelille lanseerataan oma sarja vuoden 2014 valtakunnalliselle naperoleirille. Pelisääntöjen ja sääntötulkintojen päivitykset tehtiin internet-sivuille. Pesäpallo-otteluiden varoitukset muutettiin julkisiksi kesäkuusta 2010 alkaen ja järjestelmä oli toiminnassa neljättä vuotta. Pesäpallon pelisääntöjen mukaan virallisissa otteluissa käytettävien välineiden on oltava Pesäpalloliiton hyväksymiä. Pesäpalloliiton hyväksyntä vaaditaan palloilta, mailoilta, räpylöiltä ja päänsuojuksilta. Välinevalmistajina vuonna 2013 toimivat Karhu, Lakaveka, J-Pesis ja OIPtuote. MAAKUNTIEN KILPAILUTOIMINTA Maakuntapäivillä järjestettiin maakuntien edustajille Pesäpalloliiton kilpailutoimintaan (seurasiirrot, farmijärjestelmät, kilpailumääräykset, lasten ja nuorten toiminta) liittyvä koulutustilaisuus maakuntapäivillä Vuokatissa. Yhteydenpitoa Pesäpalloliiton ja maakuntien kilpailupäälliköiden välillä toteutettiin myös sähköpostein ja puhelimitse. Maakuntasarjoista vastaavien maakuntien kanssa tehtiin yhteistoimintasopimukset. Maakuntasarjojen seurasiirrot tehtiin Pesäpalloliittoon ja tulospalvelu hoidettiin myös Pesäpalloliiton toimesta. Maakuntasarjoista tehtiin osin myös tilastoja (lyödyt ja tuodut juoksut). Seurasiirtojen ja tulospalvelun keskittäminen Pesäpalloliittoon oli voimassa kolmatta vuotta. Maakuntien omien sarjojen kilpailumääräysten kehittämistyö (vrt. yhtenäinen toiminta eri alueilla) aloitettiin maakuntien edustajien toimesta maakuntapäivien linjauksena. Maakuntayhdistysten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella D- ikäisten yli-alueellisen sarjatoiminnan toteuttamista päätettiin toistaiseksi jatkaa maakuntajohtoisesti. E- ikäisten yli-alueellisen toiminnan osalta päätettin edetä niin ikään maakuntajohtoisesti ja toimintakauden aikana valmisteltiin ensimmäistä pilottihanketta Etelä-Suomen, Kymenlaakson ja Itäisen alueen välillä, joka on tarkoitus saada käyntiin kaudella

10 10 KILPAILUTOIMINNAN STRATEGIA Liittokokous hyväksyi Pesäpalloliiton strategian vuosille Strategia pitää sisällään myös kilpailutoiminnan strategiset tavoitteet. SEURAKOHTAAMISET Pesäpalloliiton kilpailutoimintaan kuuluvat keskeisenä toimintatapana kohtaamiset. Superpesisseurojen kokoukset järjestettiin 18.1.,ja Helsingissä sekä Jyväskylässä. Ykköspesiksen seurakokous pidettiin Jyväskylässä. Ykköspesiksen kokouksessa keskityttiin erityisesti viestinnän markkinoinnin kehitystoimenpiteisiin ykköspesiksessä. Ykköspesis sai uudet omat sivut myös Pesäpalloliiton sivuille. Miesten Superpesiksen pelinjohtajille ja pelaajille järjestettiin tulevan kauden kilpailutoimintaa koskeva kauden mediatilaisuus ja pelikauteen liittyvä infotilaisuus 6.5. Helsingissä. Mediatilaisuuteen osallistui runsaasti valtakunnallista ja maakunnallista mediaa. Seurakokouksissa käsiteltiin sarjajärjestelmiin, sarjaohjelmiin, pelisääntöihin, kilpailumääräyksiin ja kilpailutoiminnan tulevan kauden ajankohtaisia kilpailutoiminnan asioita. KASVATTAJAKORVAUSJÄRJESTELMÄ JA OMAVARAISUUSASTESÄÄNTÖ Pesäpallon uusi kasvattajakorvausjärjestelmä astui voimaan vuonna Uusi järjestelmä oli käytössä kertomusvuonna kahdeksatta vuotta. Uudessa järjestelmässä pelaajista maksetaan kasvattajakorvaukset vuosimaksuina kahdella ylimmällä sarjatasolla, Superpesiksessä ja miesten Ykköspesiksessä. Uusi järjestelmän katsotaan olevan tasapuolisempi entiseen kertakorvausjärjestelmään verrattuna - maksut maksetaan kasvattajaseuroille pelaajien pelattujen vuosien mukaan 26- ikävuoteen saakka. Kasvattajaseurarekisterin laatiminen Pesäpalloliiton internet -sivuille aloitettiin vuonna Rekisteriin lisättiin vuonna 2013 yli 500 uutta pelaajaa vuoden lopussa rekisterissä oli tiedot 1638 nais- ja 1954 miespelaajan kasvattajaseurasta. Liittojohtokunta päätti ( ) korottaa kasvattajaseuramaksuja 50 % kasvattajaseuratyön tukemiseksi vuodesta 2012 alkaen. Pesäpalloliiton johtokunta päätti vuonna 2011 lisäksi omavaraisuusastesäännön käyttöönottamisesta Superpesiksessä 2012 alkaen. Säännön mukaan jokaisella miesten ja naisten superpesisjoukkueella tuli olla vähintään viisi omavaraisuussäännön mukaista omaa kasvattia kaudella Määrä nousi kuuteen kaudelle Mikäli omien kasvattien määrä ei täyty, omavaraisuusmaksun suuruus on naisilla vähintään 4500 euroa (maksimi euroa) ja miehillä vähintään euroa (maksimi euroa). 10

11 11 ANTIDOPINGOHJELMA Oman kasvatin määrittelyä on tässä yhteydessä laajennettu. Mukaan lasketaan myös kahden nimetyn lähialueen seuran omat kasvatit sekä 15 ikävuoden jälkeen seuraavan kalenterivuoden alusta kolme kautta seurassa pelanneet. Omavaraisuussäännöllä haetaan lääkkeitä pelaajatuotannon lisäämiseksi ja seuratoiminnan elävöittämiseksi. Omavaraisuussääntö ei toteutunut miesten Ykköspesikseen, koska seurat eivät toimittaneet Pesäpalloliittoon hyväksyntää järjestelmän osalta. Pesäpallon antidopingohjelma oli toiminnassa seitsemättä vuotta. Antidopingohjelman pääpaino on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, kuten koulutus- ja kasvatustyössä, viestinnässä, sopimus- ja sääntömääräyksissä sekä yhteistyössä antidopingtoimintaan liittyvien eri toimintatahojen kanssa. Seurojen yhdyshenkilöille, miesten ja naisten superpesispelaajille ja tyttöjen ja poikien superpesispelaajille toimitettiin kielletyt ja sallitut lääkeaineet vihkonen kertomusvuoden aikana. AD-viestinnässä hyödynnettiin seurapostituksen lisäksi Pesäpalloliiton internetsivuja. Erillisiä AD-koulutustilaisuuksia ei järjestetty. Pesäpalloliitto, Superpesis Oy, ADT ja pesäpallon tuomariyhdistys sopivat myös käytännön toimenpiteistä pelaajien testaamisesta superpesisotteluissa. Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n kansallisen testausohjelman puitteissa tekemät dopingtestit pesäpalloilijoille olivat seuraavat: Pesäpalloilijoille tehtiin 37 dopingtestiä vuonna 2013 (49/2012), joista 12 testiä oli kilpailujen ulkopuolista testiä ja 25 kilpailutestejä. Testausten määrä pysyi suunnilleen ennallaan. PESÄPALLON PELAAJAYHDISTYS Vuosi 2013 oli pesäpallon pelaajayhdistyksen kymmenes toimintavuosi. Yhdistyksen tavoitteena on saada pelaajien ääni kuuluviin lajia koskevia päätöksiä tehtäessä sekä olla pelaajien edunvalvontajärjestönä. Yhteistyössä Superpesis Oy:n ja Pesäpalloliiton kanssa yhdistyksen tarkoitus on kehittää kansallispeliämme ja varmistaa lajin säilyminen maamme suurimpien palloilulajien joukossa. Lisäksi yhteistyötä tehdään junioripesäpallon kanssa. Kulunut vuosi oli pelaajayhdistyksellä yhteistyön kehittämisen aikaa. Puheenjohtajaksi valittiin maaliskuussa Jani Kangasaho, hallitukseen kuuluivat varapuheenjohtaja Perttu Hautala, Tanja Vehniäinen (sihteeri), Miikka Matikka (rahastonhoitaja ja jäsenistön yhdyshenkilö), Juha Puhtimäki, Toni Kohonen, sekä Ville Huuhtanen. Kertomusvuonna pelaajayhdistys kokoontui sääntöjen määräämien kokousten lisäksi kolme kertaa Skype- konferenssissa. Tavoitteena oli saada parannettua jäsenmäärää ja siinä onnistuttiin kohtuullisesti. Vuonna 2013 jäsenmaksun maksaneita oli 203. Pystyimme auttamaan pelaajia mm. sopimusasioissa ja muissa ns. näkymättömissä tapauksissa. Lisäksi käytiin useita keskusteluja lajin kehittämiseksi Pesäpalloliiton, Superpesiksen ja seurajohtajien kesken. Suomen Huippu-urheilijoiden Unionin (SHU) hallituksen kanssa kokoonnuttiin kerran. Yhdistykseen kuuluvat jäsenjärjestöinä jääkiekon, jalkapallon, koripallon sekä pesäpallon pelaajayhdistykset. Yhteistyön seurauksena pelaajille halutaan antaa entistä näkyvämpi foorumi koko urheilukenttää koskeviin asioihin vaikuttamiselle sekä mahdollisuus vaihtaa ajatuksia muiden palloilulajien edustajien kanssa. 11

12 12 OLOSUHTEET Vuosikokouksessa valittiin uusi hallitus vuodelle Puheenjohtaja Jani Kangasaho, varapuheenjohtaja Perttu Hautala, sihteeri / rahastonhoitaja Tanja Vehniäinen, jäsenet Toni Kohonen, Laura Nuutinen, Jarkko Paloniemi sekä Henri Puputti. Uudet olosuhdevaatimukset astuivat voimaan vuonna 2012 Superpesiksen, Ykköspesiksen ja suomensarjojen osalta. Loppuvuodesta 2013 aiempiin olosuhdevaatimuksiin tehtiin muutoksia, jotka antavat lisäaikaa olosuhteiden kehittämiselle. Seuroilla myönnettiin osin poikkeuslupia olosuhdevaatimusten osalta vuonna Olosuhdevaatimukset pitävät sisällään hiekkatekonurmeen, katettuihin katsomoihin, sähköiseen tulostauluun, lehdistökatsomoon ym. liittyviä vaateita. TUOMARITOIMINTA Tuomaritoiminnan strategiaa toteutettiin kertomusvuonna seitsemättä vuotta. Strategian tavoitteena on uudistaa ja kehittää valtakunnallista ja maakunnallista tuomaritoimintaa ja antaa suuntaviivoja ja näkemyksiä tulevaisuuden tuomaritoiminnalle. Strategiassa on myös katsaus tuomaritoiminnan historiaan ja tunnuslukuihin. Pesäpalloliiton järjestämälle tuomari- ja nuorisotuomarikouluttajien koulutuspäiville osallistui 16 henkilöä. Mukana oli tuomarikouluttajia pesäpallon eri maakunnista. Koulutuspäivät pidettiin Jyväskylässä. Tuomariryhmä kokoontui kaksi kertaa toimintavuoden aikana. Pesäpalloliitto vastasi A- ja B-tason tuomareiden koulutuksesta ja pesäpallon tuomaritarkkailusta. A- ja B-tason sekä otteluvalvojien koulutus järjestettiin ensimmäistä kertaa yhteisenä tilaisuutena Tampereella Koulutuksiin osallistui noin 80 henkilöä. Kati Rantalasta tuli historian ensimmäinen nainen pelituomarina A-tasolla. Aiemmin naistuomareita oli nähty vain aputuomareina. Rantala vihelsi ensimmäisen miesten superpesisottelunsa Kankaanpäässä kotijoukkueen kohdatessa Alajärven ja onnistui erinomaisesti. Pesäpalloliiton tuomarijohto linjasi myös, ettei ikä ole este millään tuomaritasolla toimimiselle, mikäli taidot ja kyvyt riittävät. Kaudella 2013 kokenein A-tason tuomari oli Matti Lähteenmäki, 51, Loimaalta. Lähteenmäestä tuli myös ensimmäinen 2000-luvun tuomari, joka on viheltänyt kahdessa miesten Itä- Länsi-ottelussa. Liitto vastasi myös C-tason tuomarikoulutustilaisuuksista, joiden järjestelyt toteutettiin entistä maakuntavetoisemmin. Tavoitteena oli tuoda koulutus lähemmäksi tuomareita. Tilaisuudet pidettiin 9.3. Joensuussa, 16.3 Kajaanissa, 3.4. Jyväskylässä, Loimaalla ja Kouvolassa, Vihdissä sekä Seinäjoella. C-tason tuomarikoulutustilaisuuksiin osallistui noin 120 C-tason tuomaria. Tuomarikouluttajat vastasivat tuomarikoulutustilaisuuksien järjestämisestä maakunnissa D-, E- ja F- tason tuomareiden osalta. Alempien tuomaritasojen tuomarikortteja lunastettiin kertomusvuonna 3259 (3173/2012). 12

13 13 Nuorisotuomareiden tarkkailua toteutettiin kaikilla valtakunnallisilla ja alueellisilla leireillä. A-Btason tuomareilla pidettiin kiinni kahden vuorokauden tarkkailuvelvoitteesta joka toinen vuosi. C-tasolla velvoite oli voimassa, jos valtakunnallinen leiri järjestettiin omassa maakunnassa. Lisäksi Pesäpalloliitto järjesti tuomaritarkkailua liiton alaisten sarjatasojen otteluissa. Tuomarijohtajana toimi Tapani Hotakainen Halsualta ja nuorisotuomarijohtajana Mikko Kiviluoma Espoosta. Superpesistuomarit ry:n puheenjohtajana toimi Peter Laitio Seinäjoelta. Yhdistys edisti tuomaritoiminnan asiaa monipuolisesti ja osallistui koulutukseen kehittämiseen sekä tiedollisen pääomansa että käytännön resurssien osalta. Pesäpalloliitto, Superpesis Oy ja tuomariyhdistys valmistelivat tuomaritoimintaa koskevaa yhteistyösopimusta vuodelle Sopimus pitää sisällään tuomaripalkkiot, matkakustannuksien periaatteet ja muut tuomaritoimintaa koskevat periaatteet tulevalle toimintavuodelle. Tuomareita palkittiin perinteisesti kauden päätöstapahtumassa. Sekä vuoden tuomarin pysti että pelaajien valitsemana kultainen pilli ojennettiin Matti Lähteenmäelle Loimaalta. Vuoden ykköspesistuomariksi valittiin Mikko-Jussi Laakso Liedosta ja vuoden nuorisotuomariksi Manu Vartia Hämeenkyröstä. PELAAJA-JA TUOMARILUPAJÄRJESTELMÄ Kilpailulupien ja vakuutuksien hinnat säilyivät ennallaan. Kilpailutoiminnan lisenssejä lunastettiin kappaletta ( /2012), joista nuorten osuus oli 7892 (8212/2012), aikuisten osuus oli 2672 (2601/2012) ja tuomareiden 962 (887/2012). Vakuutuksellisia harrastepesispasseja lunastettiin 396 (426/2012). Vakuutuksellisia pesispasseja lunastettiin 3080 (3129/2011). Lisäksi uutena lisenssiluokkana baseball- ja softball lisenssejä lunastettiin 99. Lisenssien yhteismäärässä laskua oli 254 lisenssiä. Kaikki pelaaja- ja tuomariluvat lunastettiin verkkopalvelun kautta. Verkkopalvelua kehitettiin edelleen VALO:n toimesta. Nippulisenssitoiminnan suosio lisääntyi kuluneen vuoden aikana. Lisenssijärjestelmässä oli voimassa vapaaehtoinen vakuutusjärjestelmä aikuisilla maakuntasarjapelaajilla ja aikuisilla maakuntien sarjoissa pelaavilla pelaajilla kolmatta vuotta. Kyseiseen käytäntöön ovat siirtyneet monet lajiliitot alempien aikuisten sarjojen osalta. Lisäksi aikuisten harrastepelaajien oli mahdollista ottaa harrastepesispassi, joka sisälsi etuisuuksia. Uutena lisenssiluokkana oli baseball- ja softball lisenssit. Vakuutukselliset pesiskoululaiset ja vakuutukselliset harrastepesispelaajat lasketaan lisenssirekisteriin. Kyseistä käytäntöä noudattavat monet lajiliitot vastaavien toimintojen osalta. Vakuutuksettomat pesispassit olivat myös käytössä edelleen. 13

14 14 TULOSPALVELU MUU KILPAILUTOIMINTA Tulospalvelun hoitosopimus tehtiin Jarmo Kokkosen kanssa. Tulospalvelussa työskenteli lisäksi Atte Keltanen. Pesäpallon tilastointia tehtiin ATK-pöytäkirjaohjelmalla, jota käytettiin Superpesiksessä, Ykköspesiksessä, suomensarjassa, nuorten Superpesiksessä ja osin myös B-poikien SMsarjassa. Ottelut olivat nähtävänä reaaliaikaisena Pesäpalloliiton internetsivuilla. Maakuntasarjojen ja nuorten valtakunnallisten sarjojen tulokset päivitettiin edellä mainittujen sarjojen lisäksi pesäpallon internetsivuille, Sporttisaittiin. Pesäpallon tulospalvelu toimi myös Teksti-TV:llä reaaliaikaisena Superpesiksen ja Ykköspesiksen osalta. Suomensarjojen ja nuorten Superpesiksen tulokset päivitettiin myös teksti-tv:lle. Pesis Livessä pystyi seuraamaan ottelulistaa, pelien pöytäkirjaa, lyöntijärjestystä, jäljellä olevia lyöjiä sekä tilastoa. Kilpailukauden tulokset ovat vuosikertomuksen liitteenä. Miesten halli-sm alkuturnaukset pelattiin 2.2. Joensuussa, 9.2. Jyväskylässä, Oulussa ja 23.2 Seinäjoella. Vastaavasti naisten alkuturnaukset olivat 2.2. Joensuussa, Lapualla ja Porissa sekä Jyväskylässä. Miesten lopputurnaus pelattiin Joensuussa ja naisten lopputurnaus Lapualla Lopputurnauksiin pääsi kuusi joukkuetta. B-tytöt halli-sm alkuturnaukset järjestettiin 3.2. Raumalla, 9.2. Seinäjoella, Oulussa ja 2.3. Imatralla. Lopputurnauksen pelipaikkana toimi Rauma.Mukana tyttöjen halli-sm turnauksissa oli yhteensä 16 joukkuetta, joista kahdeksan parasta pääsi lopputurnaukseen. Poikien halli-sm-turnausta ei järjestetty vuonna Kontioiden ja Vanamoiden SM-turnaus pelattiin Sotkamossa ja Kajaanissa Viikonlopun turnaukseen osallistui yhteensä 5 kontiojoukkuetta. Vanamoiden SM-turnaus oli 7.9. Jyväskylässä ja siihen osallistui kolme joukkuetta pelattiin harmaakarhujen SMturnaus Saarijärvellä, jossa pelasi kolme joukkuetta. Miesten ykköspesisseurojen seuratoiminnan lisenssit hyväksyi liittojohtokunta. Valtakunnallisten pesäpalloleirien kilpailukoulutus (leirien kilpailumääräykset ja sarjajärjestelmät) järjestettiin 8.2. Tampereella. Mediaväen ja pesäpalloväen perinteinen kohtaaminen järjestettiin 3.6 Järvenpäässä. Mukana tapahtumassa oli pääosin valtakunnallisten urheilutoimitusten toimittajia. Tapahtuma järjestettiin nyt 14. kerran. Sami Joukainen ja Tanja Vehniäinen siirtyivät kaikkien aikojen lyöjätilaston kärkeen. Toni Kohonen pelasi ensimmäisen pelaajana 17. Itä-Länsi ottelunsa. 14

15 15 HUOMIOIMISET ITÄ-LÄNSI Kati Rantala toimi ensimmäisenä naisena pelituomarina miesten superpesisottelussa. Sotkamon Jymyn superpesisjoukkueen kapteeni Jani Komulainen ja Lapuan Virkiän superpesisjoukkueen kapteeni Sanna Luoma osallistuivat Linnan Juhliin Miesten ja naisten Superpesiksessä ja miesten ja naisten Ykköspesiksessä valittiin kuukauden pelaajat. Kuukauden pelaajiksi valittiin yhteensä 18 pelaajaa. Pesäpallokauden parhaat palkittiin Pesäpalloliiton ja Superpesiksen kauden päätöstilaisuudessa Jyväskylässä. Kauden päätöstilaisuuksissa huomioitiin superpesiskauden parhaiden ja joukkueiden lisäksi Ykköspesiksen sekä nuorten Superpesiksen kauden parhaita sekä lisenssien määrissä ja niiden kehityksessä edistyneitä seuroja. Suomen Pesäpalloliitto PPL ry, Superpesis Oy, Hyvinkään Tahko Superpesis Oy ja Hyvinkään Tahko ry sopivat Itä Länsi 2013 tapahtuman järjestelyistä järjestämissopimuksella. Miesten, naisten, A-poikien, B-poikien ja B-tyttöjen Itä-Länsi-ottelut pelattiin heinäkuuta Perinteinen arvo-ottelutapahtuma tarjosi jälleen mitä mainioimman viikonlopun uudistetulla Hyvinkään Pihkalan Pesäpallostadionilla. Itä-Länsi ottelut keräsivät paikan päälle yhteensä noin katsojaa. Median edustajia paikalla oli noin 40. Toni Kohonen nousi yksin tilastokärkeen pelaamalla 17. miesten Itä-Länsi ottelunsa. VIESTINTÄ Pesäpalloliiton viestinnässä panostettiin vuonna 2013 laaja-alaisuuteen ja monipuolisuuteen. Itse urheilusta kertomisen lisäksi haettiin uusia näkökulmia, joiden kautta mahdollisimman moni uusi toimija voisi innostua lajista. Pesäpallon ympärille haettiin ilmiöitä ja tarinoita. Urheilun lisäksi tavoiteltiin yhteiskunnallista merkittävyyttä ja korostettiin organisaatiolle ominaisia arvoja. Käyttäjien omaa aktiivisuutta ja sisällöntuotantoa tehostettiin entisestään. Parhaiten huutoon vastasivat seurat, jotka ottivat enenevissä määrin omakseen myös kuvan, äänen ja niiden yhdistämisen. Pesäpalloliiton ja Superpesiksen mediakanavilla tuettiin seuroja aktiivisesti viestien läpimenossa. Sosiaalisen median suosio jatkui vilkkaana. Vuoden 2013 lopulla Pesäpalloliiton sivulla oli yli 2400 ja Superpesiksen sivulla yli 6800 tykkääjää. Silti painopiste siirtyi enemmän mikroviestipalvelu Twitteriin, jonka myös seurat ja yksittäiset pelaajat ottivat omakseen. Twitter yhdistää entistä vahvemmin vuorovaikutuksen kaikkien sidosryhmien välillä. Pelaajat, seurat ja kattojärjestö saavat aivan uudella tavalla yhteyden tiedotusvälineisiin, muihin urheilujärjestöihin sekä yhteiskunnallisiin vaikuttajiin. 15

16 16 SISÄINEN VIESTINTÄ ULKOINEN VIESTINTÄ Reaaliaikainen otteluseuranta otti vuoden aikana isoja harppauksia eteenpäin. Bittilähteen tulospalvelu raportoi tilannetietoja juoksun ja palon tarkkuudella. Samaa dataa alkoi käyttää Pesis Live sovellus, joka toimi sekä älypuhelimissa että verkossa. Oman lisänsä reaaliaikaisuuteen toi aktiivinen Twitterin hyödyntäminen, minkä avulla pelitilanteita myös taustoitettiin aktiivisesti. Pesäpalloliiton verkkosivuille rakennettiin uutena osiona Ykköspesis-sivusto, joka käyttää samaa sivupohjaa Superpesiksen vastaavan kanssa. Osio vahvisti omalta osaltaan pesäpallon toiseksi ylimmän sarjatason brändiä ja näkyvyyttä. Sivuston päivittämisestä vastasi aktiivisella panoksellaan kesän aikana Jussi Valli. Superpesiksen sivujen ylläpidossa auttoivat edellisen vuoden tapaan Matti Lindholm ja Aarne Puisto sekä koordinaattorina Jussi Löytökorpi. Kuvaajat, eritoten Markku Ekholm, Niilo Hirvonen, Jorma Ketola, Juha Koivula, Juha Levonen, Jukka Rasimus, Kimmo Rauatmaa ja Juha Tamminen, auttoivat edistämään visuaalista näyttävyyttä. Sisäisen viestinnän paremmasta tavoitettavuudesta keskusteltiin vuoden aikana. Sähköpostitiedotteiden lähettäminen oli yhä hyvin aktiivista erityisesti puheenjohtajakirjeiden, seuratiedotteiden ja julkisten lehdistötiedotteiden muodossa. Silti oikeiden kohderyhmien tavoittaminen ei aina kaikilta osin onnistunut. Tiedon kulku oman organisaation sisällä nähtiin yhdeksi toiminnan kulmakivistä. Samoin Pesäpalloliitosta lähtevien julkisten tiedotteiden eteenpäinmenoa vauhditti seurojen ja maakuntayhdistysten aktiivinen toiminta. Kuluvan vuoden aikana tapahtui ajoittain polarisoitumista. Osa seuroista hoiti asiansa mallikelpoisesti, mutta kaikkialle tieto ei levinnyt odotetun tehokkaasti. Parempaa tavoitettavuutta edistettiin koulutusten kautta. Sekä Superpesiksen että Ykköspesiksen seurat olivat koolla toimenpiteiden vauhdittamiseksi ja sähköisten tehokeinojen lisäämiseksi. Samalla nostettiin esiin uuden media-ajan uhkatekijöitä. Erityisesti verkosta lähetettyjen viestien asiallisuuteen kiinnitettiin huomiota. Seuroilla jaettiin kattavasti materiaalia, jonka työstämisessä oli vahvasti mukana Jussi Löytökorpi. Pesäpalloliitto piti yllä rekisteriä eri sarjatasojen seurojen yhteyshenkilöistä, puheenjohtajista, tiedottajista ja muista vastuuhenkilöistä. Lisenssien haltijoita ja vapaakorttien saajia ylläpidettiin edelleen Sporttirekisterissä. Valtakunnallisten leirien yhteyshenkilöt kerättiin leirien tulospalveluohjelmaan, jota käytettiin entistä enemmän apuna juniorijoukkueita koskevassa tiedotuksessa. Pesäpallon ulkoisen viestinnän kivijalka on vahva alueellinen ja maakunnallinen näkyvyys. Maakuntalehdet huomioivatkin lajin kiitettävästi, samoin paikallisradiot ja -televisio. Sosiaalisen median asema vahvistui edelleen. Facebookin ja Twitterin lisäksi myös blogit nostivat päätään. Eri toimijoiden oma aktiivisuus ruokki verkkonäkyvyyden lisääntymistä positiivisesti. Seurojen oman uutistuotannon määrä kasvatti merkitystään. Aktiivisuus kattojärjestötasolla ei riitä, vaan pesäpallo tarvitsee eri tasojen toimijoiden aktiivisuutta viestinnän peiton 16

17 17 mahdollisimman laajaan kattavuuteen. Tällä osa-alueella mentiin vuoden aikana eteenpäin, mutta seurojen väliset erot aktiivisuudessa olivat silmäänpistäviä. Ulkoisen näkyvyyden osalta korostuivat pääsarjatason huippuhetket, joista jaksottui vuosikalenteria rytmittävä viestintäsuunnitelma. Kaikkien aikojen pelaajat, Sami Haapakosken, Sami Joukaisen, Toni Kohosen ja Tanja Vehniäisen johdolla, saivat ansaitsemansa huomion. Itä-Länsi-tapahtumassa oli paikalla yli 50 kirjoittavaa tai kuvaavaa tiedotusvälineiden edustajaa, ennätysmäärä vuosikausiin. Kauden avaustilaisuuteen akkreditoitui 36 toimittajaa. Muita viestinnällisiä huippuhetkiä olivat Halli-SM-turnaukset, sarjakauden startti, valtakunnalliset ja alueelliset leirit, pelaajien palkitsemiset, pudotuspelit, kauden parhaiden valinta sekä valtakunnalliset tunnustukset lajille, erityisesti mestarijoukkueiden kapteenien Jani Komulaisen ja Sanna Luoman kutsut tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Huippupesäpallon ohella ulkoisessa viestinnässä tavoiteltiin monipuolisuutta ja isoja merkitysrakenteita. Pesäpallon lisäksi pyrittiin korostamaan koko liikunnan ja urheilun yhteiskunnallista merkitystä. Lajiliitoilla on merkittävä kasvattava ja valistava tehtävä, jota edistettiin myös viestinnällisin keinoin. Julkisuutta saatiin lisäksi erilaisten tempausten kautta. Esimerkeiksi käyvät superpesisseurojen panostus hyväntekeväisyystyöhön, laaja-alainen videotuotanto, tasa-arvoa korostaneet kampanjat, monipuoliset pelaajaesittelyt pelikenttien ulkopuolelta ja pesäpalloa ihannoivien julkisuuden henkilöiden esilletuomiset. Baseball-yhteistyö nousi merkittävästi esiin ulkoisessa viestinnässä. Toimintaa yli lajirajojen vietiin myönteisten viestien kautta julkisuuteen ja se sai vastakaikua. Samalla kansainvälinen ulottuvuus vahvistui. Pesäpalloliitto panosti vahvasti lajin valtakunnallisen viestinnän profiilin nostamiseen. Toimittajaverkostoa kokoontui vuotuisen mediaottelun merkeissä, mutta lisäksi vapaamuotoiseen illanviettoon yhteistyössä Karhu Palloilun kanssa. Tiedotusvälineiden tarpeita palveltiin aktiivisesti pitkin vuotta ja materiaalia tuotettiin monipuolisesti. Tv-sopimus jatkui Nelonen Median kanssa. Vuonna 2013 lähetetyt lehdistötiedotteet Pesäpallon 80. miesten Itä-Länsi-juhlaottelu pelataan Seinäjoella Miesten Superpesis saapuu Helsinkiin kahden ottelun voimin Pitkän linjan seuraikonit Antti Hartikainen ja Carita Toiviainen vuoden pesäpalloilijoiksi Timo Mäkelä uutena jäsenenä Pesäpalloliiton johtokuntaan Ykköspesiksen tähtipelaajat saavat oman Itä-Läntensä Haminaan Naisten pesismestari sai kutsun presidentti Niinistöltä Naisten Superpesis saa uuden joukkueen kaudella Superpesiskausi pitenee ja otteluita pelataan ennätysmäärin Red Sox ja Cardinals virittävät jännitysnäytelmän MLB:n 109. loppuottelusarjaan Pesäpallon kaksoisedustus vahvistamaan nuorten pelaajapolkua Turulta jäänyttä superpesispaikkaa ei täytetä Superpesis: sarjapaikan täyttämistä harkitaan Baseball ja softball jäivät kakkoseksi olympiapainissa Loppuotteluiden ratkaisijat Superpesiksen kuukauden pelaajiksi Naisten Superpesiksessä yleisöryntäys haamuraja puhki! 17

18 Henri Puputille kauden toinen kuukauden pelaajan titteli 3.9. Naisten loppuottelun voittava resepti: perustilanteissa täytyy olla kova Unelmajoukkueet kohtaavat miesten Superpesiksen loppuottelussa Naisten Superpesiksen välierät käyntiin sunnuntaina Joensuu ja Raahe hakevat yllätyksiä Superpesiksen välierissä Pesäpalloliitto tukee vahvasti baseballin olympiahanketta 2.8. Nelonen Pro ja PesisTV ennätyksellisen aktiivisesti mukana pudotuspelitunnelmassa Haastajat ovat yllätysvalmiina naisten Superpesiksen puolivälierissä 7.8. Kärkikaksikolla riittää tasaisen kovia haastajia miesten Superpesiksen pudotuspeleissä 2.8. Lipottaret Oulusta ja Vähänkyrön Viesti voittivat C-junioreiden pesiskultaa 2.8. Vainionpää iski heinäkuun pelaajaksi 50 lyödyllään Valtakunnallisilta pesäpalloleireiltä tärkeä tuki paikalliselle elinkeinoelämälle Itä-Länsi-tapahtuma tukee pesäpallon vahvaa asemaa Seinäjoella Ex-MLB-pelaaja Tim Harikkala odottaa innolla miesten Itä-Länttä Hurjavireinen Vainionpää korvaa Pelkosen miesten Itä-Lännessä 9.7. Emma Nieminen naisten Itä-Länsi-otteluun 8.7. Sami Joukainen iskee 11. Itä-Länsi-ottelussaan Hyvinkäällä sunnuntaina 2.7. Kouvolan Pallonlyöjät saa edustajansa miesten Itä-Länsi-otteluun 2.7. Kärkiotteluiden onnistujat Superpesiksen kuukauden pelaajia 1.7. Uusi suomalainen mitalilaji? Baseball ja softball tyrkyllä olympialaisiin Superpesiksen valintakierrosten otteluparit julkaistu 3.6. Carita Toiviainen ensi kertaa urallaan kuukauden pelaajaksi Kati Rantala jakaa tänään oikeutta miesten superpesisottelussa Oulun seutu tyrkyllä miesten Superpesikseen 7.5. Superpesiskausi, joka muistetaan vielä pitkään 7.5. Vuoden pesäpalloilijat vastakkain miesten Itä-Länsi-valitsijoina 3.5. Markku Hylkilä JymyJusseihin, pelaajasopimusriita loppuun käsitelty Pesäpallon Itä-Länsi-tapahtuman lipunmyynti avattu Pesäpallon Maailmancup pelataan Sveitsissä Jani Kangasaho Huippupesäpalloilijat ry:n puheenjohtajaksi 4.2. Jussi Pyysalo Superpesis Oy:n toimitusjohtajaksi Tapio Rantala aloittaa pesäpallon kurinpitopäällikkönä Superpesispelaajat tositoimiin Halli-SM-turnauksessa lauantaina Naisten Ykköspesiksen otteluohjelma julkaistu: neljä uutta joukkuetta Sarjanousijat vastakkain miesten Ykköspesiksen avauskierroksella Vuoden 2013 tiedotustilaisuudet Pesäpallokauden parhaat, Paviljonki, Jyväskylä 2.9. Naisten Superpesiksen finaali-info, Pori Miesten Superpesiksen finaali-info, Valo-talo, Helsinki Itä-Länsi-otteluiden tiedotustilaisuudet, Hyvinkää 7.5. Superpesiskauden avaustilaisuus, Valo-talo, Helsinki Ohjausryhmän kokoukset 6.5. Viestinnän ohjausryhmä 2/2013, Valo-talo, Helsinki Viestinnän ohjausryhmä 1/2013, Valo-talo, Helsinki 18

19 19 Toimittajaverkosto Toimittajaverkoston kokoontuminen, Askola/Porvoo TELEVISIO- JA NETTILÄHETYKSET Pesäpallossa otettiin iso harppaus eteenpäin liikkuvan kuvan osalta. Nettilähetykset mahdollistivat ottelumäärän kasvattamisen entisestään. Pesis-tv aloitti miesten Halli-SMlopputurnauksen merkeissä Joensuusta ja keräsi ilmaisiin lähetyksiin noin katselukertaa. Maksullisia mitaliotteluita seurasi yli 650 katsojaa. Nelonen Median tuotannossa kausi painottui vahvasti pudotuspeleihin. Silti runkosarjasta lähetettiin 11 nettiottelua sekä naisten ja miesten Itä-Lännet. Valtakunnallisista radiokanavista YLE Puheella kuultiin suorina lähetyksinä miesten loppuottelut. Lajin liikkuvan kuvan näkyvyyttä täydensivät merkittävästi Superpesiksen urheiluruututuotannot, otteluvälähdykset kaikilla maksuttomilla kanavilla, radiolähetykset sekä erikoisuutispätkät. Samoin oma kuvausryhmä toteutti videotuotantoa YouTube-kanavalle. Ilahduttavaa oli seurojen oman aktiivisuuden lisääntyminen, mitä kattojärjestöltä tuettiin aktiivisella viestinnällä. Superpesiksessä jatkettiin vaatimusta kuvata ottelut ja siirtää ne verkkoon muiden nähtäväksi. Palvelun käytössä esiintyi ajoittaisia teknisiä vaikeuksia, mutta toimintamalli sai yleisen hyväksynnän. Jatkossa materiaalia on tarkoitus hyödyntää aktiivisemmin koulutus- ja valmennustoiminnassa, erityisesti tuomaripuolella. Nelonen Pro kanavilla ja Pesis-tv:ssä esitetyt ottelut Ke Sotkamo-Hyvinkää (pelattiin Helsingissä) To valintakierrosottelu, Hyvinkää-Kouvola La Naisten Itä-Länsi, Hyvinkää Su Miesten Itä-Länsi, Hyvinkää Ti 6.8. Hyvinkää-Vimpeli To Hyvinkää-Joensuu, 4. puolivälieräottelu To Joensuu-Sotkamo, 2. välieräottelu La Vimpeli-Raahe, 3. välieräottelu Su Raahe-Vimpeli, 4. välieräottelu Su 1.9. Sotkamo-Vimpeli, 1. loppuottelu La 7.9. Vimpeli-Sotkamo, 2. loppuottelu Su 8.9. Sotkamo-Vimpeli, 3. loppuottelu Vain Pesis-tv:ssä esitetyt ottelut La-su Miesten Halli-SM, Joensuu La-su Naisten Halli-SM, Imatra Pe Hyvinkää-Kankaanpää La MansenRäpsä-Vuokatti (naiset) La Sotkamo-Kouvola (pelattiin Tampereella) Su 2.6. Koskenkorva-Hyvinkää To Vimpeli-Sotkamo Pe Pori-Jyväskylä (naiset) 19

20 20 INTERNET-SIVUT Pesis.fi-kävijätilastot Ti Kitee-Seinäjoki To 4.7. Joensuu-Raahe La Joensuu-Hyvinkää, 5. puolivälieräottelu To Raahe-Vimpeli, 2. välieräottelu La Sotkamo-Joensuu, 3. välieräottelu Ti Vimpeli-Raahe, 5. välieräottelu To Pori-Jyväskylä, 3. välieräottelu (naiset) Ke 4.9. Lapua-Pori, 1. loppuottelu (naiset) La 7.9. Pori-Lapua, 2. loppuottelu (naiset) Su 8.9. Lapua-Pori, 3. loppuottelu (naiset) YLE Puheen suorat radioselostukset Su 1.9. Sotkamo-Vimpeli, 1. loppuottelu La 7.9. Vimpeli-Sotkamo, 2. loppuottelu Su 8.9. Sotkamo-Vimpeli, 3. loppuottelu Pesis.fi-portaali käsittää nykyisin sekä Pesäpalloliiton, Superpesiksen, valtakunnallisten leirien että Ykköspesiksen sivut. Uutistarjonta lisääntyikin merkittävästi. Kaikilla sivustoilla julkaistiin vuoden aikana yhteensä 1410 eri uutista. Muita pesis.fi-sivuston tärkeimpiä alasivuja olivat lapset ja nuoret, Pesäpalloliiton yleiset asiat, kilpailu, koulutus, pelaajakortit, historia ja Itä-Länsi. Sosiaalisen median painopiste siirtyi enenevissä määrin Twitter-pikaviestipalveluun, jossa seurojen ja pelaajien sekä muiden lajia lähellä olevien tahojen aktiivisuus kasvoi huomattavasti. Internet-sivujen käyttäytymiseen näyttäisi vaikuttaneen sosiaalisen median luonne ja klikkailukulttuuri. Sivuille tullaan entistä useammin kiinnostavan linkin perässä ja siellä vietetään vähemmän aikaa. tammi.13 helmi.13 maalis.13 huhti.13 touko.13 kesä.13 Käynnit Yksilöidyt kävijät Sivun katselut Sivua/käynti 2,80 2,84 2,96 3,09 2,81 3,10 Käynnin kesto 0:02:31 0:02:51 0:02:58 0:02:57 0:03:12 0:03:25 Poistui välittömästi 49,02 % 50,27 % 46,73 % 46,28 % 46,66 % 46,21 % Uusia käyntejä 26,62 % 24,92 % 25,46 % 27,96 % 30,58 % 26,32 % 20

21 21 heinä.12 elo.12 syys.12 loka.12 marras.12 joulu.12 Koko vuosi Käynnit Yksilöidyt kävijät Sivun katselut Sivua/käynti 3,74 2,66 2,34 2,27 2,32 2,33 2,92 Käynnin kesto 0:03:46 0:02:56 0:02:25 0:02:26 0:02:15 0:02:12 0:03:02 Poistui välittömästi 37,90 % 50,82 % 54,55 % 56,28 % 55,09 % 57,06 % 47,68 % Uusia käyntejä 24,48 % 24,90 % 25,99 % 21,69 % 24,22 % 25,10 % 25,82 % Verrattuna vuoteen 2012 Käynnit + 8,98 % Yksilöidyt kävijät + 2,59 % Sivun katselut - 3,04 % Sivua/käynti - 11,03 % Käynnin kesto - 1,15 % Poistui välittömästi + 9,39 % Uusia käyntejä - 6,82 % VIESTINTÄKOULUTUS Viestintäkoulutus pyrittiin pitämään esillä kaikissa Pesäpalloliiton ja Superpesiksen tapahtumissa vuonna Kahden ylimmän sarjatason osalta järjestettiin erilliset viestintä- ja markkinointiseminaarit. Lisäksi kauden päätöstapahtuman yhteydessä kokoontui sosiaalisen median hyötyjä ja karikoita käsitellyt työpaja. Valtakunnallisten leirien järjestäjille pidettiin vastaavia viestintäkoulutuksia kuin aiempinakin vuosina. Tulospalvelu ja ilmoittautuminen keskitettiin osoitteeseen Kokonaisuutena leirien viestintä toimi erinomaisesti, vaikka erityisesti ulkoinen tiedottaminen ja viimeisen päivän huipennus tulee nostaa jatkossa entistä merkittävämpään asemaan. Tärkein kohderyhmä, leireille osallistuvat joukkueet, saivat tietoa säännöllisesti ja reaaliajassa. JULKAISUT JA PAINOTUOTTEET Sähköisen viestinnän ohella Pesäpalloliitolla on yhä painettuja julkaisuja. Pesäpallokirjan 2013 yhteydessä julkaistiin erillinen juhlavuoden liite, joka keräsi lukijoilta kiitosta. Juhlavuonna 2012 panostettiin markkinointimateriaalin tuotantoon, mitä pystyttiin hyödyntämään myös vuonna

22 22 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälinen toiminta sai uuden ulottuvuuden, kun baseball liittyi osaksi Pesäpalloliittoa. Yhteistyö yli lajirajojen alkoi sujua erinomaisesti. Ylipäätään Pesäpalloliiton toiminnan fokus pysyi kotimaassa, mutta kansainvälisiä projekteja tuettiin käytettävissä olevin resurssein. Vuoden 2012 Maailmancup toi piristysruiskeen kansainväliselle toiminnalle, mistä jatkettiin toiminnan eteenpäinviemistä. Australiassa pelattiin menestyksekkäästi perinteiset pääsiäiskisat, joiden järjestäjäksi saatiin Melbourne. Samalla jatkuvuus turvattiin, kun Sydney ja Gold Coast vakuuttivat halukkuuttaan tapahtuman organisoimiseksi tulevaisuudessa. Viestintäpäällikkö Antti Kallio ja Varsinais-Suomen Pesiksen kehityspäällikkö vierailivat St. Gallenin alueella Sveitsissä maan mestaruuskilpailuissa. Voittajaksi pelasi jälleen Solothurn, joka voitti finaalissa Itä-Sveitsin joukkueen. Loppuottelussa ei nähty yhtään suomalaistaustaista pelaajaa. Vuoden 2013 aikana tehtiin jo alustavia kartoituksia koskien vuoden 2015 Maailmancupia, jonka järjestelyoikeudet on myönnetty Sveitsille. Tapahtuma järjestetään Zürichin alueella alustavasti heinäkuun alkupuolella Pesäpalloliitto jatkoi yhteistyötään Liikunnan Kehitysyhteistyö Liike ry:n kanssa. Muitakin kansainvälisiä projekteja tuettiin pyydettäessä. Juniorijoukkueet ottivat enenevissä määrin esiin kansainvälisyyskasvatuksen ja veivät harjoitusleirejään ulkomaille. Pesäpalloliitossa tätä kehitystä pidettiin myönteisenä ja sitä nostettiin esiin viestinnän keinoin. AIKUISTEN TERVEYS- JA HARRASTEPESÄPALLO 2013 Harraste- ja terveysliikuntaan panostaminen on lajiliitollemme tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä, koska yhteiskunta panostaa jatkossa entistä enemmän terveysliikuntaan ja hyvinvointipalveluihin. Toimintavuoden aikana harrastepesiksen maakuntaverkosto on ohjannut ja motivoinut jäsenseuroja sekä alueen eri toimijoita toteuttamaan harraste- ja terveyspesäpalloa omissa toimintaympäristöissään. Konsultointitukea annettiin pyydettäessä myös paikallistasolle. Harrastepesiksen valtakunnallinen verkosto ei virallisesti erikseen kokoontunut. Syksyllä kerättiin alueelliset toimintakertomukset ja niiden yhteydessä myös harrastepuolen tulokset, joiden perusteella Pesäpalloliitto myönsi tukea maakunnalle 300 euroa. Harrastepesiksessä toteutettiin ympäri Suomea seurojen, alueiden sekä kuntien toteuttamana erilaisia alueellisia ja paikallisia tapahtumia, sarjoja, turnauksia ja puulaakeja, joiden suosio oli kasvussa. Lisäksi järjestettiin ohjaustoimintaa, kuten Lady-Pesistä, sekä työyhteisöjen ja oppilaitosten toimintaa eri kohderyhmille. Toiminnassa kohdattiin yhteensä lähes harrastajaa. Harrastajille tarjottiin harrastepesispassia vakuutuksella. Niiden kysynnässä oli vähäistä kasvua. 22

23 23 Toimintavuonna osallistuttiin Satu Mikolan toimesta valtakunnallisiin laji- ja aluekohtaamisiin, jossa nousi esiin Valon uuden strategian vaikutus toimialaan. Jatkettiin lajien terveysprofiilien parissa sekä Urheillen terveyttä -ohjelman käynnistystä. Satu Mikola osallistui kohti meidän seuraa seminaariin. Tampereella pelattiin harrastepesiksen SM-kisat 23 joukkueen voimin Turussa pelattiin suosittu valtakunnallinen Lady-Pesisturnaus ennätyksellisen 34 joukkueen ja lähes 500 innokkaan naisen voimin. Valtakunnallisesti pelattiin SM-arvosta yli 35-vuotiaiden naisten (Vanamojen)Jyväskylässä 7.9. ja miesten (Kontioiden) Kajaanissa Kajaanissa ja yli 45-vuotiaiden miesten (Harmaakarhujen) Saarijärvellä. Harraste- ja terveysliikuntaan panostaminen luo kansallispelille positiivisen ja mukaansatempaavan mahdollisuuden osallistujien lisäämiseen ja monipuoliseen toimintaan. LASTEN JA NUORTEN PESÄPALLO - NUORISOTOIMINTA YLEISTÄ Lasten ja nuorten toiminta on pesäpalloliikkeen arvomaailman keskeisin kohderyhmä. Toimintasuunnitelma onkin jo usean vuoden ajan määrittänyt se, että pesäpalloliikkeen tulee turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa lajia. Samoin liikkeen on pidettävä huoli siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua joko valtakunnalliselle tai alueelliselle pesäpalloleirille. Valtakunnallinen lasten ja nuorten pesäpallotoiminta on pesäpalloleireihin ja koulumaailmaan liittyvää toimintaa sekä lasten ja nuorten seuratoimintaa mikä sisältää Valon arvomaailman ja laatukriteereiden mukaisen sinettiseuratoiminnan. Pesäpalloliiton nuorisotoiminnan toimintakertomusosuus sisältää edellä mainitut osiot. Tämän lisäksi nuorisotoiminnan vastuulla on mm. vuosittaisten seuratukihakemusten käsittely. Nämä seuratoimintaan liittyvät avustus- ja tukihakemukset käsitellään niistä annetun erillisen ohjeistuksen ja aikataulun mukaan. Lasten ja nuorten toiminnan kehittämien tapahtuu saadun palautteen, erilaisten hankkeiden sekä maakuntien ja seurojen kanssa sovittujen toimintatapojen mukaan. Kuluneena vuonna erityisenä kehittämisen kohteena oli kouluissa tapahtuva toiminta ja leirien kilpailutoiminta. Lasten ja nuorten toimintaan liittyvä koulutus- ja valmennustoiminta, kilpailutoiminta sekä tuomaritoiminta on esitetty toimintasuunnitelman omissa osioissaan. Lisäksi osa toteutetusta lasten ja nuorten toiminnasta sisältyy pesäpallon juhlavuoden toimintakertomukseen. Liiton nuorisotoiminnasta vastasi Jari Malinen, Pesäpalloliiton johtokunnassa Jussi Meriläinen Nuorisotoiminnan ohjausryhmään kuuluivat Jussi Meriläinen (pj), Seppo Kiiski, Jani Komulainen, Juha Kuoppala ja Ville Lantta. Ohjausryhmä kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa (15.3.ja 23.4.). 23