KEMIAN TEHTÄVIÄ. b) Montako protonia, neutronia ja elektronia on seuraavissa atomeissa? C protoneja =, neutroneja =, elektroneja =

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIAN TEHTÄVIÄ. b) Montako protonia, neutronia ja elektronia on seuraavissa atomeissa? C protoneja =, neutroneja =, elektroneja ="

Transkriptio

1 KEMIAN TEHTÄVIÄ Tehtävät1 (Peruskäsitteet) a) Alla on jouko kemian nimiä ja merkintöjä. Merkitse kunkin kohdalle tyyppi, jota ko. aine edustaa seuraavasta listasta: A = alkuaine, B = yhdiste, C = seos, D = isotooppi, E = kationi, F = anioni Jää Sooda Pii Pronssi Bensiini Rn222 Kipsi CaSO4. 2H2O Na + Cl - SO4 2- Co60 b) Montako protonia, neutronia ja elektronia on seuraavissa atomeissa? Rn protoneja =, neutroneja =, elektroneja = 14 6 C protoneja =, neutroneja =, elektroneja = c) Seuraavassa on alkuaineiden kemiallisia merkkejä. Nimeä alkuaineet O N S Cl H Pu Pb Sn K Ca Au Ag Hg Fe Co V Cr

2 Yhdisteen alkuainekoostumuksen laskeminen Tehtävä 2 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) 2.1 Määritä etanolin C2H5OH alkuainekoostumus prosentteina. 2.2 Missä seuraavista rautamineraaleista on eniten rautaa? Laske raudan prosenttiisuus kussakin niistä. a) Fe3O4 b) FeS2 c) CuFeS2 Tehtävä 3 (Yhdisteiden nimet) Nimeä seuraavat ioniyhdisteet. Käytä apuna kationi- ja anionitaulukkoa Na2CO3 CaSO4 KCl NH4NO3 FeS2 H2O2 NaOH Ca(OH)2 CaO

3 CaCO3 NaHCO3 NH4Cl KNO3 NaCN Ioniyhdisteen kaavan kirjoittaminen Tehtävä 4 (Yhdisteiden kaavat) Kirjoita kaavat seuraaville yhdisteille. Käytä apuna kationi- ja anionitaulukkoa kaliumsulfidi magnesiumkloridi kalsiumnitraatti alumiinisulfaatti kaliumvetykarbonaatti kaliumsyanidi Tehtävä 4 (Epämetalliyhdisteiden nimet). Nimeä seuraavat epämetallien väliset yhdisteet. CO SO2

4 SO3 P2O5 N2O NO NO2 Tehtävä 5 Nimeä seuraavat hapot HCl HNO3 H2SO4 H2S HCN H2CO3 CH3COOH Reaktioyhtälön kertoimien määrittäminen

5 Tehtävä 6. Kirjoita kertoimet seuraaviin reaktioyhtälöihin P + O2 -> P2O5 C3H8 + O2 => CO2 + H2O CO2 + H2O => C6H12O6 H3PO4 + NaCl => Na3PO4 + HCl HCl + KMnO4 => KCl + MnCl2+ Cl2+ H2O Määrien laskeminen massasuhdemenetelmällä

6 Tehtävä 7. Laske seuraavat palamisreaktioihin liittyvät laskut. Aloita kirjoittamalla reaktioyhtälö. Käytä laskuissa massasuhdemenetelmää. a. Kuinka monta kilogrammaa hiilidioksidia syntyy, kun 1.0 kg hiiltä C poltetaan? b. Kuinka monta kilogrammaa hiilidioksidia syntyy, kun nestekaasupullon sisältämä 11.0 kg propaanikaasua C3H8 poltetaan? c. Kuinka monta kilogrammaa hiilidioksidia syntyy, kun 1.0 kg metaania CH4 poltetaan? Tehtävä 8. Laske seuraavat määrälliset laskut massasuhdemenetelmällä a. Rautaa valmistetaan magnetiitista Fe3O4 pelkistämällä rauta hiilen avulla. Tasapainota kertoimilla ao. reaktioyhtälö. Laske kuinka paljon hiiltä tarvitaan, kun valmistetaan 100 kg puhdasta rautaa. Fe3O4 + C => Fe + CO2 b. Alkoholikäymisessä hiiva hajoittaa sokerin etanoliksi ja hiilidioksidiksi. Tasapainota reaktioyhtälö. Kuinka paljon puhdasta etanolia saadaan 1000 g:sta sokeria? C6H12O6 => C2H5OH + CO2 Tehtävä 9 ( Moolit) Laske seuraavien yhdisteiden moolimassat a) ruokasuola NaCl b) butaani C4H10 c) kalkkikivi CaCO3 Ainemäärän laskeminen mooleina

7 Tehtävä 10 Montako moolia on 200 g:ssa puhdasta etanolia C2H5OH? Liuoksen konsentraatio eli väkevyys mol/l Tehtävä 11 (liuoksen konsentraatio) a) 500 ml:aan vettä liuotetaan 20 g ruokasuolaa. Laske suolaliuoksen pitoisuus yksikössä mol/l b) Kaivovedestä löytyi analyysissä rautaa 40 mg litrassa. Mikä on kaivoveden rautapitoisuus yksikössä mmol/l c) Urheilijan hemoglobiiniarvo oli 160 mmol/l. Montako hemoglobiinihiukkasta oli litrassa verta? Avogadron luku on 6.0* Ideaalikaasun tilanyhtälö Tehtävä 12 (Kaasujen moolitilavuus) a) Luokkahuoneen koko on 5 m x 7 m x 3 m. Montako moolia kaasua huoneessa on, jos huoneessa on normaali ilmanpaine ja nolla Celsius-astetta? (NTP : paine = Pa, lämpötila T = 273 K) b) Todellisuudessa lämpötila luokassa on 22 astetta Celsiusta. Kuinka monta moolia luokassa on kaasua näissä olosuhteissa? Liuoksen pitoisuuden määritys tiheysmittarilla (areometri)

8 Tehtävä 13 (liuoksen väkevyyden määritys areometrillä) a) Etanoliseoksen tiheydeksi mitattiin 0.91 g/cm3. Mikä on sen etanolipitoisuus, kun veden tiheys on 1.0 g/cm3 ja puhtaan etanolin tiheys on 0.79 g/cm. b) Auton akun rikkihappopitoisuus mitattiin areometrillä, joka näytti akkunesteen tiheydeksi 1.52 g/cm3. Mikä oli akun rikkihappopitoisuus prosentteina, kun puhtaan veden tiheys on 1.0 g/cm3 ja puhtaan rikkihapon 1.84 g/cm3. Tehtävä 14 a) Minkä ionien pitoisuutta ph- asteikko mittaa? b) Mikä ioni aiheuttaa liuoksen emäksisyyden? c) Mikä ioni aiheuttaa liuoksen happamuuden? Tehtävä 15 (Hapot ja emäkset) Ao. taulukossa vasemmassa sarakkeessa on aineita, oikeassa ph arvoja. Yhdistä nuolilla aineet niitä vastaaviin ph- arvoihin. rikkihappoliuos 10 vesijohtovesi 11 Pepsicola 13.5 Lattianpesuliuos 0.5 NaOH liuos (kodin putkimies) 7 soodavesi 3.6 tislattu vesi 8.7 Tehtävä 16 (Tavallisia happoja ja emäksiä) Nimeä seuraavat hapot ja emäkset HCl HNO3 H2SO4 NaOH Ca(OH)2 NH3 HCOOH Tehtävä 17 (aineiden happamuus ja emäksisyys) Tutki happo-emäs luettelon avulla, mihin ryhmään seuraavat aineet kuuluvat? Vaihtoehdot ovat A = vahva happo, B = vahva emäs, C = heikko happo, D = heikko emäs Ca(OH)2 H2CO3 NaCO3

9 NH3 NH4Cl HNO3 HCN ph:n laskukaavat Tehtävä 18 (ph:n laskeminen) Laske seuraavien liuosten ph a) 1.0 M HCl liuos b) 0.5 M NaOH liuos c) 2.0 M H2CO3 liuos d) 1.0 M NH3- liuos e) 0.5 M NaCO3 liuos Tehtävä 19 (metallien jännitesarja) Mikä seuraavista metalleista liukenee veteen? a) natrium Na b) rauta Fe c) Hopea Mikä seuraavista metalleista liukenee suolahappoon? a) kulta b) kupari c) rauta Mikä seuraavista metalleista liukenee typpihappoon? a) kulta b) kupari c) platina Minkä happojen seos on kuningasvesi? Tehtävä 20. (sähkökemiaa) Rautanaula laitetaan kuparisulfaattiliuokseen. Mitä tapahtuu? Tehtävä 21. Kupariesine laitetaan rautakloridiliuokseen, Mitä tapahtuu? Tehtävä 22. Miten vetyä voidaan valmistaa?

10 Tehtävä 23. Miten kloorikaasua voidaan valmistaa? Tehtävä 24. Anna kaksi esimerkkiä galvanoinnista. Tehtävä 25. Anna esimerkki katodisesta suojauksesta. Tehtävä 26. Mihin perustyyppeihin korroosiosuojausmenetelmät voidaan jaotella. Anna esimerkki jokaisesta. Tehtävä 27. Millaiset tekijät voivat aiheuttaa sähkökemiallisen parin muodostumisen ja siten metallin syöpymisen? Tehtävä 28. Määrittele käsitteet a) elektolyysi b) katodi c) anodi d) elektrolyytti e) anioni f) kationi Elektrolyysin kaava Tehtävä 29. (Elektrolyysin kaava) Kuparin rikastus tapahtuu liuottamalla malmi liuokseksi, jolloin kupari liukenee Cu2+ - ioneiksi. Kupari pelkistetään liuoksesta elektrolyysin avulla asettamalla ohut kupariaihio katodiksi. Kupari-ionit vaeltavat katodille ja pelkistyvät siinä kupariksi. Kuinka kauan kestää 200 A virralla tuottaa 100 kg kuparia? Tehtävä 30. Erään yleisen akkutyypin rakenne ilmaistaan rakennemerkinnällä Mitä ainetta on kyseisen akun a) anodi b) katodi c) elektrolyytti -Pb H2SO4 PbO2 +

11 The periodic table Hydrogen Helium 1 2 H He Key: Lithium Beryllium Element Name Boron Carbon Nitrogen Oxygen Fluorine Neon 3 4 Atomic number Li Be Symbol B C N O F Ne Atomic weight (mean relative mass) Sodium Magnesium Aluminium Silicon Phosphorus Sulfur Chlorine Argon Na Mg Al Si P S Cl Ar Potassium Calcium Scandium Titanium Vanadium Chromium Manganese Iron Cobalt Nickel Copper Zinc Gallium Germanium Arsenic Selenium Bromine Krypton K Ca Sc Ti V Cr Mn Fe Co Ni Cu Zn Ga Ge As Se Br Kr (4) (2) (3) 65.38(2) (3) (2) Rubidium Strontium Yttrium Zirconium Niobium Molybdenum Technetium Ruthenium Rhodium Palladium Silver Cadmium Indium Tin Antimony Tellurium Iodine Xenon Rb Sr Y Zr Nb Mo Tc Ru Rh Pd Ag Cd In Sn Sb Te I Xe (2) (2) 95.96(2) [97.91] (2) (3) Caesium Barium Lutetium Hafnium Tantalum Tungsten Rhenium Osmium Iridium Platinum Gold Mercury Thallium Lead Bismuth Polonium Astatine Radon Cs Ba * Lu Hf Ta W Re Os Ir Pt Au Hg Tl Pb Bi Po At Rn (2) (2) [208.98] [209.99] [222.02] Francium Radium Lawrencium Rutherfordium Dubnium Seaborgium Bohrium Hassium Meitnerium Darmstadtium Roentgenium Copernicium Ununtrium Flerovium Ununpentium Livermorium Ununseptium Ununoctium Fr Ra ** Lr Rf Db Sg Bh Hs Mt Ds Rg Cn Uut Fl Uup Lv Uus Uuo [223.02] [226.03] [262.11] [265.12] [268.13] [271.13] [270] [277.15] [276.15] [281.16] [280.16] [285.17] [284.18] [289.19] [288.19] [293] [294] [294] Lanthanum Cerium Praseodymium Neodymium Promethium Samarium Europium Gadolinium Terbium Dysprosium Holmium Erbium Thulium Ytterbium *lanthanoids La Ce Pr Nd Pm Sm Eu Gd Tb Dy Ho Er Tm Yb [144.91] (2) (3) Actinium Thorium Protactinium Uranium Neptunium Plutonium Americium Curium Berkelium Californium Einsteinium Fermium Mendelevium Nobelium **actinoids Ac Th Pa U Np Pu Am Cm Bk Cf Es Fm Md No [227.03] [237.05] [244.06] [243.06] [247.07] [247.07] [251.08] [252.08] [257.10] [258.10] [259.10] Symbols and names: the symbols and names of the elements, and their spellings are those recommended by the International Union of Pure and Applied Chemistry (IUPAC - Names have yet to be proposed for elements 113, 115, 117, and 118 and so those used here are IUPAC s temporary systematic names. In some countries, the spellings aluminum, cesium, and sulphur are usual. Group labels: the numeric system (1 18) used here is the current IUPAC convention. Atomic weights (mean relative masses): these are the IUPAC 2009 values and given to 5 significant figures. The last significant figure of each value is considered reliable to ±1 except where a larger uncertainty is given in parentheses. Representative values for those elements having an atomic weight interval are given (H, Li, B, C, N, O, Si, S, Cl, Tl). Elements for which the atomic weight is given within [brackets] have no stable nuclides and are represented by the element s longest lived isotope reported in the IUPAC 2009 values Dr Mark J Winter [WebElements Ltd and University of Sheffield]. All rights reserved. For updates to this table see (Version date: 7 June 2012).

12 Kationeja ja anioneja Kationeja Anioneja alumiini Al 3+ aluminaatti Al(OH) 4, AlO 2 kromaatti CrO 4 2 ammonium NH 4 + amidi NH 2 metafosfaatti PO 3 barium Ba 2+ arsenaatti AsO 4 3 monovetyfosfaatti HPO 4 2 elohopea(ii) Hg 2+ arseniitti AsO 3 3 nitraatti NO 3 hopea Ag + asetaatti CH 3 COO nitridi N 3 kadmium Cd 2+ bromaatti BrO 3 nitriitti NO 2 kalium K + bromidi Br oksalaatti C 2 O 4 2 kalsium Ca 2+ dikromaatti Cr 2 O 7 2 oksidi O 2 koboltti(ii) Co 2+ divetyfosfaatti H 2 PO 4 perkloraatti ClO 4 kromi(iii) Cr 3+ fluoridi F permangaani MnO 4 kupari(ii) Cu 2+ formiaatti HCOO peroksidi O 2 2 litium Li + (orto)fosfaatti PO 4 3 silikaatti SiO 4 4, SiO 3 2 lyijy(ii) Pb 2+ fosfidi P 3 sulfaatti SO 4 2 magnesium Mg 2+ hydridi H sulfidi S 2 mangaani(ii) Mn 2+ hydroksidi OH sulfiitti SO 3 2

13 natrium Na + hypokloriitti CIO syanidi CN nikkeli(ii) Ni 2+ jodaatti IO 3 tiosulfaatti S 2 O 3 2 oksonium H 3 O + jodidi I tiosyanaatti SCN rauta(ii) Fe 2+ karbonaatti CO 3 2 vetykarbonaatti HCO 3 rauta (III) Fe 3+ kloraatti ClO 3 vetysulfaatti HSO 4 sinkki Zn 2+ kloridi Cl vetysulfidi HS strontium Sr 2+ kloriitti ClO 2 vetysulfiitti HSO 3

14 Hapot Happovakioita Hapon nimi Kaava Ka (25 o C) mol/dm 3 perkloorihappo HClO 4 n vetyjodidi HI n vahvat hapot vetybromidi HBr n vetykloridi HCl n rikkihappo H 2 SO 4 n oksoniumioni H 3 O + 55 typpihappo HNO 3 22 jodihappo HIO 3 0,17 oksaalihappo (COOH) 2 6, dikloorietikkahappo CHCl 2 COOH 3, rikkihapoke H 2 SO 3 1, vetysulfaatti-ioni HSO 4 1, ortofosforihappo H 3 PO 4 7, vetyfluoridi HF 6,8.10-4

15 typpihapoke HNO 2 4, muurahaishappo HCOOH 1, bentsoehappo C 6 H 5 COOH 6, etikkahappo CH3COOH 1, hiilihappo H 2 CO 3 4, aminoetikkahappo CH 2 (NH 2 )COOH 2, vetysulfidi H 2 S 1, vetysulfiitti-ioni divetyfosfaatti-ioni HSO 3 H 2 PO 4 6, , ammoniumioni NH 4 + 5, vetysyanidi HCN 4, fenoli C 6 H 5 OH 1, vetykarbonaatti-ioni HCO 3 4, vetysulfidi-ioni HS 1, vesi H 2 O 1,

16 Emäsvakioita Emäksen nimi Kaava Ka (25 o C) mol/dm 3 vahva emäs hydroksidi-ioni OH 55 fosfaatti-ioni PO 4 3-2, sulfidi-ioni S 2-1, dimetyyliamiini (CH 3 ) 2 NH 5, metyyliamiini CH 3 NH 2 4, karbonaatti-ioni CO 3 2-2, trimetyyliamiini (CH 3 ) 3 N 5, syanidi-ioni CN 2, ammoniakki NH 3 1, monovetyfosfaatti-ioni HPO 4 2-1, sulfiitti-ioni SO 3 2-1, vetysulfidi-ioni HS 1, vetykarbonaatti-ioni pyridiini HCO 3 C 5 H 5 N 2, ,4.10-9

17 asetaatti-ioni CH 3 COO 5, aniliini C 6 H 5 NH 2 3, oksalaatti-ioni C 2 O 4 2-2, nitriitti-ioni NO 2 2, fluoridi-ioni F 1, divetyfosfaatti-ioni H 2 PO 4 1, sulfaatti-ioni SO 4 2 1, vetysulfaatti-ioni vesi nitraatti-ioni vetysulfaatti-ioni HSO 3 H 2 O NO 3 HSO 4 7, , n n kloridi-ioni Cl n bromidi-ioni Br n jodidi-ioni I n perkloraatti-ioni ClO 4 n

Osio 1. Laskutehtävät

Osio 1. Laskutehtävät Osio 1. Laskutehtävät Nämä palautetaan osion1 palautuslaatikkoon. Aihe 1 Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä Tehtävä 1 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) Tarvitset tehtävään atomipainotaulukkoa,

Lisätiedot

Määräys STUK SY/1/ (34)

Määräys STUK SY/1/ (34) Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta 1 (33) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK SY/1/2017 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain ( / ) 49 :n 3

Lisätiedot

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit

Lisätiedot

MOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO

MOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT

Lisätiedot

Yhdisteiden nimeäminen

Yhdisteiden nimeäminen Yhdisteiden nimeäminen Binääriyhdisteiden nimeäminen 1. Ioniyhdisteet 2. Epämetallien väliset yhdisteet Kompleksiyhdisteiden nimeäminen Kemiallinen reaktio 1. Reaktioyhtälö 2. Määrälliset laskut 3. Reaktionopeuteen

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

Mendelejev määräsi. Kalevi Rantanen

Mendelejev määräsi. Kalevi Rantanen Mendelejev määräsi Alkuaineiden ma Kalevi Rantanen Venäläinen kemisti Dmitri Mendelejev julkaisi 150 vuotta sitten taulukon, josta tuli alkuaineiden luokittelun perustuslaki ja tieteellisen väittelyn ehtymätön

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 (7 p.) 2 Pääsykoe 2015 Kemian laitos, Turun yliopisto Nimi:

TEHTÄVÄ 1 (7 p.) 2 Pääsykoe 2015 Kemian laitos, Turun yliopisto Nimi: 2 Pääsykoe 2015 Kemian laitos, Turun yliopisto Nimi: TEHTÄVÄ 1 (7 p.) Lannoite sisältää sekä ammoniumsulfaattia että kaliumsulfaattia. Seoksen koostumus voidaan määrittää sekoittamalla näyte natriumhydroksidin

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin.

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin. 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 15.6. 2011 klo 9-12 Nimi: Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-12. 2. Kirjoita nimesi

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen

Lisätiedot

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Oppikirjan tehtävien ratkaisut Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 45. Laske liuosten hydroksidi-ionikonsentraatio (5 C), kun liuosten oksoniumionikonsentraatiot ovat a) [H O + ] 1, 1 7 mol/dm b) [H

Lisätiedot

Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Maanantaina 9.5.2016 klo 9-12

Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Maanantaina 9.5.2016 klo 9-12 Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Maanantaina 9.5.2016 klo 9-12 Lue huolellisesti seuraavat ohjeet 1. Koe alkaa, kun valvoja antaa luvan. Koe päättyy klo 12.00. Poistua saa aikaisintaan klo 10.00.

Lisätiedot

Your Clean Water Assurance

Your Clean Water Assurance Your Clean Water Assurance Finland www.liqum.com Liqum -konsepti veden laadun reaaliaikaiseen hallintaan 1. LIQUM MITTAUKSET Mittaa veden laatumuutokset reaaliajassa. 4. HÄLYTYSPALVELU Mittalaitteet maistavat

Lisätiedot

Alikuoret eli orbitaalit

Alikuoret eli orbitaalit Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia

Lisätiedot

17VV VV 01021

17VV VV 01021 Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika

Lisätiedot

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O 2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb 11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkasta, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-11 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin

Lisätiedot

Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Maanantaina 26.5.2014 klo 9-12

Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Maanantaina 26.5.2014 klo 9-12 Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Maanantaina 26.5.2014 klo 9-12 Lue huolellisesti seuraavat ohjeet 1. Koe alkaa, kun valvoja antaa luvan. Koe päättyy klo 12.00. Poistua saa aikaisintaan klo 10.00.

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Tiistaina 7.6. klo 9-12

Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Tiistaina 7.6. klo 9-12 Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Tiistaina 7.6. klo 9-12 Lue huolellisesti seuraavat ohjeet 1. Koe alkaa, kun valvoja antaa luvan. Koe päättyy klo 12.00. Poistua saa aikaisintaan klo 10.00. 2. Kokeessa

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE TEHTÄVÄOSA 4..005 AMMATTKORKEAKOULUJEN TEKNKAN JA LKENTEEN VALNTAKOE YLESOHJETA Tehtävien suoritusaika on h 45 min. Osio (Tekstin ymmärtäminen) Osiossa on valintatehtävää. Tämän osion maksimipistemäärä

Lisätiedot

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Hapetin ja pelkistin 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku

Lisätiedot

Veden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5

Veden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5 REAKTIOT JA Veden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5 Kun hapot ja emäkset protolysoituvat, vesiliuokseen muodostuu joko oksoniumioneja tai hydroksidi-ioneja. Määritelmä: Oksoniumionit H 3 O + aiheuttavat

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

Valintakoe Kemian laitos, Turun yliopisto Perjantaina klo 9-12

Valintakoe Kemian laitos, Turun yliopisto Perjantaina klo 9-12 Valintakoe Kemian laitos, Turun yliopisto Perjantaina 18.5.2018 klo 9-12 Lue huolellisesti seuraavat ohjeet 1. Koe alkaa, kun valvoja antaa luvan. Koe päättyy klo 12.00. Poistua saa aikaisintaan klo 9:30.

Lisätiedot

Sähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali

Sähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Sähkökemia Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Esimerkki 1 Pohdi kertauksen vuoksi seuraavia käsitteitä a) Hapettuminen b) Pelkistin c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e)

Lisätiedot

Suolaliuoksen ph

Suolaliuoksen ph Suoaiuoksen ph REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Liuoksen ph-arvoon vaikuttaa oksonium- ja hydroksidi-ionien ainemäärien isäksi neutraoitumisessa muodostuvan suoan protoyysi sen mukaan mistä suoasta on kyse.

Lisätiedot

Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Tiistaina 28.5.2013 klo 9-12

Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Tiistaina 28.5.2013 klo 9-12 Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Tiistaina 28.5.2013 klo 9-12 Lue huolellisesti seuraavat ohjeet 1. Koe alkaa, kun valvoja antaa luvan. Koe päättyy klo 12.00. Poistua saa aikaisintaan klo 10.00.

Lisätiedot

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12 1 Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12 Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-13. 2. Kirjoita nimesi ja

Lisätiedot

ATOMIN JA IONIN KOKO

ATOMIN JA IONIN KOKO ATOMIN JA IONIN KOKO MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Alkuaineen sijainti jaksollisessa järjestelmässä ja koko (atomisäde ja ionisäde) helpottavat ennustamaan kuinka helposti ja miten ko. alkuaine reagoi

Lisätiedot

3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Happo Happo on protonin (H+) luovuttaja Esim. suolahappo (tässä vesi on emäs) Happo luovuttaa vetyionin ja syntyy oksoniumioni H₃O+ Maistuu happamalta, esim. karboksyylihapot

Lisätiedot

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Käsiteltävät aiheet: Mikä aikaansaa sidokset? Mitä eri sidostyyppejä on? Mitkä ominaisuudet määräytyvät sidosten kautta? Chapter 2-1 Atomirakenne Atomi elektroneja

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin

Lisätiedot

Määritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin

Määritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Hapot ja emäkset Määritelmät Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Happo-emäsreaktioita kutsutaan tästä johtuen protoninsiirto eli protolyysi reaktioiksi Protolyysi Happo Emäs Emäs

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.

Lisätiedot

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen! Elektrolyysi MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Monet kemialliset reaktiot ovat palautuvia eli reversiibeleitä. Jo sähkökemian syntyvaiheessa oivallettiin, että on mahdollista rakentaa kahdenlaisia sähkökemiallisia

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

Neutraloituminen = suolan muodostus

Neutraloituminen = suolan muodostus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Neutraloituminen = suolan muodostus Taustaa: Tähän asti ollaan tarkasteltu happojen ja emästen vesiliuoksia erikseen, mutta nyt tarkastellaan mitä tapahtuu, kun happo ja emäs

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 5 25.1.2017 Hapettuminen ja pelkistyminen Alun perin hapettumisella tarkoitettiin aineen yhtymistä happeen l. palamista: 2 Cu + O 2 -> 2

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Määritelmät 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi ja sen sovelluksia

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe tiistaina 26.5.2009 klo 9-12

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe tiistaina 26.5.2009 klo 9-12 1 Helsingin, Jyväskylän, ulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe tiistaina 26.5.2009 klo 9-12 Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa on kaikki sivut 1-11. 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.

Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Helsingin yliopiston kemian valintakoe 10.5.2019 Vastaukset ja selitykset Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Reaktio

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Suolojen liukeneminen veteen 79. Tutki, mitkä seuraavista suoloista ovat niukkaliukoisia ja kirjoita kaikkien suolojen liukenemista kuvaava yhtälö. Suola KCl SrF CaSO NaOH

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014 KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 014 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heterogeeninen tasapaino

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä

Lisätiedot

INNOVATIIVINEN KIERTOTALOUS (INKI)

INNOVATIIVINEN KIERTOTALOUS (INKI) INNOVATIIVINEN KIERTOTALOUS (INKI) 7.2.2018 Ari Väisänen Kriittiset raaka-aineet Euroopan komissio on julkaissut listan kriittisiksi luokitelluista raaka-aineista Kyseisillä raaka-aineilla on Euroopan

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pisteet yhteensä

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pisteet yhteensä 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 12.6. 2013 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkasta, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-13 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Liukoisuus

Liukoisuus Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Kuiva-aine/kosteus Dry matter/moisture Tuhka Ash Hiilihydraatit ja energiasisältö Carbohydrate and energy content

Kuiva-aine/kosteus Dry matter/moisture Tuhka Ash Hiilihydraatit ja energiasisältö Carbohydrate and energy content T042/M18/2012 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PORILAB T042 (EN ISO/IEC 17025) Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

Osa3. Liuosten väkevyyden esittäminen Hapot ja Emäkset, ph-asteikko Neutraloitumisreaktiot Puskuriliuokset

Osa3. Liuosten väkevyyden esittäminen Hapot ja Emäkset, ph-asteikko Neutraloitumisreaktiot Puskuriliuokset Osa3 Liuosten väkevyyden esittäminen Hapot ja Emäkset, ph-asteikko Neutraloitumisreaktiot Puskuriliuokset Liuoksen väkevyyden esitystavat 1. Konsentraatio (mol/l) 2. Massaprosentti (%) 3. Tilavuusprosentti

Lisätiedot

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Hapot, Emäkset ja pk a Opettava tutkija Pekka M Joensuu Jokaisella hapolla on: Arvo, joka kertoo meille kuinka hapan kyseinen protoni on. Helpottaa valitsemaan

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos

Lisätiedot

Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan

Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan 1. Kolmiossa yksi kulma on 60 ja tämän viereisten sivujen suhde 1 : 3. Laske

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 01 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heikko happo polyproottinen

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Reaktiosarjat

Reaktiosarjat Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä on lukuisia.

Käytännön esimerkkejä on lukuisia. PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET

Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä 3.1.2017 RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET TIIVISTELMÄ Päivämäärä 3.1.2016 Laatinut Valtteri Laine, LUT

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN OHJE ST 7.3 / 13.6.2014 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 Yleistä 3 2 Miten efektiivisen annoksen kertymä lasketaan 3 3 Mitä annosmuuntokertoimia efektiivisen annoksen kertymän laskemisessa

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli

Lisätiedot

Syntymäaika. 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 4-14 merkittyihin kohtiin.

Syntymäaika. 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 4-14 merkittyihin kohtiin. 1 Jyväskylän yliopiston kemian valintakoe Keskiviikkona 5.6.2019 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkasta, että tehtäväpaperinipussa on kaikki sivut 1-14. 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 Pisteet yhteensä Pisteet

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 Pisteet yhteensä Pisteet 1 Helsingin, Jyväskylän ja ulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 13.6. 2012 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-10. 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein

Lisätiedot

HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT!

HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT! UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT Ari Väisänen 5.10.2016 TUTKIMUSRYHMÄMME HANKKEITA n Harvinaisten maametallien talteenotto puun- ja turpeenpolton tuhkasta

Lisätiedot

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128

Lisätiedot

Kriittiset metallit uudessa energiateknologiassa. Leena Grandell, Energiasysteemit VTT

Kriittiset metallit uudessa energiateknologiassa. Leena Grandell, Energiasysteemit VTT Kriittiset metallit uudessa energiateknologiassa Leena Grandell, Energiasysteemit VTT 2 Euroopan energiasektori murroksessa Talouskasvu lisää energian kysyntää, erityisesti kehittyvissä maissa Tekninen

Lisätiedot