Pohjois-Karjala Kevät 2007

Transkriptio

1 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Yrittäjät

2 1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja tämän kehitystä kuvaavaa a kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Kevään 27 perustuu noin 37 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä. Tässä kevään 27 alueellisessa raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana ja elinkeinoilmastoa. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yritysten kehittämistarpeita ja - esteitä. Erityiskysymykset koskevat keinoja, joilla edistää yrittäjyyttä, työllistymistä ja yritysten kasvua. Helsingissä Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Pauli Heikkilä toimitusjohtaja Finnvera Oyj

3 2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... 4 AINEISTO Pohjois-Karjalan ja koko maan yritykset Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Suhdannenäkymät osatekijöittäin Pk-yritysten kehittämistarpeet Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet Pk-yritysten työllistämisen esteet Elinkeinoilmasto Pk-yritysten kasvuhakuisuus Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Yrittäjyysilmapiiri Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten laajentuminen Pk-yritysten kasvun edellytykset ja innovaation esteet Finnveran yhteystiedot Suomen Yrittäjien yhteystiedot

4 TIIVISTELMÄ 3 Pk-yritykset odottavat edelleen suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Pohjois-Karjalassa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. Pohjois-Karjalassa toimivista pk-yrityksistä 31 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja 11 prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat selvästi heikommat kuin koko maan pkyrityksillä keskimäärin. Edelliseen kyselyyn verrattuna Pohjois-Karjalassa toimivien pkyritysten yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat selvästi heikommat. Koko maan suhdannenäkymät ovat edellisen kyselyn tasolla. Koko maan ja Pohjois-Karjalan pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua lähes kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia. Suhdannenäkymät ovat alueen yritysten keskuudessa koko maata paremmat investointien osalta. Pohjois-Karjalassa toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella selvästi pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Näkymät henkilökunnan määrän osalta ovat Pohjois-Karjalassa huonommat kuin syksyllä 2. Alueen pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat resurssitekijät sekä kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteeksi. Koko maan pk-yritysten tuloksiin verrattuna kustannustasoon liittyvät tekijät sekä yleinen suhdanne- ja maailmantilanne koetaan alueella suuremmiksi kehittämisen esteiksi kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 7 prosentilla Pohjois-Karjalan pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä vakuuksien puute on pahimpana esteenä kahdella kolmesta, rahoituksen hinta joka kymmenennellä ja rahoituksen saatavuus reilulla neljänneksellä. Pohjois-Karjalan pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat kysynnän riittämättömyys ja epävakaisuus sekä työn sivukulut. Alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, noin joka neljäs pitää kysynnän epävakautta ja joka viides työn sivukuluja työllistämisen esteenä. Yhdellä kolmesta Pohjois-Karjalan ja yhdellä neljästä koko maan pk-yrityksestä ei ole tarvetta työllistää. Pohjois-Karjalan pk-yrityksistä 44 prosenttia on ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisen vuoden aikana, ja koko maan yrityksistä 32 prosenttia. Ulkopuolista rahoitusta aikoo ottaa Pohjois-Karjalassa toimivista pk-yrityksistä 2 prosenttia seuraavan vuoden aikana. Koko maan pk-yritysten keskuudessa ulkopuolista rahoitusta aikoo hankkia 25 prosenttia. Useimmiten alueen yritykset aikovat hankkia rahoitusta koneiden ja laitteiden laajennusja korvausinvestointeihin, käyttöpääomaksi sekä rakennusinvestointeihin. Pohjois- Karjalan pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (71 %) tai Finnverasta (33 %). 18 prosenttia koko maan ja 1 prosenttia Pohjois-Karjalan pk-yrityksistä on pyrkinyt kasvamaan kansainvälistymällä. Pohjois-Karjalan yrityksillä on ollut eniten ongelmia kysyntäodotuksissa kohdemaassa, myyntiorganisaation rakentamisessa sekä kohdemaan verotuksen ja lainsäädännön selvittämisessä. Tärkeimpänä keinona yritysten kasvun kannustamiseksi pidetään sekä koko maan että Pohjois-Karjalan pk-yritysten keskuudessa yritysten ja yrittäjien verotuksen kehittämistä sekä työnantajan sopimusriskin alentamista työllistämisen helpottamiseksi.

5 JOHDANTO 4 Tässä pk-yritysten suhdannenäkymiä käsittelevässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten pk-yritysten (alle 25 henkeä työllistävien yritysten) mielikuvia yleisestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n toimeksiannosta tammi-, helmi- ja maaliskuussa 27. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset pk-yritykset. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 22 sekä Fonecta ProFinder yritysrekisteriä, josta otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Otoskoko on 3782 kohderyhmän vaatimukset täyttävää yritystä. Tutkimusaineisto on kerätty internetkyselyinä Osa vastaajista värvättiin osallistumaan kyselyyn puhelimitse. Tiedonkeruu on toteutettu Taloustutkimus Oy:n CAWI-ohjelmalla (Computer Aided Web Interview). Raportin luvussa Aineisto on esitetty taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä Pohjois-Karjalan osalta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimuksessa tutkimusjohtaja Ville Haikola, yhteyspäällikkö Jyrki Kärpänoja ja markkinatutkija Jarno Rautio, Suomen Yrittäjissä ekonomisti Harri Hietala ja Finnvera Oyj:ssä apulaisjohtaja Tuomo Holopainen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti sivulla olevan kartan mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa). 2) Helsingin, Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan aikasarjoissa ja kuvioissa olevat luvut ovat vuoden 1999 syksyyn asti koko Uudenmaan alueen lukuja. Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 2 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 3) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39 %, huononee 9 % saldoluku = + 3 %

6 AINEISTO 5 Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. TAUSTATIETOJA ALUEELTA HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ: PK-YRITYSBAROMETRI 1/27 - Aineiston rakenne - n= % ALUE POHJOIS-KARJALA % Teollisuus (TOL: D) % PÄÄTOIMIALA Rakentaminen (TOL: F) % Kauppa (TOL: G) 47 2 % Palvelut (TOL:H, I, K, O) 4 3 % Alle 5 henkilöä 18 1 % 5-9 henkilöä 3 17 % HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ LIIKEVAIHTO VUONNA 2 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS YRITYKSELLÄ VIENTITOIMINTAA YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI 1-19 henkilöä 18 1 % 2-49 henkilöä 11 % 5+ henkilöä 11 % Alle,2 milj. euroa %,2 -,49 milj. euroa 28 1 %,5-1,49 milj. euroa % 1,5+ milj. euroa % Ei vastausta 1 1 % Voimakkaasti kasvuhakuinen 13 7 % Kasvaa mahdollisuuksien mukaan 8 38 % Pyrkii säilyttämään asemansa 8 38 % Ei kasvutavoitetta % Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 4 2 % Ei % Kyllä, vie itse suoraan 5 13 % Kyllä, tuotteita viedä osana toisen yrityksen tuotekokonaisuutta 1 9 % % % % Yrittäjä % VASTAAJAN ASEMA Palkattu toimitusjohtaja % Muut 4 2 %

7 PK-YRITYSBAROMETRIN ALUEJAKO 1. Uusimaa, erilliset raportit: - Helsinki - Pääkaupunkiseutu (pl. Helsinki) - Uusimaa (pl. Helsinki ja Pääkaupunkiseutu) 2. Varsinais-Suomi 3. Satakunta 4. Kanta-Häme Päijät-Häme. Pirkanmaa 7. Kymenlaakso 8. Etelä-Karjala 9. Etelä-Savo Pohjois-Savo 11. Pohjois-Karjala 12. Keski-Suomi 13. Etelä-Pohjanmaa 14. Pohjanmaa 15. Keski-Pohjanmaa 1. Pohjois-Pohjanmaa 17. Kainuu Lappi

8 Tutkimustulokset 1 Pohjois-Karjalan ja koko maan yritykset 7 Suomessa oli yritystä vuonna Näistä yrityksistä noin 5 toimi Pohjois- Karjalassa. Pohjois-Karjalassa on rakennusalan, kaupan ja palvelualojen yrityksiä suhteellisesti jonkin verran vähemmän ja teollisuuden yrityksiä suhteellisesti hiukan enemmän kuin koko maassa keskimäärin YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 11 Rakentaminen (F) Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) Muut % Helmikuu 27 Alkuperätunniste 451/JKÄ/VH/JNR/ss/jso KOKO MAA Pohjois-Karjala Toimialan nimen jäljessä on suluissa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 22) mukainen toimialanumero. 1 Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri 2 Yritystiedot, lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Yritysmäärä on arvioitu Tilastokeskuksen alueellisten toimipaikkatietojen perusteella. Alueen yritysmääränä on käytetty lukua, joka on saatu kertomalla alueen toimipaikkojen määrä koko maan yritysten lukumäärän ja toimipaikkojen lukumäärän suhteella.

9 2 Yritykset ja työllisyys 8 Pohjois-Karjalassa toimivissa yksityisen sektorin yrityksissä ja yhteisöissä työskenteli vuonna 24 noin 31 työntekijää 3. Työttömyysaste oli vuonna 2 Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan koko maassa 7,7 % ja Pohjois-Karjalassa 1,3 %. Taulukko 2: Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku % % % % KOKO MAA Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalassa toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella kuitenkin selvästi pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat Pohjois-Karjalassa nyt selvästi huonommat kuin syksyllä 2 (saldoluku tuolloin +12 %). Koko maassa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät hieman huonommat kuin edellisessä kyselyssä, sillä syksyllä 2 henkilökunnan määrän saldoluku oli +2 %. Seuraavassa kuviossa on verrattu Pohjois-Karjalan työllisten määrää (indeksi 1993=1) ja pk-yritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä seuraavan vuoden aikana 4. Tuorein käytettävissä oleva tieto on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta vuodelta HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN VUODEN AIKANA SEKÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄN TILASTOITU MUUTOS Työllisten määrä (indeksi 1993=1) /9 1/97 2/97 Maaliskuu 27 Alkuperätunniste 451/JKÄ/VH/JNR/ss/jso 1/98 2/98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 Odotettu henkilöstön muutos, KOKO MAA Työllisten määrän muutos, KOKO MAA 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/ 2/ 1/7 Odotettu henkilöstön muutos, Pohjois-Karjala Työllisten määrän muutos, Pohjois-Karjala Henkilökunnan määrä saldoluku (%) 3 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto. 4 Kysymysmuoto muuttui 1/2. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

10 3 Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Taulukko 3.1: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku % % % % KOKO MAA Pohjois-Karjala Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Pohjois- Karjalassa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. Pohjois-Karjalassa toimivista pkyrityksistä nyt 31 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja 11 prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pkyritysten yleiset suhdannenäkymät ovat selvästi heikommat kuin koko maan pkyrityksillä keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten yleisten suhdannenäkymien kehitys tutkimusjaksosta 2/94 lähtien. Syksyn 2 tilanteeseen verrattuna ovat Pohjois- Karjalassa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana selkeässä laskussa. Koko maan keskimääräiset suhdannenäkymät ovat pysyneet ennallaan YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA 7 5 Saldoluku (%) Maaliskuu 27 Alkuperätunniste 451/JKÄ/VH/JNR/ss/jso 2/94 1/95 2/95 1/9 2/9 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 KOKO MAA 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 Pohjois-Karjala 1/4 2/4 1/5 2/5 1/ 2/ 1/7

11 3.2 Suhdannenäkymät osatekijöittäin 1 Taulukko 3.2:Pk-yritysten suhdannenäkymät osatekijöittäin seuraavan vuoden kuluttua. Liikevaihto Investointien Viennin Tuonnin Tuotanto- Yrityksen Vaka- Tuotekehityspanostukset arvo arvo arvo kustannuksetkannattavuus varaisuus KOKO MAA Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Pohjois-Karjala Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Koko maan ja Pohjois-Karjalan pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden, paitsi Pohjois-Karjalassa tuonnin arvon, suhteen edelleen positiivisia. Pohjois-Karjalassa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä paremmat investointien arvon osalta ja koko maan tasolla tuotekehityspanostusten kohdalla. Liikevaihdon, viennin ja tuonnin arvon, tuotantokustannusten, kannattavuuden ja vakavaraisuuden nousua ennakoi Pohjois- Karjalassa harvempi kuin koko maassa keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten liikevaihdon ja yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymien 5 kehitys jaksosta 2/94 lähtien. Yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymät ovat Pohjois-Karjalassa selvästi laskeneet ja liikevaihdon näkymät ovat ennallaan syksyn 2 kyselyyn verrattuna. Koko maan suhdannenäkymät ovat näiden kahden tekijän osalta lievässä laskussa SUHDANNENÄKYMÄT SEURAAVAN VUODEN KULUTTUA 5 Saldoluku (%) Maaliskuu 27 Alkuperätunniste 451/JKÄ/VH/JNR/ss/jso 2/94 1/95 2/95 1/9 2/9 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/ Liikevaihto, KOKO MAA Liikevaihto, Pohjois-Karjala 2/ 1/1 2/1 1/2 Yrityksen kannattavuus, KOKO MAA 5 Kysymysmuoto muuttui 1/2. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana. 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/ 2/ 1/7 Yrityksen kannattavuus, Pohjois-Karjala

12 4 Pk-yritysten kehittämistarpeet 11 Taulukko 4: Pk-yrityksillä eniten kehittämistarvetta tällä hetkellä. KOKO MAA Pohjois- Karjala % % Johtaminen 5 3 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Vienti ja kansainvälistyminen 3 3 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 8 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 1 1 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta 13 9 Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 2 1 Ei kehittämistarvetta/ Ei osaa sanoa 8 1 Koko maan ja Pohjois-Karjalan alueen pk-yritysten kehittämistarpeet ovat melko samankaltaisia. Pohjois-Karjalan pk-yrityksissä koetaan olevan koko maan keskiarvon tavoin eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta sekä alueen että koko maan pk-yrityksillä on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Pohjois-Karjalassa henkilöstön koulutuksessa koetaan olevan muutaman prosenttiyksikön verran enemmän kehittämistarvetta kuin koko maassa keskimäärin. Yhteistyöhön/verkottumiseen ja alihankintaan, tuotantoon ja materiaalitoimintoihin sekä henkilöstön kehittämiseen liittyvät kehittämistarpeet ovat vähentyneet Pohjois-Karjalassa toimivien pk-yritysten keskuudessa syksyn 2 tilanteeseen verrattuna. Markkinointiin ja myyntiin liittyvät tarpeet ovat sen sijaan nousseet PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET Pohjois-Karjala 4 3 % 2 1 2/98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/ 2/ 1/7 Maaliskuu 27 Alkuperätunniste 451/JKÄ/VH/JNR/ss/jso Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta

13 5 Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet 12 Taulukko 5: Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet. KOKO MAA Pohjois- Karjala % % YRITYSTOIMINNAN SÄÄTELY byrokratia 2 1 työlainsäädäntö 1 1 työehtosopimukset 1 muu sääntely 2 3 KUSTANNUSTASO verotus 3 5 palkkataso 2 3 työn sivukulut 7 7 muut tuotantokustannukset 3 2 KILPAILUTILANNE kireä kilpailutilanne 1 1 markkinoiden liiallinen keskittyminen 2 julkisen sektorin elinkeinotoiminta 1 markkinoita vääristävät tuet 1 1 harmaa talous, konkurssit jne. 1 - kysynnän riittämättömyys 2 1 RAHOITUS 8 7 rahoituksen saatavuus 2 2 rahoituksen hinta 2 1 vakuuksien puute 4 4 RESURSSITEKIJÄT ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 1 1 alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 3 4 toimitilat 3 5 koneet ja laitteet 1 2 muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet 4 5 YLEINEN SUHDANNE- /MAAILMANTILANNE 8 1 MUUT TEKIJÄT 7 1 EI OSAA SANOA 3 2 Pohjois-Karjalassa pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat resurssitekijät sekä kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteeksi. Koko maan pk-yritysten tuloksiin verrattuna kustannustasoon liittyvät tekijät sekä yleinen suhdanne-/maailmantilanne koetaan suuremmiksi kehittämisen esteiksi kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 7 prosentilla Pohjois- Karjalan pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä vakuuksien puute on pahimpana esteenä kahdella kolmesta, rahoituksen saatavuus noin joka neljännellä ja rahoituksen hinta joka kymmenellä alueen pk-yrityksistä. Pohjois-Karjalassa toimivat pk-yritykset kokevat nyt rahoituksen olevan hieman pienempi kehittämisen este kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. Koko maassa kasvuhakuiset pk-yritykset pitävät rahoitusta kokonaisuudessaan nyt suurempana kehittämisen esteenä verrattuna syksyn 2 tilanteeseen. Pohjois-Karjalan alueella rahoituksen merkitys kehittämisen esteenä on Voimakkaasti kasvuhakuiset ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivät pk-yritykset yhteensä.

14 13 selvästi voimistunut viime syksystä sekä kasvuhakuisten että kaikkien pk-yritysten keskuudessa. 5.1 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET - Rahoitus - n=kaikki vastaajat/rahoitus suurin kehittämisen este Kaikki vastaajat RAHOITUS Vastaajat, joille rahoitus kehittämisen pahin este 7 8 KOKO MAA (n=3782/275) Pohjois-Karjala (n=178/12) Rahoituksen saatavuus Rahoituksen hinta 1 21 Vakuuksien puute 5 3 Maaliskuu 27 Alkuperätunniste 451/JKÄ/VH/JNR/ss/jso %

15 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET - Rahoitus kokonaisuudessaan % / 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/ 2/ 1/7 KOKO MAA, kaikki pk-yritykset KOKO MAA, kasvuhakuiset pk-yritykset * Maaliskuu 27 Alkuperätunniste 451/JKÄ/VH/JNR/ss/jso Pohjois-Karjala, kaikki pk-yritykset Pohjois-Karjala, kasvuhakuiset pk-yritykset * *) Yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

16 Pk-yritysten työllistämisen esteet 15 Pohjois-Karjalan pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus ja työn sivukulut. Kysyntää pitää työllistämisen suurimpana esteenä noin joka neljäs ja sivukuluja noin joka viides niistä alueen pkyrityksistä joilla on tarve työllistää. Koko maan tasolla näiden kahden lisäksi myös työvoiman saatavuus koettiin usein työllistämisen esteeksi. Yhdellä kolmesta Pohjois- Karjalan ja yhdellä neljästä koko maan pk-yrityksestä ei ole tarvetta työllistää. Ei ole tarvetta työllistää SEURAAVAT % NIISTÄ, JOILLA ON TARVE TYÖLLISTÄÄ Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus Palkkataso Työn sivukulut Irtisanomiseen liittyvä riski Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet Työvoiman saatavuus Verotus Yhtiön toimitilat Jokin muu Maaliskuu 27 Alkuperätunniste 451/JKÄ/VH/JNR/ss/jso. PK-YRITYSTEN TYÖLLISTÄMISEN SUURIN ESTE n=kaikki vastaajat/yrityksellä tarve työllistää KOKO MAA (n=375/284) Pohjois-Karjala (n=177/12) %

17 7 Elinkeinoilmasto 1 Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ollaan Pohjois- Karjalassa tyytymättömämpiä kuin koko maassa keskimäärin. Selvästi tyytyväisimpiä Pohjois-Karjalassa sijaitsevat pk-yritykset ovat alueen viihtyisyyteen asuinympäristönä. Tyytymättömimpiä alueella ollaan elinkeinopolitiikkaan kokonaisuudessaan sekä sijaintikunnan ja yrityksen väliseen yhteistyöhön. Pohjois-Karjalassa pk-yritykset ovat koko maan pk-yrityksiä tyytymättömämpiä lähes kaikkien osatekijöiden osalta, mihin merkittävimmän poikkeuksen muodostaa viihtyisyys asuinympäristönä. Kokonaisuutena tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on Pohjois-Karjalassa syksyn 2 tasolla. Koko maan keskimääräinen tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on lievässä laskussa. Aiemmin kysytty tekijä yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut ei ole ollut mukana kyselyssä vuodesta 2 lähtien. ELINKEINOILMASTO Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus Toimitilojen ja tonttien saatavuus Liikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut Yksityiset yrityspalvelut Viihtyisyys asuinympäristönä Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta Yhteistyömahd. yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan Maaliskuu 27 Alkuperätunniste 451/JKÄ/VH/JNR/ss/jso ELINKEINOILMASTO n=kaikki vastaajat Indeksi KOKO MAA (n=3782) Pohjois-Karjala (n=178)

18 ELINKEINOILMASTO - Keskiarvo sijaintikunnan elinkeinoilmastoa koskevista väittämistä Indeksi 2 1 2/98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/ 2/ 1/7 Maaliskuu 27 Alkuperätunniste 451/JKÄ/VH/JNR/ss/jso KOKO MAA Pohjois-Karjala

19 8 Pk-yritysten kasvuhakuisuus 18 Taulukko : Pk-yritysten kasvuhakuisuus. KOKO MAA Pohjois- Karjala % % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 9 Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 4 39 Pyrimme säilyttämään asemamme Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 1 14 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 2 2 Pohjois-Karjalassa on suhteellisesti vähemmän voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä kuin koko maassa keskimäärin. Yrityksen toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana ennakoi kaksi prosenttia koko maan ja Pohjois-Karjalan pk-yrityksistä. Tärkeimpänä kasvukeinonaan alueen pk-yritykset pitävät uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä, yhteistyön lisäämistä muiden yritysten kanssa sekä myynnin ja markkinoinnin lisäämistä. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on Pohjois-Karjalassa nyt yhteensä 45 prosenttia. Koko maan yrityksistä näitä on 49 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on laskenut koko maassa samoin kuin Pohjois-Karjalan alueella. Kokonaisuutena kasvuhakuisten pk-yritysten osuus alueella on laskenut syksyn 2 tilanteeseen verrattuna. Kasvuhakuisten osuus on laskenut myös hiukan koko maassa keskimäärin. 8. PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS - Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä % /98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/ 2/ 1/7 Maaliskuu 27 Alkuperätunniste 451/JKÄ/VH/JNR/ss/jso KOKO MAA Pohjois-Karjala

20 9 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset 19 Taulukko 7: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä. KOKO MAA Pohjois- Karjala % % SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOS ODOTETTAVISSA LÄHIMMÄN 5 VUODEN AIKANA Ei 7 59 Kyllä, 1-2 vuoden sisällä 9 11 Kyllä, 3-5 vuoden sisällä 13 1 Ei osaa sanoa 1 13 Pohjois-Karjalan alueella on sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa lähimmän viiden vuoden aikana noin joka neljännessä pk-yrityksessä. Suurimmat haasteet sukupolven- tai omistajanvaihdosta aikoville yrityksille Pohjois-Karjalan alueella ovat arvon määritys ja jatkajan löytyminen. 9. ODOTETTAVISSA OLEVAT ONGELMAT SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA - Yritykset, joissa vaihdos odotettavissa lähimmän 5 vuoden aikana - n=sukupolven-/omistajanvaihdos viiden vuoden sisällä Arvonmääritys 4 51 Jatkajan löytyminen 42 4 KOKO MAA (n=923) Verotus Pohjois-Karjala (n=4) Rahoitus Yhtiö- tai sopimusjuridiikka 3 32 Maaliskuu 27 Alkuperätunniste 451/JKÄ/VH/JNR/ss/jso %

21 1 Yrittäjyysilmapiiri 2 Koko maan keskimääräinen kokonaisindeksi yrittäjyysilmapiirille on negatiivinen -, kun taas Pohjois-Karjalassa se on +1. Indeksin osatekijöistä oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä sekä kansalaisten suhtautuminen arvioidaan positiivisiksi tekijöiksi. Julkisen vallan asenne ja toimet arvioidaan selkeästi negatiivisiksi sekä Pohjois-Karjalan että koko maan osalta. Julkisten rahoittajien asenne yrittäjyyteen arvioidaan Pohjois-Karjalan alueella selvästi paremmaksi kuin koko maassa keskimäärin. Myös markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen arvioidaan Pohjois-Karjalan alueella koko maata paremmaksi. Markkinaehtoisien rahoittajien asenne saa paremman arvioin julkiseen puoleen verrattuna. 1. YRITTÄJYYSILMAPIIRI n=kaikki vastaajat Oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä Kansalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen 8 13 Julkisen vallan asenne ja konkreettinen toiminta yrittäjyyden edistämiseksi valtakunnallisella tasolla KOKO MAA (n=3782) Pohjois-Karjala (n=178) Julkisen vallan asenne ja konkreettinen toiminta yrittäjyyden edistämiseksi alueellisella/paikallisella tasolla KOKONAISINDEKSI (yllä mainituista 4:stä tekijästä) - 1 Julkisten rahoittajien asenne yrittäjyyteen Markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen Maaliskuu 27 Alkuperätunniste 451/JKÄ/VH/JNR/ss/jso Indeksi

22 11 Pk-yritysten rahoitus 21 Pohjois-Karjalan alueen yrityksistä 44 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 32 prosenttia. Ehtojen kiristymistä luoton saannissa oli huomannut Pohjois-Karjalassa 2 prosenttia niistä yrityksistä, jotka olivat ottaneet ulkopuolista rahoitusta, ja koko maassa keskimäärin puolestaan 2 prosenttia. 2 prosenttia Pohjois-Karjalassa toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Koko maan pk-yritysten keskuudessa ulkopuolista rahoitusta aikoo hankkia 25 prosenttia. Useimmiten alueen yritykset aikovat hankkia rahoitusta koneiden ja laitteiden laajennus- ja korvausinvestointeihin, käyttöpääomaksi ja rakennusinvestointeihin. Pohjois-Karjalan pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (71 %) tai Finnverasta (33 %). Pääomasijoittajilta rahoitusta aikoo hakea prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. 11. MIHIN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN AIKOO OTTAA ULKOPUOLISTA RAHOITUSTA - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitusta - Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin Käyttöpääomaksi (yrityksen kasvun vaatima lisäkäyttöpääoma) Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin Rakennusinvestointeihin Yrityksen kehittämishankkeisiin Omistusjärjestelyihin/ yrityskauppoihin Toimitusaikaiseen rahoitukseen/ vakuuksiin Kansainvälistymiseen Viennin rahoitukseen/ vientiriskien kattamiseen Muuhun tarkoitukseen Ei vastausta Maaliskuu 27 Alkuperätunniste 451/JKÄ/VH/JNR/ss/jso n=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta KOKO MAA (n=151) Pohjois-Karjala (n=45) %

23 22 Pankista 12. MISTÄ AIKOO HAKEA RAHOITUSTA - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitusta - n=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta 71 8 Finnverasta 2 33 Pääomasijoittajilta 9 KOKO MAA (n=151) Pohjois-Karjala (n=45) Vakuutusyhtiöltä 1 4 Muualta Ei vastausta Maaliskuu 27 Alkuperätunniste 451/JKÄ/VH/JNR/ss/jso %

24 12 Pk-yritysten laajentuminen 23 Koko maan pk-yrityksistä 4 prosenttia ilmoittaa aikovansa perustaa tytäryhtiön ulkomaille seuraavan kolmen vuoden aikana. prosenttia puolestaan aikoo perustaa tytäryhtiön kotimaahan. Pohjois-Karjalassa 4 prosenttia aikoo perustaa tytäryhtiön ulkomaille ja 5 prosenttia kotimaahan. Pohjois-Karjalassa toimivista pk-yrityksistä keskimäärin 1 prosenttia ja koko maan pkyrityksistä keskimäärin 18 prosenttia on pyrkinyt kasvamaan kansainvälistymällä. Eniten ongelmia Pohjois-Karjalan yrityksillä on ollut kysyntäodotuksissa oletetuilla markkinaalueilla, myyntiorganisaation rakentamisessa ja kohdemaan verotuksen sekä lainsäädännön selvittämisessä. Koko maan tasolla eniten ongelmia on ollut kysynnässä sekä myyntiorganisaation rakentamisessa. Niistä koko maan pk-yrityksistä, jotka ovat pyrkineet kasvamaan kansainvälistymällä, 33 prosentilla ei ollut ilmennyt odotettua suurempia vaikeuksia. Pohjois-Karjalan alueella vaikeuksia ei ollut ilmennyt 28 prosentilla kansainvälistyneistä pk-yrityksistä. 13. ONKO KANSAINVÄLISTYMISESSÄ ILMENNYT VAIKEUKSIA/HANKALUUKSIA, JOTKA OVAT OLLEET ODOTETTUA SUUREMMAT Ei ole ilmennyt vaikeuksia Kysyntä oletetuilla markkinaalueille ei vastannut odotuksia Myyntiorganisaation rakentaminen/ myyntiagentuurin valinta epäonnistui Kohdemaan lainsäädännön/verotuksen/ ym. selvittäminen vaikeaa Paikallisten työntekijöiden rekrytoinnissa ja/tai osaamisessa ongelmia tai puutteita Paikallisessa johtamisessa osaamisessa/ luotettavuudessa puutteita Rahoituksen järjestämisessä hankaluuksia Sopivien neuvontapalvelujen löytäminen Suomesta hankalaa Toimitilojen järjestämisessä ongelmia Tuotteet eivät vastanneet asiakkaiden tarpeita Muu Ei vastausta n=yritys on pyrkinyt kasvamaan kansainvälistymällä KOKO MAA (n=795) Pohjois-Karjala (n=31) Maaliskuu 27 Alkuperätunniste 451/JKÄ/VH/JNR/ss/jso %

25 24 Koko maan pk-yrityksistä 7 prosenttia aikoo laajentaa toimintaansa yritysostoin kotimaassa ja 1 prosentti ulkomailla. Pohjois-Karjalan pk-yrityksistä prosenttia aikoo laajentaa toimintaansa yritysostoin kotimaassa ja 1 prosentti ulkomailla. Koko maan tasolla kaksi kolmasosaa ja Pohjois-Karjalassa puolet yritysostoja kaavailevista aikoo löytää myytävänä olevat yritykset yrittäjäkollegoiden kautta. 39 prosenttia koko maan yritysostoja aikovista pk-yrityksistä ja 49 prosenttia Pohjois-Karjalan vastaavista yrityksistä käyttää asiakaskontaktejaan myytävänä olevien yritysten löytämiseen. 14. MISTÄ AIKOO LÖYTÄÄ MYYTÄVÄNÄ OLEVAN YRITYKSEN/YRITYKSET n=yritys aikoo kasvaa yritysostoin Yrittäjäkollegoiden kautta 51 5 Asiakaskontaktien kautta Kotimaisten/ulkomaisten yrityskauppakonsulttien kautta Internetissä olevien osto- ja myyntipalvelujen kautta KOKO MAA (n=413) Pohjois-Karjala (n=14) Kotimaisten/ulkomaisten rahoittajien kautta 9 Tilitoimiston kautta 4 Muuta kautta 9 22 Ei vastausta 3 Maaliskuu 27 Alkuperätunniste 451/JKÄ/VH/JNR/ss/jso %

26 13 Pk-yritysten kasvun edellytykset ja innovaation esteet 25 Yritysten ja yrittäjien verotuksen kehittämistä sekä työnantajan sopimusriskin alentamista työllistämisen helpottamiseksi pidetään sekä koko maan että Pohjois-Karjalan pk-yritysten keskuudessa kahtena tärkeimpänä keinona yritysten kasvun kannustamiseksi. Noin viidennes sekä koko maan että Pohjois-Karjalan yrityksistä pitää verotusta tärkeimpinä tekijöinä ja Pohjois-Karjalassa neljännes pitää sopimusriskin alentamista tärkeimpänä yritysten kasvun kannalta. Kehittää yritysten ja yrittäjien verotusta Kehittää yrittäjien koulutusta/osaamista Helpottaa osaavan työvoiman saantia Lisätä riskirahoitusta ja/tai alentaa riskirahoituksen hintaa Lisätä kasvumahdollisuuksia hyödyntämällä yritystoimintaa entistä enemmän julkisten palveluiden tuotannossa Lisätä yrityksille suunnattua julkista rahoitusta 1 Parantaa neuvontapalveluita YRITYSTEN KASVUN KANNALTA ON KAIKKEIN TÄRKEINTÄ Helpottaa työllistämistä alentamalla työnantajan sopimusriskiä Vähentää byrokratiaa Lieventää riskiä mm. kehittämällä maksukyvyttömyysmenettelyä konkurssin kohdatessa Ei mikään näistä/ei osaa sanoa n=kaikki vastaajat KOKO MAA (n=3782) Pohjois-Karjala (n=178) Maaliskuu 27 Alkuperätunniste 451/JKÄ/VH/JNR/ss/jso %

27 2 Innovaatiotoiminnan kannalta kaikkein ongelmallisimpana pidetään sekä koko maassa keskimäärin että Pohjois-Karjalan alueella yritysten resurssipulaa. 39 prosenttia koko maan pk-yrityksistä ja 43 prosenttia Pohjois-Karjalan pk-yrityksistä mainitsi resurssipulan innovaatiotoiminnan ongelmallisimpana tekijänä. 1. INNOVAATIOTOIMINNAN KANNALTA KAIKKEIN ONGELMALLISINTA ON, ETTÄ n=kaikki vastaajat Yrityksessä ei ole resursseja (aikaa/sopivia henkilöitä) Ei ole selkeää neuvontaketjua, joka tukisi innovaation jalostamista ideasta lopulliseksi tuotteeksi/palveluksi Ei ole saatavissa rahoitusta KOKO MAA (n=3782) Pohjois-Karjala (n=178) Ei ole osaavia/sopivia julkisia neuvontaorganisaatioita 4 Ei ole sopivia yhteistyötahoja (tutkimus/oppilaitokset) 4 4 Ei mikään näistä/ei osaa sanoa Maaliskuu 27 Alkuperätunniste 451/JKÄ/VH/JNR/ss/jso %

28 Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 11, 11 Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 4 PL 1127, 7111 Kuopio Faksi Finnvera Oyj valtakunnallinen vaihde Internet: Aluekonttorit Helsinki (Pääkaupunkiseutu) Eteläesplanadi 8 PL 249, 11 Helsinki Faksi Uusimaa Eteläesplanadi 8 PL 11, 11 Helsinki Faksi Joensuu Torikatu 9 A, 81 Joensuu Faksi Jyväskylä Sepänkatu 4, 41 Jyväskylä Faksi Kajaani Kauppakatu 1, 871 Kajaani Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 4 PL 1127, 7111 Kuopio Faksi Pori Valtakatu, 281 Pori Faksi Rovaniemi Maakuntakatu 1 PL 8151, 911 Rovaniemi Faksi Seinäjoki Kauppatori 1-3, 1 Seinäjoki Faksi Tampere Hämeenkatu 9 PL 559, 3311 Tampere Faksi Turku Eerikinkatu 2, 21 Turku Faksi Vaasa Pitkäkatu 55, 51 Vaasa Faksi Lahti Laiturikatu 2, 5. kerros, 1514 Lahti Faksi Lappeenranta Snellmaninkatu 1, 531 Lappeenranta Faksi Mikkeli Linnankatu 5, 51 Mikkeli Faksi Oulu Asemakatu 37, 91 Oulu Faksi Pietarin-edustusto Finnveran Pietarin-edustusto c/o Finpro 29, Bolshaya Konyushennaya Saint-Petersburg Russia Puhelin Faksi

29 Mannerheimintie 7 A PL 999, 11 Helsinki Puhelin (9) , faksi (9) Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Snellmaninkatu 1, 531 Lappeenranta p. (5) 1 2, f. (5) Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Alvar Aallon katu 3, 1 Seinäjoki p. () 42 5, f. () Etelä-Savon Yrittäjät ry Linnankatu 5 PL 24, 511 Mikkeli p. (15) , f. (15) Helsingin Yrittäjät Kellosilta 2 D, 2. krs. 52 Helsinki p. (9) 12 23, f. (9) Hämeen Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 11 A, 131 Hämeenlinna p. (3) , f. (3) Kainuun Yrittäjät ry Kauppakatu 2 A, 871 Kajaani p. (8) , f. (8) Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, 71 Kokkola p. () , f. () Keski-Suomen Yrittäjät ry Sepänkatu 4, 41 Jyväskylä p , f Kymen Yrittäjät ry Käsityöläiskatu 4, 451 Kouvola p. (5) , f. (5) Lapin Yrittäjät ry Maakuntakatu 1, 92 Rovaniemi p. (1) 42, f. (1) Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5, 941 Kemi p. (1) , f. (1) Pirkanmaan Yrittäjät ry Kehräsaari B-rappu PL 7, 3321 Tampere p. (3) 251 5, f. (3) Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 17 B, 81 Joensuu p. (13) , f. (13) Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Uusikatu 4 A 2. krs., 91 Oulu p. (8) , f. (8) Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Rautatienkatu 2 B 4, 1511 Lahti p. (3) , f. (3) Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Tapiolan keskustorni 8. krs, 21 Espoo p. (9) , f. (9) Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät ry - Kust-Österbottens Företagare rf Hietasaarenkatu, 51 Vaasa p. () 35 8, f. () Satakunnan Yrittäjät ry Isolinnankatu 24 PL 45, 2811 Pori p. (2) 34 99, f. (2) Savon Yrittäjät ry Haapaniemenkatu 4, 711 Kuopio p. (17) 38 5, f. (17) Uudenmaan Yrittäjät - Nylands Företagare ry Rantakatu 1, 2. krs, 44 Järvenpää p. (9) , f. (9) Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Brahenkatu 2, 21 Turku p. (2) , f. (2)

30 Pohjois-Karjalan Yrittäjät Kauppakatu 17 B, 81 Joensuu Puhelin (13) Faksi (13) Mannerheimintie 7 A PL 999, 11 Helsinki Puhelin (9) Faksi (9) toimisto@yrittajat.fi Joensuu Torikatu 9 A, 81 Joensuu Faksi Finnvera Oyj Valtakunnallinen vaihde: Internet: Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 11, 11 Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 4 PL 1127, 7111 Kuopio Faksi