Kymenlaakso Kevät 2007

Transkriptio

1 Kymenlaakso Kevät 27 Kymen Yrittäjät

2 1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja tämän kehitystä kuvaavaa a kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Kevään 27 perustuu noin 37 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä. Tässä kevään 27 alueellisessa raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana ja elinkeinoilmastoa. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yritysten kehittämistarpeita ja - esteitä. Erityiskysymykset koskevat keinoja, joilla edistää yrittäjyyttä, työllistymistä ja yritysten kasvua. Helsingissä Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Pauli Heikkilä toimitusjohtaja Finnvera Oyj

3 2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... AINEISTO Kymenlaakson ja koko maan yritykset Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Suhdannenäkymät osatekijöittäin... 1 Pk-yritysten kehittämistarpeet Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet Pk-yritysten työllistämisen esteet Elinkeinoilmasto Pk-yritysten kasvuhakuisuus Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Yrittäjyysilmapiiri Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten laajentuminen Pk-yritysten kasvun edellytykset ja innovaation esteet Finnveran yhteystiedot Suomen Yrittäjien yhteystiedot

4 TIIVISTELMÄ 3 Pk-yritykset odottavat edelleen suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Kymenlaaksossa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. Kymenlaaksossa toimivista pk-yrityksistä 36 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja yksi prosentti yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pkyritysten yleiset suhdannenäkymät ovat hiukan paremmat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Edelliseen kyselyyn verrattuna Kymenlaaksossa toimivien pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat paremmat. Koko maan suhdannenäkymät ovat edellisen kyselyn tasolla. Koko maan ja Kymenlaakson pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia. Suhdannenäkymät ovat alueen yritysten keskuudessa koko maata paremmat liikevaihdon, tuonnin arvon, tuotantokustannusten, yrityksen kannattavuuden ja vakavaraisuuden sekä tuotekehityspanostusten osalta. Kymenlaaksossa toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana, ja henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Näkymät henkilökunnan määrän osalta ovat Kymenlaaksossa selvästi paremmat kuin syksyllä 26. Alueen pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät sekä resurssitekijät. Kilpailun kireys ja resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteeksi. Koko maan pk-yritysten tuloksiin verrattuna kilpailutilanteeseen ja yleiseen suhdanteeseen liittyvät tekijät sekä yritystoiminnan säätely koetaan alueella suuremmiksi kehittämisen esteiksi kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 7 prosentilla Kymenlaakson pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä rahoituksen saatavuus on pahimpana esteenä yli puolella ja rahoituksen hinta 3 prosentilla. Kymenlaakson pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus ja työn sivukulut. Alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, noin joka kolmas pitää työvoiman saatavuutta ja joka viides työn sivukuluja työllistämisen esteenä. Yhdellä viidestä Kymenlaakson ja yhdellä neljästä koko maan pk-yrityksestä ei ole tarvetta työllistää. Kymenlaakson pk-yrityksistä 29 prosenttia on ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisen vuoden aikana, ja koko maan yrityksistä 32 prosenttia. Ulkopuolista rahoitusta aikoo ottaa Kymenlaaksossa toimivista pk-yrityksistä 17 prosenttia seuraavan vuoden aikana. Koko maan pk-yritysten keskuudessa ulkopuolista rahoitusta aikoo hankkia 25 prosenttia. Useimmiten alueen yritykset aikovat hankkia rahoitusta rakennusinvestointeihin sekä koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin. Kymenlaakson pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (96 %) tai Finnverasta (2 %). 18 prosenttia sekä koko maan että Kymenlaakson pk-yrityksistä on pyrkinyt kasvamaan kansainvälistymällä. Kymenlaaksolaisilla yrityksillä on ollut eniten ongelmia kohdemaan lainsäädännön ja verotuksen selvittämisessä. 26 prosentilla kymenlaaksolaisista yrityksistä on ollut vaikeuksia tämän tekijän suhteen. Tärkeimpänä keinona yritysten kasvun kannustamiseksi pidetään sekä koko maan että Kymenlaakson pk-yritysten keskuudessa yritysten ja yrittäjien verotuksen kehittämistä sekä työnantajan sopimusriskin alentamista työllistämisen helpottamiseksi. Noin neljännes alueen ja viidennes koko maan vastaajista piti verotuksen kehittämistä tärkeimpänä tekijänä.

5 JOHDANTO Tässä pk-yritysten suhdannenäkymiä käsittelevässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten pk-yritysten (alle 25 henkeä työllistävien yritysten) mielikuvia yleisestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n toimeksiannosta tammi-, helmi- ja maaliskuussa 27. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset pk-yritykset. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 22 sekä Fonecta ProFinder yritysrekisteriä, josta otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Otoskoko on 3782 kohderyhmän vaatimukset täyttävää yritystä. Tutkimusaineisto on kerätty internetkyselyinä Osa vastaajista värvättiin osallistumaan kyselyyn puhelimitse. Tiedonkeruu on toteutettu Taloustutkimus Oy:n CAWI-ohjelmalla (Computer Aided Web Interview). Raportin luvussa Aineisto on esitetty taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä Kymenlaakson osalta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimuksessa tutkimusjohtaja Ville Haikola, yhteyspäällikkö Jyrki Kärpänoja ja markkinatutkija Jarno Rautio, Suomen Yrittäjissä ekonomisti Harri Hietala ja Finnvera Oyj:ssä apulaisjohtaja Tuomo Holopainen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti sivulla 6 olevan kartan mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa). 2) Helsingin, Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan aikasarjoissa ja kuvioissa olevat luvut ovat vuoden 1999 syksyyn asti koko Uudenmaan alueen lukuja. Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 26 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 3) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39 %, huononee 9 % saldoluku = + 3 %

6 AINEISTO 5 Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. TAUSTATIETOJA ALUEELTA HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ: PK-YRITYSBAROMETRI 1/27 - Aineiston rakenne - n= % ALUE KYMENLAAKSO 96 3 % Teollisuus (TOL: D) % PÄÄTOIMIALA Rakentaminen (TOL: F) 9 9 % Kauppa (TOL: G) 2 21 % Palvelut (TOL:H, I, K, O) 52 5 % Alle 5 henkilöä % 5-9 henkilöä % HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ LIIKEVAIHTO VUONNA 26 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS YRITYKSELLÄ VIENTITOIMINTAA YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI 1-19 henkilöä 19 2 % 2-9 henkilöä 9 9 % 5+ henkilöä 1 1 % Alle,2 milj. euroa 2 21 %,2 -,9 milj. euroa %,5-1,9 milj. euroa 2 25 % 1,5+ milj. euroa 3 35 % Ei vastausta % Voimakkaasti kasvuhakuinen % Kasvaa mahdollisuuksien mukaan 38 % Pyrkii säilyttämään asemansa % Ei kasvutavoitetta 9 9 % Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 1 1 % Ei 7 77 % Kyllä, vie itse suoraan % Kyllä, tuotteita viedä osana toisen yrityksen tuotekokonaisuutta 1 1 % % % % Yrittäjä % VASTAAJAN ASEMA Palkattu toimitusjohtaja % Muut 7 7 %

7 PK-YRITYSBAROMETRIN ALUEJAKO 1. Uusimaa, erilliset raportit: - Helsinki - Pääkaupunkiseutu (pl. Helsinki) - Uusimaa (pl. Helsinki ja Pääkaupunkiseutu) 2. Varsinais-Suomi 3. Satakunta. Kanta-Häme Päijät-Häme 6. Pirkanmaa 7. Kymenlaakso 8. Etelä-Karjala 9. Etelä-Savo Pohjois-Savo 11. Pohjois-Karjala 12. Keski-Suomi 13. Etelä-Pohjanmaa 1. Pohjanmaa 15. Keski-Pohjanmaa 16. Pohjois-Pohjanmaa 17. Kainuu Lappi

8 Tutkimustulokset 1 Kymenlaakson ja koko maan yritykset 7 Suomessa oli yritystä vuonna Näistä yrityksistä noin 73 toimi Kymenlaaksossa. Kymenlaaksossa on kaupan ja rakennusalojen yrityksiä suhteellisesti aavistuksen enemmän kuin koko maassa keskimäärin YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 1 Rakentaminen (F) 13 1 Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) 2 2 Muut % Helmikuu 27 KOKO MAA Kymenlaakso Kevät 27 Toimialan nimen jäljessä on suluissa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 22) mukainen toimialanumero. 1 Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri 2 Yritystiedot, lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Yritysmäärä on arvioitu Tilastokeskuksen alueellisten toimipaikkatietojen perusteella. Alueen yritysmääränä on käytetty lukua, joka on saatu kertomalla alueen toimipaikkojen määrä koko maan yritysten lukumäärän ja toimipaikkojen lukumäärän suhteella.

9 2 Yritykset ja työllisyys 8 Kymenlaaksossa toimivissa yksityisen sektorin yrityksissä ja yhteisöissä työskenteli vuonna 2 noin 26 työntekijää 3. Työttömyysaste oli vuonna 26 Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan koko maassa 7,7 % ja Kymenlaaksossa 9,1 %. Taulukko 2: Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku % % % % KOKO MAA Kymenlaakso Kymenlaaksossa toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana, ja henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat Kymenlaaksossa nyt selvästi paremmat kuin syksyllä 26 (saldoluku tuolloin +11 %). Koko maassa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät hieman huonommat kuin edellisessä kyselyssä, sillä syksyllä 26 henkilökunnan määrän saldoluku oli +2 %. Seuraavassa kuviossa on verrattu Kymenlaakson työllisten määrää (indeksi 1993=1) ja pk-yritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä seuraavan vuoden aikana. Tuorein käytettävissä oleva tieto on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta vuodelta HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN VUODEN AIKANA SEKÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄN TILASTOITU MUUTOS Työllisten määrä (indeksi 1993=1) Henkilökunnan määrä saldoluku (%) 2 2/96 1/97 2/97 Maaliskuu 27 1/98 2/98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 Odotettu henkilöstön muutos, KOKO MAA Työllisten määrän muutos, KOKO MAA 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/ 2/ 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 Odotettu henkilöstön muutos, Kymenlaakso Työllisten määrän muutos, Kymenlaakso 1 5 Kevät 27 3 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto. Kysymysmuoto muuttui 1/2. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

10 3 Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Taulukko 3.1: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku % % % % KOKO MAA Kymenlaakso Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Kymenlaaksossa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. Kymenlaaksossa toimivista pk-yrityksistä nyt 36 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja vain 1 prosentti yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pkyritysten yleiset suhdannenäkymät ovat hieman paremmat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten yleisten suhdannenäkymien kehitys tutkimusjaksosta 2/9 lähtien. Syksyn 26 tilanteeseen verrattuna ovat Kymenlaaksossa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana nousussa. Koko maan keskimääräiset suhdannenäkymät ovat pysyneet ennallaan YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA Saldoluku (%) Maaliskuu 27 2/9 1/95 2/95 1/96 2/96 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 KOKO MAA 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 Kymenlaakso 1/3 2/3 1/ 2/ 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 Kevät 27

11 3.2 Suhdannenäkymät osatekijöittäin 1 Taulukko 3.2:Pk-yritysten suhdannenäkymät osatekijöittäin seuraavan vuoden kuluttua. Liikevaihto Investointien Viennin Tuonnin Tuotanto- Yrityksen Vaka- Tuotekehityspanostukset arvo arvo arvo kustannuksetkannattavuus varaisuus KOKO MAA Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Kymenlaakso Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Koko maan ja Kymenlaakson pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen edelleen positiivisia. Kymenlaaksossa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä paremmat liikevaihdon, tuonnin arvon, tuotantokustannusten, yrityksen kannattavuuden, vakavaraisuuden ja tuotekehityspanostusten osalta. Investointien ja viennin arvon osalta Kymenlaakson suhdannenäkymät ovat heikommat kuin koko maassa keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten liikevaihdon ja yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymien 5 kehitys jaksosta 2/9 lähtien. Sekä liikevaihdon että yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymät ovat Kymenlaaksossa selvästi nousseet syksyn 26 kyselystä. Koko maan suhdannenäkymät ovat näiden kahden tekijän osalta lievässä laskussa SUHDANNENÄKYMÄT SEURAAVAN VUODEN KULUTTUA 6 5 Saldoluku (%) Maaliskuu 27 2/9 1/95 2/95 1/96 2/96 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/ 2/ Liikevaihto, KOKO MAA Liikevaihto, Kymenlaakso 1/1 2/1 1/2 Yrityksen kannattavuus, KOKO MAA 2/2 1/3 2/3 1/ 2/ 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 Yrityksen kannattavuus, Kymenlaakso 5 Kysymysmuoto muuttui 1/2. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana. Kevät 27

12 Pk-yritysten kehittämistarpeet 11 Taulukko : Pk-yrityksillä eniten kehittämistarvetta tällä hetkellä. KOKO MAA Kymenlaakso % % Johtaminen 5 5 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Vienti ja kansainvälistyminen 3 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 6 1 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 1 11 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 2 1 Ei kehittämistarvetta/ Ei osaa sanoa 8 7 Koko maan ja Kymenlaakson alueen pk-yritysten kehittämistarpeet ovat hyvin samankaltaisia. Kymenlaakson pk-yrityksissä koetaan olevan koko maan keskiarvon tavoin eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta sekä alueen että koko maan pk-yrityksillä on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Kymenlaaksossa henkilöstön koulutuksessa koetaan olevan hieman vähemmän kehittämistarvetta kuin koko maassa keskimäärin. Markkinointiin ja myyntiin sekä yhteistyöhön/verkottumiseen ja alihankintaan liittyvät kehittämistarpeet ovat vähentyneet Kymenlaaksossa toimivien pk-yritysten keskuudessa syksyn 26 tilanteeseen verrattuna. Henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen liittyvät tarpeet ovat ennallaan ja tuotantoon ja materiaalitoimintoihin liittyvät tarpeet ovat sen sijaan hieman nousseet. 5. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET Kymenlaakso 3 % 2 1 2/98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/ 2/ 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 Maaliskuu 27 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Kevät 27

13 5 Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet 12 Taulukko 5: Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet. KOKO MAA Kymenlaakso % % YRITYSTOIMINNAN SÄÄTELY 6 7 byrokratia 2 työlainsäädäntö 1 2 työehtosopimukset 1 1 muu sääntely 2 - KUSTANNUSTASO verotus 3 2 palkkataso 2 2 työn sivukulut 7 6 muut tuotantokustannukset 3 2 KILPAILUTILANNE 2 26 kireä kilpailutilanne markkinoiden liiallinen keskittyminen 2 - julkisen sektorin elinkeinotoiminta 1 1 markkinoita vääristävät tuet 1 - harmaa talous, konkurssit jne. 1 2 kysynnän riittämättömyys 2 1 RAHOITUS 8 7 rahoituksen saatavuus 2 rahoituksen hinta 2 3 vakuuksien puute - RESURSSITEKIJÄT ammattitaitoisen työvoiman saatavuus alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 3 2 toimitilat 3 5 koneet ja laitteet 1 1 muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet 3 YLEINEN SUHDANNE- /MAAILMANTILANNE 8 19 MUUT TEKIJÄT 7 EI OSAA SANOA 3 Kymenlaaksossa pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat edelleen resurssitekijät sekä kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät. Kilpailutilanteen osalta kireä kilpailutilanne ja resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pkyritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Koko maan pk-yritysten tuloksiin verrattuna kilpailutilanteeseen, yritystoiminnan säätelyyn ja etenkin yleiseen suhdanne- /maailmantilanteeseen liittyvät tekijät koetaan alueella suuremmiksi kehittämisen esteiksi kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 7 prosentilla Kymenlaakson pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä rahoituksen saatavuus on pahimpana esteenä yli puolella ja rahoituksen hinta 3 prosentilla. Kymenlaaksossa toimivat pkyritykset kokevat nyt rahoituksen olevan hieman pienempi kehittämisen este kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. Koko maassa kasvuhakuiset 6 pk-yritykset pitävät rahoitusta kokonaisuudessaan nyt suurempana kehittämisen esteenä verrattuna syksyn 26 tilanteeseen. Kymenlaakson alueella rahoituksen merkitys kehittämisen esteenä on 6 Voimakkaasti kasvuhakuiset ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivät pk-yritykset yhteensä.

14 13 ennallaan viime syksyn tilanteeseen verrattuna sekä kasvuhakuisten että kaikkien pkyritysten keskuudessa. 5.1 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET - Rahoitus - n=kaikki vastaajat/rahoitus suurin kehittämisen este Kaikki vastaajat RAHOITUS Vastaajat, joille rahoitus kehittämisen pahin este 7 8 KOKO MAA (n=3782/275) Kymenlaakso (n=96/6) Rahoituksen saatavuus Rahoituksen hinta 21 3 Vakuuksien puute 5 Maaliskuu % Kevät 27

15 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET - Rahoitus kokonaisuudessaan % / 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/ 2/ 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 KOKO MAA, kaikki pk-yritykset KOKO MAA, kasvuhakuiset pk-yritykset * Maaliskuu 27 Kymenlaakso kaikki pk-yritykset Kymenlaakso, kasvuhakuiset pk-yritykset * *) Yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Kevät 27 Kehittämisen esteitä ei kysytty jaksolla 2/1.

16 6 Pk-yritysten työllistämisen esteet 15 Kymenlaakson pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työnvoiman saatavuus ja työn sivukulut, joista ensin mainittua vajaa kolmannes ja sivukuluja puolestaan viidennes niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen suurimpana esteenä. Koko maan tasolla näiden kahden lisäksi myös kysynnän riittämättömyys koettiin usein työllistämisen esteeksi. Alueella noin 18 prosenttia pitää kysynnän riittämättömyyttä tai epävakaisuutta työllistämisen suurimpana esteenä. Yhdellä viidestä Kymenlaakson ja yhdellä neljästä koko maan pk-yrityksestä ei ole tarvetta työllistää. Ei ole tarvetta työllistää SEURAAVAT % NIISTÄ, JOILLA ON TARVE TYÖLLISTÄÄ Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus Palkkataso Työn sivukulut Irtisanomiseen liittyvä riski Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet Työvoiman saatavuus Verotus Yhtiön toimitilat Jokin muu Maaliskuu PK-YRITYSTEN TYÖLLISTÄMISEN SUURIN ESTE n=kaikki vastaajat/yrityksellä tarve työllistää KOKO MAA (n=375/286) Kymenlaakso (n=9/76) % Kevät 27

17 7 Elinkeinoilmasto 16 Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ollaan Kymenlaaksossa tyytymättömämpiä kuin koko maassa keskimäärin. Tyytyväisimpiä Kymenlaaksossa sijaitsevat pk-yritykset ovat alueen viihtyisyyteen asuinympäristönä ja liikenneyhteyksiin. Tyytymättömimpiä alueella ollaan yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen, elinkeinopolitiikkaan kokonaisuudessaan sekä sijaintikunnan ja yrityksen väliseen yhteistyöhön. Kymenlaaksossa pk-yritykset ovat koko maan pk-yrityksiä tyytymättömämpiä lähes kaikkien osatekijöiden osalta. Kokonaisuutena tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on Kymenlaaksossa selvästi laskusuunnassa. Koko maan keskimääräinen tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on myös lievässä laskussa. Aiemmin kysytty tekijä yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut ei ole ollut mukana kyselyssä vuodesta 26 lähtien. ELINKEINOILMASTO Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus Toimitilojen ja tonttien saatavuus Liikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut Yksityiset yrityspalvelut Viihtyisyys asuinympäristönä Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta Yhteistyömahd. yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan -2 Maaliskuu ELINKEINOILMASTO n=kaikki vastaajat Indeksi 5 KOKO MAA (n=3782) Kymenlaakso (n=96) Kevät 27

18 ELINKEINOILMASTO - Keskiarvo sijaintikunnan elinkeinoilmastoa koskevista väittämistä - 3 Indeksi /98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/ 2/ 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 Maaliskuu 27 KOKO MAA Kymenlaakso Kevät 27

19 8 Pk-yritysten kasvuhakuisuus 18 Taulukko 6: Pk-yritysten kasvuhakuisuus. KOKO MAA Kymenlaakso % % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 9 8 Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 35 Pyrimme säilyttämään asemamme 3 3 Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 2 3 Kymenlaaksossa on suhteellisesti hiukan vähemmän voimakkaasti kasvuhakuisia pkyrityksiä kuin koko maassa keskimäärin. Yrityksen toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana ennakoi kaksi prosenttia koko maan ja kolme prosenttia Kymenlaakson pk-yrityksistä. Tärkeimpänä kasvukeinonaan alueen pk-yritykset pitävät uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä, myynnin ja markkinoinnin lisäämistä sekä yhteistyön lisäämistä muiden yritysten kanssa. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on Kymenlaaksossa nyt yhteensä 3 prosenttia. Koko maan yrityksistä näitä on 9 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on laskenut koko maassa hiukan, kun taas Kymenlaakson alueella se on noussut neljän prosenttiyksikön verran. Kokonaisuutena kasvuhakuisten pk-yritysten osuus alueella on noussut syksyn 26 tilanteeseen verrattuna. Kasvuhakuisten osuus on laskenut hiukan koko maassa keskimäärin. 8. PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS - Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä % /98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/ 2/ 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 Maaliskuu 27 KOKO MAA Kymenlaakso Kevät 27

20 9 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset 19 Taulukko 7: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä. KOKO MAA Kymenlaakso % % SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOS ODOTETTAVISSA LÄHIMMÄN 5 VUODEN AIKANA Ei Kyllä, 1-2 vuoden sisällä 9 9 Kyllä, 3-5 vuoden sisällä Ei osaa sanoa 1 17 Kymenlaakson alueella on sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa lähimmän viiden vuoden aikana joka viidennessä pk-yrityksessä. Suurimmat haasteet sukupolventai omistajanvaihdosta aikoville yrityksille Kymenlaakson alueella ovat jatkajan löytyminen ja arvon määritys. 9. ODOTETTAVISSA OLEVAT ONGELMAT SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA - Yritykset, joissa vaihdos odotettavissa lähimmän 5 vuoden aikana - n=sukupolven-/omistajanvaihdos viiden vuoden sisällä Arvonmääritys 6 5 Jatkajan löytyminen 6 5 KOKO MAA (n=923) Verotus Kymenlaakso (n=2) Rahoitus Yhtiö- tai sopimusjuridiikka Maaliskuu % Kevät 27

21 1 Yrittäjyysilmapiiri 2 Koko maan keskimääräinen kokonaisindeksi yrittäjyysilmapiirille on negatiivinen -6, kun taas Kymenlaaksossa se on -11. Indeksin osatekijöistä oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä arvioidaan positiiviseksi tekijäksi. Julkisen vallan asenne ja toimet arvioidaan selkeästi negatiivisiksi sekä Kymenlaakson että koko maan osalta. Julkisten rahoittajien asenne yrittäjyyteen arvioidaan Kymenlaakson alueella hieman huonommaksi kuin koko maassa keskimäärin. Markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen arvioidaan Kymenlaakson alueella puolestaan olevan paremmalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Markkinaehtoisien rahoittajien asenne saa paremman arvioin julkiseen puoleen verrattuna. 1. YRITTÄJYYSILMAPIIRI n=kaikki vastaajat Oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä 2 6 Kansalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen - 6 Julkisen vallan asenne ja konkreettinen toiminta yrittäjyyden edistämiseksi valtakunnallisella tasolla Julkisen vallan asenne ja konkreettinen toiminta yrittäjyyden edistämiseksi alueellisella/paikallisella tasolla KOKO MAA (n=3782) Kymenlaakso (n=96) KOKONAISINDEKSI (yllä mainituista :stä tekijästä) Julkisten rahoittajien asenne yrittäjyyteen 7 9 Markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen Maaliskuu Indeksi Kevät 27

22 11 Pk-yritysten rahoitus 21 Kymenlaakson alueen yrityksistä 29 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 32 prosenttia. Ehtojen kiristymistä luoton saannissa oli huomannut Kymenlaaksossa 23 prosenttia niistä yrityksistä, jotka olivat ottaneet ulkopuolista rahoitusta, ja koko maassa keskimäärin puolestaan 2 prosenttia. 17 prosenttia Kymenlaaksossa toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Koko maan pk-yritysten keskuudessa ulkopuolista rahoitusta aikoo hankkia 25 prosenttia. Useimmiten alueen yritykset aikovat hankkia rahoitusta rakennusinvestointeihin sekä koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin. Kymenlaakson pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (96 %) tai Finnverasta (2 %). Pääomasijoittajilta rahoitusta aikoo hakea kolme prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. 11. MIHIN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN AIKOO OTTAA ULKOPUOLISTA RAHOITUSTA - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitusta - Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin Käyttöpääomaksi (yrityksen kasvun vaatima lisäkäyttöpääoma) Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin Rakennusinvestointeihin Yrityksen kehittämishankkeisiin Omistusjärjestelyihin/ yrityskauppoihin Toimitusaikaiseen rahoitukseen/ vakuuksiin Kansainvälistymiseen Viennin rahoitukseen/ vientiriskien kattamiseen 3 Muuhun tarkoitukseen Ei vastausta Maaliskuu n=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta KOKO MAA (n=151) Kymenlaakso (n=23) % Kevät 27

23 MISTÄ AIKOO HAKEA RAHOITUSTA - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitusta - n=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Pankista Finnverasta 2 26 Pääomasijoittajilta 3 9 KOKO MAA (n=151) Kymenlaakso (n=23) Vakuutusyhtiöltä 11 Muualta 1 Ei vastausta Maaliskuu % Kevät 27

24 12 Pk-yritysten laajentuminen 23 Koko maan pk-yrityksistä prosenttia ilmoittaa aikovansa perustaa tytäryhtiön ulkomaille seuraavan kolmen vuoden aikana. 6 prosenttia puolestaan aikoo perustaa tytäryhtiön kotimaahan. Kymenlaaksossa 3 prosenttia aikoo perustaa tytäryhtiön ulkomaille ja 3 prosenttia kotimaahan. Sekä Kymenlaaksossa toimivista pk-yrityksistä että koko maan pk-yrityksistä keskimäärin 18 prosenttia on pyrkinyt kasvamaan kansainvälistymällä. Eniten ongelmia kymenlaaksolaisilla yrityksillä on ollut kohdemaan lainsäädännön ja verotuksen selvittämisessä ja paikallisessa johtamisessa ja osaamisessa. Koko maan tasolla eniten ongelmia on ollut kysynnässä sekä myyntiorganisaation rakentamisessa. Niistä koko maan pk-yrityksistä, jotka ovat pyrkineet kasvamaan kansainvälistymällä, 33 prosentilla ei ollut ilmennyt odotettua suurempia vaikeuksia. Kymenlaakson alueella vaikeuksia ei ollut ilmennyt 28 prosentilla kansainvälistyneistä pk-yrityksistä. 13. ONKO KANSAINVÄLISTYMISESSÄ ILMENNYT VAIKEUKSIA/HANKALUUKSIA, JOTKA OVAT OLLEET ODOTETTUA SUUREMMAT n=yritys on pyrkinyt kasvamaan kansainvälistymällä Ei ole ilmennyt vaikeuksia Kysyntä oletetuilla markkinaalueille ei vastannut odotuksia Myyntiorganisaation rakentaminen/ myyntiagentuurin valinta epäonnistui Kohdemaan lainsäädännön/verotuksen/ ym. selvittäminen vaikeaa Paikallisten työntekijöiden rekrytoinnissa ja/tai osaamisessa ongelmia tai puutteita Paikallisessa johtamisessa osaamisessa/ luotettavuudessa puutteita Rahoituksen järjestämisessä hankaluuksia Sopivien neuvontapalvelujen löytäminen Suomesta hankalaa Toimitilojen järjestämisessä ongelmia Tuotteet eivät vastanneet asiakkaiden tarpeita Muu Ei vastausta KOKO MAA (n=795) Kymenlaakso (n=25) Maaliskuu % Kevät 27

25 2 Koko maan pk-yrityksistä 7 prosenttia aikoo laajentaa toimintaansa yritysostoin kotimaassa ja 1 prosentti ulkomailla. Kymenlaakson pk-yrityksistä 6 prosenttia aikoo laajentaa toimintaansa yritysostoin kotimaassa ja 1 prosenttia ulkomailla. Kaksi kolmasosaa koko maan ja reilu puolet Kymenlaakson yritysostoja kaavailevista aikoo löytää myytävänä olevat yritykset yrittäjäkollegoiden kautta. 39 prosenttia koko maan yritysostoja aikovista pk-yrityksistä ja 6 prosenttia Kymenlaakson vastaavista yrityksistä käyttää asiakaskontaktejaan myytävänä olevien yritysten löytämiseen. 1. MISTÄ AIKOO LÖYTÄÄ MYYTÄVÄNÄ OLEVAN YRITYKSEN/YRITYKSET n=yritys aikoo kasvaa yritysostoin Yrittäjäkollegoiden kautta Asiakaskontaktien kautta 39 6 Kotimaisten/ulkomaisten yrityskauppakonsulttien kautta Internetissä olevien osto- ja myyntipalvelujen kautta KOKO MAA (n=13) Kymenlaakso (n=1) Kotimaisten/ulkomaisten rahoittajien kautta 6 Tilitoimiston kautta Muuta kautta 9 Ei vastausta 3 Maaliskuu % Kevät 27

26 13 Pk-yritysten kasvun edellytykset ja innovaation esteet 25 Yritysten ja yrittäjien verotuksen kehittämistä sekä työnantajan sopimusriskin alentamista työllistämisen helpottamiseksi pidetään sekä koko maan että Kymenlaakson pk-yritysten keskuudessa kahtena tärkeimpänä keinona yritysten kasvun kannustamiseksi. Noin viidennes koko maan ja neljännes Kymenlaakson yrityksistä pitää verotuksen kehittämistä tärkeimpänä yritysten kasvun kannalta. Kehittää yritysten ja yrittäjien verotusta Kehittää yrittäjien koulutusta/osaamista Helpottaa osaavan työvoiman saantia Lieventää riskiä mm. kehittämällä maksukyvyttömyysmenettelyä konkurssin kohdatessa Lisätä riskirahoitusta ja/tai alentaa riskirahoituksen hintaa Lisätä kasvumahdollisuuksia hyödyntämällä yritystoimintaa entistä enemmän julkisten palveluiden tuotannossa Lisätä yrityksille suunnattua julkista rahoitusta 15. YRITYSTEN KASVUN KANNALTA ON KAIKKEIN TÄRKEINTÄ Helpottaa työllistämistä alentamalla työnantajan sopimusriskiä Vähentää byrokratiaa Parantaa neuvontapalveluita Ei mikään näistä/ei osaa sanoa n=kaikki vastaajat KOKO MAA (n=3782) Kymenlaakso (n=96) Maaliskuu % Kevät 27

27 26 Innovaatiotoiminnan kannalta kaikkein ongelmallisimpana pidetään sekä koko maassa keskimäärin että Kymenlaakson alueella yritysten resurssipulaa. 39 prosenttia koko maan pk-yrityksistä ja 2 prosenttia Kymenlaakson pk-yrityksistä mainitsi resurssipulan innovaatiotoiminnan ongelmallisimpana tekijänä. 16. INNOVAATIOTOIMINNAN KANNALTA KAIKKEIN ONGELMALLISINTA ON, ETTÄ n=kaikki vastaajat Yrityksessä ei ole resursseja (aikaa/sopivia henkilöitä) 39 2 Ei ole selkeää neuvontaketjua, joka tukisi innovaation jalostamista ideasta lopulliseksi tuotteeksi/palveluksi Ei ole saatavissa rahoitusta KOKO MAA (n=3782) Kymenlaakso (n=96) Ei ole osaavia/sopivia julkisia neuvontaorganisaatioita Ei ole sopivia yhteistyötahoja (tutkimus/oppilaitokset) 1 Ei mikään näistä/ei osaa sanoa Maaliskuu % Kevät 27

28 Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 11, 11 Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu PL 1127, 7111 Kuopio Faksi Finnvera Oyj valtakunnallinen vaihde Internet: Aluekonttorit Helsinki (Pääkaupunkiseutu) Eteläesplanadi 8 PL 29, 11 Helsinki Faksi Uusimaa Eteläesplanadi 8 PL 11, 11 Helsinki Faksi Joensuu Torikatu 9 A, 81 Joensuu Faksi Jyväskylä Sepänkatu, 1 Jyväskylä Faksi Kajaani Kauppakatu 1, 871 Kajaani Faksi Kuopio Haapaniemenkatu PL 1127, 7111 Kuopio Faksi Pori Valtakatu 6, 281 Pori Faksi Rovaniemi Maakuntakatu 1 PL 8151, 9611 Rovaniemi Faksi Seinäjoki Kauppatori 1-3, 61 Seinäjoki Faksi Tampere Hämeenkatu 9 PL 559, 3311 Tampere Faksi Turku Eerikinkatu 2, 21 Turku Faksi Vaasa Pitkäkatu 55, 651 Vaasa Faksi Lahti Laiturikatu 2, 5. kerros, 151 Lahti Faksi Lappeenranta Snellmaninkatu 1, 531 Lappeenranta Faksi Mikkeli Linnankatu 5, 51 Mikkeli Faksi Oulu Asemakatu 37, 91 Oulu Faksi Pietarin-edustusto Finnveran Pietarin-edustusto c/o Finpro 29, Bolshaya Konyushennaya Saint-Petersburg Russia Puhelin Faksi

29 Mannerheimintie 76 A PL 999, 11 Helsinki Puhelin (9) , faksi (9) Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Snellmaninkatu 1, 531 Lappeenranta p. (5) 61 2, f. (5) Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Alvar Aallon katu 3, 61 Seinäjoki p. (6) 2 5, f. (6) Etelä-Savon Yrittäjät ry Linnankatu 5 PL 2, 511 Mikkeli p. (15) , f. (15) Helsingin Yrittäjät Kellosilta 2 D, 2. krs. 52 Helsinki p. (9) , f. (9) Hämeen Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 11 A, 131 Hämeenlinna p. (3) , f. (3) Kainuun Yrittäjät ry Kauppakatu 26 A, 871 Kajaani p. (8) , f. (8) Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, 671 Kokkola p. (6) , f. (6) Keski-Suomen Yrittäjät ry Sepänkatu, 1 Jyväskylä p , f Kymen Yrittäjät ry Käsityöläiskatu, 51 Kouvola p. (5) , f. (5) Lapin Yrittäjät ry Maakuntakatu 16, 962 Rovaniemi p. (16) 2 6, f. (16) Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5, 91 Kemi p. (16) , f. (16) Pirkanmaan Yrittäjät ry Kehräsaari B-rappu PL 7, 3321 Tampere p. (3) , f. (3) Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 17 B, 81 Joensuu p. (13) , f. (13) Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Uusikatu 6 A 2. krs., 91 Oulu p. (8) , f. (8) Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Rautatienkatu 2 B, 1511 Lahti p. (3) , f. (3) Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Tapiolan keskustorni 8. krs, 21 Espoo p. (9) , f. (9) Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät ry - Kust-Österbottens Företagare rf Hietasaarenkatu 6, 651 Vaasa p. (6) 356 8, f. (6) Satakunnan Yrittäjät ry Isolinnankatu 2 PL 5, 2811 Pori p. (2) 63 99, f. (2) Savon Yrittäjät ry Haapaniemenkatu, 711 Kuopio p. (17) 368 5, f. (17) Uudenmaan Yrittäjät - Nylands Företagare ry Rantakatu 1, 2. krs, Järvenpää p. (9) 27 52, f. (9) Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Brahenkatu 2, 21 Turku p. (2) , f. (2)

30 Kymen Yrittäjät Käsityöläiskatu, 51 Kouvola Puhelin (5) Faksi (5) Mannerheimintie 76 A PL 999, 11 Helsinki Puhelin (9) Faksi (9) toimisto@yrittajat.fi Lappeenranta Snellmaninkatu 1, 531 Lappeenranta Faksi Finnvera Oyj Valtakunnallinen vaihde: Internet: Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 11, 11 Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu PL 1127, 7111 Kuopio Faksi