Satakunta Kevät Satakunnan Yrittäjät

Transkriptio

1 Satakunta Satakunnan Yrittäjät

2 1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja tämän kehitystä kuvaavaa a kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Kevään 27 perustuu noin 37 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä. Tässä kevään 27 alueellisessa raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana ja elinkeinoilmastoa. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yritysten kehittämistarpeita ja - esteitä. Erityiskysymykset koskevat keinoja, joilla edistää yrittäjyyttä, työllistymistä ja yritysten kasvua. Helsingissä Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Pauli Heikkilä toimitusjohtaja Finnvera Oyj

3 2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... AINEISTO Satakunnan ja koko maan yritykset Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Suhdannenäkymät osatekijöittäin... 1 Pk-yritysten kehittämistarpeet Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet Pk-yritysten työllistämisen esteet Elinkeinoilmasto Pk-yritysten kasvuhakuisuus Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Yrittäjyysilmapiiri Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten laajentuminen Pk-yritysten kasvun edellytykset ja innovaation esteet Finnveran yhteystiedot Suomen Yrittäjien yhteystiedot

4 TIIVISTELMÄ 3 Pk-yritykset odottavat edelleen suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Satakunnassa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. Satakunnassa toimivista pkyrityksistä 39 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja seitsemän prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pkyritysten yleiset suhdannenäkymät ovat hiukan heikommat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Edelliseen kyselyyn verrattuna Satakunnassa toimivien pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat hiukan paremmat. Koko maan suhdannenäkymät ovat edellisen kyselyn tasolla. Koko maan ja Satakunnan pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia. Suhdannenäkymät ovat alueen yritysten keskuudessa koko maata paremmat investointien ja viennin arvon sekä vakavaraisuuden ja tuotekehityspanostusten osalta. Satakunnassa toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana, mutta henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella hiukan heikompi kuin koko maassa keskimäärin. Näkymät henkilökunnan määrän osalta ovat Satakunnassa samat kuin syksyllä 2. Alueen pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat resurssitekijät sekä kustannustasoon liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteeksi. Koko maan pk-yritysten tuloksiin verrattuna kustannustasoon ja rahoitukseen liittyvät tekijät sekä yritystoiminnan säätely koetaan alueella suuremmiksi kehittämisen esteiksi kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 9 prosentilla Satakunnan pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä vakuuksien puute ja rahoituksen hinta ovat pahimpina esteinä yli kolmanneksella ja rahoituksen saatavuus neljänneksellä. Satakunnan pk-yrityksillä työllistämisen suurin este on työvoiman saatavuus. Alueen pkyrityksistä, joilla on tarve työllistää, noin joka neljäs pitää työvoiman saatavuutta työllistämisen esteenä. Yhdellä viidestä Satakunnan pk-yrityksestä ja yhdellä neljästä koko maan pk-yrityksestä ei ole tarvetta työllistää. Satakunnan pk-yrityksistä 33 prosenttia on ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisen vuoden aikana, ja koko maan yrityksistä 32 prosenttia. Ulkopuolista rahoitusta aikoo ottaa Satakunnassa toimivista pk-yrityksistä 33 prosenttia seuraavan vuoden aikana. Koko maan pk-yritysten keskuudessa ulkopuolista rahoitusta aikoo hankkia 25 prosenttia. Useimmiten alueen yritykset aikovat hankkia rahoitusta koneiden ja laitteiden laajennusja korvausinvestointeihin sekä käyttöpääomaksi. Satakunnan pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (9 %) tai Finnverasta (3 %). 18 prosenttia sekä koko maan että Satakunnan pk-yrityksistä on pyrkinyt kasvamaan kansainvälistymällä. Satakuntalaisilla yrityksillä on ollut eniten ongelmia kysynnän kanssa sekä myyntiorganisaation rakentamisessa. 37 Satakunnan alueen kansainvälistyneistä yrityksistä on ollut vaikeuksia kysynnän suhteen ja 31 prosentilla myyntiorganisaation rakentamisen kanssa. Tärkeimpänä keinona yritysten kasvun kannustamiseksi pidetään sekä koko maan että Satakunnan pk-yritysten keskuudessa yritysten ja yrittäjien verotuksen kehittämistä sekä työnantajan sopimusriskin alentamista työllistämisen helpottamiseksi. Noin viidennes vastaajista piti näitä tärkeimpinä tekijöinä.

5 JOHDANTO Tässä pk-yritysten suhdannenäkymiä käsittelevässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten pk-yritysten (alle 25 henkeä työllistävien yritysten) mielikuvia yleisestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n toimeksiannosta tammi-, helmi- ja maaliskuussa 27. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset pk-yritykset. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 22 sekä Fonecta ProFinder yritysrekisteriä, josta otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Otoskoko on 3782 kohderyhmän vaatimukset täyttävää yritystä. Tutkimusaineisto on kerätty internetkyselyinä Osa vastaajista värvättiin osallistumaan kyselyyn puhelimitse. Tiedonkeruu on toteutettu Taloustutkimus Oy:n CAWI-ohjelmalla (Computer Aided Web Interview). Raportin luvussa Aineisto on esitetty taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä Satakunnan osalta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimuksessa tutkimusjohtaja Ville Haikola, yhteyspäällikkö Jyrki Kärpänoja ja markkinatutkija Jarno Rautio, Suomen Yrittäjissä ekonomisti Harri Hietala ja Finnvera Oyj:ssä apulaisjohtaja Tuomo Holopainen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti sivulla olevan kartan mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa). 2) Helsingin, Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan aikasarjoissa ja kuvioissa olevat luvut ovat vuoden 1999 syksyyn asti koko Uudenmaan alueen lukuja. Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 2 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 3) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39 %, huononee 9 % saldoluku = + 3 %

6 AINEISTO 5 Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. TAUSTATIETOJA ALUEELTA HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ: PK-YRITYSBAROMETRI 1/27 - Aineiston rakenne - n= % ALUE SATAKUNTA 15 % Teollisuus (TOL: D) % PÄÄTOIMIALA Rakentaminen (TOL: F) 21 1 % Kauppa (TOL: G) 37 2 % Palvelut (TOL:H, I, K, O) 5 39 % Alle 5 henkilöä 1 2 % 5-9 henkilöä 35 2 % HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ LIIKEVAIHTO VUONNA 2 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS YRITYKSELLÄ VIENTITOIMINTAA YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI 1-19 henkilöä 2 1 % 2-9 henkilöä % 5+ henkilöä 7 5 % Alle,2 milj. euroa 37 2 %,2 -,9 milj. euroa %,5-1,9 milj. euroa 3 21 % 1,5+ milj. euroa 9 3 % Ei vastausta 1 1 % Voimakkaasti kasvuhakuinen 13 9 % Kasvaa mahdollisuuksien mukaan 3 3 % Pyrkii säilyttämään asemansa 8 33 % Ei kasvutavoitetta % Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 2 1 % Ei 99 9 % Kyllä, vie itse suoraan % Kyllä, tuotteita viedä osana toisen yrityksen tuotekokonaisuutta 29 2 % % % % Yrittäjä % VASTAAJAN ASEMA Palkattu toimitusjohtaja 13 9 % Muut 1 7 %

7 PK-YRITYSBAROMETRIN ALUEJAKO 1. Uusimaa, erilliset raportit: - Helsinki - Pääkaupunkiseutu (pl. Helsinki) - Uusimaa (pl. Helsinki ja Pääkaupunkiseutu) 2. Varsinais-Suomi 3. Satakunta. Kanta-Häme Päijät-Häme. Pirkanmaa 7. Kymenlaakso 8. Etelä-Karjala 9. Etelä-Savo Pohjois-Savo 11. Pohjois-Karjala 12. Keski-Suomi 13. Etelä-Pohjanmaa 1. Pohjanmaa 15. Keski-Pohjanmaa 1. Pohjois-Pohjanmaa 17. Kainuu Lappi

8 Tutkimustulokset 1 Satakunnan ja koko maan yritykset 7 Suomessa oli yritystä vuonna Näistä yrityksistä noin 1 toimi Satakunnassa. Satakunnassa on palvelualojen yrityksiä suhteellisesti vähemmän ja teollisuuden sekä rakennusalan yrityksiä suhteellisesti hiukan enemmän kuin koko maassa keskimäärin YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 13 Rakentaminen (F) Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) 38 2 Muut Helmikuu % KOKO MAA Satakunta Toimialan nimen jäljessä on suluissa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 22) mukainen toimialanumero. 1 Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri 2 Yritystiedot, lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Yritysmäärä on arvioitu Tilastokeskuksen alueellisten toimipaikkatietojen perusteella. Alueen yritysmääränä on käytetty lukua, joka on saatu kertomalla alueen toimipaikkojen määrä koko maan yritysten lukumäärän ja toimipaikkojen lukumäärän suhteella.

9 2 Yritykset ja työllisyys 8 Satakunnassa toimivissa yksityisen sektorin yrityksissä ja yhteisöissä työskenteli vuonna 2 noin 517 työntekijää 3. Työttömyysaste oli vuonna 2 Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan koko maassa 7,7 % ja Satakunnassa 7,2 %. Taulukko 2: Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku % % % % KOKO MAA Satakunta Satakunnassa toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana, mutta henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella heikompi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat Satakunnassa nyt lähes samat kuin syksyllä 2 (saldoluku tuolloin myös +1 %). Koko maassa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät hieman huonommat kuin edellisessä kyselyssä, sillä syksyllä 2 henkilökunnan määrän saldoluku oli +2 %. Seuraavassa kuviossa on verrattu Satakunnan työllisten määrää (indeksi 1993=1) ja pk-yritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä seuraavan vuoden aikana. Tuorein käytettävissä oleva tieto on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta vuodelta HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN VUODEN AIKANA SEKÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄN TILASTOITU MUUTOS Työllisten määrä (indeksi 1993=1) /9 1/97 2/97 1/98 Maaliskuu 27 Odotettu henkilöstön muutos, KOKO MAA Työllisten määrän muutos, KOKO MAA 2/98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/ 2/ 1/5 2/5 1/ 2/ 1/7 Odotettu henkilöstön muutos, Satakunta Työllisten määrän muutos, Satakunta 3 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto. Kysymysmuoto muuttui 1/2. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana Henkilökunnan määrä saldoluku (%)

10 3 Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Taulukko 3.1: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku % % % % KOKO MAA Satakunta Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Satakunnassa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. Satakunnassa toimivista pk-yrityksistä nyt 39 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja seitsemän prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat jonkin verran heikommat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten yleisten suhdannenäkymien kehitys tutkimusjaksosta 2/9 lähtien. Syksyn 2 tilanteeseen verrattuna ovat Satakunnassa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana hiukan nousseet. Koko maan keskimääräiset suhdannenäkymät ovat pysyneet ennallaan YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA 7 5 Saldoluku (%) Maaliskuu 27 2/9 1/95 2/95 1/9 2/9 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 KOKO MAA 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 Satakunta 1/3 2/3 1/ 2/ 1/5 2/5 1/ 2/ 1/7

11 3.2 Suhdannenäkymät osatekijöittäin 1 Taulukko 3.2:Pk-yritysten suhdannenäkymät osatekijöittäin seuraavan vuoden kuluttua. Liikevaihto Investointien Viennin Tuonnin Tuotanto- Yrityksen Vaka- Tuotekehityspanostukset arvo arvo arvo kustannuksetkannattavuus varaisuus KOKO MAA Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Satakunta Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Koko maan ja Satakunnan pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen edelleen positiivisia. Satakunnassa toimivien pkyritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä paremmat investointien arvon, viennin arvon, vakavaraisuuden ja tuotekehityspanostusten osalta. Myös tuotantokustannusten nousua ennakoi Satakunnassa useampi kuin koko maassa keskimäärin. Liikevaihdon, tuonnin arvon ja yrityksen kannattavuuden osalta Satakunnan suhdannenäkymät ovat heikommat kuin koko maassa keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten liikevaihdon ja yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymien 5 kehitys jaksosta 2/9 lähtien. Sekä liikevaihdon että yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymät ovat Satakunnassa laskeneet syksyn 2 kyselystä. Koko maan suhdannenäkymät ovat näiden kahden tekijän osalta lievässä laskussa SUHDANNENÄKYMÄT SEURAAVAN VUODEN KULUTTUA 5 Saldoluku (%) Maaliskuu 27 2/9 1/95 2/95 1/9 2/9 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/ Liikevaihto, KOKO MAA Liikevaihto, Satakunta 2/ 1/1 2/1 1/2 Yrityksen kannattavuus, KOKO MAA Yrityksen kannattavuus, Satakunta 2/2 1/3 2/3 1/ 2/ 1/5 2/5 1/ 2/ 1/7 5 Kysymysmuoto muuttui 1/2. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

12 Pk-yritysten kehittämistarpeet 11 Taulukko : Pk-yrityksillä eniten kehittämistarvetta tällä hetkellä. KOKO MAA Satakunta % % Johtaminen 5 3 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Vienti ja kansainvälistyminen 3 3 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 8 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 1 13 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta 13 1 Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 2 Ei kehittämistarvetta/ Ei osaa sanoa Koko maan ja Satakunnan alueen pk-yritysten kehittämistarpeet ovat melko samankaltaisia. Satakunnan pk-yrityksissä koetaan olevan koko maan keskiarvon tavoin eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta sekä alueen että koko maan pk-yrityksillä on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Satakunnassa koetaan olevan muutaman prosenttiyksikön verran koko maan keskiarvoa enemmän kehittämistarvetta tuotannossa ja materiaalitoiminnoissa sekä rahoituksessa, taloudessa ja laskentatoimessa. Henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen sekä yhteistyöhön/verkottumiseen ja alihankintaan liittyvät kehittämistarpeet ovat vähentyneet selvästi Satakunnassa toimivien pk-yritysten keskuudessa syksyn 2 tilanteeseen verrattuna. Markkinointiin ja myyntiin liittyvät tarpeet ovat sen sijaan nousseet.. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET Satakunta 3 % 2 1 2/98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/ 2/ 1/5 2/5 1/ 2/ 1/7 Maaliskuu 27 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta

13 5 Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet 12 Taulukko 5: Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet. KOKO MAA Satakunta % % YRITYSTOIMINNAN SÄÄTELY 8 byrokratia 2 2 työlainsäädäntö 1 1 työehtosopimukset 1 3 muu sääntely 2 2 KUSTANNUSTASO verotus 3 7 palkkataso 2 työn sivukulut 7 7 muut tuotantokustannukset 3 7 KILPAILUTILANNE 2 17 kireä kilpailutilanne 1 9 markkinoiden liiallinen keskittyminen 2 2 julkisen sektorin elinkeinotoiminta 1 markkinoita vääristävät tuet 1 2 harmaa talous, konkurssit jne. 1 1 kysynnän riittämättömyys 2 1 RAHOITUS 8 9 rahoituksen saatavuus 2 2 rahoituksen hinta 2 3 vakuuksien puute 3 RESURSSITEKIJÄT ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 1 1 alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 3 5 toimitilat 3 koneet ja laitteet 1 1 muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet 5 YLEINEN SUHDANNE- /MAAILMANTILANNE 8 MUUT TEKIJÄT 7 7 EI OSAA SANOA 3 3 Satakunnassa pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat resurssitekijät sekä kustannustasoon liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Koko maan pk-yritysten tuloksiin verrattuna kustannustasoon liittyvät tekijät sekä yritystoiminnan säätely ja rahoitus koetaan suuremmiksi kehittämisen esteiksi kuin koko maassa keskimäärin. Kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät koetaan selvästi pienemmäksi kehittämisen esteeksi Satakunnassa kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 9 prosentilla Satakunnan pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä vakuuksien puute ja rahoituksen hinta ovat pahimpana esteenä yli kolmanneksella ja rahoituksen saatavuus noin joka neljännellä. Satakunnassa toimivat pk-yritykset kokevat nyt rahoituksen olevan hieman suurempi kehittämisen este kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. Koko maassa kasvuhakuiset pk-yritykset pitävät rahoitusta kokonaisuudessaan nyt suurempana kehittämisen esteenä verrattuna syksyn 2 tilanteeseen. Satakunnan alueella rahoituksen merkitys Voimakkaasti kasvuhakuiset ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivät pk-yritykset yhteensä.

14 13 kehittämisen esteenä on voimistunut viime syksyn kyselystä sekä kaikkien pk-yritysten että erityisesti kasvuhakuisten pk-yritysten keskuudessa. 5.1 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET - Rahoitus - n=kaikki vastaajat/rahoitus suurin kehittämisen este Kaikki vastaajat RAHOITUS Vastaajat, joille rahoitus kehittämisen pahin este 8 9 KOKO MAA (n=3782/275) Satakunta (n=15/12) Rahoituksen saatavuus Rahoituksen hinta Vakuuksien puute 37 5 Maaliskuu %

15 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET - Rahoitus kokonaisuudessaan % / 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/ 2/ 1/5 2/5 1/ 2/ 1/7 KOKO MAA, kaikki pk-yritykset KOKO MAA, kasvuhakuiset pk-yritykset * Maaliskuu 27 Satakunta, kaikki pk-yritykset Satakunta, kasvuhakuiset pk-yritykset * *) Yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Kehittämisen esteitä ei kysytty jaksolla 2/1.

16 Pk-yritysten työllistämisen esteet 15 Satakunnan pk-yrityksillä työllistämisen suurin este on työvoiman saatavuus, jota neljännes niistä alueen yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen esteenä. 18 prosenttia alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, piti kysynnän riittämättömyyttä ja myös 18 prosenttia työn sivukuluja työllistämisen suurimpana esteenä. Yhdellä neljästä koko maan pk-yrityksestä ja yhdellä viidestä Satakunnan pk-yrityksestä ei ole tarvetta työllistää. Ei ole tarvetta työllistää SEURAAVAT % NIISTÄ, JOILLA ON TARVE TYÖLLISTÄÄ Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus Palkkataso Työn sivukulut Irtisanomiseen liittyvä riski Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet Työvoiman saatavuus Verotus Yhtiön toimitilat Jokin muu Maaliskuu 27. PK-YRITYSTEN TYÖLLISTÄMISEN SUURIN ESTE n=kaikki vastaajat/yrityksellä tarve työllistää KOKO MAA (n=375/28) Satakunta (n=13/11) %

17 7 Elinkeinoilmasto 1 Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ollaan Satakunnassa edelleen tyytymättömämpiä kuin koko maassa keskimäärin. Tyytyväisimpiä Satakunnassa sijaitsevat pk-yritykset ovat alueen viihtyisyyteen asuinympäristönä, toimitilojen ja tonttien saatavuuteen sekä liikenneyhteyksiin. Tyytymättömimpiä alueella ollaan yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen, elinkeinopolitiikkaan kokonaisuudessaan sekä sijaintikunnan ja yrityksen väliseen yhteistyöhön. Satakunnassa pk-yritykset ovat koko maan pk-yrityksiä tyytymättömämpiä lähes kaikkien osatekijöiden osalta, mihin merkittävimmän poikkeuksen muodostaa toimitilojen ja tonttien saatavuus. Kokonaisuutena tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on Satakunnassa hiukan noussut. Koko maan keskimääräinen tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on lievässä laskussa. Aiemmin kysytty tekijä yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut ei ole ollut mukana kyselyssä vuodesta 2 lähtien. ELINKEINOILMASTO Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus Toimitilojen ja tonttien saatavuus Liikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut Yksityiset yrityspalvelut Viihtyisyys asuinympäristönä Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta Yhteistyömahd. yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan Maaliskuu ELINKEINOILMASTO n=kaikki vastaajat KOKO MAA (n=3782) Satakunta (n=15) Indeksi

18 ELINKEINOILMASTO - Keskiarvo sijaintikunnan elinkeinoilmastoa koskevista väittämistä - 3 Indeksi 2 1 2/98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/ 2/ 1/5 2/5 1/ 2/ 1/7 Maaliskuu 27 KOKO MAA Satakunta

19 8 Pk-yritysten kasvuhakuisuus 18 Taulukko : Pk-yritysten kasvuhakuisuus. KOKO MAA Satakunta % % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 9 11 Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 5 Pyrimme säilyttämään asemamme 3 31 Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 1 13 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 2 2 Satakunnassa on suhteellisesti hiukan enemmän voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä kuin koko maassa keskimäärin. Yrityksen toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana ennakoi kaksi prosenttia sekä koko maan että Satakunnan pk-yrityksistä. Tärkeimpänä kasvukeinonaan alueen pk-yritykset pitävät uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä yhteistyön lisäämistä muiden yritysten kanssa. Satakunnan alueen yrittäjät näkevät myös myynnin ja markkinoinnin lisäämisen tärkeänä kasvukeinona. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on Satakunnassa nyt yhteensä 5 prosenttia. Koko maan yrityksistä näitä on 9 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on laskenut koko maassa hiukan, kun taas Satakunnan alueella se on noussut neljän prosenttiyksikön verran. Kokonaisuutena kasvuhakuisten pk-yritysten osuus alueella on myös noussut syksyn 2 tilanteeseen verrattuna. Kasvuhakuisten osuus on laskenut hiukan koko maassa keskimäärin. 8. PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS - Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä % /98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/ 2/ 1/5 2/5 1/ 2/ 1/7 Maaliskuu 27 KOKO MAA Satakunta

20 9 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset 19 Taulukko 7: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä. KOKO MAA Satakunta % % SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOS ODOTETTAVISSA LÄHIMMÄN 5 VUODEN AIKANA Ei 7 72 Kyllä, 1-2 vuoden sisällä 9 Kyllä, 3-5 vuoden sisällä Ei osaa sanoa 1 1 Satakunnan alueella on sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa lähimmän viiden vuoden aikana hiukan alle joka viidennessä pk-yrityksessä. Suurimmat haasteet sukupolven- tai omistajanvaihdosta aikoville yrityksille Satakunnan alueella ovat jatkajan löytyminen ja verotus. 9. ODOTETTAVISSA OLEVAT ONGELMAT SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA - Yritykset, joissa vaihdos odotettavissa lähimmän 5 vuoden aikana - n=sukupolven-/omistajanvaihdos viiden vuoden sisällä Arvonmääritys 3 Jatkajan löytyminen Verotus KOKO MAA (n=923) Satakunta (n=35) Rahoitus Yhtiö- tai sopimusjuridiikka 32 3 Maaliskuu %

21 1 Yrittäjyysilmapiiri 2 Koko maan keskimääräinen kokonaisindeksi yrittäjyysilmapiirille on negatiivinen -, kun taas Satakunnassa se on -11. Indeksin osatekijöistä oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä sekä kansalaisten suhtautuminen arvioidaan positiivisiksi tekijöiksi koko maan tasolla, mutta Satakunnassa kaikki osatekijät arvioidaan keskimäärin negatiivisiksi. Julkisen vallan asenne ja toimet arvioidaan selkeästi negatiivisiksi myös koko maan osalta. Sekä julkisten että markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen arvioidaan Satakunnan alueella melko samalle tasolle kuin koko maassa keskimäärin. Markkinaehtoisien rahoittajien asenne saa paremman arvioin julkiseen puoleen verrattuna. 1. YRITTÄJYYSILMAPIIRI n=kaikki vastaajat Oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä Kansalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen -2 - Julkisen vallan asenne ja konkreettinen toiminta yrittäjyyden edistämiseksi valtakunnallisella tasolla Julkisen vallan asenne ja konkreettinen toiminta yrittäjyyden edistämiseksi alueellisella/paikallisella tasolla KOKO MAA (n=3782) Satakunta (n=15) KOKONAISINDEKSI (yllä mainituista :stä tekijästä) Julkisten rahoittajien asenne yrittäjyyteen 9 9 Markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen Maaliskuu Indeksi

22 11 Pk-yritysten rahoitus 21 Satakunnan alueen yrityksistä 33 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 32 prosenttia. Ehtojen kiristymistä luoton saannissa oli huomannut Satakunnassa 22 prosenttia niistä yrityksistä, jotka olivat ottaneet ulkopuolista rahoitusta, ja koko maassa keskimäärin puolestaan 2 prosenttia. 33 prosenttia Satakunnassa toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Koko maan pk-yritysten keskuudessa ulkopuolista rahoitusta aikoo hankkia 25 prosenttia. Useimmiten alueen yritykset aikovat hankkia rahoitusta koneiden ja laitteiden laajennus- ja korvausinvestointeihin sekä käyttöpääomaksi. Satakunnan pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (9 %) tai Finnverasta (3 %). Pääomasijoittajilta rahoitusta aikoo hakea 9 prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. 11. MIHIN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN AIKOO OTTAA ULKOPUOLISTA RAHOITUSTA - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitusta - Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin Käyttöpääomaksi (yrityksen kasvun vaatima lisäkäyttöpääoma) Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin Rakennusinvestointeihin Yrityksen kehittämishankkeisiin Omistusjärjestelyihin/ yrityskauppoihin Toimitusaikaiseen rahoitukseen/ vakuuksiin Kansainvälistymiseen Viennin rahoitukseen/ vientiriskien kattamiseen 3 Muuhun tarkoitukseen Ei vastausta Maaliskuu n=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta KOKO MAA (n=151) Satakunta (n=9) %

23 MISTÄ AIKOO HAKEA RAHOITUSTA - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitusta - n=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Pankista 8 9 Finnverasta 2 3 Pääomasijoittajilta 9 9 KOKO MAA (n=151) Satakunta (n=9) Vakuutusyhtiöltä Muualta 1 13 Ei vastausta Maaliskuu %

24 12 Pk-yritysten laajentuminen 23 Koko maan pk-yrityksistä prosenttia ilmoittaa aikovansa perustaa tytäryhtiön ulkomaille seuraavan kolmen vuoden aikana. prosenttia puolestaan aikoo perustaa tytäryhtiön kotimaahan. Satakunnassa 5 prosenttia aikoo perustaa tytäryhtiön ulkomaille ja 7 prosenttia kotimaahan. Sekä Satakunnassa toimivista pk-yrityksistä että koko maan pk-yrityksistä keskimäärin 18 prosenttia on pyrkinyt kasvamaan kansainvälistymällä. Eniten ongelmia satakuntalaisilla yrityksillä on ollut kysynnän kanssa sekä myyntiorganisaation rakentamisessa. Myös koko maan tasolla on ollut eniten ongelmia näiden kahden tekijän suhteen. Niistä koko maan pk-yrityksistä, jotka ovat pyrkineet kasvamaan kansainvälistymällä, 33 prosentilla ei ollut ilmennyt odotettua suurempia vaikeuksia. Satakunnan alueella vaikeuksia ei ollut ilmennyt 5 prosentilla kansainvälistyneistä pk-yrityksistä. 13. ONKO KANSAINVÄLISTYMISESSÄ ILMENNYT VAIKEUKSIA/HANKALUUKSIA, JOTKA OVAT OLLEET ODOTETTUA SUUREMMAT n=yritys on pyrkinyt kasvamaan kansainvälistymällä Ei ole ilmennyt vaikeuksia Kysyntä oletetuilla markkinaalueille ei vastannut odotuksia Myyntiorganisaation rakentaminen/ myyntiagentuurin valinta epäonnistui Kohdemaan lainsäädännön/verotuksen/ ym. selvittäminen vaikeaa Paikallisten työntekijöiden rekrytoinnissa ja/tai osaamisessa ongelmia tai puutteita Paikallisessa johtamisessa osaamisessa/ luotettavuudessa puutteita Rahoituksen järjestämisessä hankaluuksia Sopivien neuvontapalvelujen löytäminen Suomesta hankalaa Toimitilojen järjestämisessä ongelmia Tuotteet eivät vastanneet asiakkaiden tarpeita Muu Ei vastausta KOKO MAA (n=795) Satakunta (n=28) Maaliskuu %

25 2 Koko maan pk-yrityksistä 7 prosenttia aikoo laajentaa toimintaansa yritysostoin kotimaassa ja 1 prosentti ulkomailla. Satakunnan pk-yrityksistä prosenttia aikoo laajentaa toimintaansa yritysostoin kotimaassa ja 1 prosentti ulkomailla. 87 prosenttia alueen ja 5 prosenttia koko maan yritysostoja kaavailevista pk-yrityksistä aikoo löytää myytävänä olevat yritykset yrittäjäkollegoiden kautta. Neljännes Satakunnan yritysostoja kaavailevista pk-yrityksistä aikoo hyödyntää internetissä olevia osto- ja myyntipalveluja. 1. MISTÄ AIKOO LÖYTÄÄ MYYTÄVÄNÄ OLEVAN YRITYKSEN/YRITYKSET n=yritys aikoo kasvaa yritysostoin Yrittäjäkollegoiden kautta 5 87 Asiakaskontaktien kautta 8 39 Kotimaisten/ulkomaisten yrityskauppakonsulttien kautta Internetissä olevien osto- ja myyntipalvelujen kautta KOKO MAA (n=13) Satakunta (n=12) Kotimaisten/ulkomaisten rahoittajien kautta Tilitoimiston kautta 5 Muuta kautta 9 Ei vastausta 3 Maaliskuu %

26 13 Pk-yritysten kasvun edellytykset ja innovaation esteet 25 Yritysten ja yrittäjien verotuksen kehittämistä sekä työnantajan sopimusriskin alentamista työllistämisen helpottamiseksi pidetään sekä koko maan että Satakunnan pk-yritysten keskuudessa kahtena tärkeimpänä keinona yritysten kasvun kannustamiseksi. Noin viidennes sekä koko maan että Satakunnan pk-yrityksistä pitää näitä kahta tekijää tärkeimpinä yritysten kasvun kannalta. Kehittää yritysten ja yrittäjien verotusta Kehittää yrittäjien koulutusta/osaamista Helpottaa osaavan työvoiman saantia Lieventää riskiä mm. kehittämällä maksukyvyttömyysmenettelyä konkurssin kohdatessa Lisätä riskirahoitusta ja/tai alentaa riskirahoituksen hintaa Lisätä kasvumahdollisuuksia hyödyntämällä yritystoimintaa entistä enemmän julkisten palveluiden tuotannossa Lisätä yrityksille suunnattua julkista rahoitusta 15. YRITYSTEN KASVUN KANNALTA ON KAIKKEIN TÄRKEINTÄ Helpottaa työllistämistä alentamalla työnantajan sopimusriskiä Vähentää byrokratiaa Parantaa neuvontapalveluita Ei mikään näistä/ei osaa sanoa n=kaikki vastaajat KOKO MAA (n=3782) Satakunta (n=15) Maaliskuu %

27 2 Innovaatiotoiminnan kannalta kaikkein ongelmallisimpana pidetään sekä koko maassa keskimäärin että Satakunnan alueella yritysten resurssipulaa. 39 prosenttia koko maan pk-yrityksistä ja 31 prosenttia Satakunnan pk-yrityksistä mainitsi resurssipulan innovaatiotoiminnan ongelmallisimpana tekijänä. 1. INNOVAATIOTOIMINNAN KANNALTA KAIKKEIN ONGELMALLISINTA ON, ETTÄ n=kaikki vastaajat Yrityksessä ei ole resursseja (aikaa/sopivia henkilöitä) Ei ole selkeää neuvontaketjua, joka tukisi innovaation jalostamista ideasta lopulliseksi tuotteeksi/palveluksi 7 11 KOKO MAA (n=3782) Ei ole saatavissa rahoitusta Satakunta (n=15) Ei ole osaavia/sopivia julkisia neuvontaorganisaatioita 3 Ei ole sopivia yhteistyötahoja (tutkimus/oppilaitokset) Ei mikään näistä/ei osaa sanoa 37 Maaliskuu %

28 Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 11, 11 Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu PL 1127, 7111 Kuopio Faksi 2 32 Finnvera Oyj valtakunnallinen vaihde 2 11 Internet: Aluekonttorit Helsinki (Pääkaupunkiseutu) Eteläesplanadi 8 PL 29, 11 Helsinki Faksi 2 31 Uusimaa Eteläesplanadi 8 PL 11, 11 Helsinki Faksi Joensuu Torikatu 9 A, 81 Joensuu Faksi Jyväskylä Sepänkatu, 1 Jyväskylä Faksi Kajaani Kauppakatu 1, 871 Kajaani Faksi Kuopio Haapaniemenkatu PL 1127, 7111 Kuopio Faksi Pori Valtakatu, 281 Pori Faksi Rovaniemi Maakuntakatu 1 PL 8151, 911 Rovaniemi Faksi Seinäjoki Kauppatori 1-3, 1 Seinäjoki Faksi Tampere Hämeenkatu 9 PL 559, 3311 Tampere Faksi Turku Eerikinkatu 2, 21 Turku Faksi 2 39 Vaasa Pitkäkatu 55, 51 Vaasa Faksi Lahti Laiturikatu 2, 5. kerros, 151 Lahti Faksi Lappeenranta Snellmaninkatu 1, 531 Lappeenranta Faksi Mikkeli Linnankatu 5, 51 Mikkeli Faksi 2 39 Oulu Asemakatu 37, 91 Oulu Faksi 2 39 Pietarin-edustusto Finnveran Pietarin-edustusto c/o Finpro 29, Bolshaya Konyushennaya Saint-Petersburg Russia Puhelin Faksi

29 Mannerheimintie 7 A PL 999, 11 Helsinki Puhelin (9) , faksi (9) Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Snellmaninkatu 1, 531 Lappeenranta p. (5) 1 2, f. (5) Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Alvar Aallon katu 3, 1 Seinäjoki p. () 2 5, f. () Etelä-Savon Yrittäjät ry Linnankatu 5 PL 2, 511 Mikkeli p. (15) 151 8, f. (15) Helsingin Yrittäjät Kellosilta 2 D, 2. krs. 52 Helsinki p. (9) 12 23, f. (9) Hämeen Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 11 A, 131 Hämeenlinna p. (3) , f. (3) Kainuun Yrittäjät ry Kauppakatu 2 A, 871 Kajaani p. (8) , f. (8) Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, 71 Kokkola p. () , f. () Keski-Suomen Yrittäjät ry Sepänkatu, 1 Jyväskylä p , f Kymen Yrittäjät ry Käsityöläiskatu, 51 Kouvola p. (5) , f. (5) Lapin Yrittäjät ry Maakuntakatu 1, 92 Rovaniemi p. (1) 2, f. (1) Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5, 91 Kemi p. (1) , f. (1) Pirkanmaan Yrittäjät ry Kehräsaari B-rappu PL 7, 3321 Tampere p. (3) 251 5, f. (3) Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 17 B, 81 Joensuu p. (13) , f. (13) Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Uusikatu A 2. krs., 91 Oulu p. (8) , f. (8) Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Rautatienkatu 2 B, 1511 Lahti p. (3) , f. (3) Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Tapiolan keskustorni 8. krs, 21 Espoo p. (9) , f. (9) Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät ry - Kust-Österbottens Företagare rf Hietasaarenkatu, 51 Vaasa p. () 35 8, f. () Satakunnan Yrittäjät ry Isolinnankatu 2 PL 5, 2811 Pori p. (2) 3 99, f. (2) Savon Yrittäjät ry Haapaniemenkatu, 711 Kuopio p. (17) 38 5, f. (17) Uudenmaan Yrittäjät - Nylands Företagare ry Rantakatu 1, 2. krs, Järvenpää p. (9) 27 52, f. (9) Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Brahenkatu 2, 21 Turku p. (2) , f. (2)

30 Satakunnan Yrittäjät Isolinnankatu 2 PL 5, 2811 Pori Puhelin (2) 3 99 Faksi (2) Mannerheimintie 7 A PL 999, 11 Helsinki Puhelin (9) Faksi (9) toimisto@yrittajat.fi Pori Valtakatu, 281 Pori Faksi Finnvera Oyj Valtakunnallinen vaihde: 2 11 Internet: Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 11, 11 Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu PL 1127, 7111 Kuopio Faksi 2 32