Älykkään kylän tyypillisiä tunnuspiirteitä on identifioitu seuraavasti:

Transkriptio

1 Muistio 04/ (7) Älykkäiden kylien toimintaohjelma (EU Action Plan for Smart Villages) Euroopan komissio julkaisi Älykkäiden kylien toimintaohjelman, jossa esitellään useita uusia aloitteita maaseudun ja aluekehityksen, tutkimuksen, liikenteen, rahoituksen ja digitaalisten ratkaisujen saralla. Toimintaohjelman taustalla on ns. Corkin 2.0 julistus syyskuulta 2016, jossa yli 340 maaseudun eurooppalaista sidosryhmää oli mukana kehittämässä visiota tulevaisuuden EU:n maaseutualueiden tulevaisuudesta (A Better Life in Rural Areas) kymmenen konkreettisen politiikkasuosituksen kautta. Kymmenen politiikkasuositusta ja toimenpide-ehdotusta sisällytettiin seuraavien aihealueiden alle: maaseudun menestyksen edistäminen, maaseudun arvoketjujen vahvistaminen, sijoittaminen maaseudun elinkykyyn ja -voimaisuuteen, maaseudun ympäristön säilyttäminen, luonnonvarojen hallitseminen, kannustaminen ilmastotoimiin, osaamisen ja innovaatioiden vauhdittaminen, hallinnan (governance) edistäminen maaseudulla, hallinnon selkeyttäminen ja politiikkatoimenpiteiden sekä niiden vastuullisuuden parantaminen. Julistuksessa keskitytään erityisesti digitalisaation mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin maaseutualueilla, maaseudun ja urbaanien alueiden välisen digitaalisen kuilun ylittämiseen sekä alueiden tulevaisuuden potentiaaliin yhteyksien ja teknologian kehityksen myötä. Corkin 2.0. julistuksen pohjalta julkaistu Älykkäiden kylien toimintaohjelma on toteutettu yhteistyössä eurooppalaisten alueiden ja Euroopan komission pääosastojen (DG AGRI, DG REGIO, DG MOVE) kanssa. Älykäs kylä on suhteellisen uusi konsepti, jolla tarkoitetaan maaseutualueita, jotka rakentavat tulevaisuuden toimintaansa omien olemassa olevien vahvuuksiensa varaan etsimällä ja kehittämällä samalla aktiivisesti uusia mahdollisuuksia. Näin ollen se ottaa huomioon myös alueelliset erot ja niiden omat erityistarpeet. Erityisesti älykkäiden kylien konsepti keskittyy vanhojen ja uusien verkostojen ja palveluiden parantamiseen hyödyntämällä digitaalisia, ICT-teknologian ja uusien innovaatioiden luomia mahdollisuuksia julkisten palveluiden, elämänlaadun, elintason, resurssien paremman kohdentamisen, ympäristöystävällisyyden, maaseudun tuotteiden arvoketjujen sekä parempien prosessien kannalta. Näihin tavoitteisiin voidaan päästä esimerkiksi luomalla teknologisia ja infrastruktuurillisia ratkaisuja, kehittämällä liiketoimintaa ja inhimillistä pääomaa sekä osallistamalla kansalaisia oman alueensa kehittämistoimintaan. Keskeistä on luoda maaseutualueille työpaikkojen ja palveluiden lisäksi uusia liiketoimintamalleja, suosiollinen yrittäjyysilmapiiri, parempia yhteyksiä etenkin urbaaneihin alueisiin sekä kehittää älykkäitä liikenneratkaisuja. Älykkään kylän tyypillisiä tunnuspiirteitä on identifioitu seuraavasti: Kehittynyt e-lukutaito Vaivaton pääsy e-terveys- ja muihin peruspalveluihin Innovatiivisia ympäristöratkaisuja Kiertotaloussovellutuksia maatalousjätteelle

2 Muistio 04/ (7) Paikallisten tuotteiden tukeminen ja edistäminen Älykkään erikoistumisen maataloussektorin hyödyntäminen Turismin ja kulttuurin aktiivinen kehittäminen Esimerkiksi turismin ja kulttuuritoimintojen kautta maaseutualueille voidaan houkutella investointeja ja näin ollen parantaa alueiden työllisyystilannetta ja kokonaisvaltaista taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Toimintaohjelman mukaan älykkäitä kyliä ei voida tukea eristyksissä muusta kehittämis- ja aluepolitiikasta, vaan niiden kehittämiseksi luodut aloitteet tulee sulauttaa laajempiin alueellisiin kehittämisstrategioihin. Tällä hetkellä on jo olemassa useita EU:n tarjoamia työkaluja älykkäiden kylien kehittämiseksi, mutta toimintaohjelman tavoitteena on antaa tulevaisuuden päätöksentekijöille kokonaisvaltaisempia strategisia lähestymistapoja poliittiseen päätöksentekoon, jotka ottaisivat eurooppalaisten alueiden erot paremmin huomioon. Toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi etenkin linkkien vahvistaminen maaseudun ja urbaanien alueiden välillä on olennaista. Eurooppalaisilla maaseutualueilla on keskeistä annettavaa tulevaisuuden haasteiden kuten ilmastonmuutoksen, ruokatuotannon, biomassan ja energiakysymysten kannalta, minkä vuoksi niiden kehittäminen tärkeää koko EU:n näkökulmasta. EU:n tukitoimet älykkäille kylille Yhteinen maatalouspolitiikka: EU tukee älykkäiden kylien kehitystä useiden eri toimintojen ja rahastojen kautta, joista keskeisin rahamäärien ja vaihtoehtojen kannalta on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agriculutural Policy) maaseudun kehittämispolitiikkaan keskittyvä EAFRD-rahaston (European Agricultural Fund for Rural Development) kautta kohdennettu rahoitus. Yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa annetuilla maataloustuilla on edelleen suuri merkitys alueiden tasapuolisen kehityksen kannalta. Maatalouspolitiikan puitteissa toteutettavien maaseudun kehittämisohjelmien (Rural Development Programmes) kautta pyritään alueiden liiketoiminnan kehittämiseen mm. modernisoimalla maatiloja, investoimalla pienimuotoisiin paikallisinfrastruktuurihankkeisiin, uudistamalla kyliä, kehittämällä tiedonjakamismekanismeja sekä kannustamalla kansalaisia bottom-up lähestymistapaan aloitteissa alueiden kehittämiseksi. Tämän ohjelmakauden aikana näiden maaseudun kehittämisohjelmien kautta on rahoitettu jo 118 hanketta, joille rahaa on myönnetty yhteensä lähes 100 miljardia euroa. EAFRD:n puitteissa on kehitetty myös paikalliseen kehittämistyöhön sovellettava LEADER-lähestymistapa, jolla pyritään sosiaalisiin innovaatioihin, kapasiteettien rakentamiseen sekä kansalaisten aktivointiin alueidensa kehittämiseen ottamalla osaa strategioiden ja projektien suunnitteluun ja toteutukseen. Uutena elementtinä maaseudun kehittämistyössä on Euroopan innovaatiokumppanuus maaseutusektorilla (EIP-ARGI), jonka kautta pyritään innovaatioiden kiihdyttämiseen sekä julkisten ja yksityisten tahojen verkostoitumiseen ja yhteisiin projekteihin. EIP:n toiminnassa on kyse ratkaisujen hakemisesta suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin innovaatioiden ja tutkimuksen kautta. Kyse on siis EUtason poliittisesta koordinaatiosta, ei uudesta rahoitusmuodosta. EIP-ARGIn kautta pyritään saamaan

3 Muistio 04/ (7) uutta tietoa mm. erilaisista maaseutualueiden prosesseista ja hyvistä toimintatavoista sekä maatalousteknologiasta ja metsätalouden arvoketjuista. Koheesiopolitiikka: Koheesiopolitiikkaa toteutetaan EU:n alueella kasvun ja työpaikkojen luomiseksi ja tällä ohjelmakaudella rahaa tähän työhön on budjetoitu 352 miljardia euroa sekä maaseutu- että kaupunkialueiden kehittämiseen. Euroopan aluekehitysrahaston (European Regional Development Fund) ja koheesiorahaston tuki on kohdennettu tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, ICT-teknologian kehitykseen, pk-yritysten kilpailukyvyn sekä matalahiilisen talouden kehittämiseen. Tärkeitä sektoreita ovat myös ympäristö, ilmasto, liikenne sekä köyhyyden vähentäminen. Koheesiovaroin rahoitettuja hankkeita toteutetaan kansallisten, alueellisten ja paikallisten ohjelmien kautta ja niiden valikointi perustuu perinpohjaiseen temaattiseen ja alueelliseen tarveanalyysiin. Useat koheesiopolitiikan sisällä käytettävät työkalut ja ohjelmat kuten älykkään erikoistumisen strategiat, yhdennetyt alueelliset investoinnit (Integrated Territorial Investments) sekä yhteisövetoinen paikallinen kehittäminen (Community-led Local Development) voivat hyödyttää myös älykkäiden kylien kehittämistyötä. Maaseudun kehittämiseen keskittyvien toimien lisäksi kaupunki- ja maaseutualueiden välisten linkkien kehittämiseen löytyy rahoitusmahdollisuuksia myös kaupungeille suunnatuissa hankerahoissa. Horisontti 2020: Myös EU:n Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatiorahastossa on useita älykkäiden kylien kannalta relevantteja elementtejä kuten Yhteiskunnallinen haaste 2 -osion Rural Renaissance rahoitushaku, joka keskittyy älykkäiden kylien kannalta olennaisen tietopohjan kehittämiseen maaseutualueilla. Lisäksi esimerkiksi liikennesektorin työohjelmassa on rahoitusmahdollisuuksia älykkäitä kyliä ajatellen. Conncecting Europe Facility (CEF): CEF-rahoitusinstrumentti pyrkii edistämään kasvua, työpaikkojen luontia sekä kilpailukykyä kohdennetuilla eurooppalaisilla infrastruktuuri-investoinneilla. CEFrahoituksella tuetaan tehokkaita ja kestäviä Euroopan sisäisiä liikenne-, energia- ja digitaalisten palvelujen verkostoja. Suoran rahoituksen lisäksi CEF tarjoaa projekteille innovatiivisia rahoitusinstrumentteja, joita toteutetaan myöntämällä mm. lainantakauksia sekä velkakirjalainoja. Näiden kautta pyritään houkuttelemaan jatkoinvestointeja myös yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Älykkäiden kylien kannalta rahoitusmahdollisuudet niin liikenne-, energia- kuin digitaalisten palveluiden hankkeisiin voivat olla hyödyllisiä. Konkreettiset toimet älykkäiden kylien konseptin edistämiseksi 1. Temaattinen työryhmä: Smart Rural Businesses Työryhmän tarkoituksena on tuoda yhteen akatemian, maaseudun sidosryhmien ja relevanttien projektien edustajat sekä jäsenvaltioiden johtavat virkamiehet maaseutualueiden liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseksi.

4 Muistio 04/ (7) Toteutus: European Network for Rural Development Aikataulu: Temaattinen työryhmä: Älykkäät kylät (Smart Villages) Työryhmän tarkoituksena on tuoda yhteen akatemian, maaseudun sidosryhmien, kuntien ja alueiden sekä jäsenvaltioiden ja relevanttien projektien edustajat. Työryhmä identifioi parhaita toimintatapoja ja hyväksi havaittuja malleja älykkäiden kylien kannalta. Työryhmän osallistuvat tahot valitaan ENRD:n nettisivuilla julkaistavan haun kautta. Toteutus: European Network for Rural Development Aikataulu: Vuoden 2017 toinen puolisko 3. Uusiin dataan pohjautuviin liiketoimintamalleihin keskittyvä seminaari Seminaariin odotetaan yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden, maanviljelijöiden, maatalousorganisaatioiden, pk-yritysten, yrittäjien, rahoittajien, EU:n alueiden, jäsenvaltioiden ja verkostojen edustajia keskustelemaan digitaalisten innovaatiokeskusten ekosysteemien yhteisestä suunnittelemisesta ja kehittämisestä maataloussektorille EU:n alueella. Toteutus: Euroopan maataloussektorin innovaatiokumppanuus (EIP-AGRI) Aikataulu: Kesäkuu Konferenssi: Innovaatiot maataloudessa ja maaseutualueiden kehittämisessä Konferenssin järjestää Portugalin maatalousministeriö yhteistyössä Euroopan komission maatalouden pääosaston (DG AGRI) kanssa. Tapahtuma keskittyy maaseudun kehittämispolitiikkaan sekä innovaatioiden ja digitalisaation luomiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin maataloudessa. Toteutus: Portugalin maatalousministeriö ja DG AGRI Aikataulu: Lokakuu Pilottiprojekti: Älykkäät ekososiaaliset kylät Projektien tavoitteiden tulisi liittyä kylien taloudellisen kestävyyden, elinolojen houkuttelevuuden, ympäristöystävällisyyden, yhteyksien sekä teknologisten ratkaisujen parantamiseen ja näin ollen maaseutualueiden kehityksen kiihdyttämiseen. Maaseutualueet Euroopassa kohtaavat samankaltaisia haasteita kuten työttömyyttä, riittämättömiä palveluverkostoja sekä poismuuttoa, jonka vuoksi projektien käytäntöjen tulisi olla sovellettavissa koko EU-alueelle. Ehdotukset pilottihankkeille tulee jättää Toteutus: Euroopan komissio - DG AGRI Aikataulu:

5 Muistio 04/ (7) 6. LEADER/CLLD LEADER on paikalliskehittämisen metodi, jota on käytetty jo 20 vuotta paikallisten toimijoiden osallistamiseksi heitä koskevaan päätöksentekoon, strategioiden toteuttamiseen sekä resurssien kohdentamiseen maaseutualueilla. Tällä hetkellä metodia toteuttaa noin 2600 paikallista ryhmää (Local Action Groups) ohjelmakaudella LEADER-metodi on asetettu laajemman Community-led Local Development (CLLD) alaisuuteen, jolloin laajempialainen kehitys etenkin urbaanien ja maaseutualueiden välillä mahdollistuisi. Toteutus: Jäsenvaltiot ja alueet Aikataulu: Älykkään erikoistumisen alusta: Agri-Food (S3P Agri-Food) Joulukuussa 2016 julkaistu älykkään erikoistumisen alusta Agri-Food perustuu alueiden väliseen bottom-up yhteistyöhön investointiprojektien kehittämiseksi. Toiminnan pohjalla ovat alueellisten ja kansallisten hallintojen määrittelemät älykkään erikoistumisen prioriteettialueet. Alustan tarkoituksena on edistää tiedon jakamista ja yhteistä oppimista eri alueiden ja toimijoiden kesken kaikilla tasoilla ja kehittää agri-food -arvoketjuja yhteistoiminnan ja kohdennettujen investointien kautta. Toteutus: Euroopan komissio (DG REGIO, DG AGRI, DG JRC, DG RTD) ja alueet Aikataulu: Nopeiden laajakaista yhteyksien levittäminen: Broadband Competence Offices (BCO) Vuodesta 2016 asti toiminut BCO-verkosto pyrkii nopeiden laajakaistayhteyksien levittämiseen sekä keskeisten laajakaista-aukkojen peittämiseen. Verkoston toimipisteiden tavoitteena on välittää tietoa ja tukea laajakaistaverkoston kehittämistyötä alueellisella ja/tai kansallisella tasolla. BCO-verkoston tukitoimisto sijaitsee Brysselissä ja sen tehtävänä on tukea verkoston toimipisteitä tiedon jakamiseen, rahoitukseen ja suunnittelutyöhön liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena on varmistaa, että etenkin ERDF:n ja EAFRD:n puitteissa tehdyt investoinnit ovat linjassa BCO-verkoston keskeisten tavoitteiden kanssa. BCO-verkosto sekä Brysselin tukitoimisto tekevät yhteistyötä myös Euroopan investointineuvontakeskuksen (European Investment Advisory Hub /EIAH) kanssa tavoitteiden toteutumiseksi. Toteutus: Euroopan komissio (DG AGRI, DG REGIO, DG CNECT) Aikataulu: Digitaaliset innovaatiokeskukset (Digital Innovation Hubs/DIH) Käynnissä on useita aloitteita, jotka pyrkivät Euroopan-laajuisen digitaalisten innovaatiokeskusten verkoston luomiseen: i4ms: ihub:

6 Muistio 04/ (7) Smart anything anywhere: ECHORD++: Toteutus: Euroopan komissio (DG CNECT, DG RTD) Aikataulu: Pilottihanke: 'Smart Rural Transport 'Areas' (SMARTA) Euroopan parlamentti on myöntänyt maaseutualueiden julkiseen liikenteen yhdistettyihin kestäviin ja jaettuihin liikenneratkaisuihin keskittyvälle SMARTA-pilottihankkeelle euron rahoituksen. Hankkeen tavoitteena on luoda yleiskuva maaseudun älykkäiden liikenneratkaisujen hyvistä käytännöistä ja mahdollistavista olosuhteista. Toteutus: Euroopan komissio (DG MOVE) Aikataulu: Vuodesta 2016 eteenpäin 11. Esineiden internet - Horisontti 2020: IoF2020 IoF2020-projekti pyrkii kartoittamaan esineiden internetin luomia mahdollisuuksia turvallisessa ja terveellisessä ruoantuotannossa sekä maatalouden ja ruoantuotannon arvoketjujen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Projektin tavoitteena on lujittaa Euroopan johtoasemaa esineiden internetin alalla kehittämällä maanviljelijöiden, ruoantuottajien, teknologiateollisuuden ja tutkimuslaitosten yhteinen symbioottinen ekosysteemi. Toteutus: Euroopan komissio (DG AGRI, DG CNECT) Aikataulu: Liiketoimintamalleja moderniin maaseututalouteen (Business models for modern rural economies) - Horisontti 2020 Tutkimusprojektin tavoitteena on maaseutualueiden yrittäjyyden kehittäminen, toimivien liiketoimintamallien identifiointi, alueiden kehityspotentiaalin tunnistaminen ottamalla huomioon olennaiset sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset. Toteutus: Euroopan komissio (DG AGRI) Aikataulu: 2016/ Tulevat Horisontti 2020 Rural renaissance -rahoitushaut Euroopan komissio valmistelee parhaillaan työohjelmaa vuosille , joka sisältää rahoitusmahdollisuuksia Rural renaissance teeman hankkeille, jotka ovat relevantteja älykkäiden kylien kehittämiseen tarvittavan tietopohjan kartuttamiseksi. Toteutus: Euroopan komissio (DG AGRI)

7 Muistio 04/ (7) Aikataulu: 2018/ Datapohjainen biotalous (Data-driven bioeconomy): DataBio Horisontti 2020 DataBio-hankkeen tavoitteena on löytää maataloudesta, metsätaloudesta ja kalantuotantolaitoksista tuleville raaka-aineille mahdollisimman tehokas käyttötarkoitus ruoan, energian ja biomateriaalien tuotannossa. Projekti demonstroi myös Big datan hyödyntämismahdollisuuksia biotalouden raakaainetuotannossa. Toiminta perustuu yhteiseen alustaan, jonka kautta eri toimijat voivat osallistua Big datan luoman potentiaalin hyödyntämiseen sekä kehittää uusia biotalouteen liittyviä palveluja. Toteutus: Euroopan komissio (DG CNECT) Aikataulu: