Metla-talon tausta. Rakennus liittyy Suomen hallituksen vuonna 2000 tekemään iltakoulupäätökseen vahvistaa metsäntutkimusta Joensuussa.

Transkriptio

1 JOENSUU

2 Metla-talon tausta Rakennus liittyy Suomen hallituksen vuonna 2000 tekemään iltakoulupäätökseen vahvistaa metsäntutkimusta Joensuussa. Tähän päätökseen perustuen Joensuun Metlaa päätettiin kehittää voimakkaasti 2000-luvulla muun muassa kaksinkertaistamalla henkilöstön määrä.

3 Idea puurakennuksesta syntyi luontevasti vuonna 2000 Suomessa vallinneesta puurakentamisen edistämisaallosta. Keväällä 2000 vihittiin käyttöön muun muassa puurakenteinen Sibelius-talo Lahdessa.

4 Metla-talo on rakennettu metsäntutkimustoimintoja varten ja isäntänä on Metsäntutkimuslaitos. Metsäntutkimuslaitoksen ohella talossa on toimitiloja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella (RKTL), Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralla sekä Joensuun yliopistolla. Kaikkiaan talossa työskentelee noin 200 työntekijää.

5 Suunnittelu toteutettiin arkkitehtuurikilpailuna 2002, erityistavoitteena suomalaisen puun innovatiivinen käyttö. Lisäksi rakennuksen tuli kaupunkikuvallisesti sopeutua kampusalueen muihin rakennuksiin, mutta luoda samalla selkeä imago Metlalle.

6 Metla-talo Linnunlahti Yliopiston kampusalue Keskustaan

7 Yli 30:stä kiinnostuksensa ilmaisseesta arkkitehtitoimistosta viisi valittiin kilpailuehdotusten laatijoiksi. Kilpailun voitti arkkitehtitoimisto SARC Oy Puumerkki - nimisellä ehdotuksella. Rakennuksen pääsuunnittelija on arkkitehti Antti-Matti Siikala SARC Oy:stä.

8 Metla-talossa työskentelytilat kiertyvät sisäpihan ja aulan ympärille. Jykevät purkuhirsiseinät ja esipiha ovat kuin portti rakennukseen.

9 Kaupunkikuvallisesti rakennus sopeutuu kampusalueelle, mutta erottuu voimakkaasti muotonsa ja puuverhoilun ansiosta omaksi kokonaisuudeksi. Runsas ikkunapinta tekee Metla-talosta valoisan.

10 Vankka pystyliimapuuverhoilu tekee rakennuksesta puurasiamaisen, joka avautuu katsojalle eri kulmista eri tavoin. Pystyliimapuut siivilöivät myös valoa rakennukseen sisälle.

11 Metla-talon mitat Metla-talossa on työtilat yli 200 työntekijälle. Talon bruttopinta-ala 7700 m 2 ja tilavuus m 3. Rakennuskustannukset 16,0 milj.euroa. Metla-talo on Suomen suurin puinen toimistorakennus.

12 Alakerrassa on infopiste, ravintola, modernit laboratoriotilat, talotekniikan tiloja sekä talon suurin neuvottelu- ja kokoushuone. Metla-talon toiminnat

13 Toisessa ja kolmannessa kerroksessa on työhuoneiden lisäksi kokous- ja taukotiloja. Tyypillinen yhden henkilön työhuone Neuvottelutila 3. kerros

14 2. ja 3. kerroksen parvekemaiset käytävät aulan ympärillä muodostavat myös luonnollisia kohtauspaikkoja sekä tarjoavat kauniin näkymän läpi talon.

15 Metla-talon rakentajat Talon rakennutti Senaatti-kiinteistöt, joka on valtion liikelaitos. Pääsuunnittelu: Rakennesuunnittelu: LVIS-suunnittelu: Rakennuttajakonsultti: Pääurakoitsija: Talotekniikkaurakoitsija: Arkkitehtitoimisto SARC Oy Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Engel Rakennuttamispalvelut Oy Rakennusliike A.Taskinen Oy Tekmanni Oy

16 Metla-talon merkitys Metsäntutkimuslaitokselle Puinen rakennus on tärkeä imagotekijä Metlalle yliopiston kampusalueella. Sopii erinomaisesti Joensuun rooliin, koska tutkimuskeskuksessa koordinoidaan valtakunnallista puututkimusta. Puurakennus vahvistaa Metlan tutkimusajatusta. Rakennus on sovellutus puumateriaalin arvoketjusta.

17 Metla-talon rakennusvaiheet Rakennustyöt alkoivat huhtikuussa 2003, harjannostajaisia vietettiin helmikuussa peruskivi muurattiin elokuussa 2003 ja Metla-talo valmistui syyskuun lopussa 2004 ja otettiin käyttöön lokakuun aikana.

18 Metla-talon runkoratkaisu Rakennuksen runko koostuu puupilareista sekä välipohjina toimivista puisista kotelolaatoista, jotka on jäykistetty ohuen betonilaatan avulla. Tavoitteena oli, että elementtijärjestelmää voidaan käyttää jatkossakin eri puurakentamiskohteissa.

19 Runkorakenne kehitettiin kansainvälisiä esimerkkejä soveltaen (Lignaturmenetelmä).

20 Kotelolaatat valmistettiin Pohjois-Karjalassa (Sil-Kas Oy). Ennen käyttöönottoa niiden kestävyys testattiin.

21 Betoniin verrattuna kotelolaatat ovat keveitä liikutella. Ohut betonilaatta valettiin puupinnan päälle asennuksen jälkeen.

22 Metla-talon puumateriaali Metla-talossa on käytetty kaikkia teollisesti merkittäviä kotimaisia puulajeja. Valtaosa puurakenteista on kuitenkin kuusta, kuten puupilarit, välipohjat ja verhouslaudat. Rakennukseen käytetty puumäärä (n m 3 ) vastaa noin 20 hehtaaria metsää.

23 Metla-talon ulkoverhoilu Päätyseinien hirret ovat yli 100 vuotta vanhoja purkuhirsiä.

24 Hirret on hankittu kahdesta puretusta rakennuksesta: Virtamon talosta Joensuussa sekä Kylmäkosken meijeristä Hämeestä.

25 Myös purkuhirret on tervattu, mutta lähinnä ulkonäöllisistä syistä.

26 Ulkoverhoilun voimakas elementti ovat kuusesta valmistetut pystyliimapuut. Kaikkiaan liimapuihin on käytetty puuta noin 7200 metriä ja lautoja on noin 625 kpl.

27 Pystylaudat on suojattu säävaihteluja vastaan peruspuunsuojalla ja lakalla. Samalla niissä on kaunis ruskehtava väri.

28 Porraskäytävien kohdalla ulkoverhoilussa on käytetty ns. tuppeen sahattua lautaa. Lautojen alareunoja ei ole sahattu tasaiseksi vaan reunat myötäilevät puun rungon luonnollista aaltoilua.

29 Yhdessä sisäpihalle aukeavien työtilojen lasi-ikkunoiden pystyverhoilun kanssa tuppeen sahatut laudat luovat talolle ilmeikkyyttä ja vaihtelevuutta.

30 Metla-talo Aulan jykevät kimppupilarit ovat kauttaaltaan kuusipuuta ja toimivat kantavina rakenteina. Aulan lattia on pohjoiskarjalaista vuolukiveä.

31 Aulan kimppupilarit ovat saaneet innoituksensa ja muotonsa nahkiaissumpuista.

32 Kimppupilarit on liimattu muotoonsa valmistuksen yhteydessä ja pystytetty paikoilleen rakentamisen alkuvaiheessa.

33 Aulasta noustaan portaita pitkin 2. ja 3. kerroksen parvikäytäviin. Parvien kaiteet on tehty tukevasta mäntyhirrestä.

34 Ylösalaisin käännettyä venettä muistuttava neuvottelutila on vuorattu ulkoa haapapaanuilla ja sisällä mäntypaanuilla. Metla-talo ja rakentamisperinne Tilan muoto ja sisäverhoilu antavat hyvän akustiikan.

35 Paanujen ansiosta rakenteisiin saatiin puisia kaarevia muotoja. Samalla voitiin soveltaa suomalaista puurakentamisperinnettä katemateriaalina.

36 Terva on Museoviraston hyväksymää aitoa mäntytervaa, joka on poltettu perinteisessä tervahaudassa. Paanuja hoidetaan tervaamalla.

37 Paanukattoinen neuvottelutila on myös sisäpihan hallitseva elementti.

38 Sisäpihaa elävöittää pieni haapametsikkö. Sisäpiha on päällystetty graniitilla.

39 Puun käyttö näkyy myös Metla-talon kalusteissa Aulan neuvottelutilan puutuolit on valmistettu 12 kotimaisesta lehtipuulajista: haapa, harmaaleppä, vuorijalava, rauduskoivu, metsälehmus, pihlaja, raita, saarni, tammi, tervaleppä, tuomi ja vaahtera.

40 Metla-talon isännän esittely Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Toiminut Joensuussa 30 vuotta Valtakunnallisesti toimiva, monitieteinen asiantuntija-organisaatio

41 Joensuun toimipaikan kehittämisen merkkipaalut 1981 Metlan toiminta alkoi Joensuussa (eduskuntapäätös: tutkimusasema ehtona metsäopetuksen aloittamiselle yliopistossa 1982) Eduskuntakeskustelu Metlan siirrosta Joensuuhun (työryhmäpäätös: alueyksiköiden vahvistaminen ja Borealis rakennus Joensuuhun 1995) Hallituksen aamukoulupäätös metsäntutkimuksen vahvistamiseksi Joensuussa (100 vakinaista vuoden 2005 lopussa, uusi rakennus 2004) lisäys 60 pysyvää vakanssia.

42 Metlan alueelliset toimintayksiköt Metla on perustettu 1917 ja se toimii maa- ja metsätalousministeriön alaisena. Budjetti oli vuonna 2010 noin 50 miljoonaa euroa. Henkilöstöä noin 800, joista tutkijoita 300. Vuoden 2010 alusta alkaen neljä alueyksikköä: Etelä-Suomi (Vantaa), Länsi-Suomi (Parkano), Itä- Suomi (Joensuu) Pohjois-Suomi (Rovaniemi).

43 Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomi Metla/Itä-Suomi : Edistää metsiin, puutuotteiden valmistukseen, puuraaka-aineen tuottamiseen, korjuuteknologiaan ja energiakäyttöön perustuvaa yritys- ja elinkeinotoimintaa erityisesti maaseudulla ajantasaisten metsävaratietojen pohjalta. Itä-Suomen alueyksiköstä hoidetaan viranomaistehtävinä - Valtakunnan metsien inventointia - Puutavaran mittausta - Kasvinsuojeluaineiden tarkastustoimintaa Joensuun toimipaikka on alueyksikön keskus. Lisäksi alueyksikköön kuuluvat Punkaharjun ja Suonenjoen toimipaikat. Joensuussa työskentelee yhteensä noin 130 henkilöä, joista 85 tutkijatehtävissä.

44 Johto ja tutkimuksen painoalat Itä-Suomen alueyksikön johtaja: MMT Jari Parviainen Joensuun toimipaikan asiakaspäällikkö: MMT, tutkija Jari Miina Tutkimuspainoalat ja niiden vetäjät Metsäsuunnittelun kehittäminen (prof. va Mikko Kurttila) Metsänhoito ja sen ympäristövaikutukset (prof. Leena Finér) Metsäteknologia (prof. Antti Asikainen) Puutiede (prof. Erkki Verkasalo) Yrityksen taloustiede (prof. Pekka Ollonqvist) Kansainvälinen metsätalous, erityisesti Venäjä ja siirtymätaloudet (prof. Timo Karjalainen)

45 Metla Joensuu alueellistamisen esimerkki Muodostettu runsaasti uusia vakinaisia tehtäviä. Saavutettu ns. kriittinen massa (tieteellinen keskustelu, tutkimuksen laatu, kilpailu, itsenäisyys). Uudet tutkimusalat luoneet uusia otteita, saavutettu valtakunnallinen kärkiosaaminen erityisaloilla. Mahdollisuudet valtakunnalliseen ja eurooppalaiseen tutkimusrahoitukseen olennaisesti lisääntyneet. Metla toimii Itä-Suomen metsäalan aluekehityksen moottorina: asiantuntijapalvelut, yritystoiminnan tuki, työpaikkojen luominen.

46 Esimerkkejä Joensuun toimipaikan vaikuttavuudesta Kansallisen metsäohjelman (KMO) metsävaralaskelmat Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) toteutus ja tulosten laskenta Metsien suojelun kansainvälinen vertailu Metsäsertifiointi Metsätalouden ympäristövaikutusten arviointi Metsäenergian korjuu, kuljetus ja käyttö Metsäkoneiden valmistus- ja markkinointituki (tutkimusohjelma) Puurakentaminen, yrittäjyys Puun käyttö ja puutuotteiden menekki (tutkimusohjelma) Venäjän metsätalouden asiantuntemus, Idän metsätieto

47 Joensuun metsäosaamisklusteri (180 tutkijaa) TUTKIMUS OPETUS Metsäntutkimuslaitos ja sen valtakunnallinen verkosto Itä-Suomen yliopisto Euroopan metsäinstituutti METSIIN PERUSTUVAN YRITYS- JA ELINKEINOTOIMINNAN EDISTÄMINEN ASIAKKAAT: - metsäteollisuus - metsänomistajat - hallinto - aluekehitystahot - neuvonta Itä-Suomen yliopisto Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu muut oppilaitokset KANSAINVÄLISET VERKOSTOT Euroopan metsäinstituutti EU/COST -yhteistyö ja EU:n tutkimusohjelmat IUFRO (koko tiedeyhteisö) Silva network (metsäopetus) jne. TIEDON SIIRTO Joensuun Tiedepuisto Oy/ Osaamiskeskukset Metsäklusteri Oy:n tutkimusohjelmat WENET - wood energy network jne.

48