JEESUS ON TODELLA NOUSSUT KUOLLEISTA Jh 20:1-10 (Pääsiäinen II vk) Hämeenlinna ( )

Transkriptio

1 Sivu 1 / 6 JEESUS ON TODELLA NOUSSUT KUOLLEISTA Jh 20:1-10 (Pääsiäinen II vk) Hämeenlinna ( ) Teksti: Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena meni varhain, kun vielä oli pimeä, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudan suulta. 2. Niin hän riensi pois ja tuli Simon Pietarin luo ja sen toisen opetuslapsen luo, joka oli Jeesukselle rakas, ja sanoi heille: "Ovat ottaneet Herran pois haudasta, emmekä tiedä, mihin ovat hänet panneet." 3. Niin Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät ja menivät haudalle. 4. Ja he juoksivat molemmat yhdessä; mutta se toinen opetuslapsi juoksi edellä, nopeammin kuin Pietari, ja saapui ensin haudalle. 5. Ja kun hän kurkisti sisään, näki hän käärinliinat siellä; kuitenkaan hän ei mennyt sisälle. 6. Niin Simon Pietarikin tuli hänen perässään ja meni sisälle hautaan ja näki käärinliinat siellä 7. ja hikiliinan, joka oli ollut hänen päässään, ei pantuna yhteen käärinliinojen kanssa, vaan toiseen paikkaan erikseen kokoonkäärittynä. 8. Silloin toinenkin opetuslapsi, joka ensimmäisenä oli tullut haudalle, meni sisään ja näki ja uskoi. 9. Sillä he eivät vielä ymmärtäneet Raamattua, että hän oli kuolleista nouseva. 10. Niin opetuslapset menivät takaisin kotiinsa. (Jh 20:1-10.) JOHDANTO Rakkaat kirkkovieraat, mainitsen saarnan aluksi seuraavat toisiinsa nähden itsenäiset neljä toteamusta: a. Pitkäperjantai ja pääsiäinen kuuluvat erottamattomasti yhteen. Jeesuksen ylösnousemus on seurausta ristillä saavutetusta kolmoisvoitosta: synnin, kuoleman ja perkeleen kukistumisesta (Kl 2:15). Sen tähden risti on kristinuskon perussymboli. Sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima (1Kr 1:18; Rm 1:16). Ristin sanoma avaa myös pääsiäisen sanoman. b. Ylösnoussut ilmestyi pääsiäisen ja helatorstain välisenä aikana vain opetuslapsilleen, ei kertaakaan vihamiehilleen tai muille ulkopuolisille. Ilmestymiset jakaantuvat kahteen jaksoon sekä ajallisesti että paikallisesti: Jerusalemissa tapahtuneisiin ja Galileassa tapahtuneisiin.

2 Sivu 2 / 6 c. Saadaksemme mahdollisimman täydellisen kuvan pääsiäisen tapahtumasta meidän olisi luettava rinnan jokaisen neljän eri evankeliumin kuvas tapahtumasta, sillä ne täydentävät toisiaan. d. Kristinuskon pylvästapahtumat ovat sellaisia, joita en mielelläni selittele. Pyhä Henki puhukoon niistä kertovien Raamatun tekstien kautta itse kullekin meistä. Seuraavassa autan teitä lähinnä vain täydentämällä Johanneksesta otettua tekstiämme toisten evankeliumien antamilla tiedoilla ja muutamalla alkukielen selventävällä ilmauksella. 1. MAGDALAN MARIA PÄÄSIÄISAAMUNA (Jh 20:1-2) Ensimmäisenä tarkastelemme Magdalan Marian pääsiäisaamua. Tekstimme kaksi ensimmäistä jaetta kertovat siitä. Niissä Johannes käyttää toisin kuin suomalaiset Raamattumme preesensmuotoa ja vasta jatkossa eli kolmannesta jakeesta eteenpäin imperfektiä, mennyttä aikamuotoa, siis näin: Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena menee varhain, kun vielä on pimeä, haudalle ja näkee kiven otetuksi pois haudan suulta. Niin hän rientää pois ja tulee Simon Pietarin luo ja sen toisen opetuslapsen luo, joka oli Jeesukselle rakas, ja sanoo heille: "Ovat ottaneet Herran pois haudasta, emmekä tiedä, mihin ovat hänet panneet. (Jh 20:1-2.) Tämä tekee kuvauksen eloisaksi ja valmistelee suurta yllätystä. Jumala oli valinnut kaksi Mariaa ylösnousemuksen ensimmäisiksi todistajiksi. Tosin Johannes mainitsee tekstissämme nimeltä vain Maria Magdaleenan, mutta toisen jakeen monikko ( emmekä tiedä ) osoittaa, että ainakin kaksi naista oli haudalla. Matteus kertoo, että toisenkin naisen nimi oli Maria. Matteuksen mukaan hän oli Jeesuksen äiti (Mt 28:1). Maria Magdaleena oli tunnettu syntisyydestään ennen Jeesuksen kohtaamistaan, nainen, jonka Jeesus oli Luukkaan mukaan vapauttanut pahoista hengistä (Lk 8:2-3). Toinen Maria, Jeesuksen äiti, oli tunnettu hurskaudestaan. Markus kertoo, että myös Salome oli mukana (Mk 16:1). Sen sijaan Luukas puhuu pelkistäen vain naisista (Lk 24:1). Naiset tulevat haudalle jo varhain auringon noustessa voidellakseen Jeesuksen ruumiin (Mk 16:1-2; Lk 24:1; Mt 28:1). Suuren hautakiven vierittäminen pois hautaluolan suulta oli ensimmäinen merkki Marialle ja muille naisille siitä, että jotakin odottamatonta on tapahtunut. Rinnakkaisevankeliumien mukaan naiset kurkistivat jo tässä vaiheessa hautaan, jopa menivät sinne sisälle ja näkivät sen tyhjäksi ja näkivät kaksi enkeliä (Lk 24:4; ks. myös Jh 20:12). Naisten hämmennys on niin suuri, että täysin yhtenäistä kuvaa eri evankeliumien antamasta tapahtumien kulusta on vaikea saada. Pääasia on kuitenkin selvä: kivi on poistettu ja hauta on tyhjä. Kiveä ei ole vieritetty pois siksi, että Jeesus olisi päässyt ulos haudasta vaan siksi, että opetuslapset pääsevät sinne sisälle. Naiset eivät lähde juoksemaan viedäkseen ilosanomaa niille

3 Sivu 3 / 6 yhdelletoista, vaan heillä on murheellinen viesti: Jeesuksen ruumis on häväisty ja viety pois. Markuksen mukaan naiset tulivat hautaluolasta ulos pelon valtaamina ja pakenivat eivätkä kertoneet asiasta muille kuin Pietarille ja Johannekselle (Mk 16:8), vaikka Luukaan mukaan kaikki apostolit olivat paikalla (Lk 24:9-12; Mt 24:8). Tämä selittänee myös sen, että Johanneksen mukaan vain Maria Magdaleena yksin meni opetuslasten luo viemään viestiä. Jäivätkö toiset naiset Maria Magdaleenan vauhdista, vai odottivatko he ulkona, sitä emme tiedä. Matteuksen mukaan naiset yhdessä lähtivät pelon ja ilon valtaamina juosten viemään sanaa apostoleille, mutta matkalla he kohtasivat ylösnousseen Jeesuksen (Mt 28:8-10). Sekä Markus että Luukas kertovat opetuslasten torjuneen epäuskoisina naisten ja erityisesti Marian puheet (Lk 24:11; Mk 16:9). 2. PIETARI JA JOHANNES JEESUKSEN HAUDALLA (Jh 20:3-7) Toiseksi tarkastelemme Pietarin ja Johanneksen reaktiota Magdalan Marian viestiin. Näin Johannes siitä kertoo: Niin Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät ja menivät haudalle. Ja he juoksivat molemmat yhdessä; mutta se toinen opetuslapsi juoksi edellä, nopeammin kuin Pietari, ja saapui ensin haudalle. Ja kun hän kurkisti sisään, näki hän käärinliinat siellä; kuitenkaan hän ei mennyt sisälle. Niin Simon Pietarikin tuli hänen perässään ja meni sisälle hautaan ja näki käärinliinat siellä ja hikiliinan, joka oli ollut hänen päässään, ei pantuna yhteen käärinliinojen kanssa, vaan toiseen paikkaan erikseen kokoonkäärittynä. (Jh 20:3-7.) Pietari ja Johannes juoksivat kilvan Jeesuksen haudalle. Ilmeisesti Pietarin jalat menivät maitohapoille ja Johannes ehti ensin perille. Rehellisesti Johannes kuvaa oman arkuutensa ja Pietarin rohkeuden. Johannes vain kurkistaa ulkopuolelta hautaan, mutta Pietari astuu suoraan kallioon hakattuun hautaluolaan. Pietarin ja Johanneksen välillä oli ollut pientä kilpailua ennenkin mm. siitä, kuka pääsee ykköspaikalle tulevassa Messiaan valtakunnassa (Mt 20:20-28; ks. myös Jh 21:20-23). Alkuseurakunnassa helluntain jälkeen nämä kaksi, Pietari ja Johannes, kulkivat yhdessä ja puhalsivat yhteen hiileen toteuttaessaan Jeesuksen käskyä viedä evankeliumia Juudeaan ja Samariaan (Apt 3, 4, 8). Pietari on silloinkin Jeesuksen käskyn mukaisesti seurakunnan johtaja, mutta ei Herrana halliten niitä, jotka hänen osalleen on uskottu (1Pt 5:2-3). Hän osoittaa haudallakin johtajan ominaisuuksiaan eikä tyydy vain kurkistamaan vaan astuu suoraan hautakammioon sisälle. Ilmeisesti hän olisi ollut valmis toimimaan, mikäli olisi ilmennyt, että kyseessä on haudan häpäisy. Se, mitä Pietari ja Johannes näkivät hautakammiossa, oli yllättävä: käärinliinat ja hikiliina osoittivat, ettei Jeesuksen ruumista ollut varastettu. Jakeissa 5, 6 ja 7 esiintyy kolme kertaa kreikan sana κείμενα (keimena, verbistä κεῖμαι, maata), joka ilmaisee käärinliinojen ja hikiliinan

4 Sivu 4 / 6 olleen makaavina haudassa, toisin sanoen siinä asennossa ja muodossa kuin ne olivat olleet Jeesuksen ruumiin ympärillä. Suomalaiset Raamatut jättävät κεῖμαι-verbin kääntämättä ja käyttävät sen paikalla tyhjää olla -verbiä. Alkuteksti kuuluu siis jotenkin näin: 5. Ja kun hän kurkisti sisään, näki hän käärinliinat makaavina siellä; kuitenkaan hän ei mennyt sisälle. 6. Niin Simon Pietarikin tuli hänen perässään ja meni sisälle hautaan ja näki käärinliinat makaavina 7. ja hikiliinan, joka oli ollut hänen päässään, makaavana ei yhdessä käärinliinojen kanssa, vaan erikseen käärittynä. Kun Jeesus oli herättänyt paria kuukautta aikaisemmin Lasaruksen kuolleista, Lasarus tuli ulos haudasta käärinliinoihin kiedottuna (Jh 11:44), ja Jeesus käski päästää hänet niistä vapaaksi. Se sopii, sillä kuolevainen hän oli edelleen. Nyt oli tapahtunut jotakin paljon suurempaa. Jeesus oli päästetty käärinliinoista ja noussut niiden läpi kirkastetussa ruumiissa voiteiden jähmettämien käärinliinojen ja hikiliinan jäädessä hautaan onttoina ja ehjinä kuin perhostoukan kotelot. Jeesus oli noussut kuolleista lopullisesti ja peruuttamattomasti. Kuoleman valta oli kukistettu. Ilmeisesti vasta myöhemmin ehkä Johannesta lukuun ottamatta opetuslapset tämän ymmärsivät. Ns. Torinon käärinliinojen tutkijat arvelevat, että opetuslapset ottivat käärinliinat ja hikiliinan talteen. 3. JOHANNES NÄKI JA USKOI (Jh 20:8-10) Kolmanneksi tarkastelemme vielä Johanneksen reaktiota erikseen. Tekstimme kolme viimeistä jaetta kuuluvat seuraavasti: Silloin toinenkin opetuslapsi, joka ensimmäisenä oli tullut haudalle, meni sisään ja näki ja uskoi. Sillä he eivät vielä ymmärtäneet Raamattua, että hän oli kuolleista nouseva. Niin opetuslapset menivät takaisin kotiinsa. (Jh 20:8-10.) Ilmeisesti juuri edellä mainitun κείμενα-sanan perusteella kansainvälisestikin tunnettu suomalainen pyhän maan arkeologi professori Aapeli Saarisalo selittää Uuden testamentin käännöksensä alanootissa Johanneksen uskomisen syytä seuraavasti: Voiteet, joita Jeesuksen ruumista palsamoitaessa käytettiin (Jh 19:40), kuivuivat nopeasti ja muodostivat käärinliinojen kanssa ruumiin ympärille jähmeän vaipan. Pietarin ja Johanneksen tullessa haudalle he näkivät tämän jähmettyneen vaipan ehjänä, ts. sellaisena kuin se oli ollut ruumiin ympärillä, mutta ruumis oli niiden sisältä poissa. Juutalaisen tavan mukaan liinakääreitä oli kaksi erikseen pään ja erikseen vartalon ympärillä. Kukaan ihminen ei olisi voinut viedä ruumista ja jättää kääreitä ehjinä hautaan. Tästä opetuslapset ensimmäisenä Johannes ymmärsivät, että Jeesus oli noussut kuolleista. Hänen ruumiinsa oli kulkenut vaipan läpi yliluonnollisella tavalla, aivan kuin Hän kulki suljettujen ovien läpi ovien jäädessä yhä suljetuiksi. (Jh 20:19.)

5 Sivu 5 / 6 Tämä näkymä synnytti Johanneksessa uskon, että Jeesus on ylösnoussut. Sen sijaan Pietari tyytyi vielä katselemaan ja ihmettelemään mielessään sitä, mikä oli tapahtunut (Lk 24:12). Toisin sanoen Johannes näki ja uskoi enemmän kuin Pietari, jopa Jeesuksen ylösnousemukseen ennen kuin näki hänet elävänä. On huomattava, että ei tyhjä hauta vaan käärinliinat saivat Johanneksen uskomaan. Ilmeisesti kumpikaan heistä ei vielä osannut liittää tapahtumaa VT:n ennustuksiin, vaikka Jeesus oli niihin jatkuvasti opetuksessaan viitannut. Jakeen 9 kreikan verbi δεῖ (dei), piti, täytyi, jota suomalaiset Raamatut eivät käännä, oli usein Jeesuksen käyttämä. Hän opetti, että Kirjoitusten mukaan hänen piti kärsiä ristinkuolema ja että hänen piti nousta kuolleista (Mk 8:31; Mt 16:21). Kirjoitusten piti (δεῖ) käydä toteen. Emmauksen tiellä Ylösnousseen kahdelle opetuslapselle pitämä raamattutunti VT:n ennustusten täyttymisestä Jeesuksen elämässä, kuolemassa ja ylösnousemuksessa osoittaa, että Ylösnoustuaankin Jeesus halusi uskoa ensimmäiset opetuslapsensa ja samalla myös meidät nimenomaan VT:n ennustusten ja niiden täyttymyksen varaan (Lk 24:27, myös 44). PÄÄTÖS Päätökseksi kolme toteamusta: 1. Ensiksi, ennen pääsiäistä kukaan Jeesuksen opetuslapsista ei uskonut, että Jeesus nousisi kuolleista: - Naiset tulivat varhain pääsiäisaamuina voitelemaan kuollutta Jeesusta. Siksi enkeli nuhteli heitä: Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta? - Tekstimme osoittaa Maria Magdaleenan luulleen, että Jeesuksen ruumis oli varastettu. Sitä hän meni ilmoittamaan Pietarille ja Johannekselle. - Pietarista ja Johanneksesta, jotka juoksivat kilpaa haudalle, sanotaan tekstissämme, että he eivät vielä ymmärtäneet Raamattua, että hän oli kuolleista nouseva. - Luukas kertoo apostoleista, joille naiset toivat haudalta sanaa, että, näiden puheet näyttivät heistä turhilta, eivätkä he uskoneet heitä. 2. Toiseksi, kun apostolit eivät uskoneet naisten kertomaa eivätkä ymmärtäneet Jumalan sanan ilmoitusta, täytyi heidän tulla vakuutetuiksi Jeesuksen ylösnousemuksesta aivan erityisellä tavalla: - Enkeli oli vierittänyt kiven pois haudan suulta. - Pietari ja Johannes menivät sisään hautaan ja näkivät käärinliinat siellä ja hikiliinan makaavina (κείμενα). - Tämän jälkeen Jeesus itse ilmestyi heille monta eri kertaa sekä Jerusalemissa että Galileassa. - Jeesus avasi myös opetuslasten ymmärryksen käsittämään VT:n kirjoituksista, että Jeesuksen piti (δεῖ, dei) kärsiä, kuolla ja nousta kolmantena päivänä ylös kuolleista.

6 Sivu 6 / 6 3. Kolmanneksi, myös Jeesuksen vihamiehet joutuivat tahtomattaan Jeesuksen ylösnousemuksen todistajiksi: - He olivat sinetöineet haudan ja asettaneet haudalle vartijat. - Mutta äkkiä tuli maanjäristys, enkeli vieritti kiven tyhjän haudan suulta ja vartijat vaipuivat vavisten kuin kuolleina maahan. He pakenivat haudalta ja kertoivat ylipapeille, mitä oli tapahtunut. - Nämä myönsivät tosiasiat ja maksoivat sotilaille suuret lahjukset, että he levittäisivät sellaista valhetta, että Jeesuksen ruumis oli varastettu. - Näin joutuvat Jeesuksen vihollisetkin valheestaan huolimatta todistamaan, että Jeesus oli noussut ylös. Summa summarum: Tuskin monikaan asia tässä maailmassa on niin pätevästi ja monipuolisesti argumentoitu kuin Jeesuksen ylösnousemuksen todellisuus. Siksi voimme iloiten tunnustaa: Jeesus on totisesti noussut ylös. Virret: 84; 126; 95; 98:1- ; (Eht. 221; 225; 229); 228a