Energia & innovaatiot
|
|
- Ilmari Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Energia & innovaatiot Vaasan seutu saa suurta kilpailuetua asemastaan Pohjoismaiden suurimpana energiaklusterina. Korkea osaamistaso ja toimijoiden välinen monipuolinen yhteistyö pitää moottorin käynnissä ja tehostaa toimintaa. Energiaklusterin käsite nousi esiin 1990-luvulla, mutta kehitys oli alkanut jo yli 100 vuotta sitten tarkemmin sanottuna vuonna 1906, jolloin John Wickström perusti Suomen ensimmäisen moottoritehtaan. Niistä päivistä tuotevalikoima on huomattavasti laajentunut, ja nykyinen energiaklusteri muodostuu vakiintuneesta verkostosta yrityksiä, alihankkijoita, oppilaitoksia ja tutkimuslaitoksia. Vaasan seutu onkin Suomen yritystiheimpiä alueita. Energiaklusteriin kuuluu tätä nykyä yli 100 yritystä, jotka yhdessä työllistävät noin henkilöä. Lisäksi kunkin teollisuustyöpaikan lasketaan synnyttävän keskimäärin 2,5 työpaikkaa muille sektoreille. Viennin osuus energiaklusterin tuotannosta on huomattavan korkea, yli 70 %. Tiivistä yhteistyötä Wärtsilä ja ABB kuuluvat klusterin vahvimpiin yrityksiin. Wärtsilä tuottaa laivanmoottoreita, potkurijärjestelmiä ja voimalaitosratkaisuja. ABB on erikoistunut energiatehokkuuteen, sähkövoimaan ja automaatioon. Yritykset työskentelevät maailmanlaajuisesti, minkä ansiosta myös niiden alihankkijat ja yhteistyökumppanit ovat kansainvälistyneet. Muita tunnettuja yrityksiä ovat esim. Vacon, The Switch, Vaasa Engineering, KWH Pipe, Mervento, SESCA, EPV Energia ja Citec. Ne tuottavat ja kehittävät mm. diesel-, kaasu- ja sähkömoottoreita, voimaloita, sähkönsiirron ja -jakelun järjestelmiä, taajuusmuuttajia ja tuulivoimaloiden komponentteja. Yrityksillä on erinomaiset edellytykset saada työvoimaa esim. alueen seitsemässä oppilaitoksessa järjestettävien räätälöityjen koulutusten kautta. Vaasan seudulla noin 800 henkilöä työs kentelee energiatekniikan tutkimus- ja kehitystehtävissä. Vaasan energiainstituutti tarjoaa tutkimus-, konsultointi- ja täydennyskoulutuspalveluja alan alueellisille, kansallisille ja kansainvälisille toimijoille. VaasaEMG on energiamarkkinoihin erikoistunut tutkimusyksikkö. Lisäksi Vaasassa toimii Tutkimuskeskus Technobothnia, jonka laboratoriossa on sähkö-, kone-, rakennus-, tieto- ja ympäristötekniikan tutkimus- ja mittauslaitteistoa. Vaasan yliopiston teknillinen tutkimuslaitos tukee kansainvälisesti korkealaatuista tieteellistä tutkimusta. Uusiutuva energia valtaa alaa Energiatehokkaiden tuotteiden ja ratkaisujen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Uusiutuvat energianlähteet ja hajautettu energiantuotanto tarjoavat Vaasan seudulla monia investointimahdollisuuksia. Alueen sijaintia eli rannikkoa aiotaan lähitulevaisuudessa hyödyntää tuulivoiman merkittävään laajentamiseen. Keväällä 2009 alueella oli 9 tuulivoimalaa, joiden yhteisteho oli 5,5 MW. Merenkurkun alueelle on suunnitteilla kuusi suurehkoa tuulipuistoa, mm. Raippaluotoon, Laihialle, Vähäänkyröön, Maalahteen ja Korsnäsiin. Niiden kokonaisteho voi nousta jopa MW:iin. Yli kolmasosa (35%, MW) Suomessa vuoden 2009 päätteeksi suunnitelmissa olevasta tuulivoimasta onkin sijoittumassa juuri Vaasan seudulle. Teknologiakeskus Oy Merinova Ab koordinoi energiatekniikan klusteriohjelmaa valtioneuvoston valtakunnallisessa OSKE-osaamiskeskusohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa energia-alan yritysten kilpailukykyä. Hajautetun energiantuotannon, esim. tuuli- ja aurinkoenergian lisäksi Vaasan seutu kantaa ohjelmassa päävastuun sähkönjakelusta, ICT:stä ja sähkönkulutuksesta. Innovatiivista sähkön- ja lämmöntuotantoa Vaasan Asuntomessuille vuonna 2008 rakennettu omavarainen matalaenergiaverkko on yksi esimerkki uusiutuvan energian innovaatioista. Asuinalueen talot lämmitetään käyttämällä merenpohjan sedimenttiin varastoitunut auringon lämpö hyödyksi. Merenpohjaan on vedetty lähes 8 km koaksiaalikaapelia, ja vesimassa toimii valtavana aurinkopaneelina. Jokaisessa rakennuksessa on oma lämpöpumppunsa, joka lämmittää veden haluttuun lämpötilaan. Järjestelmää voi kesäaikana käyttää ilmastointiin. Alue tuottaa noin tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä vuodessa verrattuna hiili- ja öljyvoimalan avulla tuotettuun sähköön ja lämpöön.
2 Yhteystietoja Alatori 1 A, Vaasa Puh info@vasek.fi Kuva: Wärtsilä. Teknologiakeskus Oy Merinova Ab Teknologiatalo Futura I, 2. krs Yrittäjänkatu 17, Vaasa Puh Asuntomessualueen taloissa olevien lämpöpumppujen tarvitsema sähkö tuotetaan bioenergialla: tähän tarkoitukseen käytetään läheiseltä vanhalta kaatopaikalta saatavaa metaanikaasua Wärtsilän New Energy -polttokennovoimalassa. Mateve Oy sai meren pohjasedimentin lämmön keskitetystä keräämisestä alueellisen Innosuomi-palkinnon. Jätteenpoltto tarjoaa myös mahdollisuuksia. Esim. Westenergy Oy:n jätteenpolttoon perustuvan voimalan toiminta käynnistyy vuoden 2013 alussa. Voimalan teho riittää noin asukkaan tuottaman, hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen muuttamiseen kaukolämmöksi ja sähköksi. Lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä voidaan polttolaitoksen avulla vähentää noin tonnia vuodessa, mikä on huomattava määrä myös kansallisella tasolla mitattuna. Vaasan seudulla on kehityksen eteenpäin viemiseen tarvittavaa energiaa. Jo vakiintuneet yritykset ja verkostot toivottavat uudet, innovatiiviset toimijat tervetulleiksi energiseen joukkoon! Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yritysten määrä: yli 100 Työntekijöitä: Liikevaihto: 4 miljardia euroa Viennin osuus: 70 % Yrityksissä kehitetään ja tuotetaan mm. - dieselmoottoreita - kaasumoottoreita - sähkömoottoreita - voimalaitoksia - sähkön siirto ja jakelujärjestelmiä - taajuusmuuttajia - tuulivoimateollisuuden ratkaisuja - teknisiä suunnittelu- ja konsultointipalveluja globaalille energiasektorille Pohjanmaan kauppakamari Vaasan toimisto Raastuvankatu 20, Vaasa Puh Pohjanmaan liitto Hietasaarenkatu 6, PL 174, Vaasa Puh VaasaEMG Käyntiosoite: Vaasan yliopisto Wolffintie 34, Vaasa Tutkimuskeskus Technobothnia Puuvillakuja 3, Vaasa Puh Vaasan energiainstituutti PL 700, Vaasa Puh Vaasan korkeakoulukonsortio energyvaasa-portaali Alatori 1 A VAASA info@vasek.fi
3 Eläminen & palvelut Kuva: Arto Hämäläinen. Merenkurkun saaristo, arvokas ja ainutlaatuinen maailman luonnonperintökohde. Historiaa, kulttuuria, palveluita kaikkea niitä kaupungissa olla pitää. Vaasan seudulla on paljon tarjottavaa, arvostitpa sitten urbaania kaupunkivilinää tai luonnonläheistä elämää. Vaasan seudulla on asukasta ja se tarjoaa houkuttelevan, kansainvälisen ja energisen ympäristön niin ihmisille kuin yrittäjyydellekin. Alueen työllisyysaste on jo pitkään ollut maan parhaimpia ja koko Suomeen verrattuna Vaasan seudulla on eniten yrityksiä suhteessa väkimäärään. Täällä on työtä ja hyvää elämää! Asuminen Alueen asuinympäristö on puhdas ja turvallinen. Unelma merenrannan omakotitalosta tai omasta saarimökistä voi täällä toteutua. Valinnanvaraa on, haluatpa sitten asua keskustassa muuttovalmiissa huoneistossa tai hankkia tontin maaseudulta ja rakentaa itse oman kodin perustuksista alkaen. Kansainvälinen ilmapiiri Vaasa on Helsingin jälkeen Suomen kansainvälisin kaupunki. Asukkaat edustavat yli 100 eri kansalaisuutta. Ruotsinkielisten osuus Vaasanseudulla on noin 44 %. Palvelut ovat kätevästi saatavilla niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin. Voit esimerkiksi kouluttautua ja hankkia osaamista esikoulusta yliopistotasolle sekä suomeksi että ruotsiksi. Vaasan seitsemässä korkeakouluyksikössä voit opiskella suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Ylioppilastutkinnon voi suorittaa englanniksi IB-lukiossa, ja päiväkotipalveluitakin tarjotaan englanninkielellä. Elinkeinoelämän kansainvälisyyttä kuvastaa sekin, että alueen teollisuustuotannosta noin 70 % menee vientiin. Hyvinvointia kaikissa elämänvaiheissa Peruspalvelujen saatavuus on Vaasan seudulla hyvä. Alueelliset panostukset kunnalliseen opetus- ja kulttuuritoimintaan asukasmäärään verraten on maan toiseksi korkein. Suunnilleen joka viides vaasalainen on opiskelija, mikä tekee Vaasasta myös erittäin nuorekkaan kaupungin. Julkinen sektori tuottaa pääosan (yli 70 %) kaikista sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista, mutta väestörakenteen muuttuessa myös yksityisille toimijoille on tarvetta varsinkin vanhustenhuollossa. Lapsiperheille on tarjolla monipuolisia päivähoitopalveluita tarpeen mukaan. Luonto, kulttuuri, vapaa-aika, kauppa Seutu sijaitsee meren äärellä, ja pitkä rantaviiva tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet vapaaajanviettoon ja myös asumiseen. Merenkurkun saaristo hyväksyttiin vuonna 2006 ensimmäisenä Suomessa UNESCO:n maailman luonnonperintökohteiden listalle. Merenkurkun kasvisto ja eläimistö ovat myös ainutlaatuisia, sillä alue on geologisesti katsottuna vielä lapsenkengissä. Merenkurkun alueen maankohoamisen vuoksi Vaasan seutu kasvaa noin neliökilometrin verran vuodessa. Jokamiehenoikeuksien ansiosta sekä suomalaiset että ulkomaalaiset saavat liikkua luonnossa vapaasti ja kerätä marjoja ja sieniä. Voit hyödyntää jokamiehenoikeuksia myös kauniin saariston tutkimiseen veneille ja vaellellen. Vaasan seudun kansainvälinen luonne näkyy varsinkin monikulttuurisessa tarjonnassa. Vaasassa toimii suomen- ja ruotsinkieliset teatterit, ja muissa kunnissa esitetään ahkerasti harrastajateatteri- ja revyynäytöksiä. ArtCity Vaasa -passilla voit edullisesti tutustua alueen moniin museoihin, jotka esittelevät kaikkea mahdollista Merenkurkun geologiasta ja luonnosta kansainväliseen nykytaiteeseen ja perinteisiin käsityöläismenetelmiin. Useat musiikkifestivaalit tarjoavat joka vuosi maailmanluokan kuoro- ja kamarimusiikkia. Elokuussa vietetään Taiteiden Yötä, jolloin kulttuuri ja erilaiset esitykset valloittavat kaupungin. Liikunnan harrastajat iloitsevat Vaasan uudesta laajennetusta uimahallista sekä Botniahallin, Pohjoismaiden suurimpiin kuuluvan urheiluja monitoimihallin, tarjoamista monipuolisista mahdollisuuksista. Vaasassa on myös jäähalli (3 kaukaloa) ja 27 reiän golfkenttä. Talviaikaan voit vierailla hiihtokeskuksissa, esim. Vaasan Öjbergetillä tai Vöyrillä, ja hiihtää valaistuilla laduilla. Yleiset rannat ovat kesäkuukausina ahkerassa käytössä, ja monet luontopolut ja pyörätiet tarjoavat hyviä liikuntareittejä vuoden ympäri. Kylpylä Tropiclandia palvelee kaikenikäisiä vesipetoja ympäri vuoden, ja kesäaikaan perheet viihtyvät myös Wasalandian vauhdikkaassa huvipuistossa.
4 Vaasan keskusta Alueen yhdistyselämä on vilkasta. Voit harrastaa kaikkea mahdollista agilitystä ja autourheilusta ammuntaan, joogaan tai laskuvarjohyppyyn! Vaasa on alueen kaupallinen keskus ja shoppailumahdollisuudet ovat erinomaiset. Monipuoliset ostoskeskukset, lukuisat erikoisliikkeet, tori ja kauppahalli takaavat laajan tarjonnan. Alueen vetovoima lisääntyy lähivuosina voimakkaasti uusien yritysten asettuessa alueelle ja kaupalle kaavoitettujen alueiden kasvaessa nopeasti. Kaikki lähellä Lyhyet etäisyydet ovat verraton etu, kun haluaa kuluttaa aikansa muuhun kuin matkoihin. Työmatkoista selviää alueen hyvien liikenneyhteyksien ansiosta useimmiten vartissa eikä varsinaisia ruuhka-aikoja oikeastaan ole. Valtatie 8 kulkee alueen poikki. Lentoliikenne on vilkasta, ja pääkaupunkiseudulle pääsee kätevästi myös junalla. Maailman pohjoisin kansainvälinen, ympärivuotinen autolauttareitti kulkee Vaasan ja Uumajan väliä. Lähes matkustajaa kulkee vuosittain laivalla Merenkurkun yli. Yhteystietoja Alatori 1 A, Vaasa Puh info@vasek.fi Pohjanmaan Matkailu Raastuvankatu 30, Vaasa Puh Vuoden 2008 Asuntomessut järjestettiin Vaasan Suvilahdessa. Kuntsin modernin taiteen museon kokoelmista. Alatori 1 A VAASA info@vasek.fi
5 Sijoittuminen & tilat Vaasa Airport Park Pohjanmaan myönteinen väestökehitys on voimakkaimmillaan Vaasan seudulla. Kasvava väestömäärä lisää ostovoimaa ja tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet palvelutarjonnan laajentamiseen. Pohjanmaan maakuntakaavan ensimmäinen vaihe koskee kaupallisten palvelujen sijoittumista. Niin sanottu Vaasan Laatukäytävä koostuu korkealuokkaisista yritystoiminnan, kaupallisten palvelujen ja tieteen alueista. Vyöhyke ulottuu Vaasan lentokentältä kaupungin keskustan kautta Palosaarelle ja uudelle Kivihaan liikealueelle. Alueen yhtenäistämiseksi Vaasan keskustan eteläpuolelle suunnitellaan täydentäviä kauppapaikkoja ja liikenneyhteyksiin suunnitellaan parannuksia. Vaasan keskusta on alueen kaupallinen keskus, ja ydinkeskusta on näin ollen toinen tärkeä kehityskohde. Keskustan laajentuessa koillisen suuntaan myös sen ja Kivihaan välinen alue muuttuu luonteeltaan keskustamaiseksi, ja ydinkeskusta kasvaa ennen pitkää yhteen Musta saaren Sepänkylän keskustan kanssa. Kaupallisten palvelujen verkosto on Vaasan seudulla laajempi kuin Suomessa keskimäärin. Vähittäiskaupan palvelutarjonta on hyvä niin Vaasan ydinkeskustassa kuin eri asuinalueillakin. Siten suuria ostoskeskuksia ei ole tähän mennessä vielä syntynyt yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle, vaikka väestöpohja on riittävä hypermarkettien perustamiseen. Uudet liikepaikat tarjoavat yrityksille kilpailukykyisiä sijoittumispaikkoja hyvien liikenneyhteyksien varrella keskustan alueella, Kivihaassa, moottoritien risteysalueella sekä Porintien liittymän kohdalla Mustasaaren Vikbyssä. Tiloja kaikkiin tarpeisiin Voit etsiä sopivia yritystontteja ja liiketiloja alueen kaikista kunnista Vaasanseudun toimitilarekisteristä. Tarjolla on sekä toimisto- että teollisuustiloja. Vaasan kaupunki vuokraa ja myy yritys tontteja mm. Kivihaasta, Suvilahdesta ja Vaasa Airport Parkista sekä liiketiloja eri kaupungin osista. Vaasan toimitilarekisterissä, Vaasan Toimitilat, on laaja tarjonta vapaista tai pian vapautuvista tuotanto- ja toimistotiloista sekä liiketiloista. Palosaaren Yrityskeskus Oy tarjoaa yritystiloja neljässä kohteessa, jotka on saneerattu entisistä teollisuusrakennuksista. Oy Vaasa Parks Ab tarjoaa monipuoliset tilat kolmessa yrityspuistossaan: Vaasa Airport Park, Vaasa Science Park ja Strömberg Park. Mustasaaressa on hyvin suunniteltuja yrityskeskuksia viidessä sijaintipaikassa Lintuvuoren, Sepänkylän, Koivulahden, Raippaluodon ja Vikbyn (I &II) alueilla. Isossakyrössä on suuria liike- ja teollisuustontteja Tervajoella ja Valtaalassa. Vähässäkyrössä on keskeisiä yritystontteja Merikaarrossa, kirkonkylässä ja Tervajoella.
6 Yhteystietoja Alatori 1 A, Vaasa Puh info@vasek.fi Vaasan kaupunki Tekninen toimi Vaasan kaupungin yritystontit www1.vaasa.fi/tekninen/palvelumodulit/ yritystontit Vaasan seudun toimitilarekisteri vaasan-seudun-yritystontit-jatoimitilat-samasta-osoitteesta Vaasan toimitilarekisteri Korsnäsissä toimii tällä hetkellä noin 500 yrittäjää teollisuudessa ja palveluissa, turkistarhauksessa ja kasvihuoneviljelyssä sekä maatalou dessa. Keskeisellä paikalla sijaitsevalla Korsnäsin teollisuusalueella on vapaita tontteja. Laihian kunta omistaa kolme yrityskiinteistöä: Laihian yritystalo II ja III sekä Perälän teollisuushalli. Kunta on aina valmis neuvottelemaan yritysten kanssa tila- ja työvoimatarpeista. Maalahti tarjoaa yritystontteja neljällä teollisuusalueella eli Petolahden Bofjärdenissä, Långåminnessa, Yttermalaxissa ja Norra Brinkenissä. Oravaisissa on tontteja Öjskogin teollisuusalueella. Hyvä sijainti valtatie 8:n varrella on edistänyt myös palveluelinkeinon kehittymistä alueella. Vöyri-Maksamaalla toimii yli 200 yritystä. Kunnassa pyritään kehittämään alkutuotannon, yrittäjyyden ja palveluiden kehitystä erityisesti uusajatteluun kannustamalla. Kun tarvitset tilaa, muista VASEKin kautta tavoitat alueen merkittävimmät liikekiinteistöjen ja -tonttien tarjoajat. Palosaaren yritystilat Palosaaren Yrityskeskus Oy Vaasa Parks Oy Ulla Mäki-Lohiluoma Puh tai Mustasaaren kunta Elinkeinosihteeri Matias Båsk Puh Isonkyrön tontit ja toimitilat Vähänkyrön yritystiedot Korsnäsin tontit ja toimitilat Laihian yritystilat Maalahden yritystilat Oravaisten tontit Vöyri-Maksamaan tontit ja toimitilat Alatori 1 A VAASA info@vasek.fi
7 Koulutus & osaaminen Vaasan kampusalue Mahdollisuus monikieliseen korkeakoulutukseen ja vankka energiatekniikan osaaminen takaavat Vaasan seudun aseman merkittävänä osaamiskeskuksena. Kaikki Vaasan yliopiston tiedekunnat ja laitokset sijaitsevat Palosaaren kauniilla kampusalueella meren rannalla. Alueella yhdistyy jännittävästi vanha ja uusi. VAASAN YliOPiStON kampus Vaasan korkeakoulukonsortio koostuu Vaasan yliopiston lisäksi neljästä korkeakouluyksiköstä ja kahdesta ammattikorkeakoulusta, jotka tarjoavat monikielisiä tutkintoja ja tutkimusta tekniikan, kaupan, median ja hyvinvointipalvelujen aloilla. Konsortio profiloi alueen korkeakoulutoimintaa ja jatkuva kehitystyö palvelee alueen yritystoimintaa. Korkeakouluissa on kaikkiaan opiskelijaa, mikä on 20 % Vaasan asukasmäärästä. Halukkaat voivat saada opetusta jo esikoulusta lähtien suomen ja ruotsin lisäksi myös englanniksi. Aito monikielisyys mahdollistaa opetuksessa ja tutkimuksessa ainutlaatuiset ja innovatiiviset ratkaisut. Maailmanluokan korkeakoulutusta Vaasan yliopiston kampusalue on kiistatta Suomen kaunein. Kampus sijaitsee merenrannalla 15 minuutin kävelymatkan päässä Vaasan keskustasta. Yliopistossa on lähes opiskelijaa ja noin 400 työntekijää. Vaasan yliopiston tärkeimmät opetus- ja tutkimusalueet ovat talous, hallinto, kielet ja kulttuuri. Yliopisto on suomenkielinen, mutta siellä voi opiskella myös ruotsiksi, englanniksi Palosaaren helmi ja saksaksi. Kansainväliset opiskelija- ja opettajavaihto-ohjelmat ovat suosittuja, ja useita tutkintoja tarjotaan kokonaan englannin kielellä. Energia-alaa voi opiskella myös ekonomikoulutuksen puitteissa. Levón-instituutti käynnistää keväällä 2010 yhdessä University of Aberdeenin kanssa uuden energiatutkinnon, Energy Business MBA:n. Svenska handelshögskolan eli Hanken on Pohjoismaiden vanhimpia kauppakorkeakouluja ja se vietti 100-vuotisjuhliaan vuonna Hanken on Suomen johtava talous-kau- Yliopiston pallisen kampuksella alan kansainvälisesti yhdistyvät akkreditoitu sekä yliopisto Yliopisto (EQUIS ja AMBA). on kaupungin Hankenilla on Suomen sisällä, linjat kuten ovat ruotsinkielisiä, perinteinen yksi on mannereurooppa- englanninkie- eurooppalainen luonnonvara ja ympäristö. että anglosaksinen Useimmat opinto-yliopistokulttuuri. ekonomikoulutuksista eniten kansainvälisiä linen. Noviassa on Vaasanseudulla noin lainen yliopisto. opiskelijoita. Kuitenkin Hankenilla harjoitettava pihanurmikoita tutkimus opiskelijaa, kiertävät ja se rakennukset tarjoaa tutkintoon rajaavat tähtäävää sen selkeästi muusta kaupungista anglosaksisen kampusyliopiston tapaan. Yliopistoalue on kansainvälisesti hyvin arvostettua, ja se toimii nuoriso- ja aikuiskoulutusta, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta läheisessä yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan pohjalaista kanssa. suljettujen pihapiirien sekä traditiota, jatko- ja erikoistumiskoulutusta. kun rakennukset rajaavat jatkaa myös Hankenilla on kuusi laitosta: rahoitusta- Vaasan ammattikorkeakoulu (Vamk) on piha-aluetta joka reunalta. lous ja taloustilastotiede, yritysjohtaminen ja organisaatio, kauppaoikeus, markkinointi, kansantalous ja laskentatoimi. Hankenilla on kampukset Helsingissä ja Vaasassa. Hankenin Vaasan kassa ja liikenteessä, liiketaloudessa ja matkaitusta sekä tutkimus- ja kehityspalveluja teknii- Uudisrakennukset Tervahovi ja Luotsi valmistuivat vuonna Ne suunniteltiin entisen lääninarkkitehti kampuksella on Axel noin 500 Setterbergin opiskelijaa. hengessä, lussa sekä hän sosiaali- loi Vaasan ja terveysalalla. tärkeimmät Opiskelijoita julkiset Åbo Akademin Vaasan yksikön pysyvä on noin ja päätoimista henkilöstöä 240. rakennukset toiminta 1860-luvulla. käynnistyi vuonna Kirjastorakennus 1974, kun luokanopettajien vaasalaisen koulutus siirtyi tiedeyliopiston yliopistoihin ja kas- yhteinen teoreettista tiedekirjasto käytännön opetusta ja oppimiskeskus suomeksi, Tritonia Vaasan ammattikorkeakoulussa valmistui vuonna annetaan Siellä sijaitsee kolmen vatustieteiden tiedekunta sijoitettiin Vaasaan. ruotsiksi ja englanniksi. Koululla on myös erittäin Uuden kampuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Käpy ja Simo Paavilainen. ja kehityspsykologiaa sekä hoitotiedettä. Åbo Akademin Vaasan yksikössä on noin opiskelijaa ja 350 työntekijää. Useimmat tutkinnot suoritetaan ruotsin kielellä. Åbo Akademin yhteydessä toimii erillinen täydennyskoulutuskeskus, jolla on laajaa koulutus- ja hanketoimintaa. MediaCity on uusi yksikkö, joka tarjoaa nykyaikaista ja korkeatasoista joukkoviestinnän koulutusta. Ammattikorkeakoulu Novia koostuu viidestä yksiköstä: tekniikka ja merenkulku, sosiaali- ja terveydenhuolto, talous, kulttuuri sekä monialainen, monikielinen ja kansainvälisesti suuntautunut korkeakoulu, joka tarjoaa koulu- laaja kansainvälinen vaihto-ohjelmaverkosto. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota kansainvälisyyteen, monikielisyyteen ja yrittä- Toiminta kehittyi nopeasti ja vuonna 1992 perustettiin yhteiskunta- ja hoitotieteiden tiedekunta. Nykyään tiedekunnassa voi opiskella so- Kampuksen siaalipolitiikkaa, vanhalla valtio-oppia, puolella sijaitsevat joukkoviestintää Fabriikki, jyyteen. Technobothnia, Konttori sekä Puuvillatalot. Osa näistä entisistä Puuvillatehtaan työntekijöiden asunnoista on opiskelijoiden käytössä. Kauppaneuvos August Alexander Levón perusti vuonna 1856 Palosaaren rantaan
8 Yhteystietoja Vaasan yliopisto Wolffintie 34, Vaasa Puhelinvaihde: Hanken, Svenska handelshögskolan Vaasan kampus PL 287 (Kauppapuistikko 2), Vaasa Puh , Åbo Akademi, Vaasan yksikkö Rantakatu 2, Vaasa Puh , Yrkeshögskolan Novia Tehtaankatu 1, Vaasa Puh , Vaasan tiedekirjasto Tritonia Vaasan ammattikorkeakoulu Wolffintie 30, Vaasa Puh , Vaasassa toimiva Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA on, muotoilu-, tutkimus- ja koulutuspalveluja tarjoava tutkimus- ja tuotekehityskeskus. MUOVA:n erikoisalana on yritysmaailman ongelmien ratkaiseminen ja sen tarpeiden täyttäminen. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan järjestämä oikeustieteellinen koulutus on toiminut Vaasassa vuodesta Vaasassa on mahdollista suorittaa alempi oikeustieteellinen tutkinto eli oikeusnotaarin tutkinto kokonaisuudessaan, mutta myös yksittäisiä maisterivaiheen opintoja voidaan järjestää Vaasassa. Koulutus on kaksikielinen. Suomenja ruotsinkieliset opiskelijat seuraavat yhteistä opetusta, josta suomeksi ja ruotsiksi järjestetään suurin piirtein yhtä suuri osuus. Tutkimus katsoo tulevaisuuteen Vaasanseudulla on useita merkittäviä tutkimuslaitoksia. Vaasan energiainstituutti on yhteistyöorganisaatio, joka yhdistää ja tukee energiaklusterin toimijoita tarjoamalla tutkimus-, konsultointi- ja täydennyskoulutuspalveluja. Energiainstituutin biopolttoainelaboratorio, joka sijaitsee Technobothnian tiloissa, on Suomen monipuolisin. Se mahdollistaa energiatutkimuksen kansainvälisen yhteistyön. Laboratoriossa voidaan tutkia biodieselin lisäksi myös kiinteitä ja kaasumaisia sekä fossiilisia polttoaineita. Tutkimuskeskus Technobothnia vahvistaa muutenkin Vaasan seudun asemaa merkittävänä teknisen osaamisen keskuksena. Technobothniassa harjoitetaan laajamittaista teknillistä tutkimus-, opetus- ja yrityspalvelutoimintaa. Keskeisimmät toimialat ovat kone- ja tuotantotekniikka, sähkö-, energia- ja automaatiotekniikka, tietotekniikka, rakennustekniikka, ympäristö- ja laboratoriotekniikka sekä maanmittaustekniikka. Vaasa Science Parkin tavoitteena on edistää innovaatiojärjestelmässä tieteen, elinkeinoelämän ja julkisten tahojen (esim. rahoittajien) välistä toimintaa ja vuorovaikutusta. Teknologiakeskus Oy Merinova Ab kehittää alueen energia-alan yrityksiä ja edistää innovaatiotoimintaa sekä uusien teknologiapohjaisten yritysten muodostamista erilaisten ohjelmien ja hankkeiden avulla. Merinova koordinoi energiateknologian klusteriohjelmaa valtakunnallisessa OSKE osaamiskeskusohjelmassa. Monipuolinen osaamiskeskus Vaasanseudulla on huippuosaamista kaupan, tekniikan, muotoilun, juridiikan, hyvinvointipalvelujen sekä kielten ja kulttuurin aloilla. Vahva energiaklusteri, aktiivinen tutkimustoiminta, osaava työvoima ja kansainväliset yhteydet ovat merkittäviä edellytyksiä jatkuvalle kehitykselle ja kasvulle. Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA Wolffintie 36 F 11, Vaasa Puh , Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta Koulutuksen toimisto: Wolffintie 35 B (PL 700), Vaasa Puh Vaasan energiainstituutti PL 700, Vaasa Puh , Vaasa Science Park Wolffintie 36 F 2, Vaasa Tutkimuskeskus Technobothnia Puuvillakuja 3, Vaasa Puh , Teknologiakeskus Oy Merinova Ab Teknologiatalo Futura I, 2. krs Yrittäjänkatu 17, Vaasa Puh , Alatori 1 A, Vaasa Puh info@vasek.fi, Alatori 1 A VAASA info@vasek.fi
9 Alueellinen elinkeinorakenne Elinvoimainen elinkeinorakenne on yksi Vaasan seudun korkean työllisyysasteen taustatekijöistä. Vaasanseudulla on noin yritystä, joista 90 % on pieniä tai keskisuuria. Julkinen sektori on alueella suurin työllistäjä, mutta pian sen perässä tulevat teollisuus ja palvelusektori, johon myös kauppa kuuluu. Kansainvälisyys on leimallista sekä teollisuudelle että kaupalle: monet ulkomaiset yritykset ovat asettuneet alueelle ja alueella toimivien yritysten vientiaste on korkea. Henkeä kohti laskettuna Vaasan seutu on ykkössijalla kansallisissa vientiluvuissa ja toisella sijalla kokonaistuotantoluvuissa, heti pääkaupunkiseudun jälkeen. Osaamista monilla aloilla Alueelle asettuvia yrityksiä houkuttelee monipuolinen elinkeinoelämä, myönteinen yrittäjähenki, monikielinen ympäristö ja osaavan työvoiman hyvä saatavuus. Alueen perinteisiä aloja ovat puunjalostus-, vene-, kemian- sekä metalli- ja elektroniikkateollisuus. Etenkin energiateollisuus on erityisen iskukykyistä vahvan energiatehokkuuden osaamisensa ja maailmanlaajuisen ympäristöteknisten ratkaisujen kysynnän ansiosta. Klusteri osaa, tahtoo ja uskaltaa Alueen aktiivisia yritysklustereita ovat energia-, metalli- ja veneklusteri sekä puuala. Energiaklusteri Pohjoismaiden suurin koostuu yli 100 yrityksestä, jotka työllistävät yhteensä noin henkeä. Energiaklusterin yritykset tuottavat mm. diesel-, kaasu- ja sähkömoottoreita, voimalaitoksia, sähkönsiirron ja -jakelun järjestelmiä, taajuusmuuttajia ja tuulivoimaloiden komponentteja. Ostrobothnia Metal -metalliklusteriin kuuluu Pohjanmaan maakunnassa 300 yritystä, joista monet toimivat energiateollisuuden alihankkijoina. VASEK (aluekehitys), Merinova (teknologiakehitys), Vaasan Energiainstituutti (energiatutkimus) ja Woodpoint (puuala) ovat tärkeitä toimijoita näissä yritysten, tutkimuksen ja kehitysyksiköiden välisissä verkostoissa.
10 VAASAN SEUDUN TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN (%) VUODEN 2007 LOPUSSA (Lähde: Tilastokeskus) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. Teollisuus Vaasan seudun Koko maa Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Rakentaminen Maa-, metsä- ja kalatalous Muut palvelut Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto Kiinteistöalan toiminta Innovatiivisia synergiaetuja Vaasan seutu panostaa tiiviisti logistiikan ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Eri alojen kesken syntyy luonnollisia synergiaetuja, esim. energia-alan ja rakennusteollisuuden kesken rakennettaessa matalaenergiataloja ja hajautettuja energiaratkaisuja. Venealan materiaaliosaamista voidaan puolestaan hyödyntää mm. tuulivoimateollisuudessa, ja huonekaluvalmistajien osaaminen on hyödyksi venealalla. Alkutuotanto ja kauppa kulkevat käsi kädessä Teollisuuden vastapainona Vaasan seudulla on myös perinteistä maataloustuotantoa elinvoimaisella maaseudulla. Täällä on myös luonnonmukaiseen viljelyyn ja maatilamatkailuun erikoistuneita tiloja sekä osaavia käsityöyrittäjiä. Kasvihuoneviljely ja turkistarhaus ovat vahvasti esillä. Alkutuotanto työllistää Vaasan seudulla keskimäärin noin 14 % työvoimasta. Elintarviketuotanto on erittäin tärkeää, jotta maatalous voisi säilyä alueella elinvoimaisena. Alueella on vahvoja toimijoita lihan-, kalan- ja perunanjalostuksessa, leipomoalalla, marja- ja luontaistuotteiden valmistuksessa sekä myös nopeasti kasvavalla valmisruokasektorilla. Vaasa on vakiintunut koko alueen kaupan keskus. Täällä on runsaasti kansainvälisiä vähittäiskauppaketjuja ja palveluyrityksiä, mm. muodin ja rakennustekniikan aloilla. Yhteystietoja Alatori 1 A, Vaasa Puh info@vasek.fi Teknologiakeskus Oy Merinova Ab Teknologiatalo Futura I, 2. krs Yrittäjänkatu 17, Vaasa Puh Pohjanmaan kauppakamari Vaasan toimisto Raastuvankatu 20, Vaasa Puh Maakuntaliitto Pohjanmaan liitto Hietasaarenkatu 6, PL 174, Vaasa Puh Vaasan Energiainstituutti PL 700, Vaasa Puh Puualan Kehityskeskus Woodpoint Myllykatu 15, Vaasa energyvaasa-portaali Finnmet-metalliportaali Alatori 1 A VAASA info@vasek.fi
11 Yrittäjyyden tuki & verkostot Osaava työvoima, hyvin toimivat tuki-, kehitys- ja kansainvälistymispalvelut, paikalliset ja maailmanlaajuiset yritysverkostot: Vaasan seutu tarjoaa kaikki edellytykset menestymiseen. Vaasan seutu on yritysten lukumäärällä mitattuna yksi Suomen yritteliäimpiä alueita. VASEK koordinoi yhdessä kattavan kumppaniverkostonsa kanssa monipuolisia tukipalveluja alueen yrityksille markkinoinnista ja logistiikasta tekniikkaan, kielipalveluihin ja juridisiin palveluihin. Startia hyvä kasvupohja uusille yrityksille VASEKin yhteydessä toimiva Vaasan seudun Uusyrityskeskus Startia tarjoaa maksuttomia neuvonta- ja tukipalveluita, mikäli mietit oman yrityksen perustamista. Alueellinen yhteistyö kattaa runsaat 30 yritystä; teollisuutta, pankkeja, vakuutusyhtiötä ja tilintarkastajia. Lisäksi alueen kunnat, työvoimaviranomaiset, elinkeinoelämän järjestöt ja oppilaitokset tukevat toimintaa. Startian yritysneuvojat auttavat arvioimaan liikeideaasi ja tukevat sinua koko perustamisprosessin ajan. Asiantuntijaverkostollamme on vankka yrityselämän kokemus ja hyvät tiedot kilpailutilanteesta. Jopa 90 % uusista yrityksistä on toiminnassa kaksi vuotta ja yli 80 % vielä viisi vuotta aloituksen jälkeen. Kehitys ja kansainvälistyminen VASEK tarjoaa jo toimiville yrityksille neuvontaa kehitys- ja rahoitusasioissa. Neuvomme myös omistaja- ja sukupolvenvaihdoksissa ja tarjoamme tarvittaessa mentorointia. Kansainvälistymispalvelumme kattavat viennin ja tuonnin sekä investointimahdollisuuksien markkinoinnin ja työvoiman rekrytoinnin. Palvelut on suunnattu alueella jo toimiville yrityksille sekä ulkomaisille yrityksille ja sijoittajille. Teemme yhteistyötä Viexpon ja Finpron kanssa ja sitä kautta saat yrittäjänä käyttöösi kansainvälistymisvalmiuksiin liittyviä palveluja, esim. riskinhallintaa, logistiikkaratkaisuja ja vientivalmiusanalyyseja. Ostrobothnia Metal hitsaa alan yhteen Ostrobothnia Metal on metallialan kehityshanke, joka saa osan rahoituksestaan Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeessa on mukana Pohjanmaalta noin 300 metalliyritystä. VASEK toimii hankkeen päämiehenä tiiviissä yhteistyössä Yritystalo Dynamon, Pietarsaarenseudun Elinkeinokeskus Concordian, Teknologiakeskus Merinovan ja Yrkesakademin i Österbotten -ammattikoulun kanssa. Yhteistyö luo paikallista kytkentää metalliyrityksiin ja edistää metallialan keskeistä kehitystä. Alueen kaikki metalliyritykset tavoittaa kätevästi Finnmet-portaalin avulla. Metalliklusterin yhteinen strategia vahvistaa jo olemassa olevia, yritysten välisiä verkostoja esim. kehityshankkeiden ja ongelmanratkaisun kautta sekä kohentuneen tunnettuuden ja imagon kautta.
12 Yhteystietoja Alatori 1 A, Vaasa Puh info@vasek.fi Teknologiakeskus Oy Merinova Ab Teknologiatalo Futura I, 2. krs Yrittäjänkatu 17, Vaasa Puh Pohjanmaan kauppakamari Vaasan toimisto Raastuvankatu 20, Vaasa Puh Seuraavat rekisterit auttavat löytämään etsimäsi: Vaasanseudun yritysrekisteri auttaa löytämään etsimäsi lukuisten yritysten joukosta. Rekisterissä on lähes yritystä alakohtaisesti jaoteltuina; kätevä väline etsiessäsi kumppania tai uutta asiakaspiiriä. Vaasanseudun toimitilarekisteristä löydät alueen vapaat, myytävät tai vuokrattavat tontit ja toimitilat. Sekä yritys- että toimitilarekisteri löytyvät osoitteesta WasaWorks-hanke ja ConnectCompetence-portaali auttavat yhdistämään kysyntää ja tarjontaa. Kolmivuotinen WasaWorks-hanke edistää työperäistä muuttoa ja uusien yritysten asettautumista Vaasanseudulle. ConnectCompetence-portaali eli yritysten ja opiskelijoiden virtuaalinen kohtaamispaikka muodostaa osan hanketta. Yritykset voivat portaalin avulla etsiä osaavia harjoittelijoita tai hankkia palveluja, esim. markkinointitutkimuksia. Laajeneva kauppa ja palveluala toimivat myös molemminpuolisessa yhteisvaikutuksessa teollisuuden ja muiden toimintaverkostojen kanssa. Löydä oma lokerosi tällä yhteistyöhaluisella alueella! Merinova. Maakuntaliitto Pohjanmaan liitto Hietasaarenkatu 6, PL 174, Vaasa Puh Osuuskunta Viexpo Finpro Yritystalo Dynamo Pietarsaarenseudun Elinkeinokeskus Concordia Yrkesakademin i Österbotten energyvaasa-portaali Finnmet-portaali ConnectCompetence-portaali Alatori 1 A VAASA info@vasek.fi
Työpaikat Vaasan seudulla
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa
LisätiedotVaasan seudun viestinnän tavoitteet
Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.
LisätiedotMika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova
Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova MAAILMAN JOHTAJA SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKASSA 100% maailman maista omaa vaasalaista tekniikkaa sähköjärjestelmissään >90% Suomen sähkö- ja automaatiotuotekehityksestä
LisätiedotTyöpaikat Vaasassa
Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.
LisätiedotOstrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia. www.obotnia.fi
Ostrobothnia Österbotten Pohjanmaa Ostrobothnia Population ~179 000 GDP per capita 32 900 Native language Swedish 50,5 % Finnish 45,0 % Others 4,5 % Development 2011: Excess of births 384 Net migration
LisätiedotElinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia
LisätiedotVAASAN SEUDUN LOGISTIIKKA-ALUE
VAASAN SEUDUN LOGISTIIKKA-ALUE POHJOISMAIDEN SUURIN ENERGIATEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ TARJOAA YRITYKSELLESI YKKÖSLUOKAN SIJOITTUMISPAIKAN EnergyVaasa ENERGIA-ALAN MOOTTORI Vaasan seudulla on Pohjoismaiden
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotRobert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013
Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotRuututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
LisätiedotToimialakatsaus 2011
Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotRaahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi
Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen
LisätiedotRuututietokanta 2018: 250m x 250m
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta
LisätiedotTyöpaikat Vaasan seudulla 2000 2013
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa
LisätiedotTyöttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot
Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotRuututietokanta 2014: 250m x 250m
Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotTyöpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014
Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotVs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta
Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotNäkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin
Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi
LisätiedotTulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%
LisätiedotÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab
ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015 Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab Esityksen sisältö EnergyVaasa tästä on kyse Vaasan valinnat Kestävät energiaratkaisut INKA kasvun tukena Case Wasa Station EnergyVaasa
Lisätiedotƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)
ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotInsinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012
Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Historiaa Vaasan teknillisestä koulutuksesta Tekniska realskolan i Vasa 1849 Ammattikorkeakoulukokeilulupa
LisätiedotSTARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA
MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä
LisätiedotVisio, tavoite, keinot 2015. Visio
MUSTASAARI vetovoimainen, tulevaisuuteen luottava kunta MUSTASAAREN ELINKEINOSTRATEGIA Visio, tavoite, keinot 2015 Visio Yritysystävällisen ilmapiirinsä ja erinomaisen sijaintinsa ansiosta Mustasaaren
LisätiedotYT-TILASTOT Tytti Naukkarinen
YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
LisätiedotUlkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia
Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotPohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät
Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne
LisätiedotVAASA. Energistä myötätuulta. Kaupunginjohtaja Markku Lumio 20.8.2010
VAASA Energistä myötätuulta Kaupunginjohtaja Markku Lumio 20.8.2010 Vaasa on energinen aurinkoinen merellinen kansainvälinen moderni aidosti kaksikielinen Vaasa on perustettu Kaarle IX toimesta vuonna
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen
LisätiedotJoensuun seutu. Kasvun paikka. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy
Joensuun seutu Kasvun paikka. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy priima_3_210x297mm.indd 1 9.1.2009 11:24:57 Elämisen laatua Joensuun seutu on vahva vastaus nykyihmisen unelmiin. Tarina omakotitaloasumisesta
LisätiedotElinkeinostrategia
www.mustasaari.fi Elinkeinostrategia Toimintasuunnitelma 2011 2015 Hyväksytty kunnanhallituksessa 14.6.2011 Visio Mustasaaren elinkeinostrategian tavoitteet Tavoite Myönteinen asenne yrittäjyyteen 1 Meillä
LisätiedotTIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu
TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotYKKÖSLUOKAN SIJAINTI ENERGIAKESKITTYMÄN YTIMESSÄ
FIN YKKÖSLUOKAN SIJAINTI ENERGIAKESKITTYMÄN YTIMESSÄ NLC Vaasa on moderni logistiikka- ja yritysalue, joka on suunniteltu palvelemaan etenkin Vaasan seudun vienti- ja energiateollisuutta. Sijainti valtateiden
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotKeskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry
Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotEsitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi
Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön
LisätiedotTilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016
Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotYt-tilastot Tytti Naukkarinen
Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
LisätiedotENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia
POHJANMAAN LIITTO ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Kansainvälisesti YK:n ilmastonmuutoskonventti (UNFCCC) vuodelta 1994 (uusi sopimus astuu voimaan 2020)
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotHalsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2016 Kauppa 20% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus 9% Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotVaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä
BIETRO 2007 2011 SITRA-VEI Vaasan yliopisto 03.09. 2010 Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä Erkki Hiltunen, FT, johtaja, Vaasan Energiainstituutti tutkimusjohtaja Fysiikka / Energiatekniikka,
LisätiedotTietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen
Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2017 Mikko Mehtonen 19.2.2019 Mitä yrityksiä aineistoon on sisällytetty? Yritykset joissa kuntien tai kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue
LisätiedotTILASTOKATSAUS 23:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot
Lisätiedot2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan
1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus
LisätiedotUutta vetovoimaa bisnekseen.
Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
LisätiedotVAASA-KAMPUS. AMK-viestintäpäälliköt Oulu Tarja Gromov
VAASA-KAMPUS AMK-viestintäpäälliköt Oulu 18.10.2016 Tarja Gromov Suomen energiapääkaupunki Vaasa JOKA POHJOISMAIDEN SUURIN ENERGIATEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ VAASA 68 000 ASUKKAAN TALOUDEN JA KULTTUURIN KESKUS
LisätiedotToimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotELINKEINOELÄMÄ POHJAVESIALUEELLA. Teollisuus- ja työpaikka-alueet
ELINKEINOELÄMÄ POHJAVESIALUEELLA Teollisuus- ja työpaikka-alueet TARKASTELEE YRITYSTOIMINNAN SIJOITTUMISTA POHJAVESIALUEELLE Erityisesti tarkoituksena avata ristiriitaa pohjavesien suojelun ja elinkeinoelämän
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI
ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus
Lisätiedot1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot
Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen henkilökunta
LisätiedotKuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016
Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion
LisätiedotYritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson
Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotOPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA
OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA Laadukas ammatillinen koulutus syntyy monipuolisessa yhteistyössä työelämän kanssa, ja yhteistyön merkitys kasvaa ammatillisen koulutuksen uudistumisen myötä. Tiiviillä
LisätiedotKilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
LisätiedotTilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011
Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma
LisätiedotYT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA
YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3
LisätiedotVaasan seudun tavoitteet 2019
Vaasan seudun tavoitteet 2019 Neljä kivijalkaa Elinkeinoelämän voima Seudullinen saavutettavuus Osaaminen Asuminen ja matkailu Elinkeinoelämän voima 3 EnergyVaasa ja sen kansallisen merkityksen tunnistaminen
LisätiedotMERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä
MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998
LisätiedotVASTAVIRTAAN KULKIJAT
VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotTilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015
Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista
LisätiedotKaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012
Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotLomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015
Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja III: Nurmijärven vetovoima ja kilpailukyky. Rajamäen yläaste ja lukio 13.2.
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja III: Nurmijärven vetovoima ja kilpailukyky y Rajamäen yläaste ja lukio 13.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, mitä ovat Nurmijärven kilpailukykytekijät
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
Lisätiedot