SISÄLLYS. N:o 167. Laki. kuntajakolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2005

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2005 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 167 Laki kuntajakolain muuttamisesta Tasavallan presidentin asetus Suomen tasavallan hallituksen ja Tansanian yhdistyneen tasavallan hallituksen välillä kehitysyhteistyön yleisistä ehdoista ja menettelytavoista tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta Valtioneuvoston asetus avioliittoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus rekisteröidystä parisuhteesta annetun asetuksen 6 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus eläinsuojeluasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun asetuksen 26 c ja 26 d :n muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuottajalle maksettavista erikoistuista ja tulvavahinkokorvauksesta sekä näiden hakemisesta ja tuen tai korvauksen perusteena olevien pinta- ja sopimusalojen ilmoittamisesta vuonna Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta energiakasvituen ehdoista vuonna N:o 167 Laki kuntajakolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun kuntajakolain (1196/1997) 4 :n 2 momentti sekä 9, 39 ja 40, sellaisina kuin niistä ovat 39 ja 40 laissa 1447/2001, sekä lisätään 38 :ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1447/2001, uusi 5 momentti, jolloin nykyinen 5 momentti siirtyy 6 momentiksi, seuraavasti: 4 Erityiset edellytykset uuden kunnan perustamisessa ja kunnan lakkauttamisessa Uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän vähenemistä merkitsevä kuntajaon muutos voidaan tehdä myös, jos minkään asianomaisen kunnan valtuusto ei sitä vastusta tai jos 8 :n 2 ja 4 momentissa tarkoitettu kuntajakoselvittäjän ehdotus on saanut kunnallisessa kansanäänestyksessä enemmistön kannatuksen kaikissa asianomaisissa kunnissa. Jos vain joku asianomainen kunta on vastustanut kuntajaon muutosta, muutos voidaan tehdä, jos kuntajakoselvittäjän ehdotus on saanut enemmistön kannatuksen tällaisessa kunnassa järjestetyssä kunnallisessa kansanäänestyksessä. HE 264/2004 HaVM 3/2005 EV 19/

2 608 N:o Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus Jos kuntajaon muutos merkitsee uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän vähenemistä, asianomaisten kuntien tulee sopia hallinnon ja palvelujen järjestämisestä muutoksen kohteena olevalla alueella, ja sopimukseen on liitettävä suunnitelma, miten kuntien palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Sopimusta on noudatettava kuntajaon muutoksen voimaantulosta lukien viiden seuraavan vuoden ajan, jollei ole sovittu lyhyemmästä ajasta tai jolleivät olosuhteet ole muuttuneet siten, ettei sopimuksen noudattaminen ole mahdollista. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus ja suunnitelma on liitettävä asianomaisten kuntien 6 :n 1 momentin mukaiseen kuntajaon muutosta koskevaan esitykseen. Jos kuntajaon muutos tehdään 4 :n 2 momentin perusteella, asianomaisten kuntien on laadittava 1 momentin mukainen sopimus ja suunnitelma ennen kuntajaon voimaantuloa sekä toimitettava ne sisäasiainministeriölle. 38 Laskennallinen yhdistymisavustus Jos yhdistymisavustuksen maksukauden aikana kuntajakoa muutetaan siten, että kunnat olisivat oikeutettuja uuteen laskennalliseen yhdistymisavustukseen, yhdistymisavustusta jo saavan kunnan asukaslukua ei oteta huomioon yhdistymisavustusta määrättäessä. 39 Valtionosuuksien vähenemisen korvaaminen Jos 38 :ssä tarkoitettu kuntajaon muutos vähentää asianomaisten kuntien valtionosuuksia, kunnille myönnetään vähennyksen johdosta kuntajaon muutoksen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina neljänä vuotena valtionosuuksien vähenemisen korvausta. Kuntajaon muutoksen voimaantulovuodelta maksettavan korvauksen määrä lasketaan vertaamalla muutoksen kohteena oleville kunnille muutosta edeltävänä vuotena myönnettyjä yleistä valtionosuutta, verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ja tehtäväkohtaisia käyttökustannusten valtionosuuksia niihin vastaaviin valtionosuuksiin, jotka kunnille maksettaisiin sellaisen kuntajaon muutoksen perusteella, joka olisi toteutettu samana vuonna. Laskelman tekee sisäasiainministeriö kuntien valtionosuuslaissa (1147/1996) tarkoitettujen asianomaisten ministeriöiden antamien tietojen perusteella. Ensimmäisenä voimaantulovuotta seuraavana vuotena korvauksen määrä on 80, toisena 60, kolmantena 40 ja neljäntenä 20 prosenttia voimaantulovuoden määrästä. Vuonna 2006 voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa korvauksen määrä lasketaan vertaamalla kuntajaon muutoksen voimaantulovuodelle kuntien valtionosuuslain 16 :n 2 momentin perusteella kunnalle päätettyjä yleistä valtionosuutta, verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ja tehtäväkohtaisia käyttökustannusten valtionosuuksia niihin vastaaviin valtionosuuksiin, jotka kunnille olisi erikseen myönnetty, jos kuntajaon muutosta ei olisi toteutettu tänä samana vuonna. Jos tällöin valtionosuuksien vähenemisen ja siitä maksettavan valtionosuuksien vähenemisen korvauksen erotus on kuntajaon muutoksen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina neljänä vuotena yhteensä enemmän kuin euroa, tämän ylittävä määrä maksetaan kunnalle vuosittain tasaerinä voimaantuloa seuraavana neljänä vuotena. Silloin kun korvausta saa useampi kuin yksi kunta, korvaus jaetaan kuntien kesken asukaslukujen suhteessa. Kuntien asukaslukujen perusteena pidetään väestötietolain mukaisia kuntajaon voimaantulovuotta edeltävän vuoden väestötietoja. Sisäasiainministeriö maksaa korvaukset yhdistymisavustusten yhteydessä. 40 Investointi- ja kehittämishankkeiden tuki Sisäasiainministeriö voi myöntää kunnille vuosien alusta voimaan tulevan 38 :ssä tarkoitetun kuntajaon muutoksen edistämiseksi tukea sellaisiin investointi- ja

3 N:o kehittämishankkeisiin, joilla pyritään taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamiseen sovittamalla yhteen kuntien palvelurakenteita tai vahvistamaan elinkeinopohjaa. Investointi- ja kehittämishankkeiden tuki voi olla enintään euroa kuntajaon muutosta kohden. Kuntien on haettava investointi- ja kehittämishankkeiden tukea erikseen kuntajaon muutosta koskevan esityksensä yhteydessä tai 4 :n 2 momentin perusteella tehtävässä kuntajaon muutoksessa kuukauden kuluttua valtioneuvoston kuntajaon muutosta tarkoittavasta päätöksestä. Jos kunnat hakevat investointi- ja kehittämishankkeiden tukea sellaiseen 1 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen, johon muu viranomainen voi myöntää valtionosuutta tai -avustusta muun lain nojalla tai valtion talousarviossa muuhun tarkoitukseen osoitetuista määrärahoista, sisäasiainministeriön tulee ennen tuen myöntämistä kuulla tätä viranomaista. Sisäasiainministeriö päättää tuen maksamisesta sen jälkeen, kun valtioneuvosto on päättänyt kuntajaon muutoksesta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran sellaisiin kuntajaon muutoksiin, jotka tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta Lain 9 :ää sovelletaan kuitenkin sellaisiin kuntajaon muutoksiin, jotka tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

4 610 N:o 168 Tasavallan presidentin asetus Suomen tasavallan hallituksen ja Tansanian yhdistyneen tasavallan hallituksen välillä kehitysyhteistyön yleisistä ehdoista ja menettelytavoista tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2005 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministerin esittelystä, säädetään: 1 Dar es Salaamissa 24 päivänä helmikuuta 2005 Suomen tasavallan hallituksen ja Tansanian yhdistyneen tasavallan hallituksen välillä kehitysyhteistyön yleisistä ehdoista ja menettelyistä tehty sopimus, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 21 päivänä tammikuuta 2005 tulee Suomen osalta kansainvälisesti voimaan 26 päivänä maaliskuuta 2005 niin kuin siitä on sovittu. 2 Sopimuksen määräykset ovat asetuksena voimassa. 3 Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä maaliskuuta Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja (Sopimus on nähtävänä ja saatavissa ulkoasiainministeriössä, joka antaa siitä myös tietoja suomeksi ja ruotsiksi)

5 611 N:o 169 Valtioneuvoston asetus avioliittoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, kumotaan 6 päivänä marraskuuta 1987 annetun avioliittoasetuksen (820/1987) 14 ja 15, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 147/2003, ja muutetaan 16, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 134/1997, seuraavasti: 16 Siviilivihkimisestä peritään valtiolle maksuna 200 euroa, jos vihkiminen toimitetaan vihkijän ja kihlakumppaneiden sopimuksin muulloin kuin valtion virastojen aukiolosta annetun asetuksen (332/1994) 1 :ssä tarkoitettuna aukioloaikana. Jos vihkiminen toimitetaan muualla kuin vihkijän toimitiloissa, valtiolle peritään korvaus vihkijän matkakustannuksista. Vihkijälle aiheutuvat matkakustannukset peritään valtiolle myös silloin, kun vihkiminen toimitetaan vihkijän toimitiloissa, mutta muuna kuin virastojen aukiolosta annetun asetuksen 1 :ssä tarkoitettuna aikana. Matkakustannukset valtiolle peritään kulloinkin voimassa olevan valtion matkustussäännön mukaisina. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle papille tulevasta palkkiosta ja lunastuksesta säädetään erikseen. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta Tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten tarpeellisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen asetuksen voimaantuloa. Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2005 Oikeusministeri Johannes Koskinen Ylitarkastaja Maaria Leskelä

6 612 N:o 170 Valtioneuvoston asetus rekisteröidystä parisuhteesta annetun asetuksen 6 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, muutetaan rekisteröidystä parisuhteesta 21 päivänä helmikuuta 2002 annetun asetuksen (141/2002) 6 seuraavasti: 6 Mitä avioliittoasetuksen 6 a, 8, 10 ja 11 :ssä ja 16 :n 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös parisuhteen rekisteröintiin. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2005 Oikeusministeri Johannes Koskinen Ylitarkastaja Maaria Leskelä

7 613 N:o 171 Valtioneuvoston asetus eläinsuojeluasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1996 annetun eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 18 :n 3 momentti, 19 ja 33 :n 1 momentti sekä lisätään 18 :ään uusi 4 momentti seuraavasti: 18 Nauta Lypsylehmät ja pääasiassa maidontuotantoa varten kasvatettavat hiehot, jotka pidetään kytkettyinä, tulee päästää vähintään 60 päivänä laitumelle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen jaloittelutilaan ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta. Jaloittelutilan pinta-alan on oltava vähintään 6 m 2 siellä pidettävää nautaa kohden. Pinta-alan on oltava kuitenkin aina vähintään 50 m 2. Hieholla tarkoitetaan vähintään 8 kuukauden ikäistä poikimatonta naaraspuolista nautaeläintä. Lääninhallitus voi myöntää vapautuksen 3 momentissa tarkoitetusta laitumelle tai jaloittelutilaan pääsyä koskevasta vaatimuksesta, jos tuotantotilalla ei ole käytettävissään sopivaa laidunta tai jos muuta jaloitteluun soveltuvaa tilaa ei ole mahdollista kohtuudella järjestää tai jos vaatimuksen noudattaminen on kohtuutonta liikenteeseen, maastoon tai etäisyyteen liittyvistä syistä. Vapautus myönnetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja se peruutetaan, jos vapautuksen myöntämisen edellytykset lakkaavat. 19 Vuohi ja lammas Vuohta tai lammasta ei saa pitää kytkettynä muutoin kuin lyhytaikaisesti eläimen ruokkimisen, lypsyn tai muun hoitamisen ajan. 33 Tuotantoeläimet Nisäkäs- tai lintulajeihin kuuluva tuotantoeläin, turkiseläintä lukuun ottamatta, saadaan lopettaa ainoastaan ampumalla taikka sähkövirtaa tai hiilidioksidia käyttämällä. Siipikarjaan kuuluva eläin saadaan lisäksi lopettaa katkaisemalla kaula nopeasti terävällä aseella tai murtamalla alle kolme kiloa painavan eläimen niska nopeasti ja tehokkaasti.

8 614 N:o 171 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Sen 18 :n 3 momenttia sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä heinäkuuta Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabb

9 N:o 172 Valtioneuvoston asetus aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun asetuksen 26 c ja 26 d :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, muutetaan aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemistä 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun asetuksen (635/1993) 26 c :n 4 momentti ja 26 d :n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 1167/2003, seuraavasti: 26c Alusjätteiden jättöpakko Merenkulkulaitos voi hakemuksesta myöntää aluksesta peräisin olevien jätteiden ja lastijätteiden jättöpakkoa koskevia poikkeuksia alukselle, joka on säännöllisessä liikenteessä siten, että se liikennöi toistuvasti aikataulun tai etukäteen vahvistetun reitin mukaisesti nimettyjen satamien välillä ja käy vähintään kerran viikossa siinä reitin varrella sijaitsevassa suomalaisessa satamassa, johon se hakee jättöpakkoa koskevaa poikkeusta. Poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että aluksella on jätehuoltosopimus pätevän jätehuoltoyrityksen tai sataman kanssa. Merenkulkulaitokselle on toimitettava poikkeuspäätöksessä tarkemmin määrätyllä tavalla selvitys siitä, että alus käyttää pääosin jätehuoltosopimuksen mukaisia palveluita. 26d Alusjätteistä ilmoittaminen Merenkulkulaitos voi hakemuksesta myöntää aluksesta peräisin olevien jätteiden ja lastijätteiden ilmoitusvelvollisuutta koskevia poikkeuksia alukselle, joka on säännöllisessä liikenteessä siten, että se liikennöi toistuvasti aikataulun tai etukäteen vahvistetun reitin mukaisesti nimettyjen satamien välillä ja käy vähintään kerran viikossa siinä reitin varrella sijaitsevassa suomalaisessa satamassa, johon se hakee ilmoitusvelvollisuutta koskevaa poikkeusta. Poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että aluksella on jätehuoltosopimus pätevän jätehuoltoyrityksen tai sataman kanssa. Merenkulkulaitokselle on toimitettava poikkeuspäätöksessä tarkemmin määrätyllä tavalla selvitys siitä, että alus käyttää pääosin jätehuoltosopimuksen mukaisia palveluita. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2005 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Hallitusneuvos Minna Kivimäki /33

10 616 N:o 173 Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuottajalle maksettavista erikoistuista ja tulvavahinkokorvauksesta sekä näiden hakemisesta ja tuen tai korvauksen perusteena olevien pinta- ja sopimusalojen ilmoittamisesta vuonna 2005 Annettu Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1100/1994) 11 :n, sellaisena kuin se on laissa 273/2003, maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 :n, maaja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 25 :n 3 momentin sekä poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetun lain (284/1983) 4 :n 1 momentin, sellaisena kuin se on laissa 92/1995, nojalla: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee seuraavia Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamia erikoistukia ja niiden hakuaikoja, tuen perusteena olevien pinta- ja sopimusalojen ilmoittamista, hakemusten toimittamista sekä hakemuslomakkeita: 1) yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003, jäljempänä tukiasetus, säädetty: a) non food -kesantokorvaus; b) tärkkelysperunan tuki; c) energiakasvituki; d) valkuaiskasvipalkkio; e) siementuki; f) kuitupellavan ja -hampun peltokasvien tuki; 2) kuivatun rehun yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1786/2003 säädetty viherheinän tuki. Tämä asetus koskee lisäksi seuraavien kansallisten tukien sekä tulvavahinkokor- Neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003; EUVL N:o L 270, , s. 1 Neuvoston asetus (EY) N:o 1786/2003; EUVL N:o L 270, , s. 114 Komission asetus (EY) N:o 796/2004; EUVL N:o L 141, , s. 18 Komission asetus (EY) N:o 2236/2003; EUVL N:o L 339, , s. 45 Komission asetus (EY) N:o 1973/2004; EUVL N:o L 345, , s. 1 Komission asetus (EY) N:o 245/2001; EYVL N:o L 35, , s. 18

11 N:o vauksen hakuaikoja, hakemusten toimittamista ja hakemuslomakkeita: 1) nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallinen tuki ja sen pinta- ja viljelystarkastusalojen ilmoittaminen; 2) mehiläistalouden kansallinen pesäkohtainen tuki; 3) poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetussa laissa (284/1983) säädetty tulvavahinkokorvaus. 2 Hallintoa ja valvontaa koskevat säännökset Edellä 1 :n 1 momentin 1 kohdan a f alakohdassa tarkoitetun tuen hallinnossa ja valvonnassa sovelletaan, mitä peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (438/2004) 4 13, ja 22 sekä 23 :ssä säädetään. 3 Tukihakemus Hakemus 1 :n 1 momentin 1 kohdan a e alakohdassa ja 1 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tuen saamiseksi sekä 1 :n 1 momentin 1 kohdan f alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettujen tukien hakemiseksi tehtävä pinta-alailmoitus (tukihakemus) on toimitettava viimeistään 29 päivänä huhtikuuta Tukihakemuksen mukana on toimitettava tarvittavat liitteet. Tukihakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön lomakkeilla numero 101A, 101B, 102A ja 102B vuodelle 2005 tai maaja metsätalousministeriön vuodelle 2005 vahvistaman kaavan mukaisilla atk-tulosteilla. Tukihakemukseen on liitettävä esitäytetty tai muulla tavoin täytetty peruslohkolomake numero 102A. Jos edellisen vuoden jälkeen peruslohkoja on jaettu, yhdistetty tai poistettu pysyvästi käytöstä taikka uusia peruslohkoja on perustettu tai peruslohkojen hallinnassa on tapahtunut muutoksia, on lisäksi toimitettava maaja metsätalousministeriön lomake numero 102C vuodelle 2005 tai maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2005 vahvistaman kaavan mukainen atk-tuloste. 4 Non food -kesantokorvaus Non food -kesantokorvausta on haettava tukihakemuksen lomakkeella numero 101B. Tukihakemuksen lomakkeelle numero 102B tuottajan on merkittävä non food -kesantolohkojen osalta viljeltäväksi kasviksi non food -kesanto, eritellen peltokasvit ja pysyvät kasvit. Non food -kesanto on ilmoitettava tukikäyttöön C. Hakemuksen liitteenä tuottajan on toimitettava kopio jalostuslaitoksen kanssa tehdystä viljelysopimuksesta. 5 Tärkkelysperunan tuki Tärkkelysperunan tukea on haettava tukihakemuksen lomakkeella numero 101B. Tukihakemuksen lomakkeelle numero 102B tuottajan on merkittävä tärkkelysperunalohkon osalta viljeltäväksi kasviksi tärkkelysperuna. Tärkkelysperuna on ilmoitettava tukikäyttöön M. Hakemuksen liitteenä, kuitenkin viimeistään 30 päivä kesäkuuta 2005, tuottajan on toimitettava kopio perunatärkkelystehtaan kanssa tehdystä viljelysopimuksesta. 6 Energiakasvituki Energiakasvitukea on haettava tukihakemuksen lomakkeella numero 101B. Tukihakemuksen lomakkeelle numero 102B tuottajan on merkittävä energiakasvilohkojen osalta viljeltävän kasvin laji ja lajike sekä energiakasvituen vapaaehtoisten kesantolohkojen osalta viljeltäväksi kasviksi CAP-kesanto/ energiakasvituki, eritellen peltokasvit ja pysyvät kasvit. CAP-kesanto/energiakasvituki on ilmoitettava tukikäyttöön C. Muut energiakasvit on ilmoitettava tukikäyttöön C tai M lukuun ottamatta kuitupellavan ja -hampun alaa, joka tulee ilmoittaa tukikäyttöön M. Hakemuksen liitteenä tuottajan on toimitettava kopio jalostuslaitoksen kanssa tehdystä viljelysopimuksesta.

12 618 N:o Valkuaiskasvipalkkio ja poikkeuksellisista sääolosuhteista ilmoittaminen Valkuaiskasvipalkkiota on haettava tukihakemuksen lomakkeella numero 101B. Tukihakemuksen lomakkeella numero 102B tuottajan on merkittävä valkuaiskasvipalkkiolohkojen osalta viljeltäväksi kasviksi ruokaherne, rehuherne, härkäpapu, makea lupiini tai herneen/härkäpavun ja viljan seos, jossa viljan siemenmäärä voi olla enintään 15 % yhteenlasketusta siemenmäärästä. Valkuaiskasvipalkkiolohkot on ilmoitettava tukikäyttöön C tai M. Jos viljelijä vetoaa tukiasetuksen 77 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettuun poikkeukselliseen sääolosuhteeseen, viljelijän on ilmoitettava asiasta kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle välittömästi, kun poikkeuksellisten sääolosuhteiden vaikutukset kasvustoon on havaittu. Ilmoitus voidaan tehdä maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 166. Viljelijän on 2 momentissa mainituissa tapauksissa säilytettävä valkuaiskasvipalkkiolohkojen kasvusto kylvämättä uutta kasvustoa tilalle. Säilytystä on jatkettava elokuun 15 päivään saakka. Luomutila voi, jos se on rikkaruohon torjunnan kannalta välttämätöntä ja asianomainen työvoima- ja elinkeinokeskus on tarkastanut tuhoutuneen alan, muokata alaa ennen edellä mainittua määräaikaa. 8 Euroopan yhteisön rahoittama siementuki Vuonna 2005 viljeltävien siemenkasvien kiloperusteista siementukea on haettava tukihakemuksen lomakkeella numero 101B viimeistään 29 päivänä huhtikuuta Hakemuksen liitteenä, kuitenkin viimeistään 15 päivänä syyskuuta 2005, on toimitettava jäljennös Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen antamasta viljelysopimuksen hyväksymispäätöksestä. Tukihakemuksen lomakkeelle numero 102B tuottajan on merkittävä siemenviljelyksessä olevien lohkojen osalta viljeltävän kasvin laji ja lajike sekä tunniste ST. Siemennurmet on ilmoitettava tukikäyttöön M. Öljypellavan, kuitupellavan, kuituhampun ja spelttivehnän siemenviljelyala voidaan ilmoittaa myös tukikäyttöön C, jos peltokasvien tuen tukiehdot täyttyvät. Hakijan on toimitettava tukihakemuksen kohteena olevien siementen sertifiointipäätösten jäljennökset viimeistään 31 päivänä toukokuuta Jos sertifiointi on suoritettu 15 päivän toukokuuta 2006 jälkeen, hakijan on toimitettava tukihakemuksen kohteena olevien siementen sertifiointipäätösten jäljennökset viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Kuitupellava- ja hamppualan ilmoittaminen Kuitupellavan ja -hampun peltokasvien tukea haetaan tukihakemuksen lomakkeella numero 101B päätukihaun yhteydessä siten kuin peltokasvien tuen hakemisesta säädetään. Tukihakemuksen lomakkeelle numero 102B tuottajan on merkittävä kuitupellavan ja -hampun osalta viljeltäväksi kasviksi kuitupellava tai -hamppu. Kuitupellava ja -hamppu on ilmoitettava tukikäyttöön C. Viljelyn tukikelpoisuus edellyttää sekä peltokasvien tuen yleisten ehtojen että kuitupellavan ja -hampun erityisehtojen täyttymistä. Tukihakemuksen jättämisen jälkeen hakemukseen liitettävistä sopimuksista tai sitoumuksista sekä siemenen hyväksyttävyyttä koskevista asiakirjoista on voimassa, mitä niistä yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallintoja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 796/2004, jäljempänä soveltamisasetus, 13 artiklan 1 kohdassa sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat mainitun asetuksen IV ja IV a osastossa säädettyjä tukijärjestelmiä sekä kesannoidun maan käyttöä raaka-aineiden tuottamiseen annetun komission asetuksen (EY) N:o 1973/ artiklassa säädetään.

13 N:o Viherheinäalan ilmoittaminen Tukihakemuksen lomakkeelle numero 102B tuottajan on merkittävä viherheinälohkon osalta viljeltäväksi kasviksi viherheinä. Lomake numero 102B on palautettava 3 :n 1 momentissa säädettynä määräaikana. Viherheinä on ilmoitettava tukikäyttöön M. Lomakkeen numero 102B liitteenä tuottajan on toimitettava kopio tehtaan kanssa tehdystä tuotantosopimuksesta, josta sopimuskasvulohkot käyvät ilmi. Viherheinälohkolta korjatun raaka-aineen perusteella maksetaan kuivattujen rehujen tuotantotuki kuivaamolle. Vuonna 2005 kuivaamo välittää osan tuesta raaka-aineen toimittajalle. 11 Kansallinen hehtaariperusteinen siementuki Vuonna 2005 viljeltävien nurmikasvien hehtaariperusteista siementukea on haettava tukihakemuksen lomakkeella numero 101B. Tukihakemuksen lomakkeelle numero 102B viljelijän on merkittävä siemenviljelyksessä olevien lohkojen osalta viljeltävän kasvin laji ja lajike. Siemennurmet on ilmoitettava tukikäyttöön M. Hakijan on toimitettava kaikkien hakemuksen kohteena olevien tuotantovuoden 2005 siemenviljelysten tarkastuspäätösten jäljennökset viimeistään 31 päivänä tammikuuta Kansallinen kiloperusteinen siementuki Viljakasvien kiloperusteista siementukea on haettava tukihakemuksen lomakkeella numero 101B niistä siemeneristä, jotka tuottaja tulee sertifioimaan aikaisintaan 1 päivänä kesäkuuta 2005 ja viimeistään 31 päivänä toukokuuta Tukihakemuksen lomakkeelle numero 102B tuottajan on merkittävä siemenviljelyksessä olevien lohkojen osalta viljeltävän kasvin laji ja lajike sekä tunniste ST. Siemenviljat voidaan ilmoittaa myös tukikäyttöön C, jos peltokasvien tuen tukiehdot täyttyvät. Hakijan on toimitettava tukihakemuksen kohteena olevien siementen sertifiointipäätösten jäljennökset viimeistään 31 päivänä toukokuuta Jos sertifiointi on suoritettu 15 päivän toukokuun 2006 jälkeen, hakijan on toimitettava tukihakemuksen kohteena olevien siementen sertifiointipäätösten jäljennökset viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Ilmoitus kylvöaloista Ilmoitus kylvöalojen muutoksista on toimitettava viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Tärkkelysperunan viljelypinta-alan pienentämistä koskevissa tapauksissa on ilmoitus kylvöalojen muutoksista toimitettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta Jos Euroopan yhteisöjen komissio myöntää erityisestä syystä poikkeuksen viimeiseen kylvöpäivään, ilmoitus kylvöaloista on toimitettava viimeistään komission poikkeusasetuksessa vahvistamana viimeisenä kylvöpäivänä alueilla, joita poikkeus koskee. Ilmoitus kylvöaloista on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 117 vuodelle 2005 tai maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2005 vahvistaman kaavan mukaisella atk-tulosteella. 14 Tärkkelysperunan viljelysopimuksen tarkentaminen Tuottajan on tarkennettava 5 :ssä tarkoitettua perunatärkkelystehtaan kanssa tehtyä viljelysopimusta, jos tuottajan tukihakemuksen lomakkeelle numero 102B merkitsemä tärkkelysperunan pinta-ala eroaa viljelysopimuksessa sovitusta pinta-alasta. Sopimuksen suurentamista koskevat ilmoitukset on tehtävä viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2005 ja sopimuksen pienentämistä koskevat ilmoitukset viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2005.

14 620 N:o 173 Tarkentaminen edellyttää perunatärkkelystehtaan kirjallista hyväksyntää. Lisäksi tarkentamisen on oltava perunatärkkelystehtaan alakiintiön puolesta mahdollista. Tehtaan on toimitettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2005 maa- ja metsätalousministeriön tukiyksikölle perunatärkkelystuotannon kiintiöjärjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1868/94 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 2236/ artiklan 2 kohdassa tarkoitettu viljelysopimusten yhteenveto. 15 Mehiläistalouden pesäkohtainen tuki Hakemus mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen saamiseksi on toimitettava viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Tukihakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 204 vuodelle 2005 tai maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2005 vahvistaman kaavan mukaisella atk-tulosteella. Jos hakemuksessa ilmoitettujen mehiläisyhteiskuntien lukumäärä alenee tuotantokauden aikana, hakijan tulee ilmoittaa tästä kirjallisesti työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle kymmenen päivän kuluessa alenemisesta. 16 Tulvavahinkokorvaus Tulvavahinkokorvauksen saamiseksi vahingonkärsijän on jätettävä korvaushakemus heti ja kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa tulvan päättymisestä. Kasvavalle puustolle aiheutuneesta vahingosta korvausta on haettava viimeistään tulvaa seuraavan kalenterivuoden kesäkuun viimeisenä päivänä. Korvaushakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 129A tai maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman kaavan mukaisella atk-tulosteella. 17 Hakemuksen ja siihen liittyvien asiakirjojen toimittaminen Tukihakemus, sopimus, 7, 9, 10 ja 13 :ssä tarkoitettu ilmoitus, 8, 11 ja 12 :ssä tarkoitettu päätös sekä 16 :ssä tarkoitettu korvaushakemus liitteineen on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, tukihakemus toimitetaan sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa tilan pelloista sijaitsee. Jos kysymys on muun kuin maatalouskiinteistön tai -irtaimiston vahingoittumisesta tulvan takia, toimitetaan 16 :ssä tarkoitettu korvaushakemus sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella kiinteistö tai irtaimisto sijaitsee. Mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen hakemus ja 15 :n 3 momentissa tarkoitettu ilmoitus toimitetaan sen työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle, jonka toimialueella sijaitsevasta toimintapisteestä mehiläistaloutta harjoitetaan. Postitse toimitettu tuki- ja korvaushakemus tai ilmoitus katsotaan oikeaan aikaan toimitetuksi, jos sen sisältävä postilähetys on viimeistään viimeisenä hakupäivänä leimattu postissa toimivaltaiselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna. 18 Myöhässä toimitettu hakemus Myöhässä toimitetun tukihakemuksen, tukihakemuksen liitteen, sopimuksen sekä 8, 11 ja 12 :ssä tarkoitetun päätöksen perusteella tehdään tukivähennykset sen mukaan kuin siitä soveltamisasetuksen 21 artiklassa säädetään. 19 Muiden erikoistukien hakeminen Seuraavien erikoistukien hakemisesta on voimassa, mitä niiden hakemisesta erikseen säädetään:

15 N:o ) satovahinkokorvaus; 2) eläinkohtainen kansallinen porotuki. Lisäksi kuitupellavan ja -hampun jalostustuen hakemisesta on voimassa, mitä siitä kuiduntuotantoon tarkoitetun pellavan ja hampun yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1673/2000 yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 245/2001 ja kuitupellavan ja hampun jalostustuesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (508/2001) säädetään. 20 Euroopan yhteisön rahoittaman tuen ja palkkion vähimmäismäärä Euroopan yhteisön rahoittamaa tukea tai palkkiota ei myönnetä, jos sen määrä on 50 euroa tai vähemmän. 21 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä maaliskuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Mirja Eerola

16 622 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 174 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta energiakasvituen ehdoista vuonna 2005 Annettu Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa energiakasvituen ehdoista vuonna / Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, Valtioneuvosto, puhelin Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Mirja Eerola JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2005 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN