***I MIETINTÖLUONNOS

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Liikenne- ja matkailuvaliokunta /0294(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi (COM(2011)0650 C73/ /0294(COD)) Liikenne- ja matkailuvaliokunta Esittelijä: Georgios Koumoutsakos, Ismail Ertug PR\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_COD_1amCom Menettelyjen symbolit * Kuulemismenettely *** Hyväksyntämenettely ***I Tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely) ***II Tavallinen lainsäätämisjärjestys (toinen käsittely) ***III Tavallinen lainsäätämisjärjestys (kolmas käsittely) (Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.) Tarkistukset säädösesitykseen Parlamentin tarkistuksissa ehdotetut säädösesityksen muutokset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään asiasta vastaavien yksiköiden huomio sellaisiin säädösesityksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asiasta vastaavat yksiköt. Säädösesityksellä muutettavaan olemassa olevaan säädökseen tehtävän tarkistuksen tunnistetiedoissa mainitaan kolmannella rivillä muutettavan säädöksen tyyppi ja numero ja neljännellä rivillä tarkistettavan tekstinkohdan paikannus. Kun parlamentin tarkistukseen sisältyy olemassa olevan säännöksen tai määräyksen tekstiä, johon säädösesityksessä ei ole ehdotettu muutoksia, kyseinen teksti lihavoidaan. Merkintä [ ] tarkoittaa, että kyseisestä kohdasta on poistettu tekstiä. [...]. PE v /54 PR\ doc

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI.5 PERUSTELUT...51 PR\ doc 3/54 PE v01-00

4 PE v /54 PR\ doc

5 LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi (COM(2011)0650 C73/ /0294(COD)) (Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0226), ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 172 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0375/2012), ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 1 ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon 2 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon Ranskan senaatin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan (N:o 2) mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan säädösesitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan, ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A7-0000/2012), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. 1 Johdanto-osan 2 kappale 1 EYVL C 143, , s Ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. PR\ doc 5/54 PE v01-00

6 (2) Euroopan laajuisten liikenneverkkojen suunnittelu, kehittäminen ja toiminta auttavat osaltaan saavuttamaan tärkeitä unionin tavoitteita, joihin kuuluvat muun muassa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen, ja niiden erityistavoitteina ovat myös henkilöiden ja tavaroiden saumaton ja kestävä liikkuvuus sekä kaikkien unionin alueiden saavutettavuuden varmistaminen. (2) Euroopan laajuisten liikenneverkkojen suunnittelun, kehittämisen ja toiminnan olisi oltava valkoisessa kirjassa "Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma" määriteltyjen tavoitteiden ja painopisteiden ja EU strategian mukaista ja autettava osaltaan saavuttamaan tärkeitä unionin tavoitteita, joihin kuuluvat muun muassa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen, ja niiden erityistavoitteina ovat myös henkilöiden ja tavaroiden saumaton, turvallinen ja kestävä liikkuvuus sekä kaikkien unionin alueiden saavutettavuuden varmistaminen. TEN-T-verkon toteutuminen määrää sen, missä määrin Eurooppa strategian ja liikennepolitiikan valkoisen kirjan tavoitteet voidaan toteuttaa. Tästä syystä niiden välistä selvää yhteyttä olisi korostettava. 2 Johdanto-osan 9 kappale (9) Euroopan laajuista liikenneverkkoa olisi mieluiten kehitettävä kaksitasoisella lähestymistavalla, johon kuuluvat kattava verkko ja ydinverkko; nämä kaksi tasoa ovat infrastruktuurisuunnittelun korkein taso unionissa. (9) Euroopan laajuista liikenneverkkoa olisi kehitettävä kaksitasoisella lähestymistavalla, johon kuuluvat kattava verkko ja ydinverkko; nämä kaksi tasoa ovat infrastruktuurisuunnittelun korkein taso unionissa, ja ne perustuvat yhdenmukaiseen ja yhteiseen metodiikkaan. PE v /54 PR\ doc

7 3 Johdanto-osan 10 kappale (10) Kattavan verkon olisi muodostuttava Euroopan laajuisesta liikenneverkosta, jossa yhdennetyn meripolitiikan 1 tapaan kaikkien unionin alueiden, mukaan lukien syrjäiset alueet ja syrjäisimmät alueet, saavutettavuus on varmistettu ja joka vahvistaa alueiden välistä yhteenkuuluvuutta. Suuntaviivoissa olisi vahvistettava kattavan verkon infrastruktuuria koskevat vaatimukset, jotta vuoteen 2050 mennessä saataisiin aikaan korkealaatuinen verkko koko unionin alueelle. 1 COM(2007) 575 lopullinen. (10) Kattavan verkon olisi muodostuttava Euroopan laajuisesta liikenneverkosta, jossa yhdennetyn meripolitiikan 1 tapaan kaikkien unionin alueiden, mukaan lukien syrjäiset alueet, saarialueet ja syrjäisimmät alueet, saavutettavuus on varmistettu ja joka vahvistaa alueiden välistä sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta. Suuntaviivoissa olisi vahvistettava kattavan verkon infrastruktuuria koskevat vaatimukset, jotta vuoteen 2050 mennessä saataisiin aikaan korkealaatuinen verkko koko unionin alueelle. 1 Asetus (EU) N:o 1255/2011 (EUVL L 321, , s. 1). 4 Johdanto-osan 11 kappale (11) Ydinverkko olisi yksilöitävä, ja se olisi toteutettava ensisijaisena tavoitteena kattavan verkon muodostamassa kehyksessä vuoteen 2030 mennessä. Sen olisi muodostettava runko multimodaalisen liikenneverkon kehittämiselle ja edistettävä koko kattavan verkon kehittämistä. Unionin toimet olisi sen avulla voitava kohdentaa niihin Euroopan laajuisen liikenneverkon osiin, joista saadaan suurin eurooppalainen lisäarvo, eli erityisesti rajanylityskohtiin, puuttuviin yhteyksiin, multimodaalisiin yhteyskohtiin ja vakavimpiin pullonkauloihin. (11) Ydinverkko olisi yksilöitävä, ja se olisi toteutettava ensisijaisena tavoitteena kattavan verkon muodostamassa kehyksessä vuoteen 2030 mennessä. Sen olisi muodostettava runko multimodaalisen liikenneverkon kehittämiselle ja edistettävä koko kattavan verkon kehittämistä. Unionin toimet olisi voitava kohdentaa niihin Euroopan laajuisen liikenneverkon osiin, joista saadaan suurin lisäarvo Euroopan tasolla, eli erityisesti rajanylityskohtiin, puuttuviin yhteyksiin, multimodaalisiin yhteyskohtiin ja vakavimpiin pullonkauloihin, ja samalla PR\ doc 7/54 PE v01-00

8 edistettäisiin tavoitetta vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä. Erityisesti liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on yksi EU:n tärkeimmistä tavoitteista, ja sitä olisi tässä johdanto-osan kappaleessa korostettava. 5 Johdanto-osan 11 a kappale (uusi) (11 a) Paikallis- ja alueviranomaisten sekä paikallisen kansalaisyhteiskunnan, joihin yhteistä etua koskeva hanke vaikuttaa, edut olisi otettava hankkeen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa asianmukaisesti huomioon. Tiettyjä hankkeita ja suunnitelmia koskevien konfliktien välttämiseksi on tärkeää kuulla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja viranomaisia, joilla on paikallinen/alueellinen asiantuntemus. 6 Johdanto-osan 13 kappale (13) On tarpeen yksilöidä Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamista edistävät yhteistä etua koskevat hankkeet, jotka vastaavat suuntaviivoissa vahvistettuja painopisteitä. (13) On tarpeen yksilöidä Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamista edistävät yhteistä etua koskevat hankkeet, jotka edistävät asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä vastaavat suuntaviivoissa vahvistettuja painopisteitä. PE v /54 PR\ doc

9 7 Johdanto-osan 14 a kappale (uusi) (14 a) Yhteistä etua koskevista hankkeista olisi lisäksi tehtävä Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin sovitettu ja kaikki sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöhyödyt ja -kustannukset huomioon ottava yhteiskuntataloudellinen kustannus-hyötyanalyysi. Tämän analyysin mukaan nettonykyarvon olisi oltava positiivinen. Komission 7 artiklassa ehdottama kustannus-hyötyanalyysi olisi mainittava jossain johdantoosan kappaleessa. 8 Johdanto-osan 14 b kappale (uusi) (14 b) Jotta liikennepolitiikan valkoisen kirjan ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa eli vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä, uutta liikenneinfrastruktuuria, sen laajentamista tai parantamista koskevien yhteistä etua koskevien hankkeiden kasvihuonekaasuvaikutukset on arvioitava. PR\ doc 9/54 PE v01-00

10 On tarpeen arvioida tiettyjen infrastruktuurihankkeiden ilmastovaikutukset, koska Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin tehtävät investoinnit vaikuttavat tulevaisuudessa voimakkaasti liikenteen käyttöön ja määrittävät hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2050 saakka ja myöhemmin. Liikenneinfrastruktuurin kehittämisellä ja parantamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia hiilen määrän vähentämiseen liikenteen alalla. Joillekin infrastruktuurityypeille on ominaista riski sitoutua hiili-intensiiviseen teknologiaan tai kuljetusmuotoihin, kun taas jotkut hankkeet voivat myötävaikuttaa kasvihuonekaasujen vähentämiseen. 9 Johdanto-osan 22 kappale (22) Euroopan laajuisen liikenneverkon olisi sen laajuuden vuoksi muodostettava perusta uusien teknologioiden ja innovaatioiden laajamittaiselle käytölle, mikä voi esimerkiksi parantaa Euroopan liikennealan kokonaistehokkuutta ja pienentää sen hiilijalanjälkeä. Tämä vastaa Eurooppa strategiaa ja liikenteen valkoisessa kirjassa vahvistettua tavoitetta, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on alennettava 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä (vuoteen 1990 verrattuna), ja samalla edistää unionin polttoaineen toimitusvarmuuden parantamista koskevan tavoitteen saavuttamista. (22) Euroopan laajuisen liikenneverkon olisi sen laajuuden vuoksi muodostettava perusta uusien teknologioiden ja innovaatioiden laajamittaiselle käytölle, mikä voi esimerkiksi parantaa Euroopan liikennealan kokonaistehokkuutta ja pienentää sen hiilijalanjälkeä. Tämän johdanto-osan kappaleen toinen osa on sisällytetty muihin johdanto-osan kappaleisiin, kuten uuteen johdanto-osan 14 b kappaleeseen. 10 Johdanto-osan 24 kappale PE v /54 PR\ doc

11 (24) Jotta kaikille liikennemuodoille rakennettaisiin korkeatasoinen ja tehokas liikenneinfrastruktuuri, suuntaviivoissa olisi oltava säännöksiä henkilö- ja tavaraliikenteen turvallisuudesta ja varmuudesta, ilmastonmuutoksen, luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien onnettomuuksien vaikutuksesta infrastruktuuriin sekä infrastruktuurin käytettävyydestä kaikille liikenteen käyttäjille. (24) Jotta kaikille liikennemuodoille rakennettaisiin korkeatasoinen ja tehokas liikenneinfrastruktuuri, suuntaviivoissa olisi oltava määräyksiä henkilö- ja tavaraliikenteen turvallisuudesta ja varmuudesta, ilmastonmuutoksen, luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien onnettomuuksien vaikutuksesta infrastruktuuriin sekä infrastruktuurin käytettävyydestä kaikille liikenteen käyttäjille, myös vanhuksille, liikuntarajoitteisille henkilöille ja vammaisille matkustajille. 11 Johdanto-osan 25 a kappale (uusi) (25 a) Ydinverkko on yksilöity objektiivisen suunnittelumetodiikan perusteella. Tässä metodiikassa on yksilöity tärkeimmät kaupunkisolmukohdat, satamat, lentoasemat sekä rajanylityspaikat. Nämä solmukohdat liitetään mahdollisuuksien mukaan multimodaaliyhteyksiin, ja ne ovat taloudellisesti kannattavia, ympäristön kannalta kestäviä ja toteutettavissa vuoteen 2030 mennessä. Tämä metodiikka on varmistanut kaikkien jäsenvaltioiden kytkemisen mukaan ja tärkeimpien saarten integroinnin ydinverkkoon. Yhteisen metodiikan mainitseminen säädöstekstissä vaikuttaa aiheelliselta, koska se on PR\ doc 11/54 PE v01-00

12 ydinverkon ja kattavan verkon määrittämisen perusta. 12 Johdanto-osan 27 kappale (27) Ydinverkkokäytävillä olisi vastattava myös laajempiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin ja helpotettava liikennemuotojen yhdentämistä ja multimodaalikuljetuksia. Näin voitaisiin ottaa käyttöön varta vasten kehitettyjä käytäviä, joilla energiankäyttö ja päästöt on optimoitu ja joiden ympäristövaikutukset on näin ollen minimoitu ja jotka ovat samalla houkuttelevia vaihtoehtoja luotettavuutensa, vähäisten ruuhkiensa ja alhaisten toiminta- ja hallintokustannustensa ansiosta. Alustava luettelo käytävistä olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o XXX/2012 [Verkkojen Eurooppa -väline], mutta sitä olisi voitava mukauttaa liikennevirtojen muutosten huomioon ottamiseksi. (27) Ydinverkkokäytävillä olisi vastattava myös laajempiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin ja helpotettava liikennemuotojen yhdentämistä ja multimodaalikuljetuksia. Näin voitaisiin ottaa käyttöön varta vasten kehitettyjä käytäviä, joilla energiankäyttö ja päästöt on optimoitu ja joiden ympäristövaikutukset on näin ollen minimoitu ja jotka ovat samalla houkuttelevia vaihtoehtoja luotettavuutensa, vähäisten ruuhkiensa ja alhaisten toiminta- ja hallintokustannustensa ansiosta. Alustava luettelo käytävistä olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o XXX/2012 [Verkkojen Eurooppa -väline], mutta sitä olisi voitava mukauttaa liikennevirtojen muutosten huomioon ottamiseksi. Kyseiseen luetteloon perustuvia ydinverkkokäytäviä olisi havainnollistettava tämän asetuksen liitteeseen 1 sisältyvällä kartalla. Avoimuus- ja havainnollistamissyistä suuntaviivoihin olisi sisällytettävä myös kartta Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevassa asetuksessa yksilöitävistä ydinverkkokäytävistä. 13 Johdanto-osan 29 kappale (29) Ydinverkkokäytäviä kehitettäessä olisi kiinnitettävä asianmukaisella tavalla (29) Ydinverkkokäytäviä kehitettäessä olisi kiinnitettävä asianmukaisella tavalla PE v /54 PR\ doc

13 huomiota kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta 22 päivänä syyskuuta 2010 annetun asetuksen (EU) N:o 913/2010 mukaisesti perustettuihin rautateiden tavaraliikennekäytäviin sekä päätöksen 2006/679/EY muuttamisesta Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinantoosajärjestelmään liittyvän yhteentoimivuuden teknisen eritelmän käyttöönoton osalta 22 päivänä heinäkuuta 2009 tehdyssä komission päätöksessä 2009/561/EY säädettyyn ERTMSjärjestelmän eurooppalaiseen käyttöönottosuunnitelmaan. huomiota kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta 22 päivänä syyskuuta 2010 annetun asetuksen (EU) N:o 913/2010 mukaisesti perustettuihin rautateiden tavaraliikennekäytäviin sekä päätöksen 2006/679/EY muuttamisesta Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinantoosajärjestelmään liittyvän yhteentoimivuuden teknisen eritelmän käyttöönoton osalta 22 päivänä heinäkuuta 2009 tehdyssä komission päätöksessä 2009/561/EY säädettyyn ERTMSjärjestelmän eurooppalaiseen käyttöönottosuunnitelmaan. Näiden säädösten mukaiset nykyiset yhteistyörakenteet olisi säilytettävä, ja kyseisten rakenteiden nojalla tehtyä työtä olisi hyödynnettävä multimodaalisia ydinverkkokäytäviä koskevassa työssä. 14 Johdanto-osan 30 a kappale (uusi) (30 a) Jotta voidaan varmistaa, että kaikkien rahoitusohjelmien rahoituspolitiikkaa toteutetaan TEN-Tsuuntaviivojen tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti, olisi kerättävä yksityiskohtaiset tilastotiedot kaikesta määrärahojen, lainojen tai muiden rahoitusvälineiden muodossa olevasta rahoitustuesta, jota EU:n ja kunkin jäsenvaltion tasolla on käytetty sekä ydinverkon että kattavan verkon kuhunkin yhteistä etua koskevaan hankkeeseen ja kuhunkin liikennemuotoon, käsiteltävä ne ja julkaistava ne säännöllisesti. PR\ doc 13/54 PE v01-00

14 Kun otetaan huomioon muutamista keskeisistä TEN-T-rahoituslähteistä saadut aikaisemmat kokemukset koskien tietojen avoimuutta, yksityiskohtaisuutta ja säännöllisyyttä, merkittävät TEN-T:tä koskevat parannukset seuraavalla rahoituskaudella vaikuttavat välttämättömiltä. 15 Johdanto-osan 31 kappale (31) Jotta liitteet ja erityisesti kartat voitaisiin päivittää ottaen huomioon mahdolliset muutokset, jotka johtuvat etukäteen määriteltyjä määrällisiä kynnyksiä vasten analysoitujen tiettyjen liikenneinfrastruktuurin osien tosiasiallisesta käytöstä, komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä liitteisiin tehtävien muutosten osalta. On erityisen tärkeää, että komissio järjestää valmisteluvaiheessa asianmukaiset kuulemiset, mukaan lukien asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, ajoissa ja asianmukaisesti. (31) Jotta liitteet ja erityisesti kartat voitaisiin päivittää ottaen huomioon mahdolliset muutokset, jotka johtuvat etukäteen määriteltyjä määrällisiä kynnyksiä vasten analysoitujen tiettyjen liikenneinfrastruktuurin osien tosiasiallisesta käytöstä, komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä liitteisiin tehtävien muutosten osalta. On erityisen tärkeää, että komissio järjestää valmisteluvaiheessa asianmukaiset kuulemiset, mukaan lukien asiantuntijatasolla, sekä kuullen kansalaisyhteiskuntaa, jolla on paikallinen asiantuntemus. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, ajoissa ja asianmukaisesti. Tiettyjä hankkeita ja suunnitelmia koskevien ja kalliisiin hankeviivästymiin johtavien konfliktien välttämiseksi on olennaisen tärkeää kuulla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, joilla on paikallinen asiantuntemus. PE v /54 PR\ doc

15 16 1 artikla 4 kohta 4. Suuntaviivoissa vahvistetaan toimenpiteitä Euroopan laajuisen verkon täytäntöönpanemiseksi. 4. Suuntaviivoissa vahvistetaan toimenpiteitä ja määräaikoja Euroopan laajuisen verkon täytäntöönpanemiseksi artikla a alakohta (a) 'yhteistä etua koskevalla hankkeella' tarkoitetaan kaikkia suunnitteilla olevan tai olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin osia tai kaikkia olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin muutoksia, jotka ovat II luvun säännösten mukaisia, sekä kaikkia tällaisen infrastruktuurin tehokasta hoitoa ja käyttöä koskevia toimenpiteitä; (a) 'yhteistä etua koskevalla hankkeella' tarkoitetaan kaikkia tämän asetuksen mukaisia suunnitteilla olevan tai olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin osia tai kaikkia olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin muutoksia, jotka ovat II luvun säännösten mukaisia, sekä kaikkia tällaisen infrastruktuurin tehokasta hoitoa ja käyttöä koskevia toimenpiteitä; 18 3 artikla e alakohta (e) 'Euroopan tasolla saatavalla lisäarvolla' tarkoitetaan hankkeeseen liittyvää arvoa, jota unionin toiminnan ansiosta saadaan sen arvon lisäksi, joka saavutettaisiin pelkästään jäsenvaltion toimilla; (e) 'Euroopan tasolla saatavalla lisäarvolla' tarkoitetaan hankkeeseen liittyvää arvoa, jota unionin tai jäsenvaltioiden poliittisten valintojen ja/tai rahoitustoimien ansiosta saadaan pelkästään kunkin jäsenvaltion mahdollisesti saavuttaman arvon lisäksi ja joka johtaa jäsenvaltioiden välisten liikenneyhteyksien ja liikennevirtojen PR\ doc 15/54 PE v01-00

16 merkittävään ja mitattavissa olevaan parantumiseen ja ottaa huomioon kestävyyden, tehokkuuden ja yhteenkuuluvuuden 4 artiklassa esitettyjen TEN-T-verkon tavoitteiden mukaisesti; Euroopan tasolla saatavan lisäarvon määritelmää olisi parannettava, ja se olisi sovitettava paremmin suuntaviivojen soveltamisalaan, tavoitteisiin ja painopisteisiin artikla g alakohta (g) 'älykkäillä liikennejärjestelmillä' (ITS) tarkoitetaan tietoja, viestintää, navigointia ja paikannus-/lokalisointiteknologiaa käyttäviä järjestelmiä, joilla hallitaan liikkuvuutta ja liikennettä Euroopan laajuisessa liikenneverkossa ja joista kansalaiset ja liikenteenharjoittajat saavat lisäarvopalveluita esimerkiksi verkon turvallisen, varman, ympäristöystävällisen ja resurssitehokkaan käytön muodossa. Niihin voivat kuulua myös ajoneuvoissa olevat laitteet, jos ne muodostavat erottamattoman järjestelmän vastaavien infrastruktuurin osien kanssa. Niihin sisältyvät myös h l alakohdassa tarkoitetut järjestelmät, teknologiat ja palvelut; (g) 'älykkäillä liikennejärjestelmillä' (ITS) tarkoitetaan tietoja, viestintää, navigointia ja paikannus-/lokalisointiteknologiaa käyttäviä järjestelmiä, joilla hallitaan tehokkaasti liikkuvuutta ja liikennettä Euroopan laajuisessa liikenneverkossa ja joista kansalaiset ja liikenteenharjoittajat saavat lisäarvopalveluita esimerkiksi verkon turvallisen, varman, ympäristöystävällisen ja resurssitehokkaan käytön muodossa. Niihin voivat kuulua myös ajoneuvoissa olevat laitteet, jos ne muodostavat erottamattoman järjestelmän vastaavien infrastruktuurin osien kanssa. Niihin sisältyvät myös h l alakohdassa tarkoitetut järjestelmät, teknologiat ja palvelut; 20 3 artikla i alakohta PE v /54 PR\ doc

17 (i) 'alusliikenteen ohjaus- ja tietojärjestelmällä' (VTMIS) tarkoitetaan järjestelmiä, joilla seurataan ja hallitaan liikennettä ja merikuljetuksia alusliikennettä koskevan yhteisön seurantaja tietojärjestelmän perustamisesta sekä neuvoston asetuksen 93/75/ETY kumoamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/59/EY säädettyjä alusten automaattista tunnistusjärjestelmää (AIS), alusten kaukotunnistus- ja seurantajärjestelmää (LRIT), rannikkotutkajärjestelmiä ja radioviestintää käyttäen; (i) 'alusliikenteen ohjaus- ja tietojärjestelmällä' (VTMIS) tarkoitetaan järjestelmiä, joilla seurataan ja hallitaan liikennettä ja merikuljetuksia alusliikennettä koskevan yhteisön seurantaja tietojärjestelmän perustamisesta sekä neuvoston asetuksen 93/75/ETY kumoamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/59/EY säädettyjä alusten automaattista tunnistusjärjestelmää (AIS), alusten kaukotunnistus- ja seurantajärjestelmää (LRIT), rannikkotutkajärjestelmiä ja radioviestintää käyttäen ja joka käsittää kansallisen SafeSeaNet-järjestelmän integroinnin; SafeSeaNet on merenkulun tiedonvaihdon EU:n ja kansallisen tason ydinjärjestelmä ja meriturvallisuuden keskeinen teknologinen perusta, joka integroi direktiivissä 2002/59 tarkoitetun VTMIS-järjestelmän artikla k alakohta (k) 'sähköisillä meriliikennepalveluilla' tarkoitetaan palveluita, joissa käytetään edistynyttä ja yhteentoimivaa meriliikennealan tietotekniikkaa lastin käsittelyn helpottamiseksi merellä ja satama-alueilla; (k) 'sähköisillä meriliikennepalveluilla tarkoitetaan palveluita, joissa käytetään edistynyttä ja yhteentoimivaa meriliikennealan tietotekniikkaa hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja lastin käsittelyn helpottamiseksi merellä ja satama-alueilla, mukaan lukien keskitetyt palvelupisteet, kuten direktiivissä 2010/65/EU säädetty integroitu merenkulkualan keskitetty palvelupiste, sataman sisäiset tiedonvaihtojärjestelmät ja PR\ doc 17/54 PE v01-00

18 asiaankuuluvat tullin tietojärjestelmät; EU:n sähköisiä merenkulkupalveluja koskevan aloitteen tavoitteena on edistää edistykselliseen tietotekniikkaan perustuvia yhtenäisiä, avoimia, tehokkaita ja yksinkertaistettuja ratkaisuja. Selvempää viittausta sen osapalveluihin ja -järjestelmiin pidetään tarpeellisena artikla n a alakohta (uusi) (n a) 'yhteentoimivuus' tarkoittaa liikennemuodon kykyä mahdollistaa sitä käyttävien ajoneuvojen turvallinen ja keskeytymätön liikkuminen siltä vaaditun suoritustason täyttämiseksi. Tämä kyky on riippuvainen niistä teknisistä, toiminnallisista ja sääntelyedellytyksistä, joiden nojalla kukin liikennemuoto toimii; 23 3 artikla n b alakohta (uusi) (n b) 'liikennemuotojen yhteenliittämisellä' tarkoitetaan liikennemuodon ja/tai sen verkon fyysistä yhdistämistä toiseen liikennemuotoon tai verkkoon kuuluviin varusteisiin tai laitteisiin; PE v /54 PR\ doc

19 24 3 artikla n c alakohta (uusi) (n c) 'liikennemuotojen integroinnilla' tarkoitetaan eri liikennemuotojen sovittamista yhteen yhtenäisellä tavalla, saumattomien ja tehokkaiden yhteyksien luomiseksi niiden välille; 25 3 artikla n d alakohta (uusi) (n d) 'rajatylittävällä osuudella' tarkoitetaan osuutta, joka varmistaa ainakin kahden jäsenvaltion välisen tai jäsenvaltion ja naapurimaan välisen yhteistä etua koskevan hankkeen jatkuvuuden; 26 3 artikla o alakohta (o) 'kaupunkisolmukohdalla' tarkoitetaan kaupunkialuetta, jolla Euroopan laajuisen liikenneverkon liikenneinfrastruktuuri on liitetty kyseisen infrastruktuurin muihin osiin sekä alue- ja paikallisliikenteen infrastruktuuriin; (o) 'kaupunkisolmukohdalla' tarkoitetaan kaupunkialuetta, joka käsittää Euroopan laajuisen liikenneverkon liikenneinfrastruktuurin, kuten taajamaalueella ja sen ympärillä sijaitsevat satamat, lentoasemat, logistiset alustat ja tavaraliikenneterminaalit, jotka on liitetty kyseisen infrastruktuurin muihin osiin sekä alue- ja paikallisliikenteen PR\ doc 19/54 PE v01-00

20 infrastruktuuriin; Ydinverkon kehittämisen kannalta on tärkeää, että siihen sisällytetään paikalliseen verkkoon kuuluvat logistiset palvelut (satamat, lentoasemat, logistiset alustat, tavaraliikenneterminaalit jne.). Ehdotetulla muotoilulla halutaan tuoda tämä luonnollinen yhteys selvemmin esiin artikla r a alakohta (uusi) (r a) 'Yhteiskuntataloudellisella kustannus-hyötyanalyysilla' tarkoitetaan yhtenäiseen metodiikkaan perustuvaa hankkeen tai ohjelman arvon määrällistä ennakkoarviointia, joka käsittää ympäristövaikutusten arvioinnin ja ottaa huomioon kaikki sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöhyödyt ja -kustannukset ja toimii hyvinvoinnin osuutta kuvaavana indikaattorina; 7 artiklassa mainittu yhteiskuntataloudellinen kustannus-hyötyanalyysi olisi määriteltävä, koska se on tärkeä tekijä yhteistä etua koskevan hankkeen arvioinnissa. On olennaista varmistaa, että hankkeilla on kokonaisuutena myönteinen vaikutus hyvinvointiin, kun otetaan huomioon kaikki hyödyt ja kustannukset, myös yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät hyödyt ja kustannukset artikla r b alakohta (uusi) (r b) 'Ympäristövaikutusten arvioinnilla' tarkoitetaan yhtenäiseen metodiikkaan perustuvaa uuden PE v /54 PR\ doc

21 liikenneinfrastruktuurin tai liikenneinfrastruktuurin laajentamisen tai parantamisen absoluuttisten ja suhteellisten kasvihuonekaasuvaikutusten ennakkoarviointia, joka käsittää 1. liikenteestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen muutokset; 2. infrastruktuurin toiminnasta, kunnossapidosta ja hallinnoinnista aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen muutokset; 3. infrastruktuurin rakentamisesta, kehittämisestä ja käytöstä poistamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen muutokset; 4. välilliset vaikutukset muihin aloihin. Kasvihuonekaasupäästöjen vaikutuksia ei ole tätä nykyä sisällytetty kunnolla liikenteen infrastruktuurihankkeiden arviointiin. Yhtenäiseen metodiikkaan perustuvat ympäristövaikutusten arvioinnit korjaisivat tämän puutteen, kun kasvihuonekaasupäästöjen vaikutus otettaisiin infrastruktuurihankkeiden arvioinnissa selkeästi huomioon. Liikenteen hiilipäästöjen vähentämistä koskevat EU:n kunnianhimoiset tavoitteet huomioon ottaen kyseiset arvioinnit ovat välttämättömiä artikla 1 ja 2 kohta 1. Euroopan laajuisen liikenneverkon on mahdollistettava sellaisten liikennepalvelujen ja kuljetustoimintojen suorittaminen, jotka (a) täyttävät sen käyttäjien liikkuvuus- ja kuljetustarpeet unionissa ja suhteissa kolmansiin maihin edistäen siten talouden kasvua ja kilpailukyvyn paranemista; 1. Euroopan laajuisen liikenneverkon on edistettävä seuraavassa neljässä kategoriassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista: (a) Tehokkuus, keinoina (i) pullonkaulojen poistaminen ja PR\ doc 21/54 PE v01-00

22 (b) ovat taloudellisesti tehokkaita, edistävät vähähiilistä ja puhdasta liikennettä sekä polttoaineiden toimitusvarmuutta ja ympäristönsuojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista ja ovat turvallisia, vaarattomia ja korkeatasoisia sekä henkilö- että tavaraliikenteen kannalta; (c) edistävät kaikkein edistyneimpiä teknologia- ja toimintaratkaisuja; puuttuvien yhteyksien rakentaminen liikenneinfrastruktuureissa ja niiden välisissä liityntäkohdissa sekä jäsenvaltioiden alueilla ja niiden välisissä rajanylityspaikoissa; (ii) kaukoliikenteen sekä alue- ja paikallisliikenteen liikenneinfrastruktuurin väliset saumattomat yhteydet sekä henkilö- että tavaraliikenteessä; yhteenliittäminen ja yhteentoimivuus kansallisten liikenneverkkojen kanssa; (iv) taloudellisesti tehokkaan, yhteentoimivan ja laadukkaan liikenteen edistäminen, jolla osaltaan vaikutetaan talouden kasvuun ja kilpailukyvyn paranemiseen; (v) kaikkien liikennemuotojen optimaalinen yhdentäminen ja yhteenliittäminen; (vi) kaikkein edistyneimpien teknologiaja toimintaratkaisujen edistäminen; (b) Kestävyys, keinoina (i) kestävän, vähähiilisen ja energiatehokkaan liikenteen edistäminen tavoitteena vähentää unionin liikennealan hiilidioksidipäästöjä 60 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä; (ii) kaikenlaisen liikenteestä aiheutuvan saastumisen vähentäminen edistämällä puhdasta liikennettä; (iii) yhtenäinen ja yhteensovitettu ympäristönsuojelu; (c) Kaikkien käyttäjien saamien hyötyjen lisääminen, keinoina (i) sen käyttäjien liikkuvuus- ja PE v /54 PR\ doc

23 (d) varmistavat kaikkien unionin alueiden asianmukaisen saavutettavuuden, mikä edistää sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja tukee osallistavaa kasvua. kuljetustarpeiden täyttäminen unionissa ja suhteissa kolmansiin maihin; (ii) laadukkaat julkisen henkilöliikenteen palvelut, jotka ovat edullisia ja kaikkien kansalaisten, mukaan lukien vanhukset, liikuntarajoitteiset henkilöt ja vammaiset matkustajat, käytettävissä; (iii) laadukkaat tavaraliikennepalvelut; (iv) turvalliset, varmat ja laadukkaat liikenneratkaisut; (d) yhteenkuuluvuus, keinoina (i) kaikkien unionin alueiden, mukaan lukien syrjäisimmät alueet, saari- ja reuna-alueet sekä vuoristoalueet, asianmukaisen saavutettavuuden ja niiden toimivien yhteyksien edistäminen, mikä puolestaan edistää sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja tukee osallistavaa kasvua. 2. Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuuria kehitettäessä on pyrittävä saavuttamaan seuraavat tavoitteet: (a) yhteenliittäminen ja yhteentoimivuus kansallisten liikenneverkkojen kanssa; (b) pullonkaulojen poistaminen ja puuttuvien yhteyksien rakentaminen liikenneinfrastruktuureissa ja niiden välisissä liityntäkohdissa sekä jäsenvaltioiden alueilla ja niiden välisissä rajanylityspaikoissa; (c) kaikkien liikennemuotojen johdonmukainen kehittäminen siten, että pitkällä aikavälillä varmistetaan kestävä ja taloudellisesti tehokas liikenne; (d) kaikkien liikennemuotojen optimaalinen yhdentäminen ja yhteenliittäminen; PR\ doc 23/54 PE v01-00

24 (e) infrastruktuurin tehokas käyttö; (f) sellaisten kuljetusvälineiden yleisen käytön edistäminen, joiden hiilivaikutus on kaikkein vähäisin; (g) Euroopan laajuisen liikenneverkon ja naapurimaiden liikenneinfrastruktuuriverkkojen väliset liikenneinfrastruktuuriyhteydet ja niiden yhteentoimivuuden edistäminen; (h) erityisesti yhteentoimivuutta, turvallisuutta ja varmuutta koskevien infrastruktuurivaatimusten asettaminen liikennepalvelujen laadun, tehokkuuden ja kestävyyden viitearvoiksi; (i) kaukoliikenteen sekä alue- ja paikallisliikenteen liikenneinfrastruktuurin väliset saumattomat yhteydet sekä henkilö- että tavaraliikenteessä; (j) liikenneinfrastruktuuri, jossa huomioidaan unionin eri osien erityistilanteet ja jossa Euroopan alueet, mukaan lukien syrjäisimmät alueet ja muut syrjäseutualueet, katetaan tasapainoisella tavalla; (k) käytettävyys vanhusten, liikuntarajoitteisten henkilöiden ja vammaisten matkustajien kannalta. Tässä artiklassa mainitut tavoitteet olisi jäsenneltävä paremmin. Kyseistä uutta rakennetta on tarkasteltava yhdessä 7 artiklassa esitettyjen tukikelpoisuuskriteerien lievää tiukentamista koskevan tarkistuksen 31 kanssa artikla 1 kohta 1. Euroopan laajuista liikenneverkkoa 1. Euroopan laajuista liikenneverkkoa PE v /54 PR\ doc

25 kehitetään asteittain erityisesti ottamalla käyttöön kaksitasoinen rakenne, joka koostuu kattavasta verkosta ja ydinverkosta. kehitetään asteittain erityisesti ottamalla käyttöön yhtenäiseen metodologiseen lähestymistapaan perustuva kaksitasoinen rakenne, joka koostuu kattavasta verkosta ja ydinverkosta. Karttojen ja ydinverkon ja kattavan verkon osatekijöiden perustana oleva yhteinen metodiikka olisi mainittava säädöstekstissä artikla 2 kohta a alakohta (a) se myötävaikuttaa 4 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseen; (a) se myötävaikuttaa tavoitteiden, jotka kuuluvat vähintään kolmeen neljästä 4 artiklassa säädetystä kategoriasta, saavuttamiseen; Esittelijät ehdottavat tukikelpoisuuskriteerien lievää tiukentamista, jotta yhteistä etua koskevat hankkeet vastaavat paremmin 4 artiklassa ja siihen liittyvässä tarkistuksessa 29 mainittuja TEN-T:n tavoitteita artikla 1 kohta d a alakohta (uusi) (d a) edistämään meriliikennettä ja merten moottoriteitä myöntämättä rahoitustukea kolmansien maiden satamille. PR\ doc 25/54 PE v01-00

26 33 8 artikla 2 kohta d b alakohta (uusi) (d b) helpottamaan sisävesiliikennettä kolmansien maiden kanssa artikla 2 kohta d c alakohta (uusi) (d c) ottaa huomioon yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä yksilöidyt jäsenvaltioiden liikenneinfrastruktuurien fyysiset rajoitukset ja topografiset erityispiirteet. Myös maantieteellisten rajoitusten olemassaolo olisi tunnustettava, jotta varmistetaan se, että kattavan verkon toteuttaminen on mahdollista artikla Kun unioni, jäsenvaltiot, infrastruktuurin haltijat ja muut hankepromoottorit kehittävät kattavaa verkkoa, niiden on kiinnitettävä erityistä huomiota tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla (a) toteutetaan ja otetaan käyttöön älykkäitä liikennejärjestelmiä, mukaan lukien toimenpiteet, jotka mahdollistavat liikenteen hallinnan, eri liikennemuodot 1. Kun unioni, jäsenvaltiot, infrastruktuurin haltijat ja muut hankepromoottorit kehittävät kattavaa verkkoa, niiden on kiinnitettävä ensisijainen huomio tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla (a) toteutetaan ja otetaan käyttöön älykkäitä liikennejärjestelmiä; PE v /54 PR\ doc

27 yhdistävät aikataulu- ja matkustajatiedotuspalvelut ja seuranta- ja jäljitysjärjestelmät, kapasiteetin suunnittelun, sähköisen online-varauksen ja yhtenäistetyt lipunmyyntipalvelut; (b) rakennetaan puuttuvat yhteydet ja poistetaan pullonkaulat erityisesti rajat ylittävillä osuuksilla; (c) poistetaan hallinnolliset ja tekniset esteet erityisesti verkkojen yhteentoimivuudelta ja kilpailulta; (d) varmistetaan liikennemuotojen optimaalinen yhdentäminen ja yhteentoimivuus; (e) varmistetaan kaikkien unionin alueiden asianmukainen saavutettavuus; (f) parannetaan tai ylläpidetään infrastruktuurin laatua erityisesti siltä osin kuin se koskee tehokkuutta, turvallisuutta, varmuutta, kestävyyttä ilmastonmuutoksen ja soveltuvin osin onnettomuuksien osalta, ympäristönsuojelun tasoa, sosiaalisia olosuhteita, käytettävyyttä kaikkien käyttäjien kannalta, palvelujen laatua ja liikennevirtojen jatkuvuutta; (g) edistetään huipputeknologian kehittämistä; (h) varmistetaan polttoaineen toimitusvarmuus sallimalla vaihtoehtoisten ja erityisesti vähähiilisten tai hiilettömien energianlähteiden ja käyttövoimajärjestelmien käyttö; (i) mahdollistetaan kaupunkialueiden ohikulkuliikenne rautateiden tavaraliikenteessä. (b) rakennetaan puuttuvat yhteydet ja poistetaan pullonkaulat erityisesti rajat ylittävillä osuuksilla; (c) varmistetaan liikennemuotojen optimaalinen yhdentäminen ja yhteentoimivuus; (c a) edistetään tavoitetta vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä; (d) varmistetaan kaikkien unionin alueiden asianmukainen saavutettavuus ja toimivat yhteydet; 2. 1 kohdassa esitettyjen toimenpiteiden täydentämiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla (a) parannetaan tai ylläpidetään infrastruktuurin laatua erityisesti siltä osin kuin se koskee tehokkuutta, turvallisuutta, varmuutta, kestävyyttä ilmastonmuutoksen ja soveltuvin osin onnettomuuksien osalta, ympäristönsuojelun tasoa, sosiaalisia olosuhteita, käytettävyyttä kaikkien käyttäjien kannalta, palvelujen laatua ja liikennevirtojen jatkuvuutta; (b) edistetään huipputeknologian kehittämistä; (c) varmistetaan polttoaineen toimitusvarmuus sallimalla vaihtoehtoisten ja erityisesti vähähiilisten tai hiilettömien energianlähteiden ja käyttövoimajärjestelmien käyttö; (d) mahdollistetaan kaupunkialueiden ohikulkuliikenne rautateiden tavaraliikenteessä; PR\ doc 27/54 PE v01-00

28 (d a) poistetaan hallinnolliset ja tekniset esteet erityisesti verkkojen yhteentoimivuudelta ja kilpailulta. Tässä artiklassa mainitut TEN-T-verkon painopisteet olisi jäsenneltävä paremmin, jotta keskeiset tavoitteet ja muut näitä keskeisiä tavoitteita täydentävät tärkeät toimenpiteet osataan erottaa toisistaan artikla 2 kohta a alakohta ii a alakohta (uusi) (ii a) erityisesti suurnopeusjunia varten parannetut erityiset radat, joissa maasto, korkeuserot tai kaupunkiympäristö aiheuttavat hankaluuksia ja joilla nopeus on mukautettava tilannekohtaisesti. Tähän luokkaan kuuluvat myös suurten nopeuksien verkon ja tavanomaisen verkon väliset yhdysradat, asema-alueiden radat sekä terminaalien, varikkojen yms. radat, joilla suurten nopeuksien liikkuvaa kalustoa kuljetetaan tavanomaisella nopeudella. TEN-T-asetuksen on oltava suurnopeusjunien olemassa olevan määritelmän kanssa yhdenmukainen. Siksi on tärkeää tehdä viittaus direktiivissä 2008/57 tarkoitettuun kolmanteen suurnopeusjunien luokkaan artikla 4 kohta 1. Tavaraliikenneterminaalien 1. Tavaraliikenneterminaalien PE v /54 PR\ doc

29 operaattoreiden on varmistettava, että tavaraliikenneterminaalit ovat avoinna kaikille toimijoille. Logististen alustojen operaattoreiden on avattava ainakin yksi terminaali kaikkien toimijoiden käyttöön. Tavaraliikenneterminaalien ja logististen alustojen operaattoreiden on tarjottava tällainen pääsy syrjimättömällä tavalla ja veloitettava maksut avoimin perustein. operaattoreiden on varmistettava, että tässä asetuksessa tarkoitetut tavaraliikenneterminaalit ovat avoinna liikenteenharjoittajille direktiivin XXXX mukaisesti [Ensimmäisen rautatiepaketin uudelleenlaadittu toisinto]. Tavaraliikenneterminaaleihin pääsyä koskevia oikeuksia on tarkistettu ensimmäisen rautatiepaketin uudelleenlaadinnan yhteydessä, ja ne oletetaan sisällytettävän myös tulevaan neljänteen rautatiepakettiin. Tästä syystä TEN-T-suuntaviivoissa ei pitäisi luoda erilaista lähestymistapaa artikla 3 kohta c alakohta 3 alakohta (3) tavanomaisten tavaraliikennejunien käyttämät radat: akselikuormitus 22,5 t ja junan pituus 750 m; (3) tavanomaisten tavaraliikennejunien käyttämät radat: akselikuormitus 22,5 t ja junan pituus 750 m, mukaan lukien 10 metrin turvamarginaali; artikla b alakohta (b) rautatieliikenteen aiheuttaman (b) melun ehkäisemiseen sekä PR\ doc 29/54 PE v01-00

30 meluvaikutuksen lieventämiseen; rautatieliikenteen aiheuttaman meluvaikutuksen lieventämiseen infrastruktuuriin ja liikkuvaa kalustoa koskevin toimenpitein; Jotta rautateiden tavaraliikenteen aiheuttamien melupäästöjen vähentämistä koskevat EU:n tavoitteet voidaan saavuttaa, melun ehkäisemiseen ja vähentämiseen tähtääviin infrastruktuuria ja liikkuvaa kalustoa koskeviin toimenpiteisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Esittelijöiden mielestä on erityisen tärkeää, että rautatieliikenteen meluvaikutus tiheästi asutuilla alueilla otetaan huomioon artikla c a alakohta (uusi) (c a) tasoristeyksien turvallisuuden parantamiseen tai niiden korvaamiseen alikulkuteillä artikla 3 kohta 3. Satamavarusteisiin on kuuluttava erityisesti käyttövoima- ja toimintajärjestelmät, joilla vähennetään ympäristön pilaantumista, energiankulutusta ja hiili-intensiteettiä. Niihin kuuluvat myös jätteen vastaanottolaitteistot. 3. Satamavarusteisiin on kuuluttava erityisesti käyttövoima- ja toimintajärjestelmät, joilla vähennetään ympäristön pilaantumista, energiankulutusta ja hiili-intensiteettiä. Niihin kuuluvat myös jätteen vastaanottolaitteistot ja varusteet, joita käytetään jään murtamisessa, vesistötieteellisissä tutkimuksissa sekä satamien ja satamien lähestymisväylien ruoppaamisessa ja kunnossapidossa. PE v /54 PR\ doc

31 42 17 artikla 2 kohta 2. Satamaoperaattorien on varmistettava, että kaikissa sisävesisatamissa on vähintään yksi tavaraliikenneterminaali, jonne kaikilla toimijoilla on syrjimätön pääsy ja jossa maksut määräytyvät avoimin perustein. 2. Sisävesisataman hallinnosta vastaavan elimen on varmistettava, että kaikissa sisävesisatamissa on vähintään yksi tavaraliikenneterminaali, jonne kaikilla toimijoilla on syrjimätön pääsy ja jossa maksut määräytyvät avoimin perustein artikla 3 kohta johdantokappale 3. Jäsenvaltioiden ja infrastruktuurin haltijoiden on vastuualoillaan varmistettava, että 3. Jäsenvaltioiden, satamaoperaattorien ja infrastruktuurin haltijoiden on vastuualoillaan varmistettava, että artikla 3 kohta a alakohta (a) jokien, kanaalien ja järvien osalta noudatetaan uutta sisävesiväylien luokitusta koskevassa kansainvälisesti merkittävistä tärkeimmistä sisävesiväylistä tehdyssä eurooppalaisessa sopimuksessa määrättyjen luokan IV sisävesiväylien vähimmäisvaatimuksia ja varmistettava, (a) jokien, kanaalien ja järvien osalta noudatetaan uutta sisävesiväylien luokitusta koskevassa kansainvälisesti merkittävistä tärkeimmistä sisävesiväylistä tehdyssä eurooppalaisessa sopimuksessa määrättyjen luokan IV sisävesiväylien vähimmäisvaatimuksia ja varmistettava, PR\ doc 31/54 PE v01-00

32 että siltojen alikulkukorkeus on kaikkina aikoina riittävä; että siltojen alikulkukorkeus on kaikkina aikoina riittävä; Tätä ei sovelleta eläin- ja kasvilajien kannalta erityisen tärkeisiin alueisiin, kuten lähes luonnontilaisiin, vapaasti virtaaviin jokiin, Natura alueisiin tai luontotyyppidirektiivin (92/43/ETY) tai lintudirektiivin (2009/147/EY) nojalla suojattuihin ehdokaskohteisiin. Tämä ei myöskään vaikuta yhteisön vesipolitiikan puitteista 23. lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin säännösten soveltamiseen. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevien liikennepolitiikan valkoisen kirjan tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että Euroopan sisävesiliikenneinfrastruktuurin merkitys tunnustetaan ja sitä vahvistetaan. Infrastruktuurin kehittämistä ei kuitenkaan saisi viedä eteenpäin jokialueiden kustannuksella, vaan ekologisista vaatimuksista tietoisena ja niitä kunnioittaen. Lähes luonnontilaisilla joilla on tärkeä tehtävä ilmastonkestävyyden saavuttamisessa. Siksi näillä alueilla on välttämätöntä sovittaa alukset jokiin eikä jokia aluksiin artikla d alakohta (d) sisävesisatamainfrastruktuurin liittämiseen rautatieliikenneinfrastruktuuriin. (d) sisävesisatamainfrastruktuurin liittämiseen rautatie- ja maantieliikenneinfrastruktuuriin artikla 2 kohta 2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa 2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa PE v /54 PR\ doc

33 tarkoitetuilla korkeatasoisilla maanteillä on tärkeä tehtävä pitkän matkan tavara- ja henkilöliikenteessä, ja ne yhdentävät tärkeimmät kaupunki- ja talouskeskukset, yhdistävät maantieliikenteen yhteen muiden liikennemuotojen kanssa sekä liittävät sisämaa-alueet ja syrjäiset NUTS 2 -alueet unionin ydinalueisiin. tarkoitetuilla korkeatasoisilla maanteillä on tärkeä tehtävä pitkän matkan tavara- ja henkilöliikenteessä, ja ne yhdentävät tärkeimmät kaupunki- ja talouskeskukset, yhdistävät maantieliikenteen yhteen muiden liikennemuotojen kanssa sekä liittävät vuoristoiset, syrjäiset ja sisämaaalueet ja syrjäiset NUTS 2 -alueet unionin ydinalueisiin artikla 1 kohta a alakohta (a) merialue; (a) merialue, mukaan lukien aallonmurtajat, sulut ja satama-altaat; Kunkin liikennemuodon infrastruktuurin osat olisi määriteltävä selkeästi artikla 1 kohta b alakohta (b) satamalaitteet, tieto- ja viestintäteknologia, kuten sähköiset logistiikan hallinnointijärjestelmät, sekä turvallisuus-, varmuus-, hallinto- ja tullimenettelyt vähintään yhdessä jäsenvaltiossa; (b) satamalaitteet, satama-alueen ulkopuolella sijaitsevat mutta satamatoimintoihin liittyvät rahtiterminaalit, tieto- ja viestintäteknologia, kuten sähköiset logistiikan hallinnointijärjestelmät, sekä turvallisuus-, varmuus-, hallinto- ja tullimenettelyt vähintään yhdessä jäsenvaltiossa; PR\ doc 33/54 PE v01-00

34 49 25 artikla 3 a kohta (uusi) 3 a. Komissio esittää 1. joulukuuta 2013 mennessä ajan tasalle saatetun ja yksityiskohtaisen merten moottoriteiden toimintamallin, joka perustuu tähänastisiin kokemuksiin ja ottaa huomioon unionin meriliikenteen ajankohtaisen kehityksen sekä merten moottoriteiden ennustetun liikenteen. Lisäksi esitetään merten moottoriteiden kehittämisen vaikutuksia koskeva tutkimus, jossa on esitetään kustannukset ja hyödyt ja johon liittyy ympäristövaikutustutkimus. Esittelijät pitävät merten moottoriteitä TEN-T:n olennaisena osana. Siksi merten moottoriteiden toimintamallia olisi kehitettävä edelleen artikla d alakohta (d) kattavan verkon infrastruktuurin sekä alue- ja paikallisliikenteen infrastruktuurin, mukaan lukien logistiset koonti- ja jakelukeskukset, välillä on saumattomat yhteydet; (d) kattavan verkon infrastruktuurin sekä alue- ja paikallisliikenteen ja kaupunkien tavarantoimitusten infrastruktuurin, mukaan lukien logistiset koonti- ja jakelukeskukset, välillä on saumattomat yhteydet; PE v /54 PR\ doc

35 51 37 artikla 1 kohta 1. ITS:n on mahdollistettava liikenteen ohjaus ja tietojenvaihto eri liikennemuodoissa ja niiden välillä multimodaalisia kuljetustoimintoja ja liikenteeseen liittyviä lisäarvopalveluja varten, ja niiden on parannettava turvallisuutta, varmuutta ja ympäristötehokkuutta. 1. ITS:n on mahdollistettava liikenteen ohjaus ja tietojenvaihto eri liikennemuodoissa ja niiden välillä multimodaalisia kuljetustoimintoja ja liikenteeseen liittyviä lisäarvopalveluja varten, ja niiden on parannettava turvallisuutta, varmuutta ja ympäristötehokkuutta sekä yksinkertaistettava hallinnollisia menettelyjä artikla 3 kohta neljäs luetelmakohta meriliikenne: VTMIS ja sähköiset meripalvelut (emaritime); meriliikenne: VTMIS ja sähköiset meripalvelut (emaritime), mukaan lukien keskitetyt palvelupisteet, kuten merenkulkualan keskitetty palvelupiste, sataman sisäiset tiedonvaihtojärjestelmät ja asiaankuuluvat tullin tietojärjestelmät; artikla 2 kohta 2. Ydinverkon infrastruktuurin on poikkeuksetta täytettävä kaikki II luvussa säädetyt vaatimukset. Ydinverkon infrastruktuurin on lisäksi täytettävä 2. Ydinverkon infrastruktuurin on poikkeuksetta täytettävä kaikki II luvussa säädetyt vaatimukset. Ydinverkon infrastruktuurin on lisäksi täytettävä PR\ doc 35/54 PE v01-00

36 seuraavat vaatimukset: (a) rautatieliikenneinfrastruktuuri: seuraavat vaatimukset: (a) rautatieliikenneinfrastruktuuri: radat sähköistetään kokonaan; radat sähköistetään kokonaan; radat, joilla harjoitetaan tavanomaista tavaraliikennettä: akselikuormitus vähintään 22,5 t, matkanopeus vähintään 100 km/h ja junan pituus vähintään 750 m; (b) sisävesi- ja meriliikenneinfrastruktuuri: vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita on oltava saatavilla; (c) maantieliikenneinfrastruktuuri: rakennetaan moottoriteille noin 50 kilometrin välein levähdysalueita, jotta muun muassa kaupallisilla tienkäyttäjillä on riittävästi turvallisia ja varmoja pysäköintialueita; vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita on oltava saatavilla; (d) lentoliikenneinfrastruktuuri: on oltava valmiudet asettaa saataville vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita. radat, joilla harjoitetaan tavanomaista tavaraliikennettä: akselikuormitus vähintään 22,5 t, matkanopeus vähintään 100 km/h ja junan pituus vähintään 750 m, mukaan lukien turvamarginaali 10 m; junan pituutta voitaisiin erityisesti ydinverkkokäytävissä laajentaa metriin, jos siitä on selvää yhteiskuntataloudellista hyötyä ja jos toiminnallinen ja tekninen toteutettavuus mahdollistavat sen; sisävesi- ja meriliikenneinfrastruktuuri: vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita on oltava saatavilla; (b) maantieliikenneinfrastruktuuri: rakennetaan moottoriteille yhteiskunnan ja markkinoiden tarpeiden ja ympäristörajoitusten mukaan toimien vähintään 100 kilometrin välein levähdysalueita, jotta muun muassa kaupallisilla tienkäyttäjillä on riittävästi turvallisia, hyvätasoisia ja varmoja pysäköintialueita; vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita on oltava saatavilla; (c) lentoliikenneinfrastruktuuri: on oltava valmiudet asettaa saataville vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita. Jäsenvaltioita olisi kannustettava tavaraliikenteelle tarkoitettujen parannettujen ja uusien ratojen osalta jatkamaan junien pituutta ydinverkossa (ja erityisesti käytävissä) metriin, jos se johtaisi tuottavuuden lisääntymiseen ja yhteiskuntataloudelliseen hyötyyn. Levähdysalueiden rakentamisen olisi oltava riittävän joustavaa siten, että siinä otetaan huomioon yhteiskunnan ja markkinoiden tarpeet ja ympäristörajoitteet ja noudatetaan samalla voimassaolevaa EU:n lainsäädäntöä. PE v /54 PR\ doc