Lausuntojen yksityiskohtainen tarkastelu 2.1. Laki valtion virkamieslain 7 ja 8 c :n muuttamisesta (lakiehdotus n:o 1)

Transkriptio

1 1 (8) Vastine HE 70/2017 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Hallitusneuvos Kirsi Äijälä Hallintovaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion virkamieslain 7 ja 8 c :n ja turvallisuusselvityslain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 70/2017 vp); Vastine eduskunnan hallintovaliokunnalle esityksestä annettujen lausuntojen johdosta 1. Vastineen sisällöstä Seuraavassa tarkastellaan hallintovaliokunnalle hallituksen esityksen johdosta annetuissa lausunnoissa esitettyjä muutosehdotuksia. Yleisesti voidaan todeta, että hallituksen esityksen mukaista uudistusta ei vastustettu yhdessäkään lausunnossa. Lukumääräisesti suurin osa muutosehdotuksista koski säännöksiä, joita ei ehdoteta hallituksen esityksessä muutettavaksi. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO toteaa lausunnossaan, että hallituksen keskeinen tavoite, kansallisten turvallisuusetujen suoja, ei toteudu näillä muutosesityksillä. Lausunnossa mainitaan eräitä virkoja, joissa tulisi edellyttää Suomen yksinomaista kansalaisuutta. Vastineena tähän todetaan, että hallituksen esityksen valmisteluvaiheessa on ollut esillä myös ns. kategorisen virkakiellon säätäminen tiettyihin virkoihin. Tämä vaihtoehto on tuotu esityksen perusteluissa esiin, mutta asiassa on päädytty hallituksen esityksessä todetuilla perusteilla (perusoikeudet, Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet) nyt käsiteltävänä oleviin lakiehdotuksiin. Kunkin asian aluksi on tiivistetysti kuvattu tarkasteltavana oleva lausunto sekä sen jälkeen kuvattu ehdotus lausunnon huomioon ottamisesta. Jäljempänä ehdotusta turvallisuusselvityslain muuttamisesta koskeva jakso on valmisteltu yhteistyössä oikeusministeriön edustajan kanssa. 2. Lausuntojen yksityiskohtainen tarkastelu 2.1. Laki valtion virkamieslain 7 ja 8 c :n muuttamisesta (lakiehdotus n:o 1) 7 Viestintävirasto toteaa, että 7 :n 1 momentin 12 kohdan mukaan Seuraaviin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen: Liikenteen turvallisuusviraston, Liikenneviraston, Viestintäviraston sekä Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan välittöminä alaisina toimivien johtajien ja ylijohtajien virat sekä mainittujen virastojen virat, joihin kuuluu valmius- ja varautumistehtäviä. Viestintävirasto pitää lausunnossaan kannatettavana säännöksen sanamuotoa, joka kattaa yleistasolla virat, joiden tehtäviin kuuluu valmiusja varautumistehtäviä. Viestintävirasto toteaa kuitenkin, että valmius- ja varautumistehtäviä sisältyy myös muissa valtion virastoissa ja organisaatioissa työskentelevien virkamiesten tehtäviin. Valmius- ja varautumistehtävät ovat yleisluonteinen kuvaus, joka voi- Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, Valtioneuvosto Puh (Vaihde) Faksi valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

2 2 (8) daan käsittää koskemaan tehtäviä, jotka kohdistuvat organisaation toiminnan suunnitteluun sekä erityisiin tehtäviin sodanajan, poikkeusolojen ja vakavien normaaliolojen häiriöiden varalta. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi turvallisuuspäällikön, valmius- tai varautumispäällikön, valmiussihteerin tai muut näihin rinnastettavat tehtävät. Tyypillistä on, että tehtävissä käsitellään säännöllisesti turvallisuusluokiteltuja tietoja ja asiakirjoja, jotka ovat salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja julkisuuslain (621/1999) 24 :n 1 momentin 2, 5, 7 tai 8-10 kohdan perusteella. Viestintävirasto toteaa lausunnossaan, että myös edellä mainittujen tehtäväkokonaisuuksien sisällyttäminen valtion virkamieslain 7 :n 1 momenttiin voisi olla perusteltua. Lisäksi Viestintävirasto viittaa hallituksen esityksen 7 :n 1 momentin 12 kohdan yksityiskohtaisiin perusteluihin. Virasto toteaa, että sen aikaisemmin toimitetun lausunnon sisältämä luettelo tämän hetkisistä tehtävistä on ollut esimerkinomainen, eikä sitä ole tarkoitettu tyhjentäväksi luetteloksi tehtävistä, joihin sisältyy valmius- ja varautumistehtäviä. Viestintävirasto esittää mainitun kohdan yksityiskohtaisten perustelujen muuttamista tätä vastaavasti. Valmiuteen ja varautumiseen liittyvät tehtävät on lakiehdotuksessa sisällytetty yleisesti kaikkien ministeriöiden tehtäviin (7 1 mom. 3 kohta). Kaikkien virastojen osalta tällaista yleistä määrittelyä ei ole sisällytetty säännökseen sen vuoksi, ettei sellaista ole ministeriöiden lausunnoissa esitetty esityksen valmisteluvaiheessa. Säännöksen laajentaminen edellyttäisi lisäselvityksiä, mikä ei esityksen käsittelyaikataulussa ole tässä vaiheessa mahdollista. Hallituksen esityksen perusteluihin ei voi tehdä muutosta. Valiokunta harkinnee, katsotaanko olevan tarpeen mainita asiasta valiokunnan mietinnössä. 8 c 1 momentti Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan (PeVL 33/2017 vp) huomiota uuteen nimitysharkintaa ohjaavaan 8 c :ään, jota esityksen tarkoituksen ja perusteltujen mukaan ei ole kirjoitettu nimittämisedellytyksen muotoon. Perustuslakivaliokunnan mielestä esimerkiksi pykälän alun vaatimus siitä, että viranomaisen on nimitysharkinnassa varmistettava, että nimitettävä on nuhteeton, vaikuttaisi kuitenkin merkitsevän virkamiehille kelpoisuusvaatimuksen kaltaista vaatimusta nuhteettomuudesta. Perustuslakivaliokunnan mielestä lakiehdotuksessa ehdotetun kaikkia valtion virkoja koskevan nuhteettomuusvaatimuksen muotoilun ehdottomuus ja laajuus on hakijoiden oikeusturvan näkökulmasta jossain määrin ongelmallinen. Hallintovaliokunnan onkin lausunnon mukaan syytä harkita sääntelyn täsmentämistä edellä todetut näkökohdat huomioiden. Muutos voidaan perustuslakivaliokunnan mielestä toteuttaa esimerkiksi poistamalla säännösehdotuksesta ehdoton ilmaisu "nimitettävä on nuhteeton", sillä sitä edeltävä ja seuraava määre ilmaisevat riittävällä tavalla tavoitellun oikeustilan ("nimitysharkinnassa on varmistettava, ettei nimitettävällä ole virkaan kuuluvien tehtävien asianmukaista hoitoa vaarantavia sidonnaisuuksia"). Vaihtoehtoisesti säännöksessä voitaisiin säätää nuhteettomuuden huomioon ottamisesta. Pääesikunta on esittänyt, että joko 8 c :n 1 momentin perusteluihin tai momentin tekstiin lisättäisiin maininta siitä, että velvoite koskee yhtälailla tehtävään määräämistä kuin

3 3 (8) virkaan nimittämistä kuten lain 7 :n 2 momentissa on ehdotettu säädettäväksi. Saman esityksen on tehnyt myös Rajavartiolaitoksen esikunta. Ehdotuksen tarkoituksena on kohdistua nimitysharkintaan eikä sen tarkoituksena ole siten ollut määritellä nimittämisedellytyksiä. Mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi ja säännöksen täsmentämiseksi ehdotetaan valittavaksi perustuslakivaliokunnan lausunnossa toisena esitetty vaihtoehto ja muotoiltavaksi 8 c :n 1 momentti seuraavassa esitetyllä tavalla (muutosteksti kursivoitu). Pääesikunnan ja Rajavartiolaitoksen lausuntojen johdosta todetaan, että säännöstä voi olla tarpeen soveltaa myös tilanteissa, joissa virkamies määrätään tehtävään, vaikkei asiaa ole nimenomaisesti pykälätekstissä mainittu. Jos valiokunta harkitsee tarpeelliseksi, asiaa voidaan selkeyttää lisäämällä pykälään nimenomaisesti tehtävään määrääminen esimerkiksi alla sulkuihin merkityllä tavalla. Edellä todetun perusteella pykälä voitaisiin muotoilla seuraavasti: Viranomaisen on nimitysharkinnassa (poist. varmistettava) otettava huomioon, että nimitettävä (tai tehtävään määrättävä) on nuhteeton, ettei hänellä ole virkaan kuuluvien tehtävien asianmukaista hoitoa vaarantavia sidonnaisuuksia ja että hänellä on muissakin suhteissa edellytykset hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja muutoinkin luotettavasti. Viranomaisen edellä tarkoitettua velvollisuutta arvioitaessa on otettava huomioon täytettävänä olevan viran tai tehtävän luonne, nimitettävänä olevan henkilön aikaisemmat palvelussuhteet valtioon ja niiden hoitamisen asianmukaisuus sekä viranomaisen käytettävissä olevat keinot nimitettävän taustan selvittämiseksi. Nuhteettomuus ymmärretään yleisesti henkilön rikkeettömään toimintaan liittyväksi ominaisuudeksi, mikä tarkoittaa, ettei häntä ei ole tuomittu rangaistukseen. Henkilölle tuomioistuimen lainvoimaisella ratkaisulla määräämät rangaistukset muodostavat kokonaisuuden, jota muualla lainsäädännössä kutsutaan rikostaustaksi 1. 8 c 4 momentti (ei sisälly hallituksen esitykseen) Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että valtion virkamieslaissa olisi hyvä säätää selkeästi ja yksiselitteisesti seurauksista, jos henkilö valintamenettelyn aikana antaa viranomaiselle tietoisesti puutteellisia tai virheellisiä tietoja taikka salaa asian, joka kuuluu selvitettävien asioiden piiriin esimerkiksi turvallisuusselvityksessä. Ministeriö totesi esittäneensä tähän ratkaisun aikaisemmin antamassaan lausunnossa, jossa ehdotettiin lakiin otettavaksi uusi 4 momentti seuraavasti: Virheellisten tai puutteellisten tietojen antaminen 1 momentissa tarkoitetun valintamenettelyn aikana virkaan kuuluvien tehtävien asianmukaista hoitoa vaarantavien sidonnaisuuksien osalta, samoin kuin muutoksista ilmoittamisen laiminlyöminen muodostaa 33 :ssä tarkoitetun perusteen virkasuhteen purkamiselle. 1 Käsitettä rikostausta käytetään mm. turvallisuusselvityslaissa (726/2014), laissa lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002), laissa lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä (148/2014) ja laissa poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta (841/2006).

4 4 (8) Sisäministeriön poliisiosasto on lausunnossaan todennut, että virkamieslain 8 c :ään liittyen olisi harkittava mahdollisesti muista kuin virkamiesoikeudellisista seuraamuksista säätämistä, jos henkilö valintamenettelyn aikana antaa tietoisesti virheellisiä tietoja tai salaa tietyn asian. Turvallisuusselvityslailla on luotu järjestelmä, jossa turvallisuusviranomaisille on säädetty laajat tietojensaantioikeudet henkilön taustan selvittämiseksi ja jossa turvallisuusviranomaisten tehtävänä on asiantuntemuksensa perusteella arvioida tietojen merkitys henkilön luotettavuuden kannalta. Toimivaltainen turvallisuusviranomainen päättää, mitkä tiedoista ovat sellaisia, että ne annetaan turvallisuusselvityksen hakijalle kirjallisesti. Turvallisuusselvitysmenettely luo siten edellytykset tietojen arvioinnissa tarpeelliseen asiantuntemukseen ja selvityksen kohteiden yhdenvertaisuudelle nimitysharkinnassa samoin kuin rajoittaa osin arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyä vain välttämättömiin tapauksiin. On lisäksi tarpeen kiinnittää huomiota siihen, ettei virkaa hakevalle ole säädetty laissa velvollisuutta ilmoittaa esim. rikostaustaansa liittyviä tietoja. Viranomaisella on oikeus saada näistä tietoa vain laissa säädetyissä tilanteissa, mikä merkitsee sitä, että nimittävällä viranomaisella ei voi olla yleisesti käytettävissään esim. tietoja sakkorangaistuksista muutoin kuin kysymyksen ollessa virkamiehenä toimivan virkarikoksista. Ehdotetun 8 c :n 1 momentin perusteluissa todetaan (s. 23), että valintamenettelyssä tietoisesti annettujen puutteellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamista taikka selvitettävänä olevan asian salaamista koskeva asia on ratkaistava virkamiesoikeudellisten säännösten nojalla kuten nykyisinkin. Seuraamuksena voi olla esimerkiksi koeaikapurku tai irtisanominen. Lausunnossa ehdotettua kategorista ratkaisua ei voida pitää virkamieslainsäädännön kannalta mahdollisena. Viranomaisen tulee aina ottaa huomioon teon tai laiminlyönnin vakavuuden lisäksi sen vaikutus virkamiehen tehtäviin ja viranomaisen toimintaan sekä käytettävä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti asianmukaista seuraamusta. Virkasuhteen purkaminen on mahdollista vain, jos virkamies törkeästi rikkoo tai laiminlyö virkavelvollisuuksiaan. Edellä todetun perusteella lausunnossa ehdotettua muutosta ei voida ottaa huomioon Ehdotus turvallisuusselvityslain muuttamisesta (lakiehdotus n:o 2) Ulkomaansidonnaisuuksien määritelmä (3 a 1 mom. 9 k) Viestintävirasto ehdottaa, että ulkomaansidonnaisuuksiin luettaisiin kuuluvaksi myös sellaiset läheiset, joilla on pysyvä asuinpaikka toisessa valtiossa. Ulkomaansidonnaisuuksien kokonaisarvioinnissa tulisi Viestintäviraston näkemyksen mukaan pystyä tapauskohtaisesti ottamaan huomioon myös läheiset, jotka eivät ole toisen valtion kansalaisia, mutta joille on pitkäaikaisen ja pysyvän asumisen johdosta voinut muodostua kiinteä side toiseen valtioon esimerkiksi taloudellisten asioiden, ystävyyssuhteiden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Myös tällaiset läheiset voivat joutua painostuksen kohteeksi mahdollisissa kriisitilanteissa, eikä kokonaisharkinnan tulisi rajoittua läheisen toisen valtion kansalaisuuteen. Läheisiä koskevia tietoja voidaan selvittää vain osana laajaa henkilöturvallisuusselvitystä. Ulkomaansidonnaisuuksia voitaisiin selvittää myös lakiehdotuksen osoittamissa ta-

5 5 (8) pauksissa perusmuotoisissa henkilöturvallisuusselvityksissä. Viestintäviraston ehdottama muutos aiheuttaisi epäselvyyttä ulkomaansidonnaisuuksien selvittämisen laajuudesta eri tilanteissa. Ehdotettua muutosta ei siten voida puoltaa. Ulkomaansidonnaisuuksien selvittämisen piiriin kuuluvat tehtävät (25 3 ja 4 mom.) Puolustusministeriö pitää erittäin tärkeänä, että myös perusmuotoisen selvityksen yhteydessä selvityksen kohteella olisi aina velvollisuus toimittaa ulkomaansidonnaisuuksia koskevat tiedot ja toimivaltainen viranomainen voisi harkintansa mukaan selvittää niitä. Perusmuotoisen turvallisuusselvityksen piiriin säädetyt tehtävät ovat kaikki sellaisia, joissa suojataan merkittäviä yleisiä kansallisia etuja ja joissa ulkomaansidonnaisuuksiin liittyvät riskitekijät on perusteltua selvittää. Lisäksi sääntelyn johdonmukaisuuden kannalta ei voida pitää hyvänä, että luodaan eri selvitysten tasojen sisään erilaisen kattavuuden omaavia selvityksiä. Puolustusministeriö esittääkin, että hallituksen esitystä muutetaan siten, että myös perusmuotoisten turvallisuusselvitysten yhteydessä on mahdollisuus selvittää ulkomaansidonnaisuuksia säännönmukaisesti. Ehdotettujen 25 :n 3 ja 4 momentin sijaan uusi 25 :n 3 momentti voisi kuulua esimerkiksi näin: Perusmuotoisen turvallisuusselvityksen osana voidaan selvittää henkilön ulkomaansidonnaisuudet. Poliisihallitus esittää lausunnossaan, että ulkomaansidonnaisuuksien selvittämisen tulisi olla säännönmukaista ainakin turvallisuusviranomaisten ja muun turvallisuuskriittisen toimijan palvelukseen hakeutuvista (eli ei säännönmukaista ainoastaan laajoissa turvallisuusselvityksissä). Selvittämistä ei välttämättä tulisi sitoa kategorisesti vain korkeamman suojaustason tietoa käsitteleviin, vaan asiaa tulisi lausunnon mukaan tarkastella myös toimialakohtaisen harkinnan perusteella. Hallituksen esityksen perusteluissa on selostettu syitä ehdotettuun menettelyyn (HE s. 29). Kysymys on toimivaltaisten viranomaisten resursseista suhteessa perusmuotoisten henkilöturvallisuusselvitysten määrään. Ehdotuksen mukaan toimivaltainen viranomainen voi selvittää selvityksen kohteen suostumuksella ulkomaansidonnaisuuksia perusmuotoisen turvallisuusselvityksen osana myös silloin, kun toimivaltainen viranomainen katsoo sen olevan tarpeen selvitystä laadittaessa esille tulleiden tietojen ja selvityksen perusteena olevan tehtävän kannalta. Tätä on turvallisuusetujen kannalta tässä vaiheessa pidettävä riittävänä. Ehdotetusta sääntelystä saatavien kokemusten perusteella ulkomaansidonnaisuuksien selvittämistä voidaan ja onkin tarkoitus laajentaa. Edellä sanotun perusteella tehtyä ehdotusta ei katsota voitavan puoltaa. Yritysturvallisuusselvitykset (ei sisälly lakiehdotukseen) Puolustusministeriö katsoo, että henkilöstöturvallisuuden kehittämisen lisäksi yritysturvallisuusselvitysmenettelyä tulisi kehittää vastaavalla tavalla. Turvallisuusselvityslaki ei nykyisellään mahdollista riittävällä tavalla yrityksen omistajuuden ja muiden ohjaamis- ja vaikuttamistekijöiden selvittämistä. Kansainvälisen käytännön mukaan pidetään vähimmäisvaatimuksena, että osana yritysturvallisuusselvitystä selvitetään ja arvioidaan omis-

6 6 (8) tajuutta ja alttiutta epäasianmukaisille vaikutteille, joita voidaan pitää turvallisuusriskinä. Yritysturvallisuusselvityksen kehittäminen on tarpeen sen varmistamiseksi, että Suomi voi osoittaa toimivansa luotettavasti kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti silloin, kun suomalaiset yritykset osallistuvat kansainvälisiin turvallisuusluokiteltuihin hankkeisiin. Lausunto ei aiheuta tässä tilanteessa ja vaiheessa toimenpiteitä. Uudistuksen tarve ja kiireellisyys näyttäisi olevan laajasti hyväksytty seikka. Suunniteltu voimaantulon aikataulu ei voine toteutua, jos lakiehdotusta aletaan laajentaa uutta valmistelua vaativaan suuntaan, mikä ei olisi myöskään hyvän lainvalmistelun periaatteiden mukaista. Ehdotetut säännökset antavat toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuuden päättää ulkomaansidonnaisuuksien selvittämisestä muissakin kuin ehdotetuissa säännöksissä nimenomaisesti mainituissa tapauksissa. Yritysturvallisuusselvitystä laadittaessa voidaan käyttää tietoja yrityksen omistajista ja näiden kansalaisuudesta, ja sen osana laaditaan henkilöturvallisuusselvitys yrityksen vastuuhenkilöistä. Puolustushallinnon tarpeiden kannalta voidaan myös ottaa huomioon, että mm. puolustushankintoihin liittyvät yritysturvallisuusselvitykset laatii Pääesikunta. Pääesikunta laatii selvitykset silloinkin, kun kysymys on kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain (588/2004) mukaan edellytetyistä yritysturvallisuusselvityksistä, joskin yritysturvallisuusselvitystodistuksen antaa mainitussa laissa tarkoitettu ulkoministeriön yhteydessä toimiva kansallinen turvallisuusviranomainen. Edellä sanotun perusteella lausunnossa ehdotettua ei katsota voitavan puoltaa. Väärien tietojen antamisen säätäminen rangaistavaksi (ei sisälly hallituksen esitykseen) Sisäministeriön poliisiosasto viittaa ehdotettuun turvallisuusselvityslain 28 a :ään, jonka mukaan henkilö, josta laaditun henkilöturvallisuusselvityksen osana on selvitetty hänen ulkomaansidonnaisuuksiaan, on velvollinen ilmoittamaan selvityksen laatineelle viranomaiselle uusista tai muuttuneista ulkomaansidonnaisuuksistaan ilman aiheetonta viivytystä. Sisäministeriön poliisiosasto esittää harkittavaksi, tulisiko tämän ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöminen sanktioida. Poliisihallitus pitää esityksen heikkoutena, ettei siinä ei ole erikseen sanktioitu virheellisten tietojen antamista tai salaamista. Poliisihallituksen näkemyksen mukaan tiedonantovelvoitteen laiminlyönnin kriminalisointia tulisi kuitenkin vakavasti harkita, koska juuri tietojen salailu tai virheellisten tietojen antaminen korostavat henkilön epärehellisyyttä tehtävään, jossa nimenomaan vaaditaan luotettavuutta. Kriminalisointi toimisi todennäköisesti myös tehokkaana ennaltaehkäisevänä tekijänä tietojensalailulle ja korostaisi yleisesti luotettavuuden merkitystä valtionhallinnossa. Kriminalisoinnin merkitys ei olisi niin merkityksellinen, jos myös perusmuotoisen selvityksen kohdalla toimivaltainen viranomainen selvittäisi ulkomaansidonnaisuudet säännönmukaisesti, ellei vastaavaa tietoa olisi jo muutoin käytettävissä. Suojelupoliisi on todennut lausunnossaan, että väärien tietojen antaminen turvallisuusselvitysmenettelyssä olisi perusteltua sanktioida huomioiden selvityksen kohteen itsensä täyttämän henkilötietolomakkeen merkitys ulkomaansidonnaisuuksien selvittämisessä ja selvittämisintressin merkitys sekä kansalliselle turvallisuudelle että henkilön omalle turvallisuudelle.

7 7 (8) Esitetty muutos laajentaisi hallituksen esitystä tavalla, joka vaarantaisi uudistuksen voimaantulolle asetetun aikataulun. Kriminalisoinnin merkityksen selvittäminen ja käytännön toimet edellyttäisivät erillistä valmistelua. Muutosesitystä ei siten voida puoltaa Laki Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 24 ja 24 a :n muuttamisesta (lakiehdotus n:o 5) Yleistä Hallituksen esitykseen sisältyviin säännösehdotuksiin ei ehdotettu muutoksia. Jäljempänä kuvataan muutosehdotuksia, jotka kaikki kohdistuvat lainkohtiin, joita koskevia säännösehdotuksia ei sisälly hallituksen esitykseen. Ehdotettuja muutoksia ei sisältynyt lainvalmistelun yhteydessä järjestetyllä lausuntokierroksella annettuihin lausuntoihin Esitetyt muutosehdotukset Poliisin ammattikorkeakoulusta annetun lain 26 (ei sisälly esitykseen) Poliisihallitus ja Poliisiammattikorkeakoulu viittaavat lausunnoissaan Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 26 :n 1 momentissa säädettyyn opiskelijaksi pyrkivän velvollisuuteen antaa Poliisiammattikorkeakoululle terveydentilansa arviointia varten tarpeellisia tietoja. Lausunnonantajat ehdottavat, että opiskelijaksi pyrkivän velvollisuutta laajennetaan koskemaan kaikkia Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 24 :ssä (poliisialan tutkintokoulutus) tai 24 a :ssä (pelastusalan tutkintokoulutus) säädettyjen edellytysten arvioinnissa tarvittavien tietoja. Ehdotetun lainmuutoksen tarkoituksena olisi tehostaa käytössä olevaa hakijoiden esikarsintaa ja myös laajentaa sitä koskemaan hakijalta edellytettävän riippumattomuuden arviointia. Samalla opiskelijavalintoihin liittyvät mahdolliset virhevalinnat, joilla voi olla suuriakin taloudellisia vaikutuksia, pystytään paremmin minimoimaan.. Ehdotettu muutos merkitsisi poikkeusta lainsäädännössä luodusta taustan selvittämistä koskevasta järjestelmästä. Opiskelijoiksi valittavista laaditaan voimassa olevan lainsäädännön mukaan perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys, jota laativilla viranomaisilla on laaja tiedonsaantioikeus. Turvallisuusviranomaiset antavat saamiensa tietojen ja asiantuntemuksensa perusteella selvityksen lopputuloksena kirjallisen ilmoituksen niistä selvityksessä esiin tulleista seikoista, joilla ne arvioivat olevan merkitystä henkilön luotettavuuden kannalta. Ehdotettu muutos merkitsisi siten kaksinkertaista (osin arkaluonteisten) henkilötietojen keräämistä ja käytännössä myös tallentamista. Poliisiammattikorkeakoulua koskevat turvallisuusselvityslain 4 :n säännökset, joiden mukaan se on velvollinen ilmoittamaan henkilöturvallisuusselvityksen hakemisesta. Tämän katsottiin lakia säädettäessä myös toimivan ennalta estävästi (HE 57/2014 vp, s. 29). Henkilöt, joilla on esim. rikostaustaa, voivat saada tiedon tällaisten tietojen käyttämisestä. Edellä todettu huomioon ottaen perusteita puoltaa ehdotuksen huomioon ottamista ei ole.

8 8 (8) Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 37 (ei sisälly hallituksen esitykseen) Poliisihallitus ja Poliisiammattikorkeakoulu esittävät, että opiskelijaksi pyrkivän laajennetun tiedonantovelvollisuuden tehostamiseksi Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaan 37 :n 1 momenttiin lisättäisiin uusi 6 kohta sen tilanteen varalta, että hakija antaa olennaisesti vääriä tietoja opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä tai salaa sellaisia lausunnossa ehdotetun 26 :n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, jotka olisivat estäneet hänen ottamisensa opiskelijaksi. Esitys liittyy edellä tarkasteltuun Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 26 :ää koskevaan muutosehdotukseen eikä sen puoltamiseen aikaisemmin esitetyn perusteella ole edellytyksiä. Poliisiammattikorkeakoulun 49 (ei sisälly hallituksen esitykseen) Poliisihallitus ja Poliisiammattikorkeakoulu ehdottavat, että Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain arkaluonteisten tietojen käsittelyä koskevaan 49 :n 1 momenttiin lisätään mahdollisuus käsitellä hakijan aikaisempaa kansalaisuutta tai monikansalaisuutta (henkilötietolain 11 :ssä tarkoitettua etnistä alkuperää) koskevia tietoja. Opiskelijaksi pyrkivien antamia tietoja, jotka osoittaisivat, että hakija ei täytä 24 :ssä tai 24 a :ssä säädettyjä edellytyksiä, voitaisiin tallentaa Poliisiammattikorkeakoulun ylläpitämään rekisteriin enintään kymmenen vuoden ajaksi. Poliisiammattikorkeakoulu on käytännössä havainnut, että opiskelijaksi pyrkivät ovat jättäneet hakemuksessaan ilmaisematta itsensä kannalta epäedullisia tietoja sen jälkeen, kun Poliisiammattikorkeakoulu on hylännyt aikaisemman hakemuksen esikarsinnassa. Voimassa olevan lain mukaan Poliisiammattikorkeakoulu voi säilyttää tiettyjä arkaluonteisia tietoja enintään kuusi vuotta. Tässä on kuitenkin tarkoitettu opiskelijaksi otetusta opintojen aikana saatuja arkaluonteisia tietoja, joiden osalta tietojen säilyttäminen voisi tulla kysymykseen enintään opintojen ajan. Kysymys on oikeudellisesti moniulotteinen. Poliisiammattikorkeakouluun pyrkivällä ei ole laissa säädettyä velvoitetta antaa lausunnossa tarkoitettuja tietoja koulutuksen järjestäjälle. Annetusta lausunnosta ei ilmene, mistä opiskelun aikana tiedot saadaan ja minkä säännöksen turvin. Ottaen huomioon tietojen luonne ja mm. velvollisuus kuulla tietosuojavaltuutettua henkilötietojen käsittelyä koskevista lainsäädäntömuutoksista, lausunnossa esitettyihin muutoksiin ei tällä hetkellä näyttäisi olevan perusteita.